27.5.2015/1396

Ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 §:n 1 momentissa oli säädetty ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien toimintojen yleisestä luvanvaraisuudesta. Momentti sisälsi asetuksenantovaltuuden, jonka nojalla annetussa ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 1 §:ssä oli yksilöity erilaisia toimintoja niin sanotussa laitosluettelossa. Ympäristölupaa oli haettava, jos toiminta oli laitosluettelossa tarkoitettua toimintaa, siitä riippumatta, miten ympäristön pilaantuminen ilmenee yksittäisessä tapauksessa. Luvanvaraisuudesta asianomaisen toiminnan mahdollisten tapauskohtaisten vaikutusten perusteella oli säädetty ympäristönsuojelulain 28 §:n 2 momentissa.

Lentopaikka oli määritelty erikseen ilmailulainsäädännössä. Ympäristönsuojeluasetusta säädettäessä lentopaikalla oli tarkoitettu sellaista toimintaa, joka oli ilmailulain mukainen lentopaikka. Kun Liikenteen turvallisuusvirasto oli myöntänyt valituksessa tarkoitetulle helikopterilaskeutumispaikalle ilmailulain (1194/2009) 85 §:n mukaisen lentopaikan rakentamisluvan, virasto oli katsonut, että kyse oli ilmailulaissa tarkoitetusta lentopaikasta. Helikopterilaskeutumispaikkaan oli tullut hakea siten myös ympäristölupaa. Tulkittaessa, oliko lentopaikka ympäristönsuojeluasetuksen mukaan luvanvarainen toiminta, merkitystä ei ollut sillä, oliko toiminta ammattimaista tai usein toistuvaa.

Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 28 § 1 momentti ja 2 momentti

Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1 §:n 1 momentti 12 kohta b alakohta

Ilmailulaki (1194/2009) 2 § 16 kohta ja 85 §

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori, hallintoneuvokset Tuomas Lehtonen, Mika Seppälä, Liisa Heikkilä ja Janne Aer sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Mikael Hildén ja Riku Vahala. Asian esittelijä Liisa Selvenius-Hurme.