21.11.2017/5984

Lopputarkastusmenettely oli ollut osa vanhan vesilain (264/1961) jälkivalvontaa koskevaa sääntelyä. Uuden vesilain (587/2011) voimaantulon jälkeen jälkivalvonnasta säädetään tyhjentävästi lain 14 luvussa. Uuden vesilain esitöistä myös ilmeni, että vanhan vesilain lopputarkastusta koskevat säännökset oli pyritty korvaamaan täydentämällä jälkivalvontaa koskevaa sääntelyä siltä osin kuin se oli liittynyt valvontaviranomaisen toimenpiteisiin valmistumisilmoituksen johdosta.

Vanhan vesilain jälkivalvontaa koskevaa sääntelyä, johon muun ohella lopputarkastus oli kuulunut, ei edellä lausuttu huomioon ottaen voitu enää soveltaa uuden vesilain voimaantulon 1.1.2012 jälkeen vireille tulleessa asiassa. Vaatimus lopputarkastuksen pitämisestä oli tällä perusteella tullut hylätä. Sillä seikalla, että lupa hankkeeseen, jota vaatimus koski, oli myönnetty vanhan vesilain aikana, ei ollut asiassa ratkaisevaa merkitystä.

Vesilaki (587/2011) 14 luku 4 §, 13 § ja 14 §, 19 luku 4 § ja 6 §

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Kuusiniemi, Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Mika Seppälä ja Kari Tornikoski sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Olli Dahl ja Anna-Liisa Kivimäki. Asian esittelijä Tuire Taina.