Muu päätös 1701/2015

Asia Asemakaavan hyväksymistä koskeva valitus

Valittaja Espoon kaupunginhallitus

Päätös, jota valitus koskee

Helsingin hallinto-oikeus 11.6.2014 nro 14/0458/5

Asian aikaisempi käsittely

Espoon kaupunginvaltuusto on 10.6.2013 tekemällään päätöksellä (§ 99) hyväksynyt Gobbackan asemakaavan, joka käsittää Espoon 82. kaupunginosan korttelit 82140–82141, 82143–82144, 82146–82156, 82158–82164 ja 82171–82179 sekä katu-, virkistys-, liikenne- ja erityisalueet.

Asian käsittely hallinto-oikeudessa

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on valituksessaan Helsingin hallinto-oikeudelle vaatinut, että Espoon kaupunginvaltuuston päätös kumotaan.

Vaatimuksensa tueksi ELY-keskus on esittänyt muun ohella seuraavaa:

Korttelin 82173 rakennusoikeuden huomattavan korottamisen ja sä-määräyksen muutoksen vuoksi asemakaavaehdotus olisi tullut asettaa uudelleen nähtäville. Korttelin 82173 kulttuurihistoriallisia arvoja ei ole selvitetty.

Gobbackan asemakaava ei toteuta valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita erityisesti Helsingin seudun erityistavoitteiden osalta. Huomattavaa täydennysrakentamista ei ole ajoitettu siten, että joukkoliikenteen hyödyntäminen ja palveluiden toteuttaminen olisi varmistettu. Asemakaava ei perustu Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaan.

Gobbackan asemakaava on Espoon pohjoisosien yleiskaavan vastainen liikennejärjestelmän osalta. Yleiskaava on vanhentunut. Pääkaupunkiseudulla nopeasti kasvava seutu ei voi rakentua pelkästään yksittäisillä asemakaavoilla ilman ajan tasalla olevan yleiskaavan tukea.

Kalajärven ja Viiskorven kehittämisalueiden asemakaavaehdotukset (Kalajärvenkallio, Kalajärvi II, Antinmäki, Niipperinniitty, Kalliomäki, Gobbacka, Viiskorpi) mahdollistavat yli 10 000 asukkaan asuinalueet Vihdintien ja Kehä III:n väliselle alueelle. Alue on tällä hetkellä hajanaisesti rakennettu ja asukkaita on noin 1 000. Vireillä olevien asemakaavojen sisältö huomioon ottaen Pohjois-Espoon oikeusvaikutteista yleiskaavaa on muutettava. Osissa etenevällä pirstaleisella asemakaavoituksella vaikeutetaan seudullisen tiivistämisen ja kokonaistarkastelun mahdollisuutta. Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta on 29.5.2013 (§ 90) päättänyt toimenpiteiden käynnistämisestä Espoon pohjoisosien yleiskaava osa I:n ajantasaisuuden tarkistamiseksi.

Gobbackan asemakaavan tueksi ei ole ajan tasalla olevaa osayleiskaavaa eikä poikkeamaa yleiskaavasta ole myöskään perusteltu kaavaselostuksessa. Yleiskaavan laatimisajankohdan mukainen yhdyskuntarakenne ja liikennejärjestelmä eivät vastaa asukasmäärään kasvua Espoossa. Asemakaavan selostuksessa on suppeasti ja perustelematta esitetty arvioita asemakaavan rakentumisen vaikutuksista. Arvioita ei ole esitetty myöskään asemakaavan ja muiden vireillä olevien lähialueiden asemakaavojen yhteisvaikutuksista. Asemakaavat mahdollistavat merkittävän maankäytön lisäyksen pääkaupunkiseudulla. Gobbackan asemakaavassa ei ole arvioitu sen ja muiden asemakaavaehdotusten yhteisvaikutuksia liikennejärjestelmän, yhdyskuntatalouden ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden osalta. Gobbackan asemakaavan ja muiden tekeillä olevien asemakaavojen yhteisvaikutuksia ei ole selvitetty siten, että selvitysten sisältöä ja johtopäätöksiä voisi arvioida ja varmistua niiden riittävyydestä. Selvitysten perusteella ei pysty arvioimaan, miten maakuntakaava ja yleiskaava on ollut ohjeena asemakaavaa laadittaessa ja täyttyvätkö maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n asemakaavaa koskevat sisältövaatimukset.

Espoon pohjoisosien yleiskaavassa Kehä III:n pohjoispuolelle on osoitettu virkistys- ja maatalousalueet sekä ne vanhaan tiestöön ja palstoitukseen tukeutuvat alueet, joille taajarakentamista sallitaan. Yleiskaavaselostuksen kuvasta 4.6/2 käy ilmi yleiskaavaratkaisun perustana oleva tieverkko. Siinä Röyläntie, Niipperintie ja Perusmäen poikki kulkeva tie muodostavat tieverkon.

Kehä III:n ja Kalajärven alueen asemakaavat johtavat uuden kokoojakadun Gobbackantien ja Lambertintien rakentamiseen sekä Kehä III:n eritasoliittymän Koskelonsolmun täydellistämiseen. Kaavaratkaisun liikenteellistä toimivuutta ei ole selvitetty. Kaava-alueen on tarkoitus liittyä ympäröivään liikenneverkkoon Gobbackantien kautta, joka ei kuitenkaan jatku kaavaselostuksessa esitetyn mukaisesti kaava-alueelta pohjoiseen, koska Gobbackantien pohjoispuolella sijaitseva Kalliomäen asemakaava on kumottu Helsingin hallinto-oikeuden päätöksellä 23.4.2013 Gobbackantien osalta. Kaavassa ei ole selvitetty, miten kaava-alueen liikenne liittyy ympäröivään liikenneverkkoon, kun Gobbackantie ei toteudu kokonaisuudessaan.

Kaavaselostuksen mukaan Gobbackantielle on myös ollut tarkoitus muodostaa uusi kaava-aluetta ja sitä ympäröiviä alueita palveleva etelä-pohjoisuuntainen joukkoliikenneyhteys. Joukkoliikenneyhteyden toteuttaminen ei ole mahdollista, kun Gobbackantie ei toteudu kokonaisuudessaan. Kaavaselostuksen mukaan kaava-aluetta palvelevaa joukkoliikennettä johdetaan myös Lambertintien kautta. Tämä ei ole mahdollista, sillä Lambertintie on hyväksytyssä kaavassa katkaistu eikä se ole läpiajettava. Kaava-alueen läpi ei ole mahdollista johtaa kaava-aluetta palvelevia joukkoliikennereittejä.

Kaavaselostuksessa ei ole tarkasteltu alueen liittymistä pitempimatkaista liikennettä välittävään maantieverkkoon eikä esitetty parannustoimenpiteitä maantieverkolle kaavan vaikutusalueella, vaikka suunniteltu maankäyttö johtaa liikenteen lisääntymiseen ja sen seurauksena liikenneverkon toimivuuden heikkenemiseen. Asiakirjoista ei myöskään käy ilmi, minkälaisia yhteisvaikutuksia Gobbackan asemakaavalla ja sen ympäristössä sijaitsevilla vireillä olevilla, hyväksytyillä ja osittain hyväksytyillä asemakaavoilla on liikenneverkkoon. Nykyinen liikennejärjestelmä sekä kaava-alueella että sen vaikutusalueella vaatii parannuksia ennen kuin alueelle suunniteltua maankäyttöä voidaan toteuttaa. Asemakaavassa ei ole esitetty tähän liittyvää ajoitusmääräystä.

Kalajärven eteläpuolisten alueiden rakentaminen johtaa liikennevaikutusten osalta niin suureen poikkeamaan yleiskaavan periaatteista, että toteuttaminen edellyttää yleiskaavan muutosta ja liikennejärjestelmän tarkastelua laajemmalta alueelta. Yhdessä muiden samaan aikaan vireillä olevien asemakaavojen kanssa Gobbackan asemakaava muuttaa yleiskaavan keskeisiä suunnitteluperiaatteita. Yleiskaava ei ole ollut ohjeena asemakaavaa laadittaessa. Asemakaavaa ei ole laadittu siten, että luodaan edellytykset liikenteen järjestämiselle maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla.

Espoon kaupunginhallitus on valituksen johdosta antamassaan lausunnossa esittänyt, että valitus hylätään.

Uudenmaan ELY-keskus on antanut vastaselityksen.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Helsingin hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään kumonnut Espoon kaupunginvaltuuston päätöksen.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Sovellettavat oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.

Maankäyttö- ja rakennuslain 24 §:n 2 momentin mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista.

Maankäyttö- ja rakennuslain 35 §:n 1 momentin mukaan yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaava voidaan laatia myös maankäytön ja rakentamisen ohjaamiseksi määrätyllä alueella.

Maankäyttö- ja rakennuslain 42 §:n 1 momentin mukaan yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi.

Maankäyttö- ja rakennuslain 50 §:n mukaan alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten laaditaan asemakaava, jonka tarkoituksena on osoittaa tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla.

Maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n 1 momentin mukaan asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten kuin siitä samassa laissa säädetään.

Maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n 2 momentin mukaan asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita.

Maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n 3 momentin mukaan asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää.

Maankäyttö- ja rakennuslain 57 §:n 1 momentin mukaan asemakaavassa voidaan antaa määräyksiä, joita kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asetettavat vaatimukset huomioon ottaen tarvitaan asemakaava-aluetta rakennettaessa tai muutoin käytettäessä (asemakaavamääräykset).

Maankäyttö- ja rakennuslain 65 §:n 1 momentin mukaan kaavaehdotus on asetettava julkisesti nähtäville. Nähtäville asettamisesta on tiedotettava kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Kunnan jäsenille ja osallisille on varattava tilaisuus esittää mielipiteensä asiassa (muistutus).

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 32 §:n mukaan, jos kaavaehdotusta on olennaisesti muutettu sen jälkeen, kun se on asetettu julkisesti nähtäville, se on asetettava uudelleen nähtäville. Uudelleen nähtäville asettaminen ei kuitenkaan ole tarpeen, jos muutokset koskevat vain yksityistä etua ja niitä osallisia, joita muutokset koskevat, kuullaan erikseen.

Asemakaava-alueen kuvaus

Kaavaselostuksen mukaan Gobbackan asemakaava-alue sijaitsee Pohjois-Espoossa Perusmäen kaupunginosassa Kehä III:n pohjoispuolella ja Röyläntie itäpuolella. Suunnittelualue on pinta-alaltaan noin 76 hehtaaria. Maastoltaan alue on vaihtelevaa metsää ja peltoaukeaa. Kaava-alueen eteläpuolella ja idässä on jyrkkämaastoinen harju. Alueen länsi-osassa on poikkeusluvin syntynyttä pientalovaltaista rakennuskantaa ja itäosa on pääosin kallioista metsää. Alueen eteläosassa on siirtolapuutarha-alue. Lännessä alue rajautuu laajempaan peltomaisemaan ja idässä golfkenttään.

Alueen kaavoitustilanne

Uudenmaan maakuntakaavassa (ympäristöministeriö 8.11.2006) suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta. Gobbackan itä- ja eteläpuolella on maakuntakaavaan merkitty viheryhteystarve.

Alueella on voimassa oikeusvaikutteinen Espoon pohjoisosien yleiskaava osa I, joka on vahvistettu vuonna 1996. Yleiskaavassa Gobbackan asemakaavan suunnittelualueelle on merkitty kaksi pientalovaltaista asuntoaluetta, joiden väliin on merkitty virkistysalue.

Suunnittelualueella ei ole voimassa asemakaavaa. Alue rajautuu koillisessa Niipperinpellon asemakaavaan, pohjoisessa Kalliomäen asemakaavaan ja etelässä Viiskorven suunnittelualueeseen. Gobbackan asemakaava-alueesta pohjoiseen sijaitsevalla Kalajärven kehittämisalueella ja asemakaava-alueen eteläpuolella sijaitsevalla Viiskorven kehittämisalueella on Espoon kaupungin internetsivujen mukaan vireillä useita asuinrakentamista koskevia asemakaavoja.

Asemakaavan tavoitteet ja sisältö pääpiirteissään

Asemakaavan tavoitteena on kaavaselostuksen mukaan aikaansaada viihtyisä, tiivistyvä pientalovaltainen asuinalue, joka painottuu kahden joukkoliikenteen mahdollistavan tien Gobbackantien ja Lambertintien varrelle. Gobbackantie on pääyhteys eteläiselle ja pohjoiselle kaava-alueelle. Alueelle on arvioitu tulevan noin 2 200 asukasta. Alueen palvelut on suunniteltu huomioon ottaen Pohjois-Espoon nykyinen ja suunniteltu palveluverkko. Asemakaavassa on osoitettu lähipalvelurakennusten korttelialue yhtä päiväkotia varten. Alueen asukkaiden muut palvelut tulevat sijaitsemaan viereisillä asemakaava-alueilla sekä Kalajärven keskuksessa. Kaava-alueen kokonaiskerrosala on 122 329 kerrosalaneliömetriä.

Gobbackan asemakaavassa on kaavaselostuksen mukaan osoitettu yhteensä noin 46,3 hehtaaria asuinrakentamisen korttelialueita. Asuinpientalojen korttelialueita (AP) on osoitettu noin 10,5 hehtaaria, ja alueet ovat pääosin rakentamattomia. Erillispientalojen korttelialueita (AO) kaava-alueelle on osoitettu yhteensä noin 16,7 hehtaaria ja asuinrakennusten korttelialueita (A) yhteensä noin 17 hehtaaria.

Kaava-alueen eteläosassa sijaitseva Lambertinniityn siirtolapuutarha-alue (kortteli 82173) ja alueen itäosassa sijaitseva Gobbackan tilan pihapiiri (korttelin 82149 osa) on osoitettu erillispientalojen korttelialueeksi (AO-2), jolla ympäristö säilytetään. Kaavamääräyksen mukaan paikallishistoriallisesti arvokkaat rakennukset alueella tulee säilyttää ja niiden korjaus- ja muutostyöt tehdään julkisivujen ja kattojen ominaispiirteet säilyttäen. Uudet rakennukset on suunniteltava ja rakennettava siten, että ne sijainnin ja julkisivujen jäsentelyn osalta noudattavat alueella olevien rakennusten ominaispiirteitä sekä olemassa olevaa rakennusten välistä hierarkiaa. Gobbackan tilan pihapiirin korttelinosaa koskee lisäksi merkintä säilytettävä rakennus (sä). Kaavamerkinnän mukaan korjaus- ja muutostyöt tulee tehdä julkisivujen ja kattojen ominaispiirteet säilyttäen. Mikäli peruskuntoarviossa rakennus todetaan heikoksi, se voidaan purkaa.

Kaavamääräysten 5 §:n mukaan korttelissa 82173 olevat rakennukset tulee julkisivu- ja kattomateriaalien ja kattomuodon suhteen rakentaa yhtenäistä rakennustapaa noudattaen. Rakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tule käyttää puuta. Värit rakennuksissa on oltava yhtenäisiä korttelissa. Rakennusten kattomuoto on harjakatto, kattokaltevuus tulee olla 15 astetta. Harjakorkeus saa olla enintään 4 metriä maan pinnasta mitattuna. Maanpinnan louhimista ja täyttämistä tulee välttää. Kunkin rakennuksen enimmäiskoko saa olla enintään 90 kerrosalaneliömetriä. Ikkunat ja ovet tulee tehdä puusta ja käyttää siroja puitteita ja perinteisiä puitekokoja, listoituksia ja panelointeja. Alueelle ei sovellu ikkunamalli, joka on lattiasta kattoon. Rakennusten ikkunoiden on täytettävä korttelisuunnitelman tyyppipiirustusten mitat ja niissä tulee olla puupuitteet.

Asemakaava-alueen pohjoisreunaan Gobbackantien varteen on osoitettu toimitilarakennusten korttelialue (KTY), jonka pinta-ala on noin 0,5 hehtaaria ja rakennusoikeus 1 389 kerrosalaneliömetriä. Paikalla on toimitilakäytössä oleva rakennus. Gobbackantien länsipuolelle on osoitettu julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue (YL), jonka rakennusoikeus 1 800 kerrosalaneliömetriä. Lisäksi asemakaavassa on osoitettu noin 17,4 hehtaaria alueita virkistyskäyttöön.

Suunnittelualueen länsiosaan on merkitty alueita (s-1), joilla sijaitsee luonnonsuojelulain 49 §:n perusteella suojeltuja liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ja joilla ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, että liito-oravan elinympäristö heikentyy tai häviää.

Kaava-alueelle on laadittu Gobbackan korttelisuunnitelma (Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 19.2.2013), jolla täsmennetään asemakaavan tavoitteita ja jota tulee noudattaa asemakaavan merkintöjen ja määräysten lisäksi. Korttelisuunnitelman mukaan korttelissa 82149 (Gobbackan tilan pihapiiri) sijaitseva vuonna 1955 rakennettu päärakennus säilytetään. Piharakennukset ovat huonokuntoisuutensa vuoksi purkukunnossa. Päärakennusta voisi rakennushistoriallisia arvoja vaarantamatta nykyaikaistaa rakentamalla eteläpuolelle laajennusosan (talousrakennus). Päärakennuksen väritys ja henki säilytetään, mutta rakennusta voidaan uudenaikaistaa vastaamaan nykyaikaisen elämisen tarpeisiin. Korttelissa 82173 pyritään säilyttämään alueen 1950-luvun siirtolapuutarhamainen identiteetti siroine pientaloineen. Alueella ei korotetun kerrosneliömuutoksen jälkeen ole käytössä lisärakennusoikeutta, jonka varassa voisi rakennusoikeuden lisäksi toteuttaa talous-, säilytys- yms. rakennuksia.

Alueen liikenne

Kaavaselostuksen mukaan Gobbacka liittyy liikenneverkkoon uuden, kaava-alueen läpi etelä-pohjoissuuntaisesti sijoittuvan kokoojakadun Gobbackantien kautta. Etelästä Viiskorvesta tultaessa Gobbackantien linjaus siirtyy lähemmäs Röyläntietä, jolle siltä on yhteys Gobbackanportin kautta kaava-alueen keskivaiheilla. Lambertintiestä, joka erkanee Gobbackantiestä alueen eteläosassa ja yhtyy siihen alueen pohjoisosassa, on tarkoitus kaavoittaa alueen itäosan lenkkimäinen kokoojakatu ja luoda siltä katuyhteys pohjoiseen Kalliomäen kaava-alueelle. Lambertintie sijoittuu länsiosaltaan kaava-alueen ulkopuolelle. Kaava-alueen joukkoliikenne on suunniteltu kulkemaan tulevaisuudessa Gobbackantietä ja Lambertintietä pitkin, ja reitti on otettu huomioon seudun joukkoliikennesuunnitelmassa 2010–2014. Kevyt liikenne erotetaan ajoneuvoliikenteestä Gobbackantiellä, Lambertintiellä, Pikkunevantiellä, Joriinitiellä ja Valssitiellä. Asemakaavaselostukseen sisältyy selvitys Gobbackan alueen liikenteellisestä sijainnista tavoiteverkossa.

Kaavaa laadittaessa tehtyjä selvityksiä ja vaikutusarviointeja

Kaavaselostuksen mukaan asemakaavoituksen pohjaksi on tehty laajempia kokonaisuuksia käsitteleviä yleiskaavallisia selvityksiä ja suunnitelmia. Gobbackan asemakaava on suunniteltu samanaikaisesti lähialueen vireillä olevien asemakaavojen kanssa ja asemakaavojen yhteisvaikutukset on arvioitu esimerkiksi hulevesien ja liikenteen toimivuuden osalta. Toukokuussa 2007 on valmistunut Pohjois-Espoon palveluverkkoselvitys, joka käsittää Pohjois-Espoon suuralueen lisäksi osan vanha-Espoota sekä Kehä III:n seudullisen tilanteen. Kaupunkisuunnittelukeskuksessa on käynnissä Perusmäki-Viiskorven alueella kaavarunkotasoinen maankäytön suunnittelutyö, jonka yhteydessä on laadittu muun ohella luontoselvityksiä, kunnallistekninen tarkastelu ja diplomityö.

Kaavaa valmisteltaessa on laadittu Gobbackan kaava-alueen kunnallistekniikan yleissuunnitelma (Espoon kaupunki 2009), jossa on muun ohella todettu, että alueelle on laadittu noin vuoteen 2030 tähtäävät liikenne-ennusteet. Ennusteiden mitoituksena on, että Gobbackan alueella on noin 3 000 asukasta. Mitoitus on suurempi kuin aiemmin kaavarunkovaiheessa oli arvioitu. Suunnittelualueen ja lähialueiden asukasmääräksi on arvioitu 9 700 asukasta. Asukkaiden matkoista noin 70 prosenttia oletetaan tehtävän henkilöautolla, noin 10 prosenttia joukkoliikennettä käyttäen ja noin 20 prosenttia kevyellä liikenteellä. Liikenne-ennusteissa on otettu huomioon muualta alueelle suuntautuva liikenne ja muu liikenne. Alueen suunnitellut joukkoliikennepalvelut on esitetty Seudun joukkoliikennesuunnitelmassa vuosille 2010–2014, joka on laadittu YTV:n ja Espoon yhteistyönä.

Kaavapäätöksen oikeudellinen arviointi

Kaavoitusmenettelyä koskeva valitusperuste

ELY-keskus on valituksessaan katsonut, että kaavaehdotus olisi siihen nähtävilläolon jälkeen tehtyjen korttelin 82173 rakennusoikeuden lisäämistä ja kaavamääräyksen (sä) täydentämistä koskevien muutosten johdosta tullut asettaa uudelleen nähtäville.

Kaavaehdotusta on nähtävilläolon jälkeen muutettu siten, että osia suunnittelualueesta on rajattu kaava-alueen ulkopuolelle, korttelin 82173 rakennusoikeutta on lisätty ja kaavamääräystä (sä) on täydennetty lauseella: Mikäli peruskuntoarviossa rakennus todetaan heikoksi, se voidaan purkaa.

Voimassa olevassa yleiskaavassa Lambertinniityn siirtolapuutarha-alue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP), joka varataan ensisijaisesti asuinpientaloille. Alueelle sallitaan lisäksi työtilojen rakentaminen edellyttäen, että ne eivät aiheuta haittaa asumiselle.

Nähtäville asetetussa kaavaehdotuksessa alueelle on esitetty rakennusoikeutta 1 550 kerrosalaneliömetriä ja lisäksi 310 kerrosalaneliömetriä taloustiloja eli yhteensä rakennusoikeutta 1 860 kerrosalaneliömetriä. Hyväksytyssä asemakaavassa kerrosala on rakennusalakohtaisesti 90 kerrosalaneliömetriä ja lisärakennusoikeus on poistettu, jolloin korttelin rakennusoikeus on yhteensä 2 880 kerrosalaneliömetriä. Rakennusoikeus on siten lisääntynyt 1 020 kerrosalaneliömetriä.

Kaupunginhallituksen lausunnon mukaan säilytettävää rakennusta koskevaa sä-määräystä ja korttelin 82173 rakennusoikeutta koskevaa määräystä on muutettu kiinteistöjen omistajien toivomuksesta.

Kun otetaan huomioon lisääntyneen rakennusoikeuden määrä, sä-määräyksen sisältöä täsmentävä lisäys ja se, että kysymyksessä olevat muutokset koskevat vain yksityistä etua, hallinto-oikeus on katsonut, ettei kyse ole sellaisista maankäyttö- ja rakennusasetuksen 32 §:ssä tarkoitetuista olennaisista muutoksista, joiden vuoksi kaavaehdotus olisi tullut asettaa uudelleen nähtäville.

Korttelin 82173 kulttuurihistoriallisten arvojen selvittäminen

Espoon kaupunginmuseo on antanut Gobbackan alueen asemakaavaehdotuksesta lausunnon (18.1.2010). Museo on suhtautunut myönteisesti Lambertinniityn palstaviljelyalueen laajentamiseen, mikä mahdollistaa alueen entisen ilmeen osittaista säilyttämistä.

Alue on osoitettu kaavassa erillispientalojen korttelialueeksi (AO-2), jolla ympäristö säilytetään. Korttelia koskevien kaavamääräysten mukaan paikallishistoriallisesti arvokkaat rakennukset alueella tulee säilyttää ja niiden korjaus- ja muutostyöt tehdään julkisivujen ja kattojen ominaispiirteet säilyttäen. Uudet rakennukset on suunniteltava ja rakennettava siten, että ne sijainnin, materiaalien, mittasuhteitten, värityksen ja julkisivujen jäsentelyn osalta noudattavat alueella olevien rakennusten ominaispiirteitä sekä olemassa olevaa rakennusten välistä hierarkiaa.

Hallinto-oikeus on katsonut, että kaavaratkaisu korttelin 82173 osalta perustuu riittäviin selvityksiin ja että asemakaavamääräyksillä on varmistettu, ettei korttelin nykyisen rakennuskantaan sisältyviä kulttuurihistoriallisia arvoja hävitetä.

Asumiseen osoitetut alueet, liikenteen järjestäminen ja yleiskaavan ohjausvaikutus

Valituksessa on esitetty, että Espoon pohjoisosien yleiskaava osa I on vanhentunut. Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n mukaan kunnan tulee huolehtia yleiskaavan pitämisestä ajan tasalla. Hallinto-oikeus on todennut, ettei laissa ole säännöksiä, joiden mukaan yleiskaavalla ei olisi laissa säädettyjä oikeusvaikutuksia sen vuoksi, että se on vanhentunut. Näin ollen Gobbackan asemakaavaa laadittaessa on tullut ottaa ohjeena huomioon voimassa oleva oikeusvaikutteinen yleiskaava.

Alueella voimassa olevan Espoon pohjoisosien yleiskaavan osa I maankäytön pääperiaatteiden keskeisinä lähtökohtina ovat kaavaselostuksen mukaan olleet Espoon väestö- ja työpaikkasuunnitteet vuodelle 2030 ja kuntasuunnitelman yleistavoitteet aluerakenteesta, tieverkosta, julkisista alueista ja virkistysalueista. Yleiskaavassa kaupunkimainen tiivis rakenne keskittyy alueen eteläosaan, kaupungin hallinnollisena keskuksena kehitettävän Espoon keskuksen ympärille. Paikalliskeskuksena kehitetään muun ohella Kalajärven keskusta. Yleiskaavan tavoitteena on turvata riittävä asuntokanta ja kaavoittaa monipuolisia asuntoalueita.

Yleiskaavan kaavaselostuksen mukaan Pohjois-Espoon asuntokanta tulee säilymään hyvin pientalovaltaisena. Suurimmat uudet pientaloalueet on suunniteltu muun ohella Perusmäkeen, josta alueesta nyt on kysymys. Alueen sisäinen liikenneverkko perustuu kaavaselostuksen mukaan vanhaan tiestöön, johon yleiskaavassa on tehty vain pieniä muutoksia.

Espoon pohjoisosien yleiskaavatyön yhteydessä on laadittu ohjetilanteen päätieverkko (Tieverkko 2020). Tässä selvityksessä on osoitettu muun ohella moottoriteiden lisäksi päätiet ja -kadut sekä kokoojakadut. Kaavaselostuksessa mainitaan, että yleiskaavan päätieverkko perustuu nykyiseen tieverkkoon, jota paikoitellen parannetaan ja täydennetään. Selvityksen mukaan koko Perusmäen alueen liikenne perustuu olemassa olevaan Röyläntiehen, joka liittyy itä-länsisuuntaisella kokoojakadulla (Perusmäen puistotie) päätietasoiseen Niipperintiehen. Asemakaavassa osoitettuja kokoojakadun tasoisia Gobbackantietä ja Lambertintietä yleiskaavan liikenneratkaisuun ei sisälly. Niiden tarve on tullut ilmeiseksi Gobbackan alueen kunnallistekniikan yleissuunnitelmassa (2009), jonka mukaan alueen mitoitus on suurempi kuin kaavarunkovaiheessa oli arvioitu.

Hallinto-oikeus on todennut, että kaupunkisuunnittelulautakunta on päätöksessään 29.5.2013 § 90 pitänyt Espoon pohjoisosien yleiskaavan osan I ajanmukaisuuden tarkastelua tarpeellisena muun ohella Vihdintien vaikutusalueen (Kehä III:lta Kalajärven paikalliskeskuksen kautta Vihdin rajalle) liikenneyhteyksien selvittämiseksi.

Hallinto-oikeus on todennut edelleen, että Gobbackan asemakaava-alueelta on nähtävillä olon jälkeen rajattu pois viisi lähinnä yleiskaavan M- ja V-alueille osoitettua asuntoaluetta ja osa Lambertintietä.

Voimassa olevassa oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa Gobbackan asemakaava-alue on osoitettu pääosin pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP). AP-alueille on asemakaavassa osoitettu pääosin pientalojen asuntorakentamista sekä yksi julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue (YL) ja yksi toimitilarakennusten korttelialue (KTY). Rakentamisen ja sen sijoittumisen osalta yleiskaavan on katsottava olleen ohjeena asemakaavaa laadittaessa.

Yleiskaavan kaavamääräyksen mukaan rakentamiseen tarkoitetuilla alueilla sallitaan muun ohella tontti- ja kokoojakatujen rakentaminen.

Yleiskaavan maa- ja metsätalousvaltaisilla alueilla (M) ja virkistysalueilla (V) on sallittu ainoastaan kokoojakatuja alempiluokkaisten katujen ja teiden rakentaminen. Gobbackantien ja Lambertintien kokoojakatujen osalta kyse ei ole ainoastaan yleiskaavan rakentamiseen osoitetuista alueista, vaan jotta kaavan tarkoittama kyseisten kokoojakatujen varaan rakentuva liikennejärjestelmä ylipäätään olisi mielekäs ja toteutettavissa, kyseiset väylät sijoittuvat oikeusvaikutteisen kaavamääräyksen vastaisesti myös yleiskaavan M- ja V-alueille. Hyväksytyllä asemakaavalla alueelle sallitaan huomattavan suuren asuntoalueen muodostaminen ilman, että alueelle voidaan rakentaa tiestöä, joka kaavaselostuksen mukaan on myös joukkoliikenteen suunniteltu reitti.

Liikenteen järjestämistä koskevaan asemakaavan sisältövaatimukseen sisältyy myös se, että uuden laajan asuntoalueen liittyminen pitkämatkaiseen liikenneverkkoon on yleiskaavatasoisesti selvitetty. Kaavaselostukseen on liitetty selvitys Gobbackan alueen liikenteellisestä sijainnista tavoiteverkossa. Selvityksestä ilmenee, että Gobbackan alueen ja sen lähialueiden rakentaminen lisää liikennettä niin paljon, että alueelta tulevan kokoojakadun liittyminen Kehä III:een edellyttää eritasoliittymää ja vastaavasti liittyminen itä-länsisuuntaiseen Perusmäen puistotiehen Gobbackantien rakentamista alueelle, josta hyväksytty asemakaava on valituksen johdosta muun ohella Gobbackantien osalta kumottu hallinto-oikeuden 23.4.2013 tekemällä lainvoimaisella päätöksellä 13/0294/4.

Edellä liikenteen järjestämisestä sanottu huomioon ottaen hallinto-oikeus on katsonut, ettei hyväksytty asemakaava täytä maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n 2 momentissa tarkoitettua liikenteen järjestämistä koskevaa asemakaavan sisältövaatimusta, eikä yleiskaava ole liikenteen järjestämisen osalta ollut ohjeena asemakaavaa laadittaessa siten kuin maankäyttö- ja rakennuslain 42 §:n 1 momentissa säädetään. Päätös on kokonaisuudessaan näillä perusteilla kumottava. Päätöksen tultua edellä esitetyillä perusteilla kumotuksi asiassa ei ole syytä lausua valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskevasta valitusperusteesta.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut

Maankäyttö- ja rakennuslaki 22 §

Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 30.11.2000 ja valtioneuvoston päätös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta 13.11.2008

Kuntalaki 90 §

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Ilkka Hartikainen (eri mieltä), Taina Pyysaari ja Riikka Valli-Jaakola, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Espoon kaupunginhallitus on valituksessaan vaatinut, että Helsingin hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja Espoon kaupunginvaltuuston päätöksestä tehty valitus hylätään.

Vaatimuksensa tueksi kaupunginhallitus on uudistanut asiassa aikaisemmin lausumansa ja esittänyt lisäksi muun ohella seuraavaa:

Gobbackan kaava-alueen länsiosassa on poikkeusluvin syntynyttä pientaloasutusta Anfallintien, Pikkunevantien ja Kalliomäentien varrella. Alueella on siirtolapuutarha ja itäosassa golfkenttä. Muutoin aluetta leimaa vaihteleva metsäinen maasto. Alueella on noin 200 asukasta. Gobbackassa ei ole kauppa- tai muita palveluita.

Uudenmaan maakuntakaavassa Gobbackan kaava-alue on taajamatoimintojen aluetta. Gobbackan suunnittelualueella Espoon pohjoisosien yleiskaava osa I:ssa on kaksi isompaa pientalovaltaista asuntoaluetta, joiden väliin on merkitty virkistysaluetta. Suunnittelualueen reunoilla sekä laajemmin alueen kaakkoisosassa on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Pohjoisrajan koillisosassa on virkistysaluetta ja idässä pääulkoilureitti.

Viiskorvesta Gobbackan alueelle johtaa Anfallintie, joka liittyy länsiosassa Röyläntiehen. Nykyinen Gobbackantie suuntautuu Röyläntieltä pohjoiseen Anfallintien liittymän pohjoispuolella. Alueen muita merkittäviä teitä ovat Anfallintieltä pohjoiseen haarautuva Pikkunevantie ja siltä Kalliomäen asemakaava-alueelle johtava Kalliomäentie. Alueella ei ole erillisiä kevyen liikenteen väyliä.

Gobbackan asemakaava on laadittu samanaikaisesti laajempana kokonaisuutena muun muassa liikenteen osalta lähialueiden Viiskorven, joka on vireillä osa-alueineen, sekä lainvoimaisten Kalliomäen ja Perusmäen asemakaavojen kanssa. Gobbackan kaavan yhteydessä on laadittu kunnallistekniikan yleissuunnitelma (Espoon kaupunki 2009), joka sisältää suunnitellun Gobbackan ja lähialueiden liikenneverkon.

Tavoiteltu joukkoliikenneverkko toteutuu alueiden rakentuessa. Gobbackan asemakaava-alueella joukkoliikenneyhteydet on mahdollista järjestää Gobbackantietä, Röyläntietä ja Lambertintietä pitkin. Gobbackantietä ja Lambertientietä kulkevien joukkoliikenneyhteyksien päättyvien reittien toimivuus ja riittävyys on arvioitu kunnallisteknisessä tarkastelussa. Asemakaavoituksen edetessä joukkoliikennereitit ulotetaan näille uusille alueille. Joukkoliikennettä on suunniteltu koko kaavaprosessin ajan kaupunkisuunnittelukeskuksen ja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) yhteistyönä.

Muun liikenteen järjestämisen osalta valituksenalaisessa asemakaavassa Gobbackantie liittää Gobbackan ympäröivään liikenneverkkoon. Alueellisen kokoojakadun Gobbackantien linjaus siirtyy länteen lähemmäksi Röyläntietä yhtyen siihen Gobbackanportin kautta. Lambertintie toimii alueen itäisenä paikallisena kokoojakatuna. Lambertintie erkanee Gobbackantiestä alueen eteläpäässä ja yhtyy siihen pohjoispäässä. Tulevaisuudessa Lambertintie on tarkoitus kaavoittaa yhtenäiseksi kokoojakaduksi, josta valituksenalaisessa Gobbackan asemakaavassa ovat mukana alku- ja loppupäät. Lambertintieltä on katuyhteys Nyppylätie pohjoiseen Kalliomäen kaava-alueelle. Alueen liikenteen tavoiteverkko on kuvattu valituksen liitteessä.

Alueella erotetaan kevyt liikenne ajoneuvoliikenteestä Gobbackantiellä, Lambertintiellä, Pikkunevantiellä, Joriinitiellä ja Valssitiellä eli nykyisen Kalliomäentien eteläosalla. Pysäköinnin edellyttämät autopaikat sijaitsevat lähinnä tonteilla. Viheralueiden ulkoilureitit täydentävät kevyen liikenteen verkostoa. Alue on yhteydessä kaava-alueen itälaitaa pitkin kulkevalle pääulkoilureitille, joka jatkuu edelleen pohjoiseen Perusmäen kaava-alueelle.

Espoon pohjoisosien yleiskaava osa I:n tavoitteena on joukkoliikenteen kilpailukyvyn parantaminen ja liikenteen mahdollisimman tehokas ja taloudellinen hoito. Gobbackan asemakaava luo edellytykset joukkoliikenteen järjestämiselle ja sen hyödyntämiselle. Näiltä osin kaupunginhallitus on viitannut hallinto-oikeudessa lausumaansa. Gobbackaa kehitetään yhdyskuntarakennetta tiivistämällä ottaen samalla huomioon alueen nykyinen luonne. Asemakaava mahdollistaa tiivistyvän yhdyskuntarakenteen ja ehkäisee irrallista hajarakentamista. Valituksen liitteenä on Gobbackan asemakaavan liikennejärjestelmä. HSL:n joukkoliikennesuunnitelmassa 2010–2014 on huomioitu muun muassa maankäytön tehostamista silmällä pitäen Gobbackan alueen linjastomuutokset.

Espoon pohjoisosien yleiskaava osa I:n yleiskaavamerkintöjen ja -määräysten mukaan maa- ja metsätalousvaltaisilla alueilla (M) ja virkistysalueilla (V) sallitaan alueiden erityismääräyksissä mainittujen toimenpiteiden lisäksi: kokoojakatuja alempiluokkaisten katujen ja teiden sekä pysäköintialueiden rakentaminen sekä yleismääräysten mukainen yhdyskuntateknisen huollon rakennusten ja laitteiden rakentaminen, väestönsuojien rakentaminen, asumista palvelevien talousrakennusten rakentaminen, rakennusten ja rakenteiden kunnostus, asuinrakennusten laajentaminen siten, että asuntojen lukumäärää ei lisätä ellei aluekohtaisista määräyksistä muuta johdu sekä meluesteiden rakentaminen ja maisemanhoidolliset toimenpiteet.

Gobbackan asemakaavan kaduista Gobbackantie toimii alueellisena ja Lambertintie paikallisena kokoojakatuna. Kokoojakadut perustuvat yleiskaavatyön yhteydessä laadittuun Tieverkko 2020 -selvitykseen. Kokoojakatujen sijaintia on edelleen yleiskaavaan nähden täsmennetty asemakaavassa. Asemakaavan ratkaisussa on perustellusti otettu huomioon eri liikennemuodot ja edistetty joukkoliikenteen toimivuutta alueen sijainnin ja suunnitellun tulevan käytön ja muiden olosuhteiden mukaisesti.

Hallinto-oikeus perustaa lisääntyvän liikennemäärän vaikutukset väärälle oletukselle. Valituksenalaisen asemakaava-alueen liikennemääriä arvioitaessa on otettava huomioon ennusteen perustuvan oletukseen, että koko Gobbackan alue ja sen pohjoispuolella sijaitsevat Kalliomäki ja Perusmäki rakentuvat koko asemakaavojen sallimassa laajuudessa. Liikennemäärät ovat siis todennäköisesti ainakin alkuun selvästi ennustetta pienempiä. Näiltä osin valituksessa on viitattu Gobbackan kaava-alueen kunnallistekniikan yleissuunnitelmaan. Näin ollen Gobbackan asemakaava täyttää liikennejärjestelmän osalta maankäyttö- ja rakennuslaissa edellytetyt sisältövaatimukset.

Gobbackan asemakaava perustuu riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Asemakaavan liittyminen laajempaan liikennejärjestelmään on selvitetty asianmukaisesti. Gobbackan asemakaava on Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman mukainen ja alueella vireillä olevan kaavoituksen yhteisvaikutukset laajempaan liikennejärjestelmään on selvitetty.

Gobbackan asemakaava noudattaa muun ohella myös liikenteen osalta yleiskaavan ohjausvaikutusta. Lisäksi asemakaava täyttää liikenteen tavoiteverkon 2035 mukaisena yhdyskuntarakenne ja alueen olosuhteet huomioiden maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:ssä asetetut edellytykset liikenteen järjestämiselle. Asemakaavan kumoamiselle ei ole ollut lainmukaisia perusteita. Asemakaava toteuttaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita joukkoliikenteen ja maankäytön yhteensovittamisesta ja on muutoinkin alueidenkäyttötavoitteiden osalta lainmukainen.

Uudenmaan ELY-keskus on valituksen johdosta antamassaan lausunnossa esittänyt, että valitus hylätään. ELY-keskus on todennut muun ohella, että HSL:n joukkoliikennesuunnitelman 2010–2014 toteuttaminen on mahdotonta esitetyllä kaavaratkaisulla. Liikennevaikutusten selvittämisestä laajemmalta alueella ei löydy selvitystä.

Espoon kaupunginhallitus on vastaselityksessään todennut muun ohella, että asemakaavan liittyminen laajempaan liikennejärjestelmään ja alueen muun kaavoituksen yhteisvaikutukset laajempaan liikennejärjestelmään on selvitetty asianmukaisesti Gobbackan asemakaava-alueen kunnallistekniikan yleissuunnitelmassa (Espoon kaupunki ja Sito Oy 2009). Suunnittelu on perustunut liikenteen tavoiteverkkoon vuoteen 2035 ja joukkoliikennepalvelut on suunniteltu seudun yhteistyönä.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Helsingin hallinto-oikeuden päätös kumotaan. Uudenmaan ELY-keskuksen hallinto-oikeudelle tekemä valitus otetaan asiaa hallinto-oikeudelle miltään osin palauttamatta välittömästi tutkittavaksi ja hylätään. Espoon kaupunginvaltuuston 10.6.2013 tekemä päätös asemakaavan hyväksymisestä jää näin ollen voimaan.

Perustelut

Sovellettavat oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n (202/2005) mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.

Maankäyttö- ja rakennuslain 24 §:n 2 momentin mukaan maakunnan suunnittelussa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista.

Maankäyttö- ja rakennuslain 42 §:n 1 momentin mukaan yleiskaava on ohjeena laadittaessa asemakaavaa.

Maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n 1 momentin mukaan asemakaavaa laadittaessa on oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään.

Kuntalain 90 §:n (1375/2007) 1 momentin mukaan valtuuston ja kuntayhtymän 81 §:n 1 momentissa tarkoitetun toimielimen päätökseen sekä kunnanhallituksen, lautakunnan ja johtokunnan oikaisuvaatimuksen johdosta antamaan päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella hallinto-oikeudelta.

Kuntalain 90 §:n 2 momentin mukaan valituksen saa tehdä sillä perusteella, että:

1) päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä;

2) päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa; tai

3) päätös on muuten lainvastainen.

Kaavaehdotuksen nähtäville asettaminen ja korttelin 82173 kulttuurihistoriallisten arvojen selvittäminen

Gobbackan asemakaavassa on osoitettu kortteli 82173 ja osa korttelista 82149 erillispientalojen korttelialueeksi, jolla ympäristö säilytetään (AO-2). Korttelin 82149 AO-2-alueelle on osoitettu säilytettävä rakennus (sä).

Merkintään AO-2 liittyvän kaavamääräyksen mukaan paikallishistoriallisesti arvokkaat rakennukset alueella tulee säilyttää ja niiden korjaus- ja muutostyöt tehdään julkisivujen ja kattojen ominaispiirteet säilyttäen. Uudet rakennukset on suunniteltava ja rakennettava siten, että ne sijainnin, materiaalien, mittasuhteiden, värityksen ja julkisivujen jäsentelyn osalta noudattavat alueella olevien rakennusten ominaispiirteitä sekä olemassa olevaa rakennusten välistä hierarkiaa.

Korttelia 82173 koskien asemakaavassa on lisäksi määrätty, että korttelissa olevat rakennukset tulee julkisivu- ja kattomateriaalien ja kattomuodon suhteen rakentaa yhtenäistä rakennustapaa noudattaen. Rakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää puuta. Värien rakennuksissa on oltava yhtenäisiä korttelissa. Rakennusten kattomuoto on harjakatto ja kattokaltevuuden tulee olla 15 astetta. Harjakorkeus saa olla enintään neljä metriä maan pinnasta mitattuna. Maanpinnan louhimista ja täyttämistä tulee välttää. Kunkin rakennuksen enimmäiskoko saa olla enintään 90 kerrosalaneliömetriä. Ikkunat ja ovet tulee tehdä puusta ja käyttää siroja puitteita ja perinteisiä puitejakoja, listoituksia ja panelointeja. Alueelle ei sovellu ikkunamalli, joka on lattiasta kattoon. Rakennusten ikkunoiden on täytettävä korttelisuunnitelman tyyppipiirustusten mitat ja niissä tulee olla puupuitteet.

Merkintään sä liittyvän kaavamääräyksen mukaan korjaus- ja muutostyöt tulee tehdä julkisivujen ja kattojen ominaispiirteet säilyttäen. Mikäli peruskuntoarviossa rakennus todetaan heikoksi, se voidaan purkaa.

Korttelissa 82173 sijaitsee Lambertinniityn siirtolapuutarha-alue. Kaupunginvaltuuston hyväksymispöytäkirjan mukaan Lambertinniityn vuonna 1955 perustettu lomakylä on hyvin säilynyt ja tunnelmaltaan hieno yhtenäinen alue, jonka ominaispiirteet pyritään säilyttämään, vaikka alueella sallitaan asemakaavassa ympärivuotinen omakotiasuminen. Asemakaavaan liittyvän Gobbackan korttelisuunnitelman mukaan korttelissa 82173 pyritään säilyttämään alueen 50-luvun siirtolapuutarhamainen identiteetti siroine pientaloineen. Korttelisuunnitelman mukaan korttelin 82149 AO-2-alueella säilytetään vuonna 1955 rakennettu päärakennus.

Asemakaavan selostuksen mukaan rakennetun ympäristön ajallinen kerroksellisuus ja omaleimaisuus on alueen osalta tutkittu neuvotteluissa Espoon kaupunginmuseon kanssa ja kaupunkisuunnittelukeskuksen vuonna 2006 tekemässä rakennusinventoinnissa. Kaupunginmuseo on 18.1.2010 kaavaehdotuksesta antamassaan lausunnossa todennut muun ohella, että se suhtautuu myönteisesti Lambertinniityn palstaviljelyalueen laajennukseen, joka mahdollistaa alueen entisen ilmeen osittaisen säilymisen. Kaupunginhallituksen hallinto-oikeudelle antaman lausunnon mukaan korttelissa 82173 sijaitseva Lambertinniityn alue on todettu paikallisesti merkittäväksi omaleimaisena ja yhteisöllisenä asuinalueena.

Gobbackan asemakaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä 12.10.–11.11.2009. Valtuuston hyväksymispöytäkirjan mukaan kaavaehdotukseen on tämän jälkeen tehty muutoksia, joista kuultiin kirjallisesti niitä maanomistajia, joita muutokset koskivat.

Korttelin 82173 rakennusoikeuden osalta valtuuston hyväksymispöytäkirjassa on todettu Kiinteistö Oy Lambertinniityn esittäneen, että yhtiön omistamalle alueelle lisättäisiin rakennusoikeutta. Nähtävillä olleessa kaavaehdotuksessa asuinrakennuksille oli merkitty kerrosalaa vain 50 neliömetriä rakennusalaa kohden. Tarkistetussa kaavakartassa kerrosalaa on lisätty 90 neliömetriin rakennusalaa kohden. Kaupunginhallituksen hallinto-oikeudelle antaman lausunnon mukaan korttelin rakennusoikeus nostettiin 2 880 kerrosalaneliömetriin, mutta samalla poistettiin sauna- ja taloustiloja koskeva lisärakennusoikeus, joten korttelin kokonaisrakennusoikeus kasvoi 1 020 kerrosalaneliömetriä.

Kaavamerkintään sä liittyvän kaavamääräyksen osalta valtuuston hyväksymispöytäkirjassa on todettu, että määräystä on täydennetty lisäämällä sen loppuun lause "Mikäli peruskuntoarviossa rakennus todetaan heikoksi, se voidaan purkaa." Kaupunginhallituksen hallinto-oikeudelle antaman lausunnon mukaan määräystä on täydennetty rakennuksen omistajan toivomuksesta.

Korkein hallinto-oikeus toteaa, että korttelissa 82173 oleva vanha siirtolapuutarha-alue poikkeaa luonteeltaan merkittävästi muusta asemakaava-alueelle osoitetusta asuinrakentamisesta. Asemakaavassa korttelin 82173 pienille rakennusaloille osoitettua rakennusoikeutta on kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen korotettu 40 kerrosalaneliömetrillä. Samalla kaavaehdotuksesta on kuitenkin poistettu korttelia 82173 koskeva kaavamääräys, jonka mukaan korttelissa sallitaan yhden korkeintaan 10 kerrosalaneliömetrin kokoisen sauna- tai talousrakennuksen rakentaminen jokaista vähintään 30 kerrosalaneliömetrin kokoista rakennusta kohti. Asemakaavan kokonaisuuteen nähden korttelin 82173 rakennusoikeuden korottaminen ei ole ollut maankäyttö- ja rakennusasetuksen 32 §:ssä tarkoitettu olennainen muutos.

Kaavamerkintään sä liittyvää kaavamääräystä on täsmennetty kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen. Merkintä ja siihen liittyvä määräys koskevat kaava-alueella ainoastaan yhtä vuonna 1955 rakennettua asuinrakennusta. Näiltäkään osin kysymyksessä ei ole ollut maankäyttö- ja rakennusasetuksen 32 §:ssä tarkoitettu olennainen muutos.

Asemakaava-asiakirjoissa on edellä kerrotulla tavalla luonnehdittu korttelissa 82173 olevaa vanhaa siirtolapuutarha-aluetta. Espoon kaupunginmuseo on lausunnossaan kaavaehdotuksesta suhtautunut kaavaratkaisuun näiltä osin myönteisesti. Kortteli 82173 on asemakaavassa osoitettu AO-2-alueeksi ja kaavassa on annettu lukuisia korttelin rakentamista ohjaavia määräyksiä. Tähän nähden asemakaava perustuu riittäviin selvityksiin korttelin 82173 kulttuurihistoriallisista arvoista.

Yleiskaavan ohjausvaikutus ja liikenteen järjestäminen

Gobbackan asemakaavan tavoitteena on kaavaselostuksen mukaan viihtyisä ja tiivistyvä pientalovaltainen asuinalue, joka painottuu kahden joukkoliikenteen mahdollistavan tien, Gobbackantien ja Lambertintien varrelle. Alueelle tuleva arvioitu asukasmäärä on noin 2 200 asukasta. Selostuksen mukaan Gobbacka liittyy ympäröivään liikenneverkkoon uuden kokoojakadun Gobbackantien kautta ja Lambertintie toimii itäisen alueen kokoojakatuna. Selostuksessa on edelleen todettu, että kaava-alueen joukkoliikenne kulkee tulevaisuudessa Gobbackantietä ja Lambertintietä pitkin.

Asemakaavaan liittyy Gobbackan kaava-alueen kunnallistekniikan yleissuunnitelma. Aiemmin on laadittu Perusmäki-Viiskorpi kaavarungon kunnallistekninen tarkastelu. Mainituissa yleiskaavatasoisissa selvityksissä on tarkasteltu muun ohella suunniteltua liikenneverkkoa nyt kysymyksessä olevaa kaava-aluetta laajemmin myös sitä ympäröivien alueiden osalta. Gobbackan asemakaava perustuu siten riittäviin selvityksiin sen arvioimiseksi, onko alueella voimassa oleva Espoon pohjoisosien yleiskaava osa I ollut liikennejärjestelyjen osalta ohjeena asemakaavaa laadittaessa ja luoko asemakaava sisällölliset edellytykset toimivalle liikenteen järjestämiselle.

Espoon pohjoisosien yleiskaava osa I:n kaavakartalle on Gobbackan alueelle merkitty etelään Kehä III:lle suuntautuva väylä, joka noudattaa nykyisen Anfallintien linjausta. Sama kokoojakatuluokkainen väylä on merkitty myös yleiskaavaan selostukseen liittyvään kuvaan 4.6/2 "Tieverkko v. 2020".

Gobbackan asemakaavassa osoitetun kokoojakatuluokkaisen uuden Gobbackantien eteläosa sijoittuu yleiskaavan maa- ja metsätalousvaltaisella alueelle (M). Yleiskaavan yleismääräyksen mukaan M-alueilla sallitaan muun muassa kokoojakatuja alempiluokkaisten katujen ja teiden rakentaminen. Kun kuitenkin otetaan huomioon kysymyksessä olevan yleiskaavan yleispiirteisyys ja edellä mainittu yleiskaavakartalle merkitty nykyisen Anfallintien linjausta noudatteleva kokoojakatuluokkainen väylä, asemakaavassa osoitettu uuden Gobbackantien eteläosa täsmentää yleiskaavassa esitettyä maankäyttöratkaisua. Muilta osin Gobbackan asemakaavassa osoitetut uudet kokoojakadut Gobbackantie ja Lambertintie sijoittuvat pääosin yleiskaavan pientalovaltaisella asuntoalueelle (AP). Kaupunginvaltuuston päätös ei siten ole lainvastainen Uudenmaan ELY-keskuksen hallinto-oikeudelle tekemässä valituksessa esitetyillä yleiskaavan ohjausvaikutukseen liittyvillä perusteilla.

Asemakaavassa osoitetaan Gobbackan alueelle pääasiassa pientaloalueita. Kun otetaan huomioon alueelle suunnitellun rakentamisen määrä näiden asuntoalueiden sisäinen liikenne ja liittyminen ympäröivään liikenneverkkoon joukkoliikenne mukaan lukien on mahdollista järjestää asemakaavassa osoitettuja katuja pitkin. Gobbackan asemakaava ei myöskään estä jatkossa toteuttamasta Gobbackatien kokoojakatua nyt kysymyksessä olevalta asemakaava-alueelta etelään ja pohjoiseen. Kaupunginvaltuuston päätös ei siten ole lainvastainen myöskään Uudenmaan ELY-keskuksen hallinto-oikeudelle tekemässä valituksessa esitetyillä liikenteen järjestämiseen ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden Helsingin seudun erityiskysymyksiä koskevien erityistavoitteiden huomioon ottamiseen liittyvillä perusteilla.

Johtopäätös

Edellä lausutuilla perusteilla Espoon kaupunginvaltuuston päätös asemakaavan hyväksymisestä ei ole Uudenmaan ELY-keskuksen hallinto-oikeudelle tekemässä valituksessa esittämillä perusteilla kuntalain 90 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla lainvastainen. Tämän vuoksi Helsingin hallinto-oikeuden päätös on kumottava ja ELY-keskuksen hallinto-oikeudelle tekemä valitus on hylättävä.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Hannu Ranta, Tuomas Lehtonen, Mika Seppälä, Liisa Heikkilä ja Janne Aer. Asian esittelijä Jukka Reinikainen.