Muu päätös 1565/2015

Asia Ympäristölupaa koskeva valitus

Valittajat A ja hänen 40 asiakumppaniaan

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 29.1.2014 nro 14/0010/1

Asian aikaisempi käsittely

Itä-Suomen aluehallintovirasto on 25.9.2012 antamallaan päätöksellä nro 69/2012/1 hylännyt Kuopion Energia Oy:n hakemuksen, joka koskee Kokkosuon 47,2 ha:n suuruista uutta tuotantoaluetta Pielaveden kunnassa noin 13 km kuntakeskuksesta koilliseen Lampaanjärven eteläpuolella.

Aluehallintovirasto on perustellut päätöstään seuraavasti:

Kokkosuon turvetuotannon ympäristövaikutukset

Hakijan tekemän kuormitusarvion mukaan, joka perustuu kunnostusajan osalta Pohjois-Pohjanmaan tarkkailusoiden ja tuotantoajan osalta Pohjois-Savon tarkkailusoiden ominaiskuormituslukuihin (kg/ha/v), olisi Kokkosuon turvetuotannon sulan kauden (kevät, kesä, syksy) vesistökuormitus kuntoonpanon aikana Lampaanjokeen 792 kg kiintoainetta, 8 kg fosforia ja 138 kg typpeä vuodessa. Tuotantovaiheessa kuormitus olisi sulana kautena keskimäärin 606 kg kiintoainetta, 6 kg fosforia ja 138 kg typpeä vuodessa.

Hakemuksessa ei ole arvioitu Kokkosuon turvetuotannon talviajan kuormitusta Lampaanjokeen. Talviajan osuus koko vuoden kuormituksesta vaihtelee sääolojen mukaan, mutta sen keskimääräinen osuus on tehtyjen selvitysten mukaan merkittävä (Pöyry Oy 2009: Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi YVA-hankkeissa ja ympäristölupahakemuksissa).

Käytettäessä edellä mainitun selvityksen Etelä-Suomen pintavalutuskentällisten tarkkailusoiden ominaiskuormitusarvoja (kg/ha/v) olisi Kokkosuon (47,2 ha) vuosikuormitus (brutto) tuotantoaikana (suluissa kuntoonpanoaika) 991 (1 369) kg kiintoainetta, 11 (15) kg fosforia ja 420 (566) kg typpeä vuodessa.

Merkittävin ero hakemuksen kuormitusarvioon on typpikuormituksessa, koska tarkkailutulosten mukaan typpikuormituksesta merkittävä osuus ajoittuu talveen.

Hakemuksen täydennykseen on liitetty selvitystä Kokkosuon pintavalutuskentän turpeen alumiinin, kalsiumin, raudan, magnesiumin ja fosforin määristä neljässä näytepisteessä (mg/kg kuiva-ainetta). Fosforin ja muiden edellä mainittujen aineiden yhteenlasketun määrän suhteen perusteella voidaan arvioida pintavalutuskentän turpeen pidätyskykyä etenkin fosforin osalta. Tutkimusta pintavalutuskenttien ominaisuuksien vaikutuksesta puhdistustulokseen on meneillään Oulun yliopiston johtamassa TuKos-projektissa.

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskuksen) ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on lausunnossaan TuKos-projektin tuloksiin viitaten todennut, että pintavalutuskentän puhdistustehossa voi esiintyä ongelmia, muun muassa fosforin huuhtoutumista, jos raudan, alumiinin ja mangaanin pitoisuuden suhde fosforipitoisuuteen on alle 30. Kokkosuolla edellä mainittu ravinnesuhde vaihtelee näytepisteissä välillä 5–11. Siten on mahdollista, että Kokkosuon pintavalutuskentältä huuhtoutuisi fosforia vesistöön.

Kokkosuon pintavalutuksen talviaikaiseen toimivuuteen aiheuttaa suurta epävarmuutta se, että vedet tuotantoalueella sijaitsevalta pumppaamolta johdettaisiin avouomassa yli 800 metrin matka pintavalutuskentän laskeutusaltaaseen ja siitä edelleen kentälle. Avouoma jäätyy pakkauskausina, ja veden johtaminen pintavalutuskentälle voi tällöin estyä sekä pakkaskausien välisinä lauhoina kausina että keväällä ennen jään sulamista uomasta ja pintavalutuskentän laskeutusaltaasta. Tämä heikentää ennalta arvioiden merkittävästi pintavalutuskentän toimintaa talvella ja voi aiheuttaa myös vesien tulvimista lasku-uoman ympäristöön.

Lampaanjoki on Pohjois-Savon maakuntakaavassa merkitty virkistyskalastusalueeksi, ja joen koskialueilla on tehty kalataloudellisia kunnostuksia.

Maakuntakaavan suunnittelumääräyksen mukaan Rautalammin reitin vesistöalueella, jonka latvaosia Lampaanjoki on, on kiinnitettävä huomiota turvetuotantoalueiden toiminnan järjestämiseen ja ajoitukseen siten, ettei toiminnan aiheuttaman kuormituksen yhteisvaikutus aiheuta veden laadun heikkenemistä.

Kokkosuon turvetuotantoalueen koillispuolella on asutusta Juurikkalahden tien varressa ja loma-asutusta Lampaanjärven Etelälahden rannalla. Lähin talo sijoittuu noin 250 metrin etäisyydelle suunnitellusta tuotantoalueesta. Se on hakijan antaman selvityksen mukaan huonokuntoinen. Sekä pysyvä asutus että loma-asunnot sijoittuvat vallitseviin lännen ja etelän välisiin tuulensuuntiin siten, että ne ovat pölyn leviämissuunnassa.

Johtopäätökset luvanmyöntämisen edellytyksistä

Luvanmyöntöedellytyksien täyttyminen on ratkaistava ympäristönsuojelulain 4 §:n 1 momentin 2 kohdan tarkoittaman varovaisuus- ja huolellisuusperiaatteen mukaisesti myös toiminnan epävarmuudet huomioon ottaen. Kun otetaan huomioon edellä selostetut Kokkosuon turvetuotantoalueen vesienkäsittelyyn sisältyvät puhdistustehon ja talviaikaisen toiminnan epävarmuudet, vesienkäsittelyn ennakoitu teho ja toimintavarmuus eivät vastaa parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimusta. Koska esimerkiksi sorptiomateriaalien käytöstä pintavalutuksen tehon parantamisessa ei ole käytettävissä riittävästi kokemusta, ei sitä voida määrätä toteutettavaksi.

Aluehallintovirasto on luvan edellytyksiä harkitessaan ottanut huomioon saatuna selvityksenä Pohjois-Savon maakuntakaavan Rautalammin vesistöalueen turvetuotantoa koskevan suunnittelumääräyksen ja Lampaanjoen virkistyskalastusaluetta koskevan kaavamerkinnän.

Ennalta arvioiden Kokkosuon turvetuotannon vesistökuormitus aiheuttaisi purkuvesistön nykyinen ekologinen tila ja kalataloudellinen käyttö huomioon ottaen ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin 2 kohdan tarkoittamaa merkittävää vesistön pilaantumista tai sen vaaraa ja kyseisen säännöksen 4 kohdan tarkoittamaa virkistyskalastukseen perustuvan yleiseltä kannalta tärkeän käyttömahdollisuuden vaarantumista Lampaanjoella.

Lisäksi vakituista ja vapaa-ajan asutusta sijaitsee Kokkosuon koillispuolella vallitseviin tuulensuuntiin nähden niin, että jyrsinturpeen nostoa pitäisi tietyillä tuulen suunnilla rajoittaa ainakin osalla Kokkosuon turvetuotantoaluetta. Merkittävää haittaa Kokkosuon turvetuotannon pölypäästöistä aiheutuisi alueen itäpuolella sijaitsevan Uudistalon tilan käytölle. Kun hakemus on edellä esitetyillä perusteilla kokonaan hylätty, ei ole tarpeen rajata tuotantoaluetta tai rajoittaa pölyäviä työvaiheita tietyillä tuulensuunnilla. Hakijan selvityksellä siitä, että Uudistalon tila ei olisi aktiivisessa käytössä, ei ole merkitystä, koska tilan omistajalla on mahdollisuus käyttää kiinteistöään joko loma- tai asuinkäytössä.

Edellä mainituilla perusteilla Kokkosuon turvetuotannolle ei ole ympäristönsuojelulain mukaisia luvanmyöntämisedellytyksiä ja hakemus hylätään.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään Kuopion Energia Oy:n valituksesta kumonnut aluehallintoviraston päätöksen ja palauttanut asian aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulain (86/2000) 4 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on periaatteena, että haitalliset ympäristövaikutukset ehkäistään ennakolta tai, milloin haitallisten vaikutusten syntymistä ei voida kokonaan ehkäistä, rajoitetaan ne mahdollisimman vähäisiksi (ennaltaehkäisyn ja haittojen minimoinnin periaate). Momentin 2 kohdan mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on periaatteena myös, että menetellään muutoin toiminnan laadun edellyttämällä huolellisuudella ja varovaisuudella ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi sekä otetaan huomioon toiminnan aiheuttaman pilaantumisen vaaran todennäköisyys, onnettomuusriski sekä mahdollisuudet onnettomuuksien estämiseen ja niiden vaikutusten rajoittamiseen (varovaisuus- ja huolellisuusperiaate).

Ympäristönsuojelulain 6 §:n 2 momentin mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon muun muassa alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset.

Ympäristönsuojelulain 41 §:n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää mainitun lain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Pykälän 2 momentin mukaan lupaviranomaisen on tutkittava asiassa annetut lausunnot ja tehdyt muistutukset sekä luvan myöntämisen edellytykset. Lupaviranomaisen on muutoinkin otettava huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään.

Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, ympäristönsuojelulain 7–9 §:ssä kiellettyä seurausta, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella taikka eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan ei toimintaa saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Lisäksi sijoittamisessa on noudatettava, mitä ympäristönsuojelulain 6 §:s³sä säädetään.

Ympäristönsuojelulain 43 §:n 1 momentin mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset lupamääräykset muun muassa päästöistä, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta, toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä ja muista momentissa luetelluista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään ja selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja.

Pykälän 3 momentin mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvoa sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lupamääräyksissä ei kuitenkaan saa velvoittaa käyttämään vain tiettyä määrättyä tekniikkaa.

Ympäristönsuojelulain 46 §:n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen, jätteiden ja jätehuollon, toiminnan vaikutusten sekä toiminnan lopettamisen jälkeisen ympäristön tilan tarkkailusta. Tarkkailun toteuttamiseksi luvassa on määrättävä mittausmenetelmistä ja mittausten tiheydestä sekä siitä, miten tulokset arvioidaan ja miten tarkkailun tulokset toimitetaan valvontaviranomaiselle. Toiminnanharjoittaja voidaan myös määrätä antamaan valvontaa varten muita tarpeellisia tietoja.

Ympäristönsuojelulain 50 §:n 2 momentin mukaan luvassa on saman lain 42 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua pilaantumisen merkittävyyttä arvioitaessa otettava huomioon, mitä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain mukaisessa vesienhoitosuunnitelmassa tai merenhoitosuunnitelmassa on esitetty toiminnan vaikutusalueen vesien ja meriympäristön tilaan ja käyttöön liittyvistä seikoista.

Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentin mukaan kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista.

Asiassa saatu selvitys

Kuopion Energia Oy on hakenut lupaa 47,2 ha:n suuruiselle uudelle turvetuotantoalueelle. Itä-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään hylännyt hakemuksen kokonaan pääosin ympäristönsuojelulain 4 ja 42 §:n nojalla.

Asiakirjojen mukaan kyseessä oleva Kokkosuon turvetuotantoalue sijaitsee Pielaveden kunnassa noin 13 km kuntakeskuksesta koilliseen Lampaanjärven eteläpuolella. Kokkosuo on ojitettu kauttaaltaan. Alueen ojitus on vanhaa, sillä suoalueen pintakasvillisuus on muuttuma-asteella ja paikoin muuttunut jo turvekankaaksi.

Voimassa olevassa Pohjois-Savon maakuntakaavassa Kokkosuo (EO1 704) on merkitty turvetuotantoalueeksi. Kokkosuon turvetuotantoalueen koillispuolella on asutusta Juurikkalahden tien varressa ja loma-asutusta Lampaanjärven Etelälahden rannalla. Lähin talo sijoittuu noin 240 metrin etäisyydelle suunnitellusta tuotantoalueesta koilliseen (Uudistalo 595-401-10-8). Se on asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan huonokuntoinen. Hakija on esittänyt, että kiinteistön ja tuotantoalueen välissä on kasvatusvaiheen metsää. Suojavyöhykkeen leveys on 40 metriä mitattuna tuotantoalueen reunasta hakijan hallussa olevan alueen rajalle. Muualla asutus sijoittuu yli 500 metrin etäisyydelle tuotantoalueesta. Hakija on vastaselityksessään esittänyt, että suojavyöhyke on hakijan hallussa ja hakija sitoutuu säilyttämään alueen puuston koko hankkeen toiminnan ajan.

Ympäristölupahakemuksen mukaan turvetuotannon pölyhaitat ovat lähinnä tuotannon ja lastauksen aikaista turpeen pölyämistä kesän tuotantokaudella. Hakijan esittämien laskentatulosten mukaan eri tuotantovaiheissa PM₁₀-pölypitoisuudet ovat 250 metrin päässä tuulen alapuolella (3 m/s) keskimäärin alle 50 µg/m^3³, mutta HAKU-kuormauksessa 250 µg/m³³. Kun tuulen nopeus ylittää 10 m/s, tuotanto keskeytetään lisääntyneen paloriskin vuoksi. Melua syntyy työkoneista turvekentillä ja turpeen kuormauksesta. Melu ei ole jatkuvaa, koska tuotantopäiviä on vuodessa noin 40. Tuotantopäivinä koneiden aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Hakemuksen mukaan toiminnasta aiheutuva melu ylittää 55 dB L_Aeq vielä noin 350 m päässä kunnostusvaiheessa ja noin 150 m päässä tuotantovaiheessa.

Alueelta tulevat kuivatusvedet on suunniteltu käsiteltäväksi ympärivuotisesti pumppaamalla vedet pinta-alaltaan 3,9 ha:n suuruiselle pintavalutuskentälle, joka olisi 6,8 % sen valuma-alueesta, eli lähes kaksinkertainen silloiseen mitoitussuositukseen verrattuna. Uuden Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen (2013) mukaan ojitetun pintavalutuskentän koon tulee olla 5 % valuma-alueesta. Pintavalutuskentän alue on metsäojitettua suota, jonka ojat on hakijan mukaan kaivettu turpeeseen. Hakijan suunnitelman muutoksen jälkeen Kokkosuon turvetuotantoalueen kuivatusvesien on suunniteltu laskevan reittiä metsäoja–Paskorannanjoki–Lampaanjoki.

Hakemuksen mukaan Kokkosuo sijaitsee Kymijoen vesistöalueen Rautalammin reitin Lampaanjärven valuma-alueella. Lampaanjärvi sijaitsee tuotantoalueen koillispuolella noin 800 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Lampaanjoen veden laatu on humusleimaista ja tummahkoa. Kokonaisfosforipitoisuus on ollut 20–27 μg/l välillä ja kokonaistyppipitoisuus 600–763 μg/l. Lampaanjoen vesi on ollut ravinteikkaampaa kuin Lampaanjärven vesi.

Kokkosuon turvetuotantoalueen vesistökuormitus kohdistuisi Lampaanjokeen, jonka ekologinen tila on luokiteltu Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnittelussa hyväksi. Joki ja järvi on luokiteltu ekologiselta ja kemialliselta tilaltaan luokkaan hyvä. Vesienhoidon toimenpideohjelman tavoite on nykyisen tilan säilyttäminen. Lampaanjoki on Pohjois-Savon maakuntakaavassa merkitty virkistyskalastusalueeksi ja joen koskialueilla on tehty kalataloudellisia kunnostuksia.

Luontoselvityksen osalta maastokäynti on tehty 5.12.2011. Selvityksen mukaan käytössä olleista pohjatiedoista ei ilmennyt mitään merkittäviin luontoarvoihin viittaavaa selvitysalueella.

Johtopäätökset

Aluehallintovirasto on hylännyt hakemuksen pintavalutuskentän epävarman toiminnan ja sen seurauksena aiheutuvan vesistön pilaantumisen vaaran perusteella. Aluehallintovirasto on perusteluissaan viitannut turvetuotannon vesien puhdistusta tutkineen Turvetuotannon valumavesien ympärivuotinen käsittely -projektin (TuKos) tuloksiin. Tutkimuksen loppuraportin (Suomen ympäristö 30/2011) mukaan pintavalutuskentältä voi huuhtoutua fosforia, jos suunnitellun kentän pintaturpeen fosforipitoisuus on yli 1 000 mg/kg ja fosforipitoisuuden suhde yhteenlaskettuun raudan, alumiinin ja mangaanin pitoisuuteen, oikeastaan raudan, alumiinin ja mangaanin yhteenlaskettujen pitoisuuksien suhde fosforipitoisuuteen, on alle 30. Kokkosuon pintavalutuskentän turpeessa on fosforia noin 1 100 mg/kg ja fosforipitoisuuden suhde mainittujen metallien määrään on noin 8.

Hallinto-oikeus toteaa, että TuKos-projektin viidellä tutkimusalueella puhdistustulos fosforin suhteen vaihteli alueiden ja vuosien välillä. Tutkimuksen tulosten perusteella on ollut tarpeen selvittää Kokkosuon tuotantoalueelle suunnitellun pintavalutuskentän metalli- ja ravinnepitoisuuksia. TuKos-projektin tulosten perusteella ei kuitenkaan voida katsoa, että Kokkosuon pintavalutuskentällä todettu fosfori- ja metallipitoisuus tai niiden suhdeluku sinänsä estää luvan myöntämisen.

Koska mainittu seikka on aluehallintoviraston hylkäävän päätöksen pääperuste, on päätös kumottava ja asia palautettava uuteen lupaharkintaan.

Hakijalle on varattava tilaisuus täydentää hakemustaan. Uudessa lupaharkinnassa on, jos hakija jatkaa hakemustaan, arvioitava, voidaanko vesienkäsittelyn toiminta varmistaa lupamääräyksin niin, että lupa voidaan myöntää. Pöly- ja meluhaitan osalta on arvioitava, voidaanko tuotantoaluetta supistamalla tai muilla toiminnan rajoituksilla estää kohtuuton haitta lähikiinteistöille.

Pintavalutusta voidaan myös Kokkosuolla lähtökohtaisesti pitää BAT-vaatimuksen täyttävänä vesienkäsittelymenetelmänä. Luvan myöntämisen kannalta ratkaisevaa on kuitenkin kuormituksen ennakoitu vaikutus vesistössä.

Pintavalutuskentän toimivuuteen liittyy epävarmuutta, jota lisää pintavalutuskentän vanha ojitus sekä talvisaikaan vesien johtaminen avo-ojassa. Asiassa on tämän takia arvioitava, voidaanko pintavalutuskentän toimivuus riittävästi varmistaa teknisin keinoin ja päästöjä koskevin lupamääräyksin.

Ympäristönsuojelulain 43 §:ssä tarkoitettuina päästömääräyksinä voivat tulla kysymykseen esimerkiksi pintavalutuskentän vähimmäispuhdistustehovaatimukset tai vesistöön johdettavan käsitellyn veden enimmäispitoisuudet. Tältä osin hallinto-oikeus toteaa, että lupamääräyksissä määriteltävät raja-arvot päästömääräyksinä ovat luonteeltaan velvoittavia. Lupa voidaan myöntää sillä edellytyksellä, että raja-arvoja noudatetaan. Näin ollen on käytettävä puhdistusmenetelmää, jonka avulla varmistetaan ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentissa säädettyjen luvan myöntämisen edellysten täyttäminen.

Kokkosuon turvetuotantoalueen koillis- ja itäpuolella on yksi asuttu kiinteistö noin 240 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta, muut asutut kiinteistöt ovat vähintään 500 metrin etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Asutukselle turvetuotannosta aiheutuvan pölyhaitan estämiseksi ensisijainen menettely on maasto-olosuhteet huomioon ottaen varmistaa riittävä etäisyys tuotantoalueesta häiriintyviin kohteisiin. Kokkosuon olosuhteissa 500 metrin etäisyyttä voidaan pitää jo riittävänä. Hakemuksen mukaisessa laajuudessa haittaa voisi aiheutua lähinnä mainitulle yhdelle kiinteistölle, mutta hakemusta koko suunnitellun tuotantoalueen osalta ei voida tällä perusteella hylätä. Hakemuksen osittaisen hylkäämisen lisäksi voidaan määrätä auma-alueiden sijoituksesta ja asettaa tuotantorajoituksia niin, että toiminta on kielletty, kun tuuli käy talolle päin kiinteistöllä mahdollisesti aiheutuvan pöly- ja meluhaitan estämiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi.

Aluehallintoviraston on asian uudessa käsittelyssä varattava hakijalle tilaisuus tarvittavilta osin täydentää hakemusta. Näillä perusteilla hallinto-oikeus on, ottamatta välittömästi ratkaistavakseen kysymystä luvan myöntämisedellytysten täyttymisestä, palauttanut asian aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi. Asian näin päättyessä raukeaa lausuminen valituksessa ja muista vastineissa esitetyistä vaatimuksista.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Yrjänä Honkavaara, Matti Malmberg, Mauri Kerätär ja Jan Eklund. Esittelijä Maria Ingerström.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A ja hänen asiakumppaninsa ovat vaatineet, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja aluehallintoviraston päätös, jolla hakemus on hylätty, saatetaan voimaan.

Valittajat ovat esittäneet vaatimuksensa tueksi muun ohella seuraavaa:

Kuopion Energia Oy on täydentänyt hakemustaan kolme kertaa. On kohtuutonta, että voi tehdä huonon hakemuksen ja sitten vaadittaessa vähitellen parannella sitä. Näin menetellen voidaan kokeilla luvan saamista vähäisin vaatimuksin. Hakijan on lupamenettelyn vireille pannessaan oltava tietoinen aiheuttamastaan haitasta ja mitoitettava suunnitelmansa sen mukaisesti.

Aluehallintoviraston päätös perustuu yleisesti hyväksyttyihin tutkimuksiin, jotka koskevat päästöjä, pitoisuuksia ja pintavalutuskenttien kykyä estää haittoja. Pintavalutuskentän teho ei parane sillä, että aluehallintovirasto käsittelee asian uudelleen.

Suojavyöhyke on tehoton ja merkitykseltään vähäinen, koska se muodostuu nuoresta taimikosta. Asutukselle aiheutuisi kohtuutonta haittaa. Etäisyys tuotantoalueelta Puroharjun tilalle olisi 490 metriä ja Uudistalon tilalle 225 metriä. Uudistalon tilalla oleva rakennus on tarkoitus kunnostaa vapaa-ajan käyttöön. A:n omistamalla tilalla oleva varastorakennus olisi noin 85 metrin päässä tuotantoalueesta. Lähimmät pellot olisivat 95 metrin päässä tuotantoalueen reunasta. Tarkoituksena on ottaa pellot mansikanviljelyyn, mutta aloitus on viivästynyt Kuopion Energia Oy:n hankkeen vuoksi. Kylän uimaranta Lampaanjärven Hiekkalahdessa olisi 700 metrin päässä turvetuotantoalueesta.

Kuopion Energia Oy:n hanke on tuotantoalueen huonon sijainnin vuoksi aiheuttanut poikkeuksellisen suurta vastustusta. Sen ilmentämää kansalaisten huolta ei voida kevyesti ohittaa.

Itä-Suomen aluehallintovirasto on lausunnossaan viitannut asiassa antamaansa päätökseen.

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on lausunnossaan viitannut asiassa aikaisemmin esittämäänsä.

Pielaveden, Keiteleen ja Vesannon kuntien yhteinen ympäristölautakunta on selityksessään esittänyt, että valitus hyväksytään. Lautakunta on viitannut hallinto-oikeudessa lausumaansa.

Pielaveden kunnanhallitus on selityksessään esittänyt, että valitus hyväksytään. Kunnanhallitus on viitannut hallinto-oikeudessa lausumaansa.

Kuopion Energia Oy on antanut selityksen ja vaatinut, että valitus hylätään.

A ja hänen asiakumppaninsa ovat antaneet vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.

Perustelut

Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori, hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Hannu Ranta, Mika Seppälä ja Janne Aer sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Harri Koivusalo ja Jukka Horppila. Asian esittelijä Petri Leinonen.