Muu päätös 2288/2015

Asia Kunnan etuosto-oikeuden käyttämistä koskeva valitus

Valittajat A ja B

Päätös, jota valitus koskee

Helsingin hallinto-oikeus 29.8.2014 nro 14/0656/5

Asian aikaisempi käsittely

Sipoon kunnanhallitus on päätöksellään 12.3.2013 (§ 107) päättänyt käyttää etuosto-oikeuttaan 19.12.2012 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa C:n kuolinpesän osakkaat ovat samalla kauppakirjalla myyneet A:lle ja B:lle Sipoon kunnan Eriksnäsin kylässä sijaitsevan 0,4 hehtaarin suuruisen tilan Prisselund RN:o 1:59 ja 0,135 hehtaarin suuruisen tilan Prisselund I RN:o 1:84 310 000 euron kauppahinnalla.

Päätöspöytäkirjan selostusosan mukaan tilat sijaitsevat 1.9.–3.10.2012 nähtävillä olleen Eriksnäsin osayleiskaavaluonnoksen asuntoalueella (A) ja lähivirkistysalueella (VL). Tiloilla sijaitsee lomarakennus ja kaksi talousrakennusta. Perusteena etuosto-oikeuden käyttämiselle on päätöksen mukaan maan hankkiminen yhdyskuntarakentamista ja virkistystarkoitusta varten.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Helsingin hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt A:n ja B:n valituksen Sipoon kunnanhallituksen päätöksestä.

Hallinto-oikeuden päätöksen perusteluina on lausuttu seuraavaa:

Etuostolain 1 §:n 1 momentin mukaan kunnalla on etuosto-oikeus kunnassa sijaitsevan kiinteistön kaupassa. Pykälän 3 momentin mukaan etuosto-oikeutta voidaan käyttää maan hankkimiseksi yhdyskuntarakentamista sekä virkistys- ja suojelutarkoituksia varten.

Etuostolain 6 §:n 1 momentin mukaan etuosto-oikeutta ei ole, milloin sen käyttämistä, huomioon ottaen ostajan ja myyjän välinen suhde, luovutuksen ehdot tai muut olosuhteet, on pidettävä ilmeisen kohtuuttomana.

Etuostolain muuttamista koskevan hallituksen esityksen HE 104/1989 vp yleisperusteluissa todetaan lain 1 §:n 3 momentin tarkoitusmääreeseen viitaten, että etuosto-oikeutta voitaisiin käyttää vain, jos aluetta kohtuullisen ajan kuluessa tarvitaan siinä lueteltuihin tarkoituksiin. Hallinto-oikeus toteaa, että tämä puolestaan edellyttää aluetta koskevien riittävän konkreettisten suunnitelmien olemassaoloa siinä vaiheessa, kun etuosto-oikeutta käytetään. Etuosto-oikeuden käytön tarkoitusta arvioidaan lähtökohtaisesti sen ajankohdan mukaan, jona kunnan etuosto-oikeutta on käytetty eli tässä tapauksessa ajankohdan 12.3.2013 mukaan.

Etuosto-oikeuden käyttämistä ei ole etuostolaissa sidottu alueen kaavoitustilanteeseen. Etuosto-oikeutta käyttääkseen kunnan tulee esittää selvitys alueen tulevasta käytöstä. Siitä, minkälainen tuon selvityksen tulee olla, ei ole laissa tarkemmin säädetty, vaan asia ratkaistaan kussakin tapauksessa erikseen. Kunta voi kaavoituksen tai suunnitelmien avulla taikka muulla tavoin osoittaa aikovansa käyttää aluetta lain edellyttämiin tarkoituksiin. Edellytyksenä ei ole, että kaava on lainvoimainen.

