Muu päätös 2361/2015

Asia Julkista hankintaa koskeva valitus

Valittaja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Päätös, jota valitus koskee

Markkinaoikeus 15.1.2014 nro 17/14

Asian aikaisempi käsittely

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on ilmoittanut 25.5.2012 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin sairaaloiden ja konsernin tytäryhtiöiden vartiointi- ja järjestyksenvalvojapalveluja koskevasta hankinnasta sopimuskaudelle 2.1.2013–1.1.2016 sekä mahdolliselle kahden vuoden optiokaudelle.

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän palvelualuejohtaja on 17.8.2012 tekemällään hankintapäätöksellä (§ 61) valinnut Securitas Oy:n vartiointipalvelujen tuottajaksi.

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on ollut 4 330 000 euroa.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Markkinaoikeus, jossa ISS Palvelut Oy on ollut valittajana, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vastapuolena ja Securitas Oy kuultavana, on valituksenalaisella päätöksellään ISS Palvelut Oy:n valituksesta kumonnut Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän palvelualuejohtajan 17.8.2012 tekemän hankintapäätöksen (§ 61) ja kieltänyt Pirkanmaan sairaanhoitopiiriä tekemästä hankintasopimusta sanotun päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön asettamansa 100 000 euron sakon uhalla. Lisäksi markkinaoikeus on velvoittanut Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän korvaamaan ISS Palvelut Oy:n oikeudenkäyntikulut 7 011 eurolla viivästyskorkoineen.

Markkinaoikeus on, siltä osin kuin korkeimmassa hallinto-oikeudessa on kysymys, perustellut päätöstään seuraavasti:

Pääasiaratkaisun perustelut

Sovellettavat oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 69 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 69 §:n 3 momentin mukaan tarjouspyynnössä on ilmoitettava myös muut tiedot, joilla on olennaista merkitystä hankintamenettelyssä ja tarjouksen tekemisessä. Tarjouspyynnön laatimisessa voidaan noudattaa soveltuvin osin, mitä 7 luvussa säädetään. Hankintalain 48 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi vaatia tarjoajia ilmoittamaan tarjouksessaan, minkä osan sopimuksista se aikoo antaa alihankintana kolmansille, sekä ehdotetut alihankkijat. Tällainen ilmoitus ei rajoita pääasiallisen tarjoajan vastuuta hankinnan toteuttamisesta.

Hankintalain 71 §:n 1 momentin mukaan tarjoajat on rajoitetussa menettelyssä, neuvottelumenettelyssä ja kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä valittava sekä ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus arvioitava kaikissa hankintamenettelyissä ennalta ilmoitettuja, tarjoajien taloudelliseen ja rahoitukselliseen tilanteeseen, tekniseen suorituskykyyn tai ammatilliseen pätevyyteen liittyviä taikka muita objektiivisia ja syrjimättömiä perusteita noudattaen.

Edellä mainitun pykälän 2 momentin mukaan tarjouskilpailusta tulee sulkea pois ehdokas tai tarjoaja, jolla ei ole teknisiä, taloudellisia tai muita edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi. Ehdokkaiden tai tarjoajien sulkemisessa tarjouskilpailun ulkopuolelle voidaan noudattaa soveltuvin osin myös, mitä ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuuden arvioinnista 52–59 §:ssä säädetään.

Hankintalain 52 §:n mukaan ehdokas tai tarjoaja on suljettava tarjouskilpailusta, ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus muuten arvioitava sekä tarjoajat valittava ennen tarjousten vertailua.

Hankintalain 72 §:n mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi. Palveluhankinnoissa tai rakennusurakoissa, joissa palvelun tarjoamisesta tai rakennustyöstä vastaavien henkilöiden asiantuntemuksella, ammattitaidolla tai pätevyydellä on erityinen merkitys, vertailuperusteina voidaan käyttää myös hankinnan toteuttamisessa tarvittavaa tarjoajien soveltuvuuden vähimmäisvaatimukset ylittävää laadunhallintaa, pätevyyttä, kokemusta ja ammattitaitoa.

Edellä mainittua lainkohtaa koskevassa hallituksen esityksessä (HE 50/2006 vp s. 116) on todettu, että tarjousten valinnassa käytettävien vertailuperusteiden tulisi pääsääntöisesti liittyä hankinnan kohteeseen. Siten vastaavasti kuin EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa, ehdokkaiden tai tarjoajien soveltuvuuteen liittyviä tekijöitä ei tulisi käyttää tarjousten arvioinnissa. Säännöksen, joka perustuu hankintadirektiivin 44 artiklaan sekä Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomioon C-315/01, Geschellshaft für Abfallentsorgnungs-Technik (GAT) (Kok. 2003, s. I-6351), on koettu kuitenkin rajoittavan kohtuuttomasti tarjouksen valintaa erityisesti toissijaisissa palveluhankinnoissa. Laadunhallintajärjestelmät, ammatillinen pätevyys ja referenssit ovat sellaisia tekijöitä, jotka liittyvät ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuuteen eikä niitä tulisi hankintadirektiivin mukaisissa hankinnoissa käyttää tarjouksen valinnassa.

Hallituksen esityksessä on edellä mainitun lisäksi todettu, että pykälässä ehdotetaan säädettäväksi, että erityistä asiantuntemusta, ammattitaitoa ja henkilökohtaista palvelusuoritusta tai rakennustyötä edellyttävissä hankinnoissa voitaisiin tarjousten valinnassa huomioida hankinnan toteuttamiseen liittyvä palveluntarjoamisesta tai rakennustyön suorittamisesta vastaavan henkilöstön kelpoisuuden vähimmäisvaatimukset ylittävä laadunhallintajärjestelmä, pätevyys, kokemus ja ammattitaito. Siten hankintayksiköllä olisi mahdollisuus antaa tarjousten arvioinnissa esimerkiksi lisäpisteitä vähimmäisvaatimukset ylittävästä ammattitaidosta, kuten lisätutkinnosta, jolla on merkitystä palvelun suorittamiselle. Vähimmäisvaatimukset ylittävän kelpoisuuden huomioiminen soveltuisi käytännössä esimerkiksi tiettyä ammatillista pätevyyttä edellyttävissä suunnittelu-, kehitys-, tutkimus- ja koulutushankintoihin sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluhankinnoissa.

Soveltuvuuden arviointiperusteet tarjouspyynnössä

Valittaja on esittänyt, että tarjouspyyntö ei ole ollut hankintalain mukainen sen vuoksi, että tarjoajien soveltuvuutta koskevat vaatimukset ovat osittain päällekkäisiä tarjousten vertailuperusteiden kanssa.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintalain 71–72 § säännökset ilmentävät hankintamenettelyn vaiheittaisuutta eli sitä, että hankintayksikön on ensin tutkittava tarjoajien soveltuvuutta osallistua tarjouskilpailuun ja arvioitava, onko tarjoajalla tekniset, taloudelliset ja muut edellytykset hankinnan toteuttamiseksi, ja vasta tämän jälkeen suoritettava tarjousten vertailu niiden tarjoajien, joita ei ole suljettu pois tarjouskilpailusta, tekemien tarjouspyynnön mukaisten tarjousten kesken.

Hankintamenettelyn vaiheittaisuus edellyttää, että tarjoajien soveltuvuuden arvioinnissa ja tarjousten vertailussa käytettävät seikat on jo tarjouspyyntöaineistossa erotettava toisistaan riittävän selkeästi.

Tarjouspyynnön kohdassa 3 on esitetty "Tarjoajalle ja tarjoukselle asetettavat ehdottomat vaatimukset". Mainitussa kohdassa on todettu:

"Hyväksyttävän tarjouksen tulee täyttää seuraavat ehdottomat vaatimukset:

a) Tarjottavan palvelun tulee olla tässä tarjouspyynnössä ja sen liitteissä esitettyjen vaatimusten ja kuvausten mukaisia ja tarjoaja sitoutuu liitteessä 9 esitettyihin sopimusehtoihin.

b) Tarjottavan palvelun haltuunotto tulee tapahtua siten, että sopimuksenmukainen palvelutuotanto voi alkaa 2.1.2013 klo 12.

c) Tarjoajalla tulee olla voimassaoleva vartioimisliikelupa.

d) Tarjoajan vartioimisliikkeellä tulee olla voimassaoleva hyväksyntä vastaavalle hoitajalle.

e) Vartioimisliikkeen edellisen vuoden vuosi-ilmoitus tulee olla lähetetty SM:n poliisihallitukselle.

f) Tarjoaja on merkitty kaupparekisteriin, ennakkoperintärekisteriin ja arvonlisävelvollisen rekisteriin.

g) Tarjoajalla ei ole verovelkoja.

h) Tarjoaja on suorittanut eläke- ja sosiaalivakuutusmaksut.

i) Toiminnan häiriöttömän jatkuvuuden ja tarjoajan taloudellisten edellytysten varmentamiseksi tarjoajan edellisen vuoden liikevaihdon tulee olla vähintään kaksinkertainen suhteessa tarjouspyynnön kohteena olevan palvelun arvoon tarjoajan hinnoilla arvioiden.

j) Tarjoajalla tulee olla vastuu- ja vahinkovakuutus (vähintään 1 000 000 € korvauskatto tapauskohtaisesti). Vastuu- ja vahinkovakuutuksen omavastuun tulee olla enintään 25 000 € per vahinkotapaus.

k) Tarjoajalla tulee olla Finanssialan keskusliiton hyväksymä hälytyskeskus.

l) Tarjoajalla tulee olla dokumentoitu laatujärjestelmä.

m) Tarjoajalla tulee olla vähintään yksi tarjouspyynnön sisältämää palvelukokonaisuutta laajuudeltaan vastaava referenssikohde viimeisen kolmen vuoden ajalta.

n) Vasteaikojen piirivartioinnin hälytyskäynneille tulee olla joka kohteessa alle 30 min.

o) Toimeksiannossa käytettävän henkilöstön tulee olla työsuhteessa tarjoajaan. Alihankinnan käyttö on mahdollista vain hälytyskeskuspalveluissa ja piirivartioinnissa.

p) Toimeksiannossa käytettävä henkilöstö osaa puhua ja kirjoittaa sujuvaa suomen kieltä. Myös palveluntuottajan kanssa asiointi ja raportointi tulee tapahtua suomen kielellä. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri edellyttää, että ostopalvelua ei tuota henkilö, joka on sairaanhoitopiirin palveluksessa.

q) Tarjoaja noudattaa palveluiden toteutumisessa vartiointialan työehtosopimusta.

r) Sen lisäksi mitä JYSE 2009 Palvelut -ehtojen kohdassