Muu päätös 1164/2015

Asia Ympäristölupaa koskeva valitus

Valittaja Hämeenmaan Kiinteistöt Oy, Lahti

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 12.11.2013 n:o 13/0658/2

Asian aikaisempi käsittely

Lahden seudun ympäristölautakunta on 19.6.2012 tekemällään ja 28.6.2012 antamallaan päätöksellä hylännyt Hämeenmaan Kiinteistöt Oy:n hakemuksen, joka koski määräaikaisen ympäristöluvan saamista Hollolassa osoitteessa Keskuskatu 10 harjoitettavan ABC Savikukko -nimisen jakeluaseman toiminnalle. Päätöstä on perusteltu muun ohella sillä, että hakemuksessa esitetty jakeluasemalla käytössä oleva tekniikka on vanhentunutta eikä edusta säiliöiden pinnanmittauslaitteistoa ja ylitäytönestimiä lukuun ottamatta pohjavesialueella toimivalta polttonesteiden jakeluasemalta vaadittavaa teknistä tasoa. Hakemuksessa esitetyt suojausrakenteet eivät täytä parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimusta. Jakeluaseman maaperä on hyvin vettä ja polttonesteen sisältämiä vesiliukoisia lisäaineita läpäisevää soraa ja hiekkaa. Lautakunta on katsonut, että toiminta voi aiheuttaa ympäristönsuojelulain 7 ja 8 §:issä kiellettyä maaperän ja pohjaveden pilaantumista.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt Hämeenmaan Kiinteistöt Oy:n valituksen ympäristölautakunnan päätöksestä.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Sovellettavia oikeusohjeita sekä lain esityöt

Ympäristönsuojelulain 4 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on periaatteena, että menetellään toiminnan laadun edellyttämällä huolellisuudella ja varovaisuudella ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi sekä otetaan huomioon toiminnan aiheuttaman pilaantumisen vaaran todennäköisyys, onnettomuusriski sekä mahdollisuudet onnettomuuksien estämiseen ja niiden vaikutusten rajoittamiseen (varovaisuus- ja huolellisuusperiaate). Pykälän 1 momentin 3 kohdan mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on periaatteena, että käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa (parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaate).

Ympäristönsuojelulain 3 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan mainitussa laissa tarkoitetaan parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla mahdollisimman tehokkaita ja kehittyneitä, teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia tuotanto- ja puhdistusmenetelmiä ja toiminnan suunnittelu-, rakentamis-, ylläpito- sekä käyttötapoja, joilla voidaan ehkäistä toiminnan aiheuttama ympäristön pilaantuminen tai tehokkaimmin vähentää sitä. Pykälän 2 momentin mukaan tekniikka on teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoista silloin, kun se on saatavissa käyttöön yleisesti ja sitä voidaan soveltaa asianomaisella toiminnan alalla kohtuullisin kustannuksin. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan määrittelyssä huomioon otettavista seikoista säädetään tarkemmin asetuksella.

Ympäristönsuojeluasetuksen 37 §:n mukaan ympäristönsuojelulain 3 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetun parhaan käyttökelpoisen tekniikan sisältöä arvioitaessa on muun muassa otettava huomioon muodostuvien päästöjen laatu, määrä ja vaikutus; toimintaan liittyvien riskien ja onnettomuusvaarojen ennaltaehkäisy sekä onnettomuuksien seurausten ehkäiseminen; parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöön ottamiseen liittyvä aika ja toiminnan suunnitellun aloittamisajankohdan merkitys sekä päästöjen ehkäisemisen ja rajoittamisen kustannukset ja hyödyt sekä kaikki vaikutukset ympäristöön.

Ympäristönsuojelulain 6 §:n 1 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantuminen voidaan ehkäistä. Pykälän 2 momentin mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon 1) toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski, 2) alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset sekä 3) muut mahdolliset sijoituspaikat alueella.

Ympäristönsuojelulain 6 §:n 2 momentin osalta hallituksen esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa (hallituksen esitys ympäristönsuojelu- ja vesilainsäädännön uudistamiseksi 84/1999 vp) on todettu muun muassa, että sijoituspaikan hyväksyttävyyteen vaikuttaisi mahdollinen toimintaan liittyvä onnettomuusriski. Esimerkiksi polttonesteiden jakeluasemaan voi liittyä erityinen riski, jos se sijoitetaan tärkeälle tai muulle vedenhankintaan soveltuvalle pohjavesialueelle.

Ympäristönsuojelulain 8 §:n 1 momentin mukaan ainetta tai energiaa ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä muun muassa siten, että 1) tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin oleellisesti huonontua tai 2) toisen kiinteistöllä oleva pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää taikka 3) toimenpide vaikuttamalla pohjaveden laatuun muutoin saattaisi loukata yleistä tai yksityistä etua (pohjaveden pilaamiskielto).

Edellä mainitussa hallituksen esityksessä on muun muassa mainittu, että ympäristönsuojelulain 8 §:ssä oleva pohjaveden pilaamiskieltosäännös vastaisi entistä vesilain 1 luvun 22 §:ää. Pohjaveden pilaamiskiellon vastaiselta toiminnalta ei edellytettäisi konkreettisen pilaantumisen aiheutumista.

Ympäristönsuojelulain 41 §:n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Pykälän 2 momentin mukaan lupaviranomaisen on tutkittava asiassa annetut lausunnot ja tehdyt muistutukset sekä luvan myöntämisen edellytykset. Lupaviranomaisen on muutoinkin otettava huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään.

Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7–9 §:ssä tarkoitettua kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä 6 §:ssä säädetään.

Ympäristönsuojelulain 43 §:n 3 momentin mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvoa sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lupamääräyksissä ei kuitenkaan saa velvoittaa käyttämään vain tiettyä määrättyä tekniikkaa.

Toiminnan laatu ja sijainti

Asiakirjojen mukaan Huoltokulman tilalla RN:o 7:729 on 1980-luvulta lähtien harjoitettu polttonesteiden jakeluasematoimintaa. Hollolan ympäristölautakunta myönsi jakeluasematoiminnalle 27.11.2001 ympäristöluvan, joka on ollut voimassa kymmenen vuotta. Luvan myöntämisen jälkeen kiinteistön maaperä puhdistettiin. SCC Viatek Oy Geoston 7.3.2003 päiväämän loppuraportin mukaan kiinteistöltä poistettiin pilaantunutta maata lähes 33 tonnia.

Jakeluasema sijaitsee 16.1.1987 vahvistetussa asemakaavassa huoltoasemarakennusten korttelialueeksi osoitetulla alueella. Hollolan kunnanvaltuuston 18.6.2012 hyväksymässä asemakaavan muutoksessa Huoltokulman tila RN:o 7:729 sijaitsee asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueella. Päätös on lainvoimainen.

Huoltokulman tila sijaitsee ympäristöhallinnon luokittelemalla tärkeällä Salpakankaan I luokan pohjavesialueella. Jakeluasema sijaitsee pohjaveden muodostumisalueella. Ramboll Finland Oy:n 19.1.2012 päiväämän selvityksen mukaan pohjavesi virtaa alueelta kaakkoon ja vesi purkautuu pintavedeksi todennäköisesti Hedelmätarhan lähteillä. Alueen pohjavesi on noin 22 metrin syvyydessä hiekka- ja sorakerrosten alla. Kiinteistötietojärjestelmän ja kartta-aineiston mukaan etäisyys jakeluasemalta sen kaakkoispuolella olevaan Riihelän vedenottamoon on noin 2,4 kilometriä sekä luoteispuolella olevaan Salpa-Mattilan vedenottamoon, joka ei tällä hetkellä ole käytössä, noin 300 metriä. SCC Viatek Oy Geoston 22.10.2001 päiväämän raportin mukaan jakeluasemalta ei ole hydraulista yhteyttä Riihelän vedenottamoon. Ramboll Finland Oy:n 20.1.2012 laatiman täydennyksen mukaan Salpa-Mattilan vedenottamo on pohjaveden virtaussuunnassa jakeluaseman yläpuolella.

Hakemuksessa tarkoitetulla kiinteistöllä on polttonesteiden jakeluasemakatoksen lisäksi myymälä ja pesuhalli. Jakelutoimintaa harjoitetaan 24 tuntia vuorokaudessa. Jakeluasemalla olevassa betonibunkkerissa on kuusi säiliötä, joiden tilavuus on yhteensä 120 m^³3. Säiliöt on kuntotarkastettu 18.11.2011, jolloin niiden todettiin olevan A-luokkaa. Polttonesteiden varastointiin käytetään kolmea maanalaista yksivaippaista säiliötä, jotka ovat standardin SFS 2736 mukaisia. Käytössä olevista säiliöistä kaksi on 30 m^3³:n ja yksi 20 m^3³:n suuruisia. Säiliöt on varustettu elektronisella pinnanmittausjärjestelmällä ja täyttöputket ylitäytönestimillä. Polttonesteen jakelualue ja säiliöiden täyttöalue on pinnoitettu betonikiveyksellä, jonka alle on asennettu saumoista hitsattu HDPE-muovikalvo. Hakemuksen liitteenä esitettyjen piirustusten perusteella HDPE-kalvo on liitetty jalustan reunukseen. Säiliöiden polttonesteputkitus on toteutettu yksivaippaisilla putkilla. Säiliöiden täyttöpaikka ja polttonesteiden jakelualue on viemäröity jätevesiviemäriin täyttymishälyttimellä varustetun II luokan öljynerottimen kautta. Viemäri on varustettu sulkuventtiilikaivolla. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella polttonestelaitteistoon ei ole tehty muutoksia vuoden 2002 jälkeen. Hakija on valituksessaan ilmoittanut, ettei ole valmis tekemään lisäinvestointeja ympäristöviranomaisten edellyttämien lisäsuojaustoimien osalta.

Luvan myöntämisen edellytykset

Ympäristöluvan myöntämisen edellytykset ratkaistaan tapauskohtaisen lupaharkinnan perusteella. Toiminnan sijoituspaikkaa valittaessa on toiminnan luonteen ja pilaantumisen todennäköisyyden lisäksi otettava huomioon myös onnettomuusriski.

Kun otetaan huomioon ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin 3 kohta, on ympäristönsuojelulain 8 §:n 1 momentissa tarkoitettu pohjaveden pilaamiskiellon vastainen seuraus aina ympäristöluvan myöntämisen ehdoton este. Pohjaveden pilaamiskielto koskee kaikkea maaperässä olevaa, ympäristönsuojelulain 8 §:n 1 momentissa suojattua pohjavettä, eikä siis ainoastaan vedenottamoiden alueiden pohjavettä.

Pohjaveden pilaamiskielto sisältää vaaran aiheuttamisen kiellon, eikä toiminnan tarvitse aiheuttaa konkreettista pilaantumista ollakseen pohjaveden pilaamiskiellon vastaista. Ympäristönsuojelulain säännökset ja lain perustelut huomioon ottaen polttonesteiden jakeluaseman sijoittaminen tärkeälle pohjavesialueelle ei edellä lausuttuun nähden ole mahdollista ilman poikkeuksellisia perusteita, joiden vallitessa pohjaveden pilaantumisriski on riittävästi suljettu pois.

Asiakirjojen perusteella ei ole voitu riittävän luotettavasti päätellä, ovatko jakeluaseman suojaustoimenpiteet, vaikka ne yleisesti vähentävätkin pilaantumisriskiä, riittävän tehokkaita estämään jakeluasematoiminnan haitallisia vaikutuksia edellä tarkoitetulle tärkeälle pohjavesiesiintymälle. Pilaantumisriski on mahdollisissa onnettomuus- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa vielä suurempi. Pilaantumisriskiä lisää kyseessä olevalla jakeluasemalla maaperän laatu sekä sijainti pohjaveden muodostumisalueella. Hakija on myös ilmoittanut, ettei aio tehdä lisätoimenpiteitä aseman ympäristönsuojelun parantamiseksi.

Pohjaveden pilaantumisen vaaraa ei voida alueen maaperä- ja pohjavesiolosuhteissa ehkäistä riittävän tehokkaasti asiassa esillä olleilla suojaustoimenpiteillä, jotka eivät asiassa esitetyn selvityksen perusteella edusta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Kun lisäksi otetaan huomioon Hollolan kunnanvaltuuston 18.6.2012 hyväksymä asemakaavamuutos, ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin 3 ja 4 kohdassa ja 2 momentissa tarkoitetut luvan myöntämisen edellytykset puuttuvat. Haettua ympäristölupaa ei siten ole voitu ympäristönsuojelulain 41 §:n 1 momentti huomioon ottaen myöntää.

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki 3 § 1 momentti 4 kohta ja 2 momentti, 4 § 1 momentti 2 ja 3 kohta, 6 §, 8 § 1 momentti, 41 § 1 ja 2 momentti, 42 § 1 ja 2 momentti sekä 43 § 3 momentti Ympäristönsuojeluasetus 37 §

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Johan Hagman, Päivi Jokela ja Juha Väisänen. Esittelijä Hanna Nieminen-Finne.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Hämeenmaan Kiinteistöt Oy on valituksessaan vaatinut, että Vaasan hallinto-oikeuden ja Lahden seudun ympäristölautakunnan päätökset kumotaan ja hakemus hyväksytään siten, että lupa myönnetään enintään kymmeneksi vuodeksi tai määräajaksi, joka katsotaan esitetyt näkökohdat huomioon ottaen kohtuulliseksi.

Vaatimustensa tueksi yhtiö on esittänyt muun ohella seuraavaa:

Kyseessä on olemassa olevan jakeluaseman toiminta, jonka on alkanut vuonna 1984. Alueella on ollut jo toiminnan aloittamishetkellä voimassa asemakaava, jossa alue on kaavoitettu huoltoasemarakennusten korttelialueeksi. Hämeenmaan Kiinteistöt Oy omistaa kiinteistön, jossa jakeluasematoimintaa harjoitetaan. Kiinteistö on 20.3.2013 voimaantulleella asemakaavamuutoksella kaavoitettu asuin- ja liiketilojen käyttöön. Yhtiön mielestä jakeluasematoiminta on edelleenkin mahdollista jo olemassa olevaan lupaan myönnettävällä jatkoajalla. Alue on ollut jo kaavoitusajankohtana pohjavesialuetta, eikä yhtiön toimintaan ole tullut muutoksia. Huoltamotoiminta saa jatkua nykyisellään asemakaavamuutoksesta huolimatta. Lupaharkinnan tulee olla ennakoitavaa ja tarkoituksenmukaista.

Jakeluasema sijaitsee I luokan pohjavesialueella pohjaveden muodostumisalueella. Salpa-Mattilan vedenottamo, joka sijaitsee jakelupaikan luoteispuolella ja 315 metrin läheisyydessä, ei ole tällä hetkellä käytössä. Riihelän vedenottamo sijaitsee jakelupaikan itä/kaakkoispuolella noin 2 380 metrin läheisyydessä. Entisen Eimon/Foxconin oma pohjavesikaivo sijaitsee jakelupaikan itäpuolella noin 1 050 metrin läheisyydessä. Ramboll Finland Oy:n 20.1.2012 päiväämän raportin mukaan pohjaveden virtaus, karttatarkastelun ja pohjavesiputkista mitattujen vesipintatietojen perusteella, tapahtuu jakeluasemalta etelään pohjavesialueen ulkopuolelle kohti Hedelmätarhan aluetta.

Näin ollen Salpa-Mattilan vedenottamo sijaitsee virtaussuunnassa jakeluaseman yläpuolella, eikä jakeluaseman alueelta pohjavesi kulje kohti Riihelän vedenottamoa. Entisen Eimon/Foxonin pohjavesikaivo jakeluaseman itäpuolella ei näin ollen myöskään ole virtausyhteydessä jakeluaseman pohjaveden kanssa. Pohjaveden tarkkailua on tehty vuoden 2001 ympäristöluvan mukaisesti kaksi kertaa vuodessa tiehallinnon pohjavesiputkista 7 ja 8. Pohjavedessä ei ole vuoden 2008 jälkeen todettu polttonesteperäisiä haitta-aineita. Edellä mainitut seikat huomioon ottaen pohjavesiolosuhteet eivät muodosta estettä luvan myöntämiselle.

Jakeluasemalla olevat kuusi polttonestesäiliötä ovat yksivaippaisia ja kuntotarkastettuja 18.11.2011, jolloin ne on todettu A-luokan säiliöiksi. Näistä säiliöistä kolme on käytössä olevia SFS 2736 -standardin mukaisia säiliöitä ja niissä varastoitavat tuotteet ovat: 95E10 (30 m³), 98E5 (20 m³) ja diesel (30 m³). Säiliöt on varustettu elektronisella pinnanmittausjärjestelmällä sekä ylitäytönestimillä.

Säiliöiden polttonesteputkitus on toteutettu yksivaippaputkilla. Säiliöiden täyttöpaikka ja polttonesteiden jakelualue on viemäröity jätevesiviemäriin öljynerottimen kautta. Viemäri on varustettu sulkuventtiilikaivolla. Polttonestevuotojen ensitorjuntaa varten jakelualueella on imeytysainetta.

Ympäristölautakunta on päätöksessään käsitellyt laajasti pohjaveden pilaantumisriskiä sekä edellyttänyt yhtiöltä selvitystä parhaan käyttökelpoisen tekniikan osalta. Lautakunta on lisäksi päätynyt siihen, että yhtiön esittämät suojauskeinot ja tekniikka eivät edusta parasta saatavilla olevaa teknistä tasoa eikä palavien nesteiden varastoinnista esitetyssä standardissa SFS 3352 painoksessa 4 tai 5 ja nestemäisten polttoaineiden jakeluasemien ympäristönsuojeluvaatimuksista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (444/2010) esitettyjä ympäristönsuojeluvaatimuksia. Kohdassa "Luvan myöntämisen edellytykset" ympäristölautakunta on todennut, että polttonesteiden jakelua, toteutettuna hakemuksen mukaisesti esitetyin suojausrakentein ja tarkkailujärjestelmin, vaikka suojaustasoa nostettaisiin edellä esitetyin yksityiskohdin, ei voida pitää pohjavesien pilaantumisvaaraa aiheuttamattomana toimintana, joka voitaisiin sallia kyseisellä paikalla I luokan pohjaveden muodostumisalueella.

Edellä mainitut perustelut eivät ole yhtiön oikeusturvan eikä liiketoiminnan ennakoitavuuden tai investointien suunnittelun kannalta kohtuullisia, eikä ratkaisu ole kustannustehokas. Lautakunnan linjaus ei ole tasapuolista jakeluaseman toiminnanharjoittajien kohtelua verrattuna muuhun alueella harjoitettavaan liiketoimintaan, jonka päästöistä ympäristö saattaa varomattoman toiminnan tuloksena pilaantua.

Vuonna 2002 edellisen lupahakemuksen yhteydessä kiinteistöllä on myös tehty ympäristöviranomaisen edellyttämät toimenpiteet, kuten puhdistettu pilaantunut maa sekä asennettu HDPE-kalvo täyttöalueen alle. Viranomainen ei tällöin ole edellyttänyt muita suojaustoimia, vaan on katsonut suojaustoimet riittäväksi. Jo tällöin on ympäristösuojelulain mukainen parhaan käyttökelpoisen tekniikan edellytys ollut voimassa, eikä määräaikaiselle luvalle ole tällöin esitetty muita lisävaatimuksia. Edellisen määräaikaisen luvan myöntämisen jälkeen parhaimman käyttökelpoisen tekniikan osalta ei ole tapahtunut niin merkittäviä muutoksia, että lupaviranomainen voisi tällä perusteella nyt hylätä haetun luvan.

Jakeluasemalla tehtävillä suojaus- ja varotoimenpiteillä, parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla, voidaan poistaa pohjaveden pilaantumisriski ja käyttäjille aiheutuva terveysriski. Polttonesteiden jakelualue ja säiliöiden täyttöalue on saneerattu vuonna 2002 ympäristölupapäätöksen mukaisesti. Polttonesteiden jakelu ja käsittely tapahtuu suojarakenteiden, kuten HDPE-kalvon ja betonialtaan päällä. Pohjaveden tarkkailuraporttien mukaan alueella ei ole ollut havaittavissa yhtiön toiminnasta aiheutuvaa pilaantumista maaperässä eikä pohjavedessä vuoden 2008 jälkeen. Jakeluasematoiminnan ympäristölle ja pohjavedelle aiheuttamat pilaantumisvaarat voidaan nykyisellä tekniikalla estää tehokkaasti vielä vuosia eteenpäin.

Lahden seudun ympäristölautakunta on antanut valituksen johdosta selityksen. Ympäristölautakunta on uudistanut asiassa aikaisemmin esittämänsä. Hakemuksessa esitetty tekniikka ei perustu alalla yleisesti saatavilla olevaan sekä teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoiseen parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan, päinvastoin kuin valituksessa virheellisesti todetaan.

Lupaviranomaisen tiedossa ei ole sellaista teknistä ratkaisua, jolla voitaisiin estää polttonesteiden jakeluaseman ympäristönsuojelulain 8 §:ssä tarkoitettu pohjaveden pilaantumisvaaran aiheuttaminen kyseisellä toimipaikalla olevissa maaperä- ja pohjavesiolosuhteissa, kun otetaan huomioon myös mahdolliset onnettomuustilanteet. Pohjaveden pilaantumisvaaran aiheuttaminen on ympäristöluvan myöntämisen ehdoton este huolimatta siitä, että edellinen kumottu asemakaava mahdollistaakin nykyisen toiminnan muutoksitta.

Ympäristölupaviranomaisen kysymyksessä olevalle toimipaikalle myöntämän edellisen, määräaikaisen ympäristöluvan (Hollolan ympäristölautakunta 27.11.2001) perusteluissa on todettu, että lupa on määräaikainen, koska tavoitteena on pohjaveden pilaantumisen vaaraa aiheuttavien toimintojen saaminen pois pohjavesialueelta. Toiminnanharjoittajalla on ollut jo yli kymmenen vuotta tiedossa ympäristölupaviranomaisen kanta sijoituspaikan soveltuvuuteen ja myös aikaa sopeuttaa toiminta mahdollisen kielteisen ympäristölupapäätöksen varalta.

Valituksessa esitettyä vaatimusta ympäristöluvalle myönnettävästä jatkoajasta ei tule hyväksyä. Kysymyksessä olevan ympäristöluvan myöntämiselle ei ole ympäristönsuojelulain mukaisia edellytyksiä, eikä pohjaveden pilaantumisvaaraa aiheuttavaa toimintaa voida hyväksyä. Valituksessa esitetty investointien ennakoitavuus ja kannattavuus eivät ole ympäristönsuojelulain 41 ja 42 §:n mukaan ympäristölupaharkinnassa huomioon otettavia seikkoja. Polttonesteiden jakeluasema toimii tällä hetkellä ilman ympäristölupaa.

Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on antanut valituksen johdosta lausunnon. Pohjaveden pilaantumisen vaaraa ei kysymyksessä olevissa maaperä- ja pohjavesiolosuhteissa voida riittävällä varmuudella ehkäistä, eikä luvan myöntämisen edellytyksiä näin ollen ole.

Hämeenmaan Kiinteistöt Oy:lle on varattu tilaisuus vastaselityksen antamiseen annettujen lausuntojen johdosta. Vastaselitystä ei ole annettu.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Vaasan hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.

Perustelut

Kun otetaan huomioon hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori, hallintoneuvokset Tuomas Lehtonen, Mika Seppälä, Liisa Heikkilä ja Janne Aer sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Mikael Hildén ja Riku Vahala. Asian esittelijä Irene Mäenpää.