Kunnanhallitus on etuostopäätöksessään viitannut 1.9.–3.10.2012 nähtävillä olleeseen Eriksnäsin osayleiskaavaluonnokseen, jossa etuoston kohteena olevien kiinteistöjen alue on osoitettu pääosin asuntoalueeksi (A) ja rantaan rajoittuvalta osalta lähivirkistysalueeksi (VL). Osayleiskaavaluonnoksessa etuoston kohteena olevien kiinteistöjen alue on taajama- tai kyläkuvallisesti tärkeää aluetta (sk). Sipoon kunta on lausunnossaan todennut, että voimassa olevassa Sipoon yleiskaavassa 2025 kiinteistöjen alue sijaitsee selvitysalueella (se). Lausunnon mukaan Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa maaliskuussa 2013. Uuden maakuntakaavan mukaan alue ei ole enää kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeää aluetta.

Hallinto-oikeus toteaa, että osayleiskaavoitus on ollut vireillä etuostopäätöksen tekemisajankohtana. Osayleiskaavaluonnoksen mukaiset aluevaraukset A ja VL osoittavat, että kiinteistöjen aluetta on suunniteltu käytettäväksi osittain yhdyskuntarakentamiseen ja osittain virkistystarkoitukseen. Kiinteistöjen lähiympäristö on osayleiskaavassa osoitettu asuntoalueeksi (A ja A-1) sekä virkistysalueeksi, ja etuoston kohteena olevat kiinteistöt ovat osa suurempaa kaavoituskokonaisuutta. Kiinteistöjen lähellä sijaitsee lisäksi luonnon monimuotoisuuden kannalta erittäin tärkeitä alueita (luo). Osayleiskaavassa kiinteistöjen länsipuolelle on osoitettu yhdystie/kokoojakatu (yt/kk).

Hallinto-oikeus katsoo, että kunta on esittänyt riittävän konkreettisen selvityksen alueen tulevasta käytöstä ja osoittanut, että kiinteistön aluetta tullaan käyttämään etuostolain 1 §:n 3 momentissa tarkoituksiin. Etuoston kohteena olevien kiinteistöjen alueiden sijoittuminen taajama- tai kyläkuvallisesti tärkeälle alueelle (sk) ei ole esteenä alueiden käyttämiselle osayleiskaavassa tarkoitettuihin asuntoalue- ja virkistystarkoituksiin.

Valittajien tavoite säilyttää tai palauttaa alkuperäinen tilakokonaisuus ja alkuperäiset käyttötarkoitukset ja heidän omalla kustannuksellaan tekemänsä parannukset ja kunnostukset, kuten tien rakentaminen, eivät muodosta etuostolain 6 §:ssä tarkoitettua olosuhdetta, joka olisi este kunnan etuosto-oikeuden käyttämiselle. Etuoston käyttämistä ei ole pidettävä ilmeisen kohtuuttomana. Hallinto-oikeus toteaa, että etuostosta aiheutuvasta suoritusvelvollisuudesta säädetään etuostolain 3 luvussa.

Edellytykset etuosto-oikeuden käyttämiselle ovat näin ollen olleet olemassa. Kunnanhallituksen päätöstä ei ole syytä muuttaa tai kumota.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Ilkka Hartikainen, Taina Pyysaari ja Ilona Nuorteva, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A ja B ovat valituksessaan vaatineet, että Helsingin hallinto-oikeuden ja Sipoon kunnanhallituksen päätökset kumotaan. Lisäksi he ovat vaatineet, että Sipoon kunta velvoitetaan korvaamaan heidän oikeudenkäyntikulunsa laillisine korkoineen.

Vaatimusten perusteluina on uudistettu aikaisemmin esitetty ja lausuttu lisäksi muun ohella seuraavaa:

Etuostolain tarkoitussäännös antaa kunnalle mahdollisuuden toteuttaa maapolitiikkaa tulemalla kiinteistön kaupan osapuoleksi lain rajaamissa tilanteissa. Kunta käyttää etuostotilanteissa julkista valtaa ja sen on toiminnassaan noudatettava hyvän hallinnon periaatteita, erityisesti tarkoitussidonnaisuuden ja suhteellisuuden periaatteita. Etuostolain tarkoitussäännöksen ala on muuttunut maapolitiikan tarpeiden mukaan ja nykyisessä kirjoitusasussaan se on erittäin väljä. Väljä kirjoitusasu korostaa oikeusperiaatteiden merkitystä.

Etuostolain 1 § täsmentää yleistä tarkoitussidonnaisuuden periaatetta. Kunnan on käytettävä toimivaltaansa etuostolain tarkoittamalla tavalla ja siten, että etuostolailla tavoitellut päämäärät toteutuvat mahdollisimman hyvin. Kunnan tulee käyttää toimivaltaansa myös tosiasiallisesti etuostolain tarkoitusperien mukaisesti.

Etuostolain tarkoituksena on varmistaa kunnille keino suunnata maanhankintaa tietyille alueille niiden kehittämisen nopeuttamiseksi ja estää spekuloivaa maanhankintaa, jossa maanomistajat hyötyisivät kaavoituksesta seuraavalla maan arvon nousulla. Nyt käsiteltävänä oleva tapaus ei liity kumpaakaan päämäärään.

Kiinteistöt, joihin etuosto-oikeutta on käytetty, on jo osin kehitetty ja osin tulevat kehitetyiksi alueen arvokas ympäristö huomioon ottaen. Muutoksenhakijat ovat esittäneet seikkaperäiset suunnitelmat kiinteistöjen kehittämisestä. Ottaen huomioon sen poikkeuksellisen huolellisen tavan, jolla Viksundin huvila on kunnostettu, suunnitelmien toteuttamista ei ole syytä epäillä.

Etuosto-oikeuden kohteena olevat kiinteistöt tulisivat kunnan perustelujen ja yleiskaavaluonnoksen mukaan palvelemaan asunto-, virkistys- ja suojelutarkoituksia. Lähimmät asuinkorttelialueet ovat kuitenkin melko kaukana, joten tosiasiallisesti kunnan tarpeena voidaan pitää vain virkistys- ja suojelutarkoituksia. Alkuperäisen tilakokonaisuuden palauttaminen, entisöinti ja puuston säilyttäminen toteuttavat virkistys- ja suojelutarkoituksia erittäin hyvin.

Kunnan tulee esittää riittävä ja uskottava selvitys etuoston kohteen tulevasta käytöstä. Käytön tarve ja konkreettiset suunnitelmat tulee esittää etuoston käyttämisen yhteydessä. Kunnan edustajilla ei 2.4.2013 käydyissä neuvotteluissa ollut mitään suunnitelmaa etuoston kohteelle. Mikäli riittävää selvitystä arvioidaan lähinnä alueen kaavoitustilanteella, lähtökohtaisesti etuoston tulee perustua sellaisiin suunnitelmiin, jotka on hyväksytty ja saavuttaneet lainvoiman ennen etuostopäätöksen tekemistä. Mikäli kaavoitus on vasta luonnosasteella, tulee muihin selvityksiin kiinnittää erityistä huomiota. Valituksessaan hallinto-oikeudelle muutoksenhakijat ovat lausunut muiden selvitysten puutteellisuudesta.

Etuoston kohde tulee käyttää lain mukaisiin tarkoituksiin kohtuullisen ajan kuluessa. Osayleiskaavan ollessa vailla lainvoimaa ei sen sisältöä etuoston kohteen osalta taikka voimaantuloajankohtaa voida luotettavasti todeta, joten kohtuullisen ajan kulumista ei voida edes arvioida.

Suhteellisuusperiaate edellyttää, että viranomainen mitoittaa toimintansa alimmalle sellaiselle tasolle, jolla saadaan aikaan tarvittava vaikutus. Etuoston päämääränä lienee ollut alueelle laadittavan osayleiskaavan toteuttaminen. Kaavaluonnoskartalla etuoston kohteen alue on kokonaisuudessaan osoitettu merkinnällä VL-1. Aluevaraus A ei siihen kohdistu. Mikään osayleiskaavaluonnoksen mukaisista VL-1-alueen konkreettisista suunnitelmista (ulkoilureitti, katuverkko, laiturialue, uimaranta) ei ulotu etuoston kohteeseen. Edellä etuoston kohteen entisöinnistä, kunnostamisesta, luonnontilaisesta puustosta ja kulttuurihistorian säilyttämisestä sanottu huomioon ottaen kunnan päätös käyttää etuosto-oikeutta ei ole suhteellisuusperiaatteen mukainen.

Osayleiskaavan tavoite ja päämäärä toteutuvat riittävällä tavalla, vaikka etuoston kohde jää yksityiseen omistukseen. Kaavatyön laatutavoitteet sallivat myös yksityistä omistusta. Edelleen suhteellisuusperiaatteen tulkinnassa on syytä ottaa huomioon, että etuoston kohde on pinta-alaltaan pieni verrattuna koko kaava-alueeseen ja syrjässä alueista, joihin kaavamuutoksella on eniten vaikutuksia.

Sipoon kunnan kehitys- ja kaavoituskeskus on laatinut 12.3.2014 Eriksnäsin osayleiskaavaehdotuksen, jossa etuoston kohde on osoitettu P-1-alueeksi eli palveluiden alueeksi. Kaavamääräysten mukaan P-1-alueelle voi sijoittua työ- ja toimistotiloja sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta liiketoimintaa. Suunniteltu käyttötarkoitus poikkeaa luonteeltaan täysin aiemmasta. Tämä osoittaa, että etuostopäätöksen tekemisen ajankohtana, jolloin selvitys alueen tulevasta käytöstä tulee yksilöidä, kunnalla ei ollut alueen osalta mitään erityisiä suunnitelmia.

P-1-alueen käyttötarkoitus sopii kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen miljööseen vielä huonommin kuin asunto- tai virkistysalue. Muutoksenhakijoiden omistaman Viksundin tilan RN:o 1:60 alue on kaavaehdotuksessa osoitettu merkinnällä /s-1 eli alueena, jolla ympäristö säilytetään. Suojeltavaa aluetta on pienennetty etuoston kohteen alueiden osalta siitä, mitä se oli osayleiskaavaluonnoksessa. Etuoston kohteet on muutettu taajama- ja kyläkuvallisesti tärkeästä alueesta (sk) palvelujen alueeksi.

Muutoksenhakijoiden käsityksen mukaan kunta on tällä menettelyllä koettanut jälkikäteen korjata etuostopäätöksen ajankohtana vallinneita menettelyvirheitä.

Sipoon kunnan mittaus- ja kiinteistöpäällikkö on selityksessään esittänyt, että valitus hylätään. Selityksessä on lausuttu muun ohella seuraavaa:

Etuoston kohteena olevat tilat sijaitsevat alueella, jolle ollaan laatimassa Eriksnäsin osayleiskaavaa. Etuostopäätöstä tehtäessä osayleiskaavoitus oli luonnosvaiheessa. Kaavaluonnoksen mukaan tilat sijaitsivat asuntoalueella (A) ja lähivirkistysalueella (VL) eli osoitettuna yhdyskuntarakentamiseen ja virkistystarkoituksiin.

Kaavatyö on sittemmin edennyt ehdotusvaiheeseen, ja osayleiskaavaehdotus oli nähtävillä 17.4.–17.6.2014. Kaavaehdotuksen mukaan tilat sijaitsevat suurelta osin palvelujen alueella P-1, jolle kaavamääräyksen mukaan voi toteuttaa matkailuun ja virkistykseen liittyviä palveluja. Pienemmät osat sijaitsevat asuntoalueella ja venesatama-alueella. Tilat on siis edelleen tarkoitettu yhdyskuntarakentamisen sekä virkistyksen tarpeisiin.

A ja B ovat vastaselityksessään uudistaneet valituksessaan esittämänsä vaatimukset. Toissijaisesti he ovat vaatineet, että etuostopäätös kumotaan ainakin tilan Prisselund RN:o 1:59 osalta.

Muutoksenhakijat ovat lausuneet muun ohella seuraavaa:

Etuostolain 6 §:n kohtuullisuusvaatimusta tulee arvioida tapauskohtaisesti. Kaupan tekemisellä on ollut sekä myyjälle että ostajille suuri, myös henkilökohtainen, merkitys. Vielä suurempi merkitys on ollut ostajien tahdolla kunnostaa historiallinen huvila ja palauttaa entinen yhtenäinen pihapiiri sellaiseksi kuin se oli ollut viime vuosisadan alussa. Myyjä etsi ostajiksi juuri sellaiset henkilöt, jotka olivat valmiita ja sitoutuneita huvilan ja sen piha-alueen kunnostamiseen. Ostajat ja myyjä ovat jakaneet tämän tahdon, josta kertoo muun muassa se, että myyjä oli erittäin pahoillaan kuultuaan etuosto-oikeuden käytöstä. Etuostolain 6 §:n "muina olosuhteina" viitataan juuri tähän poikkeuksellisen voimakkaaseen yhteiseen tahtoon ja siltä osin myös kaupantekoedellytykseen. Kunta käytti etuosto-oikeuttaan juuri näihin kahteen kiinteistöön, jotka muodostivat huvilan pihapiirin ja olivat osa tilakokonaisuutta.

Kohtuuttomuusarvioinnissa on otettava huomioon lisäksi se, että ostajana ovat yksityiset ihmiset, perhe. Etuostolain 6 § ei voi johtaa siihen, että esimerkiksi yrityksen maanhankinta liiketoiminnan kasvattamiseksi olisi arvokkaampaa kuin yksityisten ihmisten tekemät huomattavat investoinnit kulttuurihistoriallisesti ainutlaatuisen tilakokonaisuuden säilyttämiseksi. Valituksessa hallinto-oikeudelle on selostettu tehtyjä toimenpiteitä ja niiden kustannuksia tarkemmin.

Arvioinnissa tulee ottaa huomioon sekin, että alueella on muutoksenhakijoille suuri merkitys sekä koon, käytettävyyden että arvojen puolesta. Kunnan kannalta alue on taas pieni kooltaan ja merkittävyydeltään, eikä sen kuuluminen yksityiseen omistukseen estä kunnan kaavaehdotuksen mukaisia suunnitelmia. Esimerkiksi P-aluetta on mahdollista hieman pienentää osayleiskaavan tavoitteiden kuitenkaan kärsimättä.

Sipoon kunta ja Kartanon perikunta ovat tehneet maankäyttösopimuksen 1990-luvun lopun tietämillä. Muutoksenhakijat eivät ole saaneet sopimusta käyttöönsä yrityksistä huolimatta. Sopimuksessa on kuitenkin pääasiallisena ajatuksena se, että kunta saisi maita muun muassa kartanon lähistöltä tiettyjen edellytysten täytyttyä. Sävelniemen huvila ja etuoston kohteen kiinteistöt sekä eräät muut alueet eivät kuitenkaan siirtyisi kunnalle vaan jäisivät perikunnan omistukseen. Nyt nämä kiinteistöt ovat kuitenkin olleet etuoston kohteena. Etuosto-oikeuden käyttäminen vallitsevassa tilanteessa rikkoo sopimuksen tarkoitusta ja osaltaan lisää päätöksen kohtuuttomuutta, sillä kunta olisi joka tapauksessa ollut saamassa laajoja alueita hallintaansa.

Sipoon kunta ei ole käyttänyt etuosto-oikeutta vastaavissa tilanteissa muualla lähialueilla. Muutoksenhakijoiden tiedossa on samalla osayleiskaavan alueella kiinteistökauppa, jossa etuosto-oikeutta ei kuitenkaan käytetty. Päätös käyttää etuosto-oikeutta muutoksenhakijoiden kiinteistökaupassa ei ole yhdenvertaisuusperiaatteen mukaista.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

1. Valitus hylätään. Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

2. Vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta korkeimmassa hallinto-oikeudessa hylätään.

Perustelut

1. Pääasiaratkaisu

Sovellettavat ja asiaan muutoin liittyvät oikeusohjeet

Etuostolain 1 §:n 1 momentin mukaan kunnalla on etuosto-oikeus kunnassa sijaitsevan kiinteistön kaupassa. Pykälän 3 momentin mukaan etuosto-oikeutta voidaan käyttää maan hankkimiseksi yhdyskuntarakentamista sekä virkistys- ja suojelutarkoituksia varten.

Etuostolain 6 §:n 1 momentin mukaan etuosto-oikeutta ei ole, milloin sen käyttämistä, huomioon ottaen ostajan ja myyjän välinen suhde, luovutuksen ehdot tai muut olosuhteet, on pidettävä ilmeisen kohtuuttomana.

Etuostolain 7 §:n mukaan etuosto käsittää samalla luovutuskirjalla myydyn kiinteän ja irtaimen omaisuuden kokonaisuudessaan.

Oikeudellinen arviointi ja lopputulos

Etuosto-oikeuttaan käyttääkseen kunnan tulee esittää selvitys alueen tulevasta käytöstä. Siitä, minkälainen tuon selvityksen tulee olla, ei ole etuostolaissa tarkemmin säädetty, vaan asia ratkaistaan kussakin tapauksessa erikseen. Kunta voi kaavoituksen tai suunnitelmien avulla taikka muulla tavoin osoittaa aikovansa käyttää aluetta lain edellyttämiin tarkoituksiin. Etuostolain muuttamista koskevan hallituksen esityksen HE 104/1989 vp yleisperusteluissa todetaan lain 1 §:n 3 momentin tarkoitusmääreeseen viitaten, että etuosto-oikeutta voitaisiin käyttää vain, jos aluetta kohtuullisen ajan kuluessa tarvitaan siinä lueteltuihin tarkoituksiin. Etuosto-oikeuden käytön tarkoitusta arvioidaan lähtökohtaisesti sen ajankohdan mukaan, jona kunnan etuosto-oikeutta on käytetty, eli tässä tapauksessa ajankohdan 12.3.2013 mukaan.

Etuosto-oikeuden käyttämisen kohteena olevat yhteensä 0,535 hehtaarin suuruiset tilat Prisselund RN:o 1:59 ja Prisselund I RN:o 1:84 kuuluvat alueeseen, jolla etuostopäätöksen tekohetkellä on ollut vireillä Eriksnäsin osayleiskaavan valmistelu. Ennen etuostopäätöksen tekemistä 1.9.–3.10.2012 nähtävillä olleessa osayleiskaavaluonnoksessa tilojen alue on ollut osoitettuna pääosin asuntoalueeksi (A) ja osin lähivirkistysalueeksi (VL) eli etuostolain 1 §:n 3 momentin mukaisiin tarkoituksiin. Osayleiskaavatyö on sittemmin edennyt, ja 17.4.–17.6.2014 nähtävillä olleessa osayleiskaavaehdotuksessa tilojen alue on osoitettu pääosin palvelujen alueeksi, jolle voi toteuttaa matkailuun ja virkistykseen liittyviä palveluita (P-1), osittain venesataman alueeksi (LS-1) ja tila RN:o 1:59 osittain myös asuntoalueeksi, jolla ympäristö säilytetään (A/s-1). Tilojen alue on siis edelleen osoitettu etuostolain 1 §:n 3 momentin mukaisiin tarkoituksiin. Edellä lausutun perusteella etuosto-oikeuden käyttämiselle on ollut mainitun lainkohdan mukaiset edellytykset.

Muutoksenhakijoiden tavoite palauttaa alkuperäinen tilakokonaisuus ja pihapiiri ja heidän etuostettuun alueeseen rajoittuvalla Viksundin tilalla RN:o 1:60 ja sillä sijaitsevalla huvilalla tekemänsä kunnostus- ja parannustoimet tai muutkaan heidän esittämänsä seikat eivät osoita, että etuosto-oikeuden käyttämistä olisi pidettävä etuostolain 6 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla ilmeisen kohtuuttomana.

Muutoksenhakijoiden esittämät suhteellisuus-, tarkoitussidonnaisuus- ja yhdenvertaisuusperiaatteisiin liittyvät näkökohdat eivät myöskään anna aihetta päätelmään, että etuosto-oikeutta ei olisi.

Edellä lausutun vuoksi ja kun otetaan huomioon korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

2. Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Koska valitus on hylätty ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, A:lle ja B:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Tuomas Lehtonen ja Mika Seppälä. Asian esittelijä Mikko Rautamaa.