Muu päätös 1997/2015
Asia Julkista hankintaa koskeva valitus
Valittajat Suomen Lehtiyhtymä Oy, Tuusula
SLY-Kirkkolehdet Oy, Tuusula
SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula
SLY-Paikallislehdet Oy, Hyvinkää
Päätös, jota valitus koskee
Markkinaoikeus 20.6.2013 nro 268/2013
Asian aikaisempi käsittely
Helsingin seurakuntayhtymä on pyytänyt tarjouksia Kirkko ja kaupunki -lehden kustantamisesta ajalle 1.9.2012–31.12.2016. Hankinnasta on 27.3.2012 julkaistu avointa menettelyä koskeva EU-hankintailmoitus.
Helsingin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto on päätöksellään 7.6.2012 (§ 38) valinnut Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaan ja Sanomapaino Oy:n muodostaman ryhmittymän tarjouksen.
Markkinaoikeuden ratkaisu
Markkinaoikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt Suomen Lehtiyhtymä Oy:n, SLY-Kirkkolehdet Oy:n, SLY-Lehtipainot Oy:n ja SLY-Paikallislehdet Oy:n (jäljempänä myös Lehtiyhtymä) valituksen sekä velvoittanut yhtiöt korvaamaan yhteisvastuullisesti Helsingin seurakuntayhtymän oikeudenkäyntikulut 3 000 eurolla ja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaan oikeudenkäyntikulut 2 810,76 eurolla korkoineen.
Markkinaoikeus on, siltä osin kuin korkeimmassa hallinto-oikeudessa on kysymys, lausunut ratkaisunsa perusteluina seuraavaa:
Pääasia
1. Sovellettavat säännökset
Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.
Hankintalain 40 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.
Hankintalain 41 §:n 1 momentin 7 kohdan mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava tarjouksen valintaperuste sekä käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta vertailuperusteet ja niiden suhteellinen painotus tai kohtuullinen vaihteluväli taikka poikkeuksellisissa tapauksissa vertailuperusteiden tärkeysjärjestys.
Hankintalain 52 §:n mukaan ehdokas tai tarjoaja on suljettava tarjouskilpailusta, ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus muuten arvioitava sekä tarjoajat valittava ennen tarjousten vertailua.
Hankintalain 62 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin hankinnan kohteeseen liittyvien vertailuperusteiden mukaan, tai se, joka on hinnaltaan halvin.
Hankintalain 73 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä ne perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.
2. Tarjouspyyntö ja vertailuperusteiden asettaminen
Hankintayksikkö on pyytänyt 27.3.2012 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia Kirkko ja kaupunki -lehden kustantamisesta. Kirkko ja kaupunki on Helsingin evankelisluterilaisten seurakuntien jäsenlehti, jonka levikki on noin 198 000 kappaletta. Lehti ilmestyy 48 kertaa vuodessa.
Tarjouspyynnön mukaan hankintayksikkö on lehden julkaisija, joka määrittelee lehden linjan ja asettaa sille päätoimittajan. Lehden toimituksen seitsemän työntekijää siirtyvät tarjouskilpailun perusteella valittavan kustantajan palvelukseen. Hankinnan kohteena olevaan palveluun on sisältynyt lehden toimitustyö, kuvankäsittely, taittotyöt, painatus, jakelu ja ilmoitusmyynti.
Tarjouspyynnön kohdassa "Tarjouksen ehdottomat vaatimukset" on kerrottu vaatimukset tarjoukselle lehden rakenteen, lehden ilmestymisaikataulun, painamisen ja jakelun, toimituksen, taiton ja sivunvalmistuksen, ilmoitusten, verkkoversion, toimitukselle annettavan tuen ja kustannuspäällikön nimeämisen sekä hinnoittelun osalta.
Tarjouspyynnön kohdassa "Tarjoajaa koskevat kelpoisuusvaatimukset" on ilmoitettu muun ohella, että tarjoajalla on oltava riittävät taloudelliset ja tekniset edellytykset hankinnan suorittamiseen. Nämä tarjoajien soveltuvuudelle asetetut vaatimukset on yksilöity tarjouspyynnön liitteessä 2.
Tarjouspyynnön kohdassa "Tarjousvertailut" valintaperusteeksi on ilmoitettu kokonaistaloudellinen edullisuus ja sen vertailuperusteiksi hinta 60 prosentin painoarvolla ja laatu 40 prosentin painoarvolla.
2.1 Hinta
Valittaja on esittänyt, että tarjouspyyntö on ollut epäselvä hinnanmuutosten ajankohdan ja perusteiden osalta. Tarjoushinnat eivät valittajan mukaan tämän vuoksi ole olleet vertailukelpoisia.
Tarjouspyynnön kohdan "Tarjousvertailut" hintavertailua koskevan alakohdan mukaan tarjousvertailussa käytettävä hinta on ollut yhden vuoden aikana ilmestyvien lehtien hinta. Hankintayksikkö on tarjoajien kysymysten johdosta antamaansa vastaukseen koonnut tarjouspyyntöasiakirjoissa ilmoitetut tiedot siitä, että vertailuhinta on vuoden hinta 198 000 kappaleen painosmäärälle 48 kertaa vuodessa ilmestyvälle lehdelle laskettuna siten, että sivumäärä on kymmenessä numerossa 32 sivua, kolmessakymmenessäkahdessa numerossa 24 sivua, kahdessa numerossa 16 sivua ja neljässä numerossa 12 sivua. Hankintayksikkö on lisäksi vastauksessaan täsmentänyt, että vertailuhinta sisältää tuhannen kappaleen nippujakelun noin 30 osoitteeseen Helsingissä eikä vertailuhinta sisällä ulkomaan postituksia ja muita erikseen hinnoiteltavia ryhmiä.
Vertailuhinta on tullut ilmoittaa tarjouspyynnön liitteenä ollutta hinnoittelulomaketta käyttäen seuraavasti:
"Vertailuhinta (alv 0 %):_____________€"
Hankintapäätöksestä ja tarjoajien tarjousten hinnoittelulomakkeista käy ilmi, että hankintayksikkö on tehnyt tarjousten hintavertailun tarjoajien hinnoittelulomakkeissaan edellä mainitussa kohdassa ilmoittaman vertailuhinnan perusteella. Tarjouslomakkeen hinnanmuutosten ajankohtaa ja perusteita koskevilla osilla ei näin ollen ole ollut merkitystä tarjousten hintavertailussa. Markkinaoikeus katsoo, ettei tarjouspyyntö hintaa koskevan vertailuperusteen osalta ole ollut valittajan esittämillä perusteilla hankintasäännösten vastainen.
2.2 Laatu
Tarjouspyynnön kohdassa "Taulukko 1. Tarjousten laatupisteytys" on ilmoitettu laadun vertailuperusteet ja niiden painotukset seuraavasti:
1. Tarjoajan nimeämän kustannuspäällikön pätevyys ja kokemus kustannusalalla ja esimiestehtävissä; 10 pistettä
2. Hankinnan kohteena olevan palvelun tuottamiseksi tarjottava toimitusjärjestelmä ja ohjelmistot, kustantajan kokemus niiden käytöstä sekä tekninen tuki vasteaikoineen; 10 pistettä
3. Hankinnan kohteena olevan palvelun tuottamiseksi tarjottava palautejärjestelmä, kehittämisjärjestelmä, journalistinen tuki sekä kuvan- ja sivunvalmistusmenetelmät; 10 pistettä
4. Toimitukselle tarjottavien koulutusmahdollisuuksien monipuolisuus ja määrä; 5 pistettä
5. Kirkko ja kaupunki -lehden painotyön painomateriaalin ympäristö³ystävällisyys, kemikaalien ja materiaalien ympäristöystävällisyys, jätteenkäsittelyn ympäristöystävällisyys, energiankulutus painoprosessissa; 5 pistettä.
Taulukossa 1 on ilmoitettu mitä tietoja tarjoukseen on tullut liittää kunkin vertailuperusteen osalta.
Kohdassa "Tarjousvertailut" laatuvertailua koskevassa osuudessa on lisäksi kerrottu seuraavaa:
"Hankintayksikölle on tärkeätä palvelun eli lehden toimitustyön, kuvan ja sivun valmistuksen, painamisen ja jakelun toimitusvarmuus ja laatu, tuotteen ympäristöystävällisyys sekä lehden ulkoasu. Palveluntuottaja hoitaa lehden toimituksellisen työn ja koostaa lehden. Kysymyksessä on painosmäärältään Suomen suurin seurakuntalehti, mikä tuo haasteita lehden toimittamiselle, painamiselle ja jakelulle. Lehden toimittamisen, painatuksen ja jakelun tulee toimia ongelmattomasti. Hankintayksikölle on tärkeätä lehden kustantamiskokemus sekä pätevyys ja kyvykkyys lehden tekemiseen. Kustantajan toimintatavoilla ja laadunvarmistusjärjestelmillä on suuri merkitys palvelun tuottamisen laadun kannalta. Hankintayksikkö haluaa myös jatkuvasti kehittää lehteä ja kouluttaa toimitusta. Hankintayksikkö haluaa huolehtia henkilöstön jatkuvasta ammatillisen pätevyyden ylläpidosta sekä kehittämisestä. Tästä syystä palveluntuottajalla tulee olla tarjota toimitukselle henkilöstön kehittämis- ja koulutustilaisuuksia. Hankintayksikölle on tärkeää palveluntuottajan tietopääoma, joka sopimuksenmukaisessa yhteistyössä välittyy Kirkko ja kaupunki -lehden toimitukselle, joka hankinnan yhteydessä siirtyy sopimuskaudeksi palveluntuottajan palvelukseen. Hankintayksikön palveluksessa olevan lehden päätoimittajan ja lehden kustantajan sekä toimituksen välisen vuorovaikutuksen tulee olla tiivistä. Hankintayksikön tavoitteena on sopimussuhteessa saada aikaan lisäarvoa esimerkiksi toiminnan tehostamisen ja kehittämisen myötä. Kehittämisen osana voi olla käytössä palautejärjestelmä. Toimituksella tulee olla käytössään nopea ICT-tuki toimitustyön sujuvuuden varmistamiseksi. Lehden toimittamisen, taittamisen, painamisen ja jakelun sujuvuudella sekä tarjotulla toimitusjärjestelmällä on hankintayksikölle toiminnallista ja taloudellista merkitystä."
Lisäksi hankintayksikkö on tarjoajien tekemiin tarkentaviin kysymyksiin antamissaan vastauksissa selventänyt vertailuperusteiden arviointiin vaikuttavia seikkoja. Kysymykset ja vastaukset -asiakirja on toimitettu kaikille tarjoajille ja se on julkaistu hankintayksikön internetsivuilla.
Valittaja on esittänyt, että vertailuperusteet "Tarjoajan nimeämän kustannuspäällikön pätevyys ja kokemus kustannusalalla ja esimiestehtävissä", "Hankinnan kohteena olevan palvelun tuottamiseksi tarjottava toimitusjärjestelmä ja ohjelmistot, kustantajan kokemus niiden käytöstä sekä tekninen tuki vasteaikoineen" ja "Hankinnan kohteena olevan palvelun tuottamiseksi tarjottava palautejärjestelmä, kehittämisjärjestelmä, journalistinen tuki sekä kuvan- ja sivunvalmistusmenetelmät" ovat liittyneet enemmän tarjoajien soveltuvuuden kuin kokonaistaloudellisen edullisuuden selvittämiseen.
Tarjouspyynnön kohdan "Tarjouksen ehdottomat vaatimukset" alakohdassa 7 "Toimitukselle annettava tuki ja kustannuspäällikön nimeäminen" tarjoajia on pyydetty ilmoittamaan, kuka kustantajan edustaja toimii lehden kustannuspäällikkönä, toimituksen esimiehenä palvelussuhdeasioissa ja yhdyshenkilönä julkaisijaan, sekä se, mikä on hänen pätevyytensä ja kokemuksensa kustannusalalla ja esimiestehtävissä. Kohdassa on ilmoitettu, että kustannuspäällikkö vastaa siitä, että lehden rahaliikenne, ilmoitusmyynti, sivunvalmistus, painatus, jakelu sekä toimituksen palvelussuhteeseen liittyvät asiat toimivat häiriöttä. Lisäkysymyksiin antamissaan vastauksissa hankintayksikkö on selventänyt, että tehtävään tulee nimetä yksi henkilö, joka vastaa kaikista edellä mainituista tehtävistä.
Tarjouspyynnön liitteessä 2 ilmoitetuissa tarjoajan soveltuvuudelle asetetuissa vaatimuksissa ei ole asetettu kustannuspäällikön pätevyyteen ja kokemukseen liittyviä vähimmäisvaatimuksia. Liitteen 2 kohdassa 2.3 "Tekninen suorituskyky ja ammatillinen pätevyys" tarjoajan soveltuvuudelle on asetettu seuraava vähimmäisvaatimus: "Tarjoajalla tulee olla vähintään kolme (3) referenssiä painosmäärältään yli 10 000 kappaleen viikoittain ilmestyvän lehden kustantamisesta. Referensseiksi hyväksytään palvelut, jotka on toimitettu tarjouspyynnön päiväyksestä lasketun edeltäneiden kolmen vuoden aikana."
Tarjouspyynnössä ei ole asetettu ehdottomia vaatimuksia koskien tarjoajan työvälineitä, kalustoa ja teknisiä välineitä.
Tarjouspyynnön laadun vertailuperusteita ja niiden pisteytystä koskevassa taulukossa 1 vertailuperusteen "Tarjoajan nimeämän kustannuspäällikön pätevyys ja kokemus kustannusalalla ja esimiestehtävissä" osalta tarjoajia on pyydetty liittämään tarjoukseensa tiedot kustannuspäällikön koulutuksesta, kokemuksesta henkilötyövuosina, alaisten määrästä sekä hänen tuottamiensa lehtien lukumäärästä, ilmestymistiheydestä ja monipuolisuudesta.
Vertailuperusteen "Hankinnan kohteena olevan palvelun tuottamiseksi tarjottava toimitusjärjestelmä ja ohjelmistot, kustantajan kokemus niiden käytöstä sekä tekninen tuki vasteaikoineen" osalta tarjoajia on pyydetty liittämään tarjoukseensa kuvaus toimituksen käyttöön tarjottavasta toimitusjärjestelmästä sekä kustantajan kokemuksesta sen käytöstä, muista toimituksen käytössä olevista ohjelmistoista ja kustantajan kokemuksesta niiden käytöstä, ICT-tuesta ja tuen vasteajasta.
Vertailuperusteesta "Hankinnan kohteena olevan palvelun tuottamiseksi tarjottava palautejärjestelmä, kehittämisjärjestelmä, journalistinen tuki sekä kuvan- ja sivunvalmistusmenetelmät" tarjoajia on pyydetty liittämään tarjoukseensa kuvaus tarjottavasta palaute- ja kehittämisjärjestelmästä, tarjotusta journalistisesta tuesta, tarjotusta kuvanvalmistusmenetelmästä ja sivunvalmistusmenetelmästä.
Hankintalain 62 §:n esitöiden mukaan (HE 50/2006 vp, s. 106) tarjouksen vertailuperusteena ei tule käyttää sellaisia perusteita, jotka liittyvät ehdokkaiden tai tarjoajien ominaisuuksiin. Ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuuden arviointi on tehtävä 52 §:n mukaisesti ennen tarjousten arviointia ja se tulee erottaa tarjousten arvioinnista.
Tarjoajan soveltuvuuteen liittyviä tekijöitä ei siis lähtökohtaisesti tule käyttää tarjousten vertailussa. Kun kysymyksessä kuitenkin on palveluhankinta, markkinaoikeus katsoo, että henkilön osaamista ei aina voida erottaa palvelun sisällöstä, joten tällaista osaamista voidaan tietyin edellytyksin ottaa huomioon vielä vertailuvaiheessa.
Huomioon ottaen hankinnan kohteena olevien palveluiden sisällön ja tarjouspyynnössä hankinnan kohteesta kerrotut muut seikat, markkinaoikeus katsoo, että kysymyksessä olevassa hankinnassa kustannuspäällikön henkilökohtainen kokemus ja osaaminen, palveluntarjoajan käytössä olevat järjestelmät, ohjelmistot, menetelmät, palaute- ja kehittämisjärjestelmät sekä journalistinen ja tekninen tuki ovat voineet vaikuttaa palvelun toteuttamisen tehokkuuteen ja laatuun. Tarjouspyynnön perusteella on ollut selvää, että näistä seikoista pyydettyjä selvityksiä tullaan käyttämään tarjousten vertailussa.
Tarjoajan tekniselle suorituskyvylle ja ammatilliselle pätevyydelle asetettu referenssejä koskeva soveltuvuusvaatimus on liittynyt tarjoajayritykseen. Vertailuperuste "Tarjoajan nimeämän kustannuspäällikön pätevyys ja kokemus kustannusalalla ja esimiestehtävissä" on sen sijaan liittynyt palvelun tuottamiseen osallistuvan kustannuspäällikön henkilökohtaiseen kokemukseen.
Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyynnössä ei ole hankintasäännösten vastaisesti asetettu päällekkäisiä perusteita tarjoajien soveltuvuuden ja tarjousten laadun vertailemiselle. Tarjoajien soveltuvuuden arviointi on siten riittävällä tavalla eroteltu tarjousten vertailusta.
Lisäksi valittaja on esittänyt, että vertailuperusteet "Tarjoajan nimeämän kustannuspäällikön pätevyys ja kokemus kustannusalalla ja esimiestehtävissä", "Hankinnan kohteena olevan palvelun tuottamiseksi tarjottava palautejärjestelmä, kehittämisjärjestelmä, journalistinen tuki sekä kuvan- ja sivunvalmistusmenetelmät" ja "Toimitukselle tarjottavien koulutusmahdollisuuksien monipuolisuus ja määrä" olleet yleisiä ja yksilöimättömiä ja siten hankintasäännösten vastaisia.
Hankintalain 62 §:n esitöiden mukaan (HE 50/2006 vp, s. 105) kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden asettaminen on hankintayksikön harkittavissa. Vertailuperusteiden on liityttävä hankinnan kohteeseen, oltava objektiivisia ja syrjimättömiä eivätkä ne saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta.
Hankinnan kohteena ovat olleet kaikki Kirkko ja kaupunki -lehden tekemiseen ja jakeluun liittyvät tehtävät, lukuun ottamatta julkaisijalle ja päätoimittajalle kuuluvia tehtäviä ja vastuita. Molemmat tarjoajat ovat aikaisemminkin toimineet hankintayksikön palveluntarjoajina. Tarjoajat ovat näin ollen entuudestaan tunteneet hankinnan kohteen ja yhteistyö hankintayksikön kanssa on ollut tarjoajille tuttua. Edellä mainitun lisäksi huomioon ottaen tarjouspyynnössä hankinnan kohteesta ja tarjousten laatuarvioinnista kerrotut seikat, pyydetyt tiedot sekä hankintayksikön tarjoajien esittämiin lisäkysymyksiin antamat vastaukset, markkinaoikeus katsoo, että vertailuperusteet "Tarjoajan nimeämän kustannuspäällikön pätevyys ja kokemus kustannusalalla ja esimiestehtävissä", "Hankinnan kohteena olevan palvelun tuottamiseksi tarjottava palautejärjestelmä, kehittämisjärjestelmä, journalistinen tuki sekä kuvan- ja sivunvalmistusmenetelmät" ja "Toimitukselle tarjottavien koulutusmahdollisuuksien monipuolisuus ja määrä" on ilmaistu riittävän selvästi ja ymmärrettävästi siten, että alalla ammattimaisesti toimivat yritykset ovat voineet tavanomaisella osaamisellaan ymmärtää, mitä seikkoja hankintayksikkö tulee näiden vertailuperusteiden osalta arviomaan. Sanotut vertailuperusteet ovat liittyneet hankinnan kohteeseen ja hankintayksikkö on niiden avulla voinut selvittää, mikä tarjouksista on kokonaistaloudellisesti edullisin. Vertailuperusteet ovat lisäksi olleet objektiivisia ja syrjimättömiä eivätkä ne ole antaneet hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta.
Näillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteita asettaessaan.
3. Tarjousvertailu ja hankintapäätöksen perusteleminen
Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on menetellyt tarjouksia vertaillessaan hankintasäännösten vastaisesti.
Tarjouspyynnön kohdan "Tarjousvertailut" laatuarviointia koskevassa osuudessa on kerrottu seuraavaa:
"Laatuarviointi tehdään Taulukossa 1. esitettyjen vertailuperusteiden ja painotusten mukaan. Laadun arvioinnissa tarjoukset vertaillaan toisiinsa nähden vertailuperusteittain tehtävässä vertailussa. Taulukon vertailuperusteet 1−5 koostuvat pääsääntöisesti useammasta kohdasta, joiden painotus jakaantuu kunkin vertailuperusteen kohdalla tasan. Laatuarvioinnissa pisteitä vähennetään vertailemalla tarjouksessa esitettyä selvitystä/kuvausta parhaimmaksi arvioituun. Kussakin vertailuperusteessa parhaaksi arvioitu tarjous saa kyseisestä vertailuperusteesta täydet pisteet."
Hankintayksiköllä on harkintavaltaa tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailussa sen suhteen, miten se pisteyttää tarjoukset, kunhan vertailu tapahtuu etukäteen ilmoitettujen vertailuperusteiden ja niiden painoarvojen perusteella ja tarjouksissa ilmoitettuihin tietoihin perustuen tarjoajien kannalta tasapuolisesti.
Vertailuperusteesta "Tarjoajan nimeämän kustannuspäällikön pätevyys ja kokemus kustannusalalla ja esimiestehtävissä" on voinut saada 10 vertailupistettä. Valittajan suhteutetut pisteet tästä vertailukohdasta ovat olleet 10 pistettä ja voittaneen tarjoajan 8,2 pistettä. Hankintapäätöksen perusteluiden mukaan voittaneen tarjoajan kustannuspäälliköllä on ollut alalle sopivampi pohjakoulutus. Valittajan kustannuspäälliköllä taas on ollut pidempi ja monipuolisempi kokemus lehtialalta ja esimiestehtävistä. Pisteytystaulukosta on ilmennyt voittaneen tarjoajan saaneen nimeämänsä kustannuspäällikön koulutuksen osalta 2 pistettä (yhteiskuntatieteen kandidaatti), kokemuksesta 2 pistettä (yli 20 vuotta), alaisten määrästä 1,5 pistettä (25 henkilöä) ja kustannuspäällikön vastuulla olevien lehtien lukumäärästä, ilmestymistiheydestä ja monipuolisuudesta 1,5 pistettä (noin 40 lehteä, joista muutama ilmestyy viikoittain, muut harvemmin). Valittajan vastaavat pisteet ovat olleet 1 piste (farmaseutti), 2,5 pistettä (yli 30 vuotta), 2,5 pistettä (170 henkilöä) ja 2,5 pistettä (16 lehteä, joista jotkut ilmestyvät päivittäin, jotkut viikoittain). Pisteytystaulukosta on ilmennyt, että kutakin vertailuperusteen osatekijää on pisteytyksessä painotettu tarjouspyynnössä ilmoitettujen painoarvojen mukaisesti. Pisteytystaulukkoon koottujen vertailussa todettujen eroavaisuuksien lisäksi hankintapäätöksessä on myös sanallisesti kuvattu ne kustannuspäälliköiden koulutuksen ja kokemuksen eroavaisuudet, joihin annetut pisteet ovat perustuneet. Hankintayksikkö on valittajan oikaisuvaatimuksen johdosta 13.9.2012 tekemässään hankintaoikaisupäätöksessä esittänyt täydentäviä perusteluita, jotka ovat tukeneet pisteytystä. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole menetellyt tarjoajia kohtaan syrjivästi tai epätasapuolisesti, kun se on harkintavaltansa perusteella pisteyttänyt tarjoukset edellä kuvatulla tavalla.
Vertailuperusteesta "Hankinnan kohteena olevan palvelun tuottamiseksi tarjottava toimitusjärjestelmä ja ohjelmistot, kustantajan kokemus niiden käytöstä sekä tekninen tuki vasteaikoineen" on voinut saada 10 vertailupistettä. Valittajan suhteutetut pisteet tästä vertailukohdasta ovat olleet 10 pistettä ja voittaneen tarjoajan 7 pistettä. Pisteytystaulukosta on ilmennyt voittaneen tarjoajan saaneen toimitusjärjestelmän ja ohjelmistojen osalta 3 pistettä ja ICT-tuen osalta 4 pistettä. Valittajan vastaavat pisteet ovat olleet 5 pistettä ja 5 pistettä. Voittaneella tarjoajalla ei ole varsinaista toimitusjärjestelmää, mutta sen tarjous on sisältänyt lupauksen tarvittavien ohjelmistojen hankinnasta. Valittajalla on ollut käytössä Doris-toimitusjärjestelmä ja pitkä kokemus sen käytöstä. Muiden varsinaisessa toimitus- ja taittotyöskentelyssä käytettävien ohjelmistojen on todettu vastaavan toisiaan. Pisteytystaulukossa on yksilöity kummankin tarjoajan ohjelmistot, valittajan käytössä oleva toimitusjärjestelmä ja voittaneen tarjoajan ilmoitus tarvittavien ohjelmistojen hankkimisesta. Hankintapäätöksessä on sanallisesti selvitetty, mihin konkreettisiin seikkoihin pisteytyksen erot ovat perustuneet.
Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, ettei tarjoajalta voida edellyttää, että tällä täytyisi jo tarjouksentekohetkellä olla käytettävissään kaikki hankinnan toteuttamisessa tarvittavat resurssit. Riittävää on, että hankintayksikkö on voinut luotettavalla todennäköisyydellä arvioida, että voittaneella tarjoajalla sopimuksen täyttämisen alkaessa on käytössään tarvittavat resurssit. Näin ollen ja asiassa tarjotuista järjestelmistä ja ohjelmistoista esitetyn selvityksen perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt tarjoajia kohtaan syrjivästi tai epätasapuolisesti arvioidessaan, ettei tarjouksissa, toimitusjärjestelmän käyttökokemusta lukuun ottamatta, ole ollut eroja.
Tarjousten vertailussa ei ole sinänsä kiellettyä ottaa huomioon hankintayksikön aikaisempia kokemuksia tarjoajasta. Aikaisempien myönteisten kokemusten huomioon ottaminen ei kuitenkaan ole tarjoajien kannalta tasapuolista eikä hyväksyttävää, jos hankintayksiköllä ei ole kokemuksia kaikista tarjoajista.
Hankintaoikaisupäätöksen toimitusjärjestelmiä ja ohjelmistoja koskevien seuraavien lausumien: "Lehtiyhtymän Doris-toimitusjärjestelmä on tullut tutuksi Kirkko ja kaupunki -lehden toimittajille kuluvan vuoden aikana, jonka he ovat olleet Lehtiyhtymän palveluksessa ja käyttäneet ko. järjestelmää" ja "Kirkko ja kaupunki -lehteä ovat kustantaneet sekä Lehtiyhtymä että Kotimaa. Niiden nyt tarjoamat ohjelmistot ovat olleet ko. kustantajilla käytössä jo aikaisemmin, ja hankintayksikön ja toimituksen näkökulmasta ne ovat toiminnallisuudeltaan vastaavat eikä niiden välillä ole olennaista eroa" perusteella ei myöskään voida katsoa valittajan esittämin tavoin, että hankintayksikkö olisi tarjoajia kannalta epätasapuolisesti ottanut huomioon aikaisempia kokemuksiaan tarjoajista tai tältä osin muutoin menetellyt hankintasäännösten vastaisesti.
Tarjousten vertailua koskevan asiakirjan perusteella hankintayksikkö ei ole arvioinut kyseisen vertailuperusteen osatekijöitä toisistaan poikkeavin painotuksin. Toimitusjärjestelmästä ja ohjelmistoista on voinut saada enintään 5 pistettä. Ottaen huomioon, että tarjousten ainut eroavaisuus järjestelmien ja ohjelmistojen osalta on ollut kokemus toimitusjärjestelmän käytöstä, markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se on harkintavaltansa perusteella antanut voittaneen tarjoajan tarjoukselle vain 2 pistettä vähemmän kuin valittajan tarjoukselle.
Valittajan mukaan hankintayksikkö on toiminut virheellisesti myös siltä osin kuin se on huomioinut voittaneen tarjoajan tarjoamat laatuseminaarit sekä vertailuperusteen "Toimitukselle tarjottavien koulutusmahdollisuuksien monipuolisuus ja määrä" että vertailuperusteen "Hankinnan kohteena olevan palvelun tuottamiseksi tarjottava palautejärjestelmä, kehittämisjärjestelmä, journalistinen tuki sekä kuvan- ja sivunvalmistusmenetelmät" arvioinnissa.
Hankintayksikkö on esittänyt näiden vertailuperusteiden osalta, että voittaneen tarjoajan tarjoamilla laatuseminaareilla on ollut hankintayksikölle sekä hankittavan palvelun kehittämisjärjestelmään että henkilöstön koulutukseen liittyvä funktio. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on harkintavaltansa puitteissa voinut ottaa huomioon laatuseminaarit sekä osana vertailuperusteen "Hankinnan kohteena olevan palvelun tuottamiseksi tarjottava palautejärjestelmä, kehittämisjärjestelmä, journalistinen tuki sekä kuvan- ja sivunvalmistusmenetelmät" että vertailuperusteen "Toimitukselle tarjottavien koulutusmahdollisuuksien monipuolisuus ja määrä" arviointia.
Vertailuperusteesta "Hankinnan kohteena olevan palvelun tuottamiseksi tarjottava palautejärjestelmä, kehittämisjärjestelmä, journalistinen tuki sekä kuvan- ja sivunvalmistusmenetelmät" on voinut saada 10 vertailupistettä. Valittajan suhteutetut pisteet tästä vertailukohdasta ovat olleet 7,6 pistettä ja voittaneen tarjoajan 10 pistettä. Pisteytystaulukosta on ilmennyt voittaneen tarjoajan saaneen palautejärjestelmän osalta 2,5 pistettä, kehittämisjärjestelmästä 2 pistettä, journalistisesta tuesta 2 pistettä sekä kuvan- ja sivunvalmistusjärjestelmästä 2 pistettä. Valittajan vastaavat pisteet ovat olleet 1,5 pistettä, 1,5 pistettä, 1 piste ja 2,5 pistettä. Hankintapäätöksessä ja tarjousten vertailuasiakirjassa on luetteloitu kyseisen vertailuperusteen arvioinnissa huomioon otetut seikat ja ilmoitettu niiden pisteytys. Hankintaoikaisupäätöksessään hankintayksikkö on esittänyt täydentäviä perusteluita, jotka ovat tukeneet pisteytystä. Voittaneen tarjouksen esittely toimitukselle tarjottavasta tuesta ja lehden kehittämisestä on ollut monipuolisempaa ja sen tarjous on sisältänyt sekä määrällisesti että laadullisesti paremman kehittämisjärjestelmän ja journalistisen tuen. Markkinaoikeus katsoo valittajan ja voittaneen tarjoajan tarjouksissaan palautejärjestelmistään, kehittämisjärjestelmistään ja journalistisesta tuesta ilmoittamiensa tietojen perusteella, ettei hankintayksikkö ole menetellyt tarjoajia kohtaan syrjivästi tai epätasapuolisesti, kun se on harkintavaltansa perusteella pisteyttänyt tarjoukset edellä kuvatulla tavalla.
Valittaja on lisäksi esittänyt, että vertailuperusteen "Toimitukselle tarjottavien koulutusmahdollisuuksien monipuolisuus ja määrä" osalta hankintayksikkö ei olisi saanut huomioida voittaneen tarjoajan tarjoamaa Hiljaisuuden retriitit -koulutusta eikä Sanoma News Oy:n tarjoamaa toimituksellista ja koulutuksellista osaamista, joka on perustunut voittaneen tarjoajan ja Sanoma News Oy:n väliseen aiesopimukseen.
Vertailuperusteesta "Toimitukselle tarjottavien koulutusmahdollisuuksien monipuolisuus ja määrä" on voinut saada 5 vertailupistettä. Valittajan suhteutetut pisteet tästä vertailukohdasta ovat olleet 3 pistettä ja voittaneen tarjoajan 5 pistettä. Tarjouspyynnön laadun vertailuperusteita koskevassa kohdassa hankintayksikkö on ilmoittanut, että se haluaa huolehtia henkilöstön jatkuvasta ammatillisen pätevyyden ylläpidosta ja kehittämisestä ja että palveluntarjoajan tulee tarjota toimitukselle henkilöstön kehittämis- ja koulutustilaisuuksia. Tarjoajien tarkentaviin lisäkysymyksiin antamissaan vastauksissa hankintayksikkö on ilmoittanut, että hankintayksikkö arvostaa koulutuksen määrää ja monipuolisuutta ja että koulutuksen määrä vaikuttaa pisteisiin korottavasti. Hankintapäätöksen mukaan voittaneen tarjoajan tarjoamat koulutusmahdollisuudet ovat olleet määrällisesti ja monipuolisuudeltaan laadukkaammat kuin valittajan tarjoamat. Hankintayksikkö on hankintaoikaisupäätöksessään selvittänyt, että Kirkko ja kaupunki on seurakuntalehti ja tästä syystä retriitit ovat seurakuntalehden toimittajan koulutusta ja ammatillista osaamista kehittäviä koulutuksia. Hankintaoikaisupäätöksen mukaan Sanoma News Oy:n kokemus ja koulutus eivät ole vaikuttaneet tästä vertailuperusteesta voittaneelle tarjoajalle annettuihin pisteisiin.
Markkinaoikeus on tarjousten sisällön perusteella voinut todeta, että valittajan koulutusmahdollisuuksien esittely ei ole ollut yhtä yksityiskohtaista ja monipuolista kuin voittaneella tarjoajalla. Voittaneen tarjoajan tarjoukseen on sisältynyt 12 toimittajien koulutuspäivää ja vastaavasti valittajan tarjoukseen 2−5 päivää. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella ei ole tullut ilmi, että hankintayksikkö olisi ottanut koulutusmahdollisuuksien vertailussa huomioon hankinnan kohteeseen liittymättömiä seikkoja. Näillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt tarjoajia kohtaan syrjivästi tai epätasapuolisesti, kun se on harkintavaltansa perusteella arvioinut voittaneen tarjoajan tältä osin 2 pistettä valittajan tarjousta paremmaksi.
Lehden painotyön ympäristöystävällisyyttä koskevan vertailuperusteen alakohdan "energiankulutus painoprosessissa" osalta hankintapäätöksessä on todettu seuraavaa: "Energiankulutuksen osalta tarjoukset eivät ole vertailukelpoisia, koska toinen on laskenut nimenomaan Kirkko ja kaupunki -lehden painotyön energiankulutuksen kokonaissummana, toinen yleisen energiankulutuksen painotöissä kilogrammaa kohti. Näin ollen energiankulutusta ei ole otettu huomioon pisteytyksessä."
Valittaja on saanut vertailuperusteen "Kirkko ja kaupunki -lehden painotyön painomateriaalin ympäristöystävällisyys, kemikaalien ja materiaalien ympäristöystävällisyys, jätteenkäsittelyn ympäristöystävällisyys, energiankulutus painoprosessissa" osalta viisi pistettä, mikä on ollut kyseisen vertailuperusteen osalta enimmäispistemäärä. Ottaen vielä huomioon vertailuperusteen alakohdasta "energiankulutus painoprosessissa" saatavilla olleiden enimmäispisteiden määrän, markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön menettely ei ole vaarantanut tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua tarjousten vertailussa.
Vaikka hankintapäätöksen perustelut ovat tarjousten laatuvertailun osalta olleet suhteellisen niukat, markkinaoikeus katsoo, että niistä on kuitenkin riittävällä tarkkuudella ilmennyt, miten tarjousten vertailu on suoritettu ja millä perusteilla hankintayksikkö on pisteyttänyt tarjoukset. Hankintaoikaisupäätöksessä esitetyt lisäperustelut ovat tukeneet ja täydentäneet hankintapäätöksessä tarjousten pisteytykselle ja tarjousten keskinäisen paremmuuden vertailulle esitettyjä perusteluja.
Näillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on sillä tarjousten vertailussa olevan harkintavallan huomioon ottaen voinut pisteyttää tarjoukset tarjousten vertailutaulukosta ilmenevällä tavalla ja valita voittaneen tarjoajan tarjouksen.
4. Johtopäätös
Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.
Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen
Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolain³käyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.
Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.
Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö ja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa joutuisivat pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä ja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Markkinaoikeus on hankintayksikön oikeudenkäyntikulujen kohtuullista määrää harkitessaan ottanut huomioon hankintayksikölle markkinaoikeudessa aiheutuneen työn määrän.
Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden jäsenet Anne Ekblom-Wörlund, Nina Korjus ja Kristiina Kemetter.
Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa
Valitus
Lehtiyhtymä on valituksessaan vaatinut, että markkinaoikeuden ja hankintayksikön päätökset kumotaan sekä hankintayksikkö velvoitetaan korjaamaan virheellinen menettelynsä kilpailuttamalla hankinta uudelleen. Lehtiyhtymä on lisäksi vaatinut, että hankintayksikkö velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut korkoineen ja että hankintapäätöksen täytäntöönpano kielletään, kunnes korkein hallinto-oikeus on ratkaissut asian.
Lehtiyhtymä on perusteluina vaatimuksilleen uudistanut asiassa aiemmin esittämänsä sekä esittänyt lisäksi muun ohella seuraavaa:
Markkinaoikeus on virheellisesti katsonut hankintamenettelyn olleen julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden mukaista, vaikka menettelylle ei löydy tukea hankintasäännöksistä tai oikeuskäytännöstä. Tarjousten vertailuperusteet ovat olleet yksilöimättömiä ja epätäsmällisiä, ja ne ovat antaneet hankintayksikölle lähes rajoittamattoman harkintavallan tarjousten vertailussa. Hankintayksikkö ei ole soveltanut osaa ilmoittamistaan vertailuperusteista vedoten siihen, että tarjoukset eivät ole vertailukelpoisia. Myöskään tarjoushinnat eivät ole olleet vertailukelpoisia, ja hankintapäätös on ollut monilta osin perustelematon.
Hankintamenettely on kaksivaiheinen menettely, jossa kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteina ei saa käyttää tarjoajan soveltuvuuteen liittyviä perusteita. Vertailuperusteita ei ole sallittua muuttaa hankintamenettelyn aikana. Tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että se tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Hankintapäätöksen perustelut tulee esittää hankintapäätöksessä, eikä vasta hankintamenettelyn jälkeisessä muutoksenhakuvaiheessa.
Vertailuperusteet "Kustannuspäällikön pätevyys ja kokemus kustannusalalla ja esimiestehtävissä" sekä "Hankinnan kohteena olevan palvelun tuottamiseksi tarjottava palautejärjestelmä, kehittämisjärjestelmä ja journalistinen tuki sekä kuvan- ja sivunvalmistusmenetelmät" ovat liittyneet enemmän tarjoajan soveltuvuuteen kuin tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden selvittämiseen. Tarjoajan soveltuvuuteen liittyvät perusteet tulee hankintalain ja oikeuskäytännön mukaan erottaa tarjouksen valintaan liittyvistä perusteista.
Ensisijaisissa palveluhankinnoissa on vain rajoitetusti mahdollista vertailla hankinnan toteuttamiseen nimettyjen henkilöiden osaamista ja kokemusta. Esillä olevaa hankintaa koskevan tarjouspyynnön mukaan toimituspäällikön tehtävänä on toimia Kirkko ja kaupunki -lehden toimituksen hallinnollisena esimiehenä ja rahaliikenteestä vastaavana henkilönä. Kustannuspäällikön vastuualueeseen ei kuulu lehden sisältö, eikä hän osallistu hankinnan kohteena olevien palveluiden käytännön toteuttamiseen. Kustannuspäällikön tehtävällä ei siten ole suoraa sisällöllistä yhteyttä hankinnan pääasialliseen kohteeseen ja siten tehtävä on kuvattavissa luonteeltaan hallinnolliseksi.
Kirkko ja kaupunki -lehden sisältö ja kehittäminen kuuluvat hankintayksikön palveluksessa olevalle päätoimittajalle. Kustannuspäällikön tehtävässä tarvittavalla asiantuntemuksella, ammattitaidolla tai pätevyydellä ei ole hankinnan toteuttamisen kannalta erityistä hankinnan kohteeseen liittyvää merkitystä. Kustannuspäällikön osaaminen ja kokemus ovat liittyneet tarjoajan soveltuvuuden arviointiin, eikä niiden perusteella ole ollut mahdollista selvittää, mikä tarjouksista on kokonaistaloudellisesti edullisin. Hankinnassa on menetelty virheellisesti, kun tarjousten vertailuperusteena on käytetty kustannuspäällikön osaamista ja kokemusta.
Hankinnassa on menetelty virheellisesti myös sen vuoksi, että hankintayksikkö on ilmoittanut vertailuperusteeksi energiankulutuksen, mutta ei ole tarjousten vertailussa soveltanut kyseistä perustetta. Vertailuperusteita ei ole mahdollista hankintamenettelyn aikana muuttaa. Vertailuperusteen soveltamatta jättäminen on vaikuttanut vertailuperusteiden painoarvoihin.
Hankintayksikkö on ennen tarjousten vertailuun siirtymistä velvollinen saattamaan tarjoukset yhteismitallisiksi ja vertailukelpoisiksi, jos tarjousten yhteismitattomuus ja vertailukelvottomuus johtuu tarjouspyynnöstä. Hankintayksikkö ei saa vertailla tarjouksia, jotka eivät ole yhteismitallisia. Hyväksyttävänä ei voida pitää sitä, että hankintayksikkö suorittaa tarjousvertailun ensin ja selvittää vasta sen jälkeen tai sen yhteydessä, tuleeko jollakin vertailuperusteella olemaan vaikutusta hankintapäätöksen lopputulokseen. Menettely vaarantaa tarjoajien tasapuolisen kohtelun. Oikeuskäytännössä tarjouspyynnössä ilmoitettujen vertailuperusteiden soveltamatta jättämistä on pidetty virheellisenä menettelynä riippumatta siitä, onko vertailuperusteen soveltamisella ollut tosiasiallista vaikutusta hankintamenettelyn lopputulokseen.
Tarjouspyyntö on ollut epäselvä hinnanmuutoksen ajankohdan ja perusteiden osalta. Tarjoushinnat eivät ole tämän vuoksi olleet vertailukelpoisia. Tarjouspyynnön mukaan vertailussa käytettävä hinta on yhden vuoden aikana ilmestyvien lehtien hinta, mikä tarkoittaa sopimuksen tekemisestä laskettuna ensimmäisen sopimusvuoden aikana ilmestyvien lehtien mukaan laskettavaa hintaa.
Hankinnassa on ollut kysymys jatkuvan palvelun tuottamisesta. Se, että hinnoiteltavan ajanjakson aikana hinnanmuutokset ovat olleet sallittuja eri aikoina ja osittain myös eri perustein, on tarkoittanut sitä, että tarjousten vertailuhinnat eivät ole olleet keskenään yhteismitallisia ja vertailukelpoisia. Hintojen muuttamista koskevaa sopimusehtoa on pidettävä olennaisena ehtona. Tarjouksia, jotka eroavat tältä osin toisistaan, ei voida lähtökohtaisesti pitää yhteismitallisina ja vertailukelpoisina.
Hankintapäätös on ollut laadullisen vertailun osalta puutteellisesti perusteltu. Hankintapäätöksen perustelut on ilmoitettava hankintapäätöksessä, mutta markkinaoikeus on perustanut ratkaisunsa hankintayksikön oikaisuvaatimuspäätöksen yhteydessä antamiin ja hankintapäätöstä täydentäviin perusteluihin. Kun nämä perustelut on ilmoitettu vasta jälkikäteen, tarjoajalla ei ole ollut päätöksen ja sen perustelujen nojalla mahdollista arvioida, onko hankintamenettelyssä noudatettu laissa asetettuja velvoitteita ja onko tarjoajalla aihetta muutoksenhakuun. Lehtiyhtymällä on ollut perusteltua aihetta saattaa asia markkinaoikeuden tutkittavaksi. Lehtiyhtymän oikeudenkäyntikulut tulee määrätä korvattaviksi tai ainakaan sitä ei tulisi velvoittaa korvaamaan muiden oikeudenkäyntikuluja.
Selitykset
Helsingin seurakuntayhtymä on valituksen johdosta antamassaan selityksessä vaatinut, että valitus hylätään ja valittajat velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa 1 000 eurolla.
Helsingin seurakuntayhtymä on esittänyt perusteluina vaatimuksilleen muun ohella seuraavaa:
Tarjouspyynnöstä on käynyt ilmi, että hankintayksikölle on tärkeää palvelun laatu. Lisäksi hankintayksikön tavoitteena on ollut saada lisäarvoa toiminnan tehostamisen ja kehittämisen myötä. Kustannuspäällikön pätevyys on asetettu vertailuperusteeksi tietoisesti, koska nimenomaisena tavoitteena on ollut saada tukea ja ammatillista osaamista lehden kehittämiseen kustantajalta ja kustannuspäälliköltä. Kustannuspäällikön pätevyyttä ja kokemusta on siten voinut vertailla. Sama koskee myös muita laadun vertailuperusteita.
Markkinaoikeus on oikein katsonut, että tarjouspyyntö ei ole ollut hintaa koskevan vertailuperusteen osalta hankintasäännösten vastainen. Vertailuhinta on pyydetty yksiselitteisesti, ja hinnat ovat olleet vertailukelpoisia.
Markkinaoikeus on niin ikään arvioinut asian oikein lehden ympäristöystävällisyyttä koskevan vertailuperusteen alakohdan "Energiankulutus painoprosessissa" osalta. Kyseisen alakohdan pisteyttämättä jättäminen ei ole vaarantanut tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua.
Hankintapäätös on ollut riittävästi perusteltu. Perusteluista on riittävällä tarkkuudella ilmennyt, miten tarjousten vertailu on suoritettu ja millä perusteilla hankintayksikkö on pisteyttänyt tarjoukset. Hankintaoikaisupäätöksessä esitetyt lisäperustelut ovat tukeneet ja täydentäneet hankintapäätöksessä tarjousten pisteytykselle ja tarjousten keskinäisen paremmuuden vertailulle esitettyjä perusteluja.
Tarjousten vertailu on tehty hankintalain mukaisesti, tasapuolisesti ja ketään syrjimättä. Valituksessa ei ole esitetty perusteita, jotka antaisivat aihetta markkinaoikeuden päätöksen kumoamiseen.
Sanoma News Oy on valituksen johdosta antamassaan selityksessä vaatinut, että valitus hylätään. Yhtiö on perusteluina vaatimukselleen uudistanut asiassa aiemmin esittämänsä sekä esittänyt lisäksi muun ohella seuraavaa:
Tarjouspyynnössä on tehty selkeä ero tarjoajaa koskevien kelpoisuusvaatimusten ja tarjousten vertailuperusteiden välille. Laadullinen arviointi on tehty tarjouspyynnössä esitettyjen vertailuperusteiden ja painotusten mukaisesti.
Tarjouspyynnöstä ja tarjoajien kysymyksiin annetuista vastauksista tarjoajat ovat saaneet riittävän täsmälliset tiedot tarjoustensa laatimisen tueksi ja kyenneet arvioimaan, mihin seikkoihin tarjousten vertailussa kiinnitetään huomiota. Vertailuperusteet eivät ole olleet epäselviä.
Kustannuspäällikön pätevyys ja kokemus ovat hankinnan tarkoituksen toteutumisen kannalta keskeisiä seikkoja. Kustannuspäällikön osaamisella ja kokemuksella on ollut hankinnassa erityinen merkitys, ja kyseisiä seikkoja on voinut käyttää tarjousten vertailussa.
Vastaavalla tavalla tarjoajan järjestelmiä, menetelmiä ja ICT-tukea koskevat vertailuperusteet ovat liittyneet kustannustoiminnan kannalta olennaisiin, nimenomaan laatua mittaaviin seikkoihin. Myös toimitukselle tarjottavien koulutusmahdollisuuksien monipuolisuus ja määrä ovat tarjottavan palvelun laatua kuvaavia seikkoja.
Energiankulutusta koskeva vertailuperuste on ollut pistearvoltaan vähäisimmän laatukriteerin yksi alakohta, jonka teoreettinenkin vaikutus tarjoajien kokonaispistemäärään olisi ollut hyvin vähäinen. Esillä olevassa tarjouskilpailussa sillä ei olisi ollut merkitystä. Lehtiyhtymä on saanut kyseisen vertailuperusteen osalta täydet pisteet, joten yhden alakohdan huomioimatta jättäminen pisteytyksessä ei ole voinut vaikuttaa kielteisesti sen asemaan. Markkinaoikeus on oikein katsonut, että hankintayksikön menettely ei ole vaarantanut tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua tarjousvertailussa.
Hankintayksiköllä on harkintavaltaa sen suhteen, missä muodossa se pyytää tarjoajia ilmoittamaan tarjousvertailussa huomioitavat tarjoushinnat. Mahdollisten hinnanmuutosten ajankohdat ja perusteet eivät olleet arviointiperusteina, eikä hankintayksiköllä ollut siten syytä tai perusteita arvioida niitä tarjousvertailussa. Tarjoajat ovat pystyneet antamaan pyydetyn vertailuhinnan, eikä tarjouspyyntö ole ollut epäselvä tai virheellinen.
Valituksessa esitetyillä näkemyksillä siitä, miten hinnat mahdollisesti voisivat muuttua sopimuskauden aikana, ei ole asian kannalta merkitystä. Tarjousten yhteismitallisuus ei voi edellyttää, että kaikkien tarjoajien kaikki hintaan vaikuttavat tekijät olisivat samanlaisia. Tarjoajat voivat olla muun ohella sidottuja erilaisiin työehtosopimuksiin.
Hankintapäätös on ollut asianmukaisesti perusteltu. Hankintaoikaisupäätöksessä esitetyt tarkentavat perustelut eivät ole vaikuttaneet markkinaoikeuden ratkaisuun.
Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa on valituksen johdosta antamassaan selityksessä vaatinut, että valitus hylätään ja valittajat velvoitetaan korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa 569,40 eurolla korkoineen.
Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa on esittänyt perusteluina vaatimuksilleen muun ohella seuraavaa:
Hankintayksikön antamat vastaukset tarjoajien esittämiin lisäkysymyksiin ovat selventäneet vertailtavia seikkoja ja vertailutapaa. Kaikki tarjouspyynnössä esitetyt kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteet ovat liittyneet tarjottuun palveluun. Tarjoajien arviointi on suoritettu erikseen. Tarjoukset ovat olleet vertailukelpoisia.
Hankintapäätöksen perusteluista ja päätöksen liitteenä olleesta pisteytystaulukosta on selkeästi ilmennyt, mitkä seikat tarjouksissa ovat olleet erilaiset ja kuinka hyvin nämä ominaisuudet ovat täyttäneet tarjouspyynnön vaatimukset. Perusteluista on ilmennyt, mihin konkreettisiin tarjouksista ilmeneviin seikkoihin vertailu on kunkin vertailuperusteen osalta perustunut ja mihin tarjousten piste-erot ovat perustuneet. Hankinnassa on menetelty julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön mukaisesti.
Vastaselitys
Lehtiyhtymä on antanut vastaselityksen, jossa se on esittänyt muun ohella seuraavaa:
Vertailuperusteiden on liityttävä hankinnan kohteeseen. Tarjoajien soveltuvuuteen liittyviä tekijöitä ei voida käyttää vertailuperusteina. Henkilöiden osaamisen ja kokemuksen on pääsääntöisesti katsottu liittyvän tarjoajien soveltuvuuteen, jollei kyse ole hankinnasta, jossa henkilön asiantuntemuksella, ammattitaidolla tai pätevyydellä on erityistä merkitystä hankinnan kohteen kannalta.
Tarjouspyynnöstä ei ole saatavissa tukea sille, että kustannuspäällikön tehtävänä olisi antaa tukea ja ammatillista osaamista lehden kehittämiseen. Tarjouspyynnössä ei ole mainittu, että kustannuspäällikön tehtäviin kuuluisi myös lehden kehittäminen. Lehden kehittäminen on lisätty kustannuspäällikön tehtäviin vasta vertailuvaiheessa.
Muut selvitykset ja merkinnät
Helsingin seurakuntayhtymälle, Sanoma News Oy:lle ja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaalle on lähetetty tiedoksi Lehtiyhtymän vastaselitys.
Merkitään, että Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaasta on 29.8.2013 tullut Kotimaa Oy.
Merkitään, että Sanoma News Oy:stä on 1.1.2014 tullut Sanoma Media Finland Oy.
Merkitään, että SLY-Paikallislehdet Oy on 31.12.2014 jakautunut vastaanottaviin yhtiöihin Omnipress Oy ja SLY-Kaupunkilehdet Oy, josta on 1.1.2015 tullut Etelä-Suomen Media Oy.
Helsingin seurakuntayhtymä on toimittanut oikeudenkäyntikulujaan koskevan selvityksen, joka on lähetetty tiedoksi Lehtiyhtymälle.
Kotimaa Oy on toimittanut oikeudenkäyntikulujaan koskevan selvityksen, joka on lähetetty tiedoksi Lehtiyhtymälle.
Lehtiyhtymä on toimittanut oikeudenkäyntikulujaan koskevan selvityksen, joka on lähetetty tiedoksi Helsingin seurakuntayhtymälle.
Helsingin seurakuntayhtymä on toimittanut hankinnan täytäntöönpanon tilannetta koskevan selvityksen, joka on lähetetty tiedoksi Lehtiyhtymälle, Sanoma Media Finland Oy:lle ja Kotimaa Oy:lle.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.
1. Valitus hylätään. Markkinaoikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.
2. Valittajien oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään.
Valittajat määrätään yhteisvastuullisesti korvaamaan Helsingin seurakuntayhtymän oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa 1 000 eurolla sekä Kotimaa Oy:n oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa 569,40 eurolla, viimeksi mainittu määrä viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen antamisesta.
3. Lausuminen hankintapäätöksen täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta raukeaa.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut
1. Pääasia
1.1 Vertailuperusteiden asettaminen
Hankintalain 62 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin hankinnan kohteeseen liittyvien vertailuperusteiden mukaan, tai se, joka on hinnaltaan halvin. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen vertailuperusteina voidaan käyttää esimerkiksi laatua, hintaa, teknisiä ansioita, esteettisiä ja toiminnallisia ominaisuuksia, ympäristöystävällisyyttä, käyttökustannuksia, kustannustehokkuutta, myynnin jälkeistä palvelua ja teknistä tukea, huoltopalveluja, toimituspäivää tai toimitus- tai toteutusaikaa taikka elinkaarikustannuksia.
Hankintalain 62 § perustuu sitä koskevan hallituksen esityksen (HE 50/2006 vp) mukaan hankintadirektiivin (direktiivi 2004/18/EY) 53 artiklaan.
Unionin tuomioistuin on asiassa C-601/13 Ambisig antamassaan tuomiossa todennut, että hankintadirektiivin 53 artiklan 1 kohdan a alakohta ei ole immateriaalisia palveluja koskevaa hankintasopimusta tehtäessä esteenä sille, että hankintaviranomainen vahvistaa sopimuksen tekoperusteen, jolla voidaan arvioida sellaisten työryhmien laatua, joita tarjoajat tosiasiallisesti ehdottavat tämän hankintasopimuksen täyttämiseen, ja jossa otetaan huomioon työryhmän kokoonpano sekä sen jäsenten kokemus ja ansioluettelot.
Unionin tuomioistuimen edellä mainitun tuomion mukaan julkista hankintaa koskevan sopimuksen täyttämisen laadukkuus voi riippua ratkaisevasti sitä täyttävien henkilöiden ammatillisista ansioista, jotka muodostuvat heidän ammattikokemuksestaan ja heidän koulutuksestaan (31 kohta). Näin on vielä suuremmalla syyllä erityisesti silloin, kun hankinnan kohteena oleva suoritus on immateriaalinen (32 kohta). Kun tällaisen hankintasopimuksen täyttäminen on työryhmän tehtävänä, työryhmän ammatillisen laadun arviointi määräytyy sen jäsenten pätevyyden ja kokemuksen perusteella. Tämä laatu voi olla tarjoukseen kiinteästi liittyvä ominaisuus ja liittyä hankinnan kohteeseen hankintadirektiivin 53 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetulla tavalla (33 kohta).
Tarjouspyynnön mukaan tarjoajien on tullut tarjouksissaan nimetä kustannuspäällikkönä toimiva henkilö. Tarjouspyyntöasiakirjoista on ilmennyt, että kustannuspäällikkö toimii toimituksen esimiehenä palvelussuhdeasioissa ja yhteyshenkilönä julkaisijaan sekä vastaa tarjouspyynnössä mainituista lehden taloudellisista ja tuotannollisista asioista.
Hankinnan kohteena olevan palvelun laatu sekä kustannuspäällikön tehtävät ja asema huomioon ottaen on ilmeistä, että hankintaa koskevan sopimuksen täyttämisen laatuun vaikuttavat keskeisesti kustannuspäällikön ammatilliset ansiot, jotka muodostuvat hänen ammatillisesta kokemuksestaan ja koulutuksestaan. Tämän vuoksi ja kun otetaan huomioon unionin tuomioistuimen edellä mainittu tuomio asiassa C-601/13, hankintayksikkö ei ole menetellyt virheellisesti, kun se on ilmoittanut ottavansa tarjouspyyntöasiakirjoista ilmenevin tavoin tarjousten vertailussa huomioon kustannuspäällikön pätevyyden ja kokemuksen.
Tarjousten vertailussa on lisäksi ilmoitettu otettavan huomioon muun ohella hankinnan kohteena olevan palvelun tuottamiseksi tarjottava palaute- ja kehittämisjärjestelmä, journalistinen tuki sekä kuvan- ja sivunvalmistusmenetelmät. Kun otetaan huomioon hankinnan kohteena olevan palvelun sisältö sekä tarjouspyynnössä tarjousten laatuarvioinnin perusteista esitetty, edellä mainittujen seikkojen voidaan katsoa liittyneen hankintalain 62 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla tarjotun palvelun laadun ja sitä myöden tarjouksen kokonaistaloudellisen edullisuuden arvioimiseen.
Tämän vuoksi ja muutoin markkinaoikeuden päätöksestä ilmenevin perustein hankintayksikkö ei ole menetellyt valittajien esittämillä perusteilla tarjousten vertailuperusteiden asettamisessa julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti.
1.2 Vertailuperusteiden soveltaminen
Hankintayksikkö ei ole ottanut tarjousten vertailussa huomioon vertailuperusteen "Kirkko ja kaupunki -lehden painotyön painomateriaalin, kemikaalien, materiaalien ja jätteenkäsittelyn ympäristöystävällisyys sekä energiankulutus painoprosessissa" energiankulutusta koskevan alakohdan osalta tarjouksissa ilmoitettuja tietoja energian kulutuksesta.
Hankintapäätöksessä on todettu, että tarjoukset eivät olleet energiankulutuksen osalta vertailukelpoisia. Päätöksen mukaan toinen tarjoaja on laskenut energiankulutuksen Kirkko ja kaupunki -lehden painotyön energiankulutuksen kokonaissummana ja toinen tarjoaja yleisen energiankulutuksen painotöissä kilogrammaa kohti.
Saadun selvityksen perusteella ei ole todettavissa, että kummankaan tarjoajan tapa energiankulutuksen ilmoittamisessa olisi ollut tarjouspyyntöasiakirjoissa asetettujen vaatimusten vastainen. Asiassa ei ole myöskään todettavissa, että tarjouksia ei olisi tältä osin ollut mahdollista saattaa keskenään vertailukelpoisiksi.
Hankintayksikön ei tämän vuoksi olisi tullut mainitsemastaan syystä jättää ottamatta vertailussa huomioon energiankulutusta koskevan alakohdan osalta ilmoitettuja tietoja energian kulutuksesta. Kun kuitenkin otetaan huomioon tarjoajien kokonaispisteiden välinen ero tarjousten vertailussa sekä kysymyksessä olevan vertailuperusteen alakohdan painoarvo, hankintayksikkö on voinut hankintapäätöstä tehdessään pitää ilmeisenä, että kyseisten tietojen huomiotta jättämisellä ei ole vaikutusta tarjouskilpailun lopputulokseen.
Tämän vuoksi ja muutoin markkinaoikeuden päätöksestä ilmenevin perustein hankintayksikkö ei ole menetellyt valittajien esittämillä perusteilla tarjousten vertailuperusteiden soveltamisessa sillä tavalla julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti, että asiassa tulisi harkittavaksi hankintalaissa säädetyn seuraamuksen määrääminen.
1.3 Vertailuhinnan määritteleminen
Tarjouspyynnön mukaan kokonaistaloudellista edullisuutta on vertailtu muun ohella hinnan perusteella. Hintavertailun perusteet on ilmoitettu tarjouspyyntöasiakirjoissa siten kuin markkinaoikeuden päätöksestä ilmenee.
Hankintayksikkö on lisäksi tarjousaikana esitettyihin kysymyksiin antamissaan vastauksissa tarkentanut kustannustekijöiden muutosten vaikutusta vertailuhintaan. Hankintayksikkö on ilmoittanut (kysymys numero 9), että kustannustason nousun ja laskun huomioon ottaminen on hyväksyttävää raaka-aineiden ja työvoimakustannusten osalta. Hankintayksikkö on lisäksi viitannut Graafinen Teollisuus ry:n toimitusehtojen 5 kohtaan, jonka mukaan hinnan tarkistaminen on mahdollista, mikäli valuuttakurssit, tuontimaksut tai muut työn suorittajasta riippumattomat maksut, verot tai muut julkisoikeudelliset maksut muuttuvat.
Tarjouspyyntöasiakirjoissa on edellä todetuin tavoin määritelty sallitut hinnanmuutoksen perusteet, jotka ovat koskeneet samalla tavalla kaikkia tarjoajia. Asiassa ei ole todettavissa, että kyseiset hinnanmuutoksen perusteet voisivat johtaa tarjoajien välillä hintojen merkitsevästi erilaiseen kehittymiseen.
Tämän vuoksi ja muutoin markkinaoikeuden päätöksestä ilmenevin perustein hankintayksikkö ei ole menetellyt tarjousten vertailussa huomioon otettavan vertailuhinnan määrittämisessä valittajien esittämillä perusteilla julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti.
1.4 Hankintapäätöksen perusteleminen
Hankintapäätöksestä ja sen liitteenä olleesta pisteytystaulukosta ovat käyneet yksityiskohtaisesti kunkin vertailuperusteen osalta ilmi ne perusteet, joilla tarjousten vertailu on tehty, sekä ne seikat, joihin tarjousten väliset piste-erot ovat perustuneet. Toisin kuin markkinaoikeus on todennut, perustelut eivät ole olleet niukat.
Hankintapäätös on näin ollen ollut hankintalain 73 §:n 2 momentissa edellytetyllä tavalla perusteltu. Hankintayksikkö ei ole menetellyt valittajien tältä osin esittämillä perusteilla julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti.
1.5 Muut valitusperustelut ja pääasian lopputulos
Edellä olevan perusteella ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät markkinaoikeuden päätöksen perustelut ja siinä mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, markkinaoikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.
2. Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen
Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentti, valittajille ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun lopputulos huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos Helsingin seurakuntayhtymä ja Kotimaa Oy joutuisivat pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Tämän vuoksi valittajat on hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentin nojalla määrättävä korvaamaan Helsingin seurakuntayhtymän ja Kotimaa Oy:n oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa edellä ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla.
3. Täytäntöönpanon kieltämistä koskeva hakemus
Asian tultua tällä päätöksellä ratkaistuksi ei valituksessa esitetystä täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta ole tarpeen lausua.
Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori sekä hallintoneuvokset Eija Siitari, Alice Guimaraes-Purokoski, Outi Suviranta ja Vesa-Pekka Nuotio. Asian esittelijä Toni Kaarresalo.