Muu päätös 1900/2015
Asia
Valitus ympäristönsuojelulain 78 §:n mukaisessa pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevassa ilmoitusasiassa
Valittaja A
Päätös, jota valitus koskee
Vaasan hallinto-oikeus 21.5.2014 nro 14/0164/2
Asian aikaisempi käsittely
Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) on päätöksellään 4.6.2013 nro ESAELY/108/07.00/2013 hyväksynyt Suur-Savon Sähkö Oy:n tekemän, Savonlinnan kaupungin alueella sijaitsevan Iskola–Kulennoinen pylväslinjan, johon kuuluu yhteensä 60 pylvästä, joista 55 on puupylväitä ja 5 metallisia pylväitä, pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen ja antanut siinä esitetyn lisäksi kiinteistön puhdistamista varten määräykset 1–15, jotka kuuluvat seuraavasti:
Maaperän puhdistaminen
1. Linjan kaikkien pylväiden läheisyydestä sekä pylväiden rakennusaikaisilta varastointipaikoilta on puhdistettava pilaantuneet maat, joiden haitta-aineiden pitoisuudet ylittävät asetuksen 214/2007 alemmat ohjearvot PAH-summapitoisuuden ja yksittäisten yhdisteiden osalta: PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus 30 mg/kg, antraseeni 5 mg/kg, bentso(a)antraseeni 5 mg/kg, bentso(a)pyreeni 2 mg/kg, bentso(k)fluoranteeni 5 mg/kg, fenantreeni 5 mg/kg, fluoranteeni 5 mg/kg ja naftaleeni 5 mg/kg. Lisäksi on pylväiden läheisyydestä poistettava mahdollinen pylväidentyöstöjäte.
Maan puhdistaminen on tehtävä niin laajalti, että mainittuihin ohjearvopitoisuuksiin päästään koko alueella. Puhdistaminen tulee pylväiden stabiliteettia vaarantamatta ulottaa tarvittaessa myös suoraan maahan perustettujen pylväiden alapuolelle. Puhdistettavien alueiden maaperän puhtaus varmistetaan riittävällä määrällä maanäytteitä. (YSL 75 ja 78 §)
2. Kiinteistöjen 7:38 pintakaivosta (Kaivo 1), 3:45 porakaivosta (Kaivo 8) ja 9:10 (Koivula) talousvesikaivoista on otettava vesinäyte ennen kunnostustyöhön ryhtymistä ja noin vuoden kuluttua kunnostustyön valmistuttua. Lisäksi tulee asentaa yksi pohjaveden tarkkailukaivo virtaussuunnassa pylvään ja talousvesikaivon väliin. Näytteiden otosta ja kaivon asentamisesta tulee sopia kiinteistöjen omistajien kanssa ja kaivon sijaintipaikka tulee esittää Etelä-Savon ELY-keskukselle. Tarkkailukaivosta tulee tehdä samat määritykset kuin talousvesikaivoistakin.
Näytteistä tulee tutkia helppoliukoisten PAH-yhdisteiden (naftaleeni) sekä fenolisten yhdisteiden pitoisuudet. Näytteenotto tulee suorittaa sertifioidun näytteenottajan toimesta. Tulokset ja niiden lyhyt tulkinta tulee toimittaa kaivokiinteistöjen omistajille, Etelä-Savon ELY-keskukselle sekä Savonlinnan kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaiselle. Tuloksista tulee laatia asiantuntevan konsultin toimesta vuosiraportti ja toimittaa se Etelä-Savon ELY-keskukselle helmikuun loppuun mennessä. ELY-keskus arvioi seurannan jatkotarvetta vuosittain.
3. Kunnostustyö viljeltyjen peltojen alueella on toteutettava syksyllä viljankorjuun jälkeen. Työalueen tulee rajoittua suoja-/lunastusalueelle, ellei maaperän pilaantuminen ole ulottunut edellä mainittua aluetta laajemmalle. Pilaantunutta maa-ainesta ei saa kulkeutua työkoneiden tai työntekijöiden mukana viljellyille alueille.
4. Puhdistustyön aloittamisesta on ilmoitettava sähköpostitse vähintään kaksi viikkoa ennen työn aloittamista ja lopettamisesta välittömästi puhdistustyön loputtua Etelä-Savon ELY-keskuksen kirjaamoon sekä Savonlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
5. Hakijan on nimettävä asiantunteva henkilö, joka vastaa alueen puhdistamisesta, päätöksen ehtojen noudattamisesta ja kiinteistöjen valvonnasta puhdistuksen aikana. Henkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava ennen kunnostustyöhön ryhtymistä sähköpostitse Etelä-Savon ELY-keskuksen kirjaamoon, Savonlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä jätteet vastaanottavalle laitokselle.
Jätteen käsittely ja kuljetus
6. Massanvaihdolla poistettava pilaantunut maa-aines, jonka haitta-ainepitoisuus ylittää kohdassa 1 mainitut ohjearvot, voidaan käsitellä asianmukaiset luvan omaavalla pilaantuneiden maiden käsittelypaikalla. Muu jätemateriaaliksi luokiteltava jäte tulee myös toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai loppusijoitukseen kaatopaikalle.
7. Kunnostustyön yhteydessä tulee kunnostuksesta vastaavan varautua esittämään tiedot, joista ilmenee, että pilaantuneiden maiden vastaanottajalla ja/tai käsittelijällä on lupa ja kapasiteettia käsitellä kyseiset pilaantuneet massat. Tämän lisäksi lupa- ja kapasiteettitiedot on esitettävä kohdan 12 tarkoittamassa loppuraportissa. Jätteiden kuljetuksesta on sovittava ennen kuljetukseen ryhtymistä jätteet vastaanottavan laitoksen kanssa.
8. Jätteet on kaivettava ja kuljetettava siten, ettei niistä aiheudu vaaraa ympäristölle. Työ on suunniteltava ja toteutettava siten, että maan ja haitta-aineiden leviäminen ympäristöön kaivun ja kuljetuksen aikana sekä pölyäminen estetään. Poistettavat maamassat on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Mikäli poistettuja massoja joudutaan välivarastoimaan, tulee välivarastoalueiden maaperän puhtaus varmistaa ja tarvittaessa kunnostaa maaperä välivarastojen purun jälkeen.
Puhdistushankkeen seuranta
9. Kaivettujen ja käsittelyyn vietävien maamassojen haitta-ainepitoisuuksia on seurattava aistinvaraisesti. Haitta-ainepitoisuudet varmennetaan riittävällä määrällä laboratorionäytteitä. Maamassojen määristä ja haitta-ainepitoisuuksista on pidettävä kirjaa. Kirjanpito on liitettävä laadittavaan loppuraporttiin.
10. Alueelle jäävien maiden haitta-ainepitoisuudet on selvitettävä laboratorionäyttein. Tutkimustulokset on liitettävä laadittavaan loppuraporttiin.
11. Näytteenotto ja kenttäanalyysit on tehtävä asianmukaisesti. Näytteenottajan yhteystiedot sekä käytettävät näytteenotto-, käsittely- ja kenttäanalyysimenetelmät on ilmoitettava ennen työhön ryhtymistä sähköpostitse Etelä-Savon ELY-keskuksen kirjaamoon ja Savonlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
12. Laboratorioanalyysit on tehtävä riittävän asiantuntemuksen omaavassa laboratoriossa. Käytettävän laboratorion nimi ja sen yhteystiedot sekä käytettävät analyysimenetelmät on ilmoitettava ennen työhön ryhtymistä sähköpostitse Etelä-Savon ELY-keskuksen kirjaamoon ja Savonlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
13. Tutkimustulokset on toimitettava välittömästi niiden valmistuttua lyhyesti kommentoituina tiedoksi Etelä-Savon ELY-keskukselle sekä Savonlinnan kaupungin terveydensuojeluviranomaiselle.
Toteutuneista kunnostustoimenpiteistä on laadittava loppuraportti asetettujen kunnostustavoitteiden saavuttamisen jälkeen. Loppuraporttiin on sisällyttävä tutkimusraportit, työn aloitus- ja lopettamisilmoitus, siirtoasiakirjat ja mahdolliset työmaapöytäkirjat. Loppuraportti on toimitettava kirjallisena Etelä-Savon ELY-keskuksen sekä Savonlinnan kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisille viimeistään kolme kuukautta kunnostustyön päättymisen jälkeen. Loppuraportista tulee toimittaa valvontaviranomaiselle tiivistelmä julkishallinnon sähköistä lomakepalvelua käyttäen (www.suomi.fi, Pilaantuneen maaperän puhdistamisen loppuraporttitiivistelmä YM027).
14. Jos tehtävä seuranta osoittaa tai muutoin ilmenee, että tehdyt kunnostustoimenpiteet ovat olleet riittämättömiä ja/tai alueelle on jäämässä kohdassa 1 esitettyjä pitoisuuksia suurempia pitoisuuksia pilaantunutta maata, on alueen puhdistamisesta vastaavan esitettävä riskinarviointi tai tarkistettu suunnitelma puhdistuksen jatkamiseksi Etelä-Savon ELY-keskukselle.
15. Kreosoottikyllästeen mahdollista valumista pylväistä tulee jatkossa seurata tarkastuksin vähintään joka toinen vuosi. Tarkastuksesta tulee laatia raportti, joka tulee pitää saatavilla toiminnanharjoittajan Internet -sivuilla sekä toimittaa Etelä-Savon ELY-keskukselle sekä Savonlinnan kaupungin ympäristö- ja terveydensuojeluviranomaiselle.
Päätöksen perustelujen mukaan kiinteistöillä olevan pilaantuneen maan käsittely ilmoituksessa esitetyllä tavalla ja edellä mainituin ehdoin täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain pilaantuneen maaperän puhdistamiselle asettamat vaatimukset eikä työstä tai kiinteistöjen maaperästä aiheudu jatkossa terveyshaittaa tai vaaraa ympäristölle päätöksessä kunnostettavaksi määrätyillä alueilla.
Kreosootin kulkeutumisominaisuuksien, alueen maaperän laadun sekä tehtyjen tutkimusten perusteella ELY-keskus on pitänyt pinta- ja pohjavesiin kohdistuvaa riskiä vähäisenä. ELY-keskus on katsonut lisäksi, että tehdyt tutkimukset ovat antaneet riittävän luotettavaa tietoa arvioitaessa YSL 78 §:n mukaisen ilmoitusmenettelyn soveltuvuutta tässä kohteessa.
Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanolain (113/2000) 22 §:n 1 momentin mukaan maaperän pilaantumiseen sovelletaan ympäristönsuojelulain (86/2000) 12 luvun säännöksiä. Lisäksi ennen ympäristönsuojelulain voimaantuloa tapahtuneeseen maaperän pilaantumiseen sovelletaan voimaanpanolain 22 §:n 2 momentin nojalla ympäristönsuojelulain 14 §:n nojalla annettavia säännöksiä. Tällainen säännös on valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007).
Valtioneuvoston asetuksessa 1.3.2007/214 on määrätty eri maankäyttötarkoituksiin hyväksyttäviä maaperän haitallisten aineiden suurimpia pitoisuuksia. Kunnostustoimenpiteet poistavat huomattavan osa maaperän haitta-aineista, eikä maaperään jäävistä, pitoisuuksiltaan ohjearvot alittavista haitta-ainepitoisuuksista ennalta arvioiden aiheudu haittaa jatkossa ympäristölle tai terveydelle (Määräys 1). Mahdollista talousveden kautta aiheutuvaa terveysriskiä hallitaan jälkitarkkailulla (Määräys 2).
- - - -
Sovelletut oikeusohjeet
Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 63, 75 ja 78 §
Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 24, 25, 26 ja 27 §
Laki ympäristölainsäädännön voimaanpanosta (113/2000) 22 §
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)
Jätelaki (646/2011)
Jäteasetus (179/2012)
- - - -
Hallinto-oikeuden ratkaisu
Vaasan hallinto-oikeus on, siltä osin kuin nyt on kysymys, hylännyt A:n ELY-keskuksen päätöksestä tekemän valituksen.
Hallinto-oikeus on perustellut ratkaisuaan tältä osin seuraavasti
= = =
Sovellettavat oikeusohjeet
Ympäristönsuojelulain 7 §:n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä tai muuta ainetta taikka organismeja tai mikro-organismeja siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus (maaperän pilaamiskielto).
Ympäristönsuojelulain 75 §:n 1 momentin mukaan se, jonka toiminnasta on aiheutunut maaperän tai pohjaveden pilaantumista, on velvollinen puhdistamaan maaperän ja pohjaveden siihen tilaan, ettei siitä voi aiheutua terveyshaittaa eikä haittaa tai vaaraa ympäristölle.
Ympäristönsuojelulain 78 §:n 1 momentin mukaan pilaantuneiden maa-ainesten käsittelyyn on oltava ympäristölupa.
Saman pykälän 2 momentin mukaan maaperän puhdistamiseen pilaantuneella alueella tai pilaantuneen maaperän aineksen poistamiseen toimitettavaksi muualla 1 momentin mukaisesti käsiteltäväksi voidaan kuitenkin ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, jos:
1) pilaantuneen alueen laajuus ja maaperän pilaantumisen aste on riittävästi selvitetty;
2) puhdistamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevaa hyväksyttävää puhdistusmenetelmää; ja
3) toiminnasta ei aiheudu ympäristön muuta pilaantumista.
Komission asetuksella (EY) n:o 552/2009 muutetun parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (REACH) liitteen XVII kohdan 31 alakohdan 2 b mukaan muun muassa kreosootilla kyllästetyn teollisuus- tai ammattikäytössä käsitellyn, markkinoille ensimmäistä kertaa saatetun tai paikalla uudelleenkäsiteltävän puun käyttö sallitaan vain ammatti- ja teollisuuskäyttöön, esimerkiksi rautateihin, voima- ja telelinjoihin, aitaamiseen, maatalouteen (esimerkiksi puita tukeviin paaluihin) ja satamiin sekä vesiväyliin.
Tosiseikat
Pylväslinja sijaitsee Savonlinnan itäpuolella noin 15 kilometriä Savonlinnan keskustasta ja siihen kuuluu yhteensä 60 pylvästä 9 234 metrin linjalla. Pylväslinja on pystytetty alkuvuodesta 2010. Kyllästeaineen valuminen maaperään havaittiin kesällä 2011.
Asiassa saadun selvityksen mukaan pilaantuneisuustutkimukset tehtiin havainnoimalla jokainen linjan pylväs erikseen. Kultakin pylväältä kirjattiin ylös pylvään perustustapa, kyllästeaineen valumisen voimakkuus havainnointihetkellä (asteikolla 0–3, 0 = kuiva pylväs, 3 = valuminen märkää), kyllästeaineen valumisen laajuus pylvään juuressa maan pinnalla, mahdolliset hajuhavainnot, pylvään sijainti ja lähiympäristöön liittyviä havaintoja sekä muita pilaantuneisuuden arviointiin liittyviä seikkoja.
A:n kiinteistöllä sijaitseva pylväs numero 32 ei asiassa saadun selvityksen mukaan ole vuotanut (valuminen = 0). Sama koskee pylvästä numero 31 naapurikiinteistöllä. Pylväästä numero 33 kyllästeainetta oli valunut hieman (valuminen = 1–2). Pylväs numero 33 on asennettu jalustalle, minkä vuoksi maaperä ei tutkimusten mukaan pylvään ympärillä ole pilaantunut valumisesta huolimatta. A:n kiinteistöllä ei ole kaivoa.
Oikeudellinen arvio
Asiassa on kysymys sen arvioimisesta, onko pylväiden numero 31, 32 ja 33 jättäminen maahan ympäristönsuojelulain 7 §:ssä säädetyn maaperän pilaamiskiellon vastaista ja edelleen, onko päätöksen mukainen puhdistaminen riittävää mainittujen pylväiden ympärillä olevan maaperän saattamiseksi sellaiseen tilaan, että siitä ei voi aiheutua terveyshaittaa eikä haittaa tai vaaraa ympäristölle.
A:n väitteeseen asian riittämättömästä selvittämisestä hallintoviranomaisessa hallinto-oikeus on todennut, että kun otetaan huomioon pilaantuneen maaperän kunnostussuunnitelma ja muu asiassa kertynyt aineisto, asian ratkaisemiseksi on ollut riittävä selvitys.
Hallinto-oikeus on todennut, että REACH-asetuksen liitteen XVII 31 kohdan 2 b alakohdan nojalla kreosootilla kyllästetyn puun käyttö määrätynlaisessa ammatti- ja teollisuuskäytössä, esimerkiksi voima- ja telelinjoissa, on sallittua. ELY-keskuksen päätöksessä määrätyt toimet maaperän puhdistamiseksi ja puhdistushankkeen seurannaksi ovat riittävät sen turvaamiseksi, että maaperä saatetaan siihen tilaan, ettei siitä voi aiheutua terveyshaittaa eikä haittaa tai vaaraa ympäristölle maaperän pilaamiskiellon vastaisesti. Näillä perusteilla hallinto-oikeus on katsonut, että edellytykset asian ratkaisemiselle ilmoitusmenettelyssä ovat täyttyneet ja päätöksessä asetetut määräykset ovat riittävät. Päätöksen muuttamiseen valituksen johdosta ei ole perustetta.
Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Marjatta Korsbäck, Kirsi Stark ja Pirjo-Liisa Saloranta. Esittelijä Ilona Leinonen.
Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa
A on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätöstä muutetaan siten, että Suur-Savon Sähkö Oy velvoitetaan poistamaan kreosoottipylväät A:n maalta ja sen läheisyydestä ja vaihtamaan ne korvaaviin myrkyttömiin pylväisiin.
Ympäristönsuojeluviranomaisten tulee estää ympäristönsuojelulain vastainen maaperän ja pohjaveden pilaaminen kreosoottikyllästeisillä pylväillä ja saattaa lainrikkojat vastuuseen.
Ympäristönsuojelulaissa on kielletty maaperän ja pohjaveden pilaaminen. Kreosootti ei kiinnity pylväisiin. Ympäristöministeriön mukaan pylväitä ei saa varastoida paljaalla maalla, vaan läpäisemättömällä alustalla, josta sadevedet kerätään taiteen. Vaikka kreosoottia on lupa käyttää kyllästysaineena, ei ainetta saa päästää ympäristöön.
Maaperän pilaantuminen Iskola–Kulennoinen linja-alueella on tapahtunut jo vuonna 2010. Sähköyhtiön oman ilmoituksen mukaan linja-alueen maaperässä on myrkkyä noin yhdeksän kilometrin matkalla 500–1 000 kg. Maaperän puhdistuksesta on tehty puhdistussuunnitelma.
Hallinto-oikeus ja ELY-keskus ovat kiinnittäneet huomiota vain maaperän puhdistamissuunnitelmaan eivätkä ole käsitelleet lainvastaisuuksia, joihin kreosoottipylväiden käyttö tutkimuksien ja havaintojen perusteella johtaa. Viranomaiset katsovat kreosoottiongelman poistuvan lopullisesti, jos maa-ainekset vaihdetaan pieneltä alalta pylvään ympäriltä. Puhdistuksen jälkeenkin kreosoottia valuu jälleen maaperään, joten puhdistaminen ei poista ongelmaa. Kreosootti ei kiinnity puupylväisiin.
Myös tiedot kreosootin vaarallisuudesta ja sen kulkeutumis- ynnä muista ominaisuuksista on jätetty ottamatta huomioon. Kreosootti on EU-luokituksessa syöpävaarallisten aineiden ryhmässä 1 B. Se on ympäristölle sekä ihmisille vaaraa aiheuttava kemikaali, joka aiheuttaa muun muassa syöpää ja perintötekijöiden muutoksia. Pylväistä haihtuu ilmaan lämpimällä ilmalla syöpää aiheuttavia PAH-yhdisteitä. Kreosootti koostuu lukuisista aineista, joista osa on vesiliukoisia ja osa ravintoketjuun sekä elimistöön kertyviä aineita. Vesiliukoiset aineet ja osa muista aineista kulkeutuu sade- ja sulamisvesien mukana maaperään ja sieltä pohjavesiin.
Maankäyttö- ja rakennuslaissa, ympäristönsuojelulaissa sekä EU-direktiiveissä on säädetty ympäristön ja ihmisten terveyden kannalta parhaan tekniikan ja vaihtoehtoisten ratkaisujen käyttövelvoite. Sähköyhtiö ei ole toiminut edellä mainittujen lakien edellyttämällä tavalla. Vaihtoehtoisen korvaavan aineen käyttövaatimuksia löytyy useasta laista. Myrkytön vaihtoehto on esimerkiksi C-kylläste tai teräspylväs.
Viranomaisten selvitykset ovat edelleen riittämättömiä lähiympäristön kaivojen kartoituksen, pohjavesialueiden, pylväiden 31–33 vuotojen ja seurannan osalta. Linja-alueen kaivotietoja ei ole kartoitettu kokonaisuudessaan. Selvityksen puutteellisuuteen viittaa myös hallinto-oikeuden päätöksen toteamus, ettei A:n kiinteistöllä ole kaivoa, vaikka kiinteistöllä on ollut 30 vuotta 50,5 metrin syvyinen porakaivo, joka on edelleen käytössä. Alueella ei ole kunnallistekniikkaa.
Kulennoisharjulla sijaitsee I luokan pohjavesialue, jolle on tehty suojelusuunnitelma, jossa ei ole otettu huomioon kreosoottilinjaa.
Pohjavesialue ilmenee puhdistussuunnitelman liitteenä 6 olevalla kartalla. Pylväiden vuotoa on arvioitu asteikolla 0–3. Puhdistussuunnitelman liitteenä 2 olevasta taulukosta näkyy, ettei pylväässä 32 ole vuotoa. Kuitenkin 19.6.2014 pylvään todettiin vuotavan. Pylvään juurella oli nestettä, vaikka ilman lämpötila oli 17 astetta. Kreosootti on valunut jalustaa pitkin maahan. Vuotoa on ollut koko ajan, osa kreosootista on irronnut betonijalustasta talviaikaan. Rajan välittömässä läheisyydessä oleva pylväs 33 tarkastettiin myös samana päivänä. Sen vuoto oli huomattavasti runsaampaa kuin pylvään 32. Molemmilla pylväillä vuotoja oli toteamassa terveystarkastaja Esa Juuti, joka on antanut asiasta lausunnon. Pylväs 31, joka sijaitsee myös kiinteistön rajalla, on maahan upotettu paksu pylväs. Sen juurella oli havaittavissa kreosoottia, mutta pylvään valuma oli näköhavaintoon perustuen pienin.
Pylväslinjojen kreosoottivuotojen seuranta näyttää jääneen tekemättä, vaikka seurannasta puhutaan useissa asiakirjoissa.
Asian ratkaisussa on arvioitava kokonaisuutta, linjan lähiympäristön haavoittuvia kohteita sekä kreosootista tehtyjä tutkimuksia ja sitä, että aikomus käyttää kreosoottipylväitä oli salattu niin maanomistajilta kuin viranomaisiltakin. Kun on olemassa korvaavia myrkyttömiä pylväsmateriaaleja ja useat lait vaativat niitä käyttämään, ei pitäisi olla syytä käyttää myrkyllä kyllästettyjä pylväitä.
Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on ilmoittanut, ettei sillä ole lausuttavaa valituksen johdosta.
Suur-Savon Sähkö Oy on vastineessaan vaatinut, että valitus hylätään.
Komission asetuksella (EY) n:o 552/2009 muutetun parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) n:o 1907/2006 (REACH) liitteen XVII kohdan 31 alakohdan 2b mukaan kreosootilla kyllästettyjä pylväitä saa käyttää muun muassa voimalinjoissa. Säännöksen mukaan Suur-Savon Sähkö Oy:llä ollut oikeus rakentaa valituksessa tarkoitettu voimalinja kreosootilla kyllästetyistä pylväistä. Perustetta yhtiön velvoittamiseen korvaamaan pylväät toisen tyyppisillä pylväillä ei ole.
Ramboll Finland Oy on Suur-Savon Sähkö Oy:n toimeksiannosta tehnyt ympäristötekniset selvitykset Iskola–Kulennoinen -sähkölinjan alueelle vuonna 2011. Selvityksessä ei ole pyritty selvittämään kaikkia alueen kaivoja, vaan raporttiin on listattu tiedossa olleet kaivot. ELY-keskus on valinnut kolme kaivoa tarkkailtavaksi. Valituksessa ei ole esitetty perusteita sille, että tarkkailtavia kaivoja tulisi olla enemmän.
Normaalina osana tekemäänsä ympäristöteknistä tutkimusta Ramboll Finland Oy on selvittänyt luokiteltujen pohjavesialueiden sijainnin. Kulennoisharjun pohjavesialue on vettä ympäristöönsä purkava pohjavesialue, jossa vesipinta on korkeammalla kuin maanpinta sähkölinjan eteläosan alueella. Sähkölinja-alueen pohjavesi ei siten ole hydrologisessa virtausyhteydessä Kulennoisharjuun. Tästä syystä Ramboll Finland Oy ei ole katsonut tarpeelliseksi tehdä tarkempaa selvitystä Kulennoisharjun pohjaveden osalta.
Kunnostussuunnitelmaan on sisällytetty pohjaveden laadun seuranta. ELY-keskus on päätöksessään asettanut tämän velvoitteen Suur-Savon Sähkö Oy:lle. Pylväät numerot 31–33 on kuvattu 28.9.2011. Pylväiden 32 ja 33 osalta kreosootin valumista ei ole tuolloin ollut havaittavissa. Koska pylväät ovat kuitenkin myöhemmin vuotaneet kreosoottia, tullaan pylväiden alue ELY-keskuksen päätöksen mukaisesti käymään läpi ja kunnostamaan. ELY-keskuksen päätöksen mukaista seurantaa ei ole voitu vielä aloittaa, koska päätös ei ole lainvoimainen.
A on antanut vastaselityksen.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.
Perustelut
Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.
Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori, hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Hannu Ranta, Tuomas Lehtonen ja Janne Aer sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Olli Varis ja Rauno Pääkkönen. Asian esittelijä Tuulia Träskelin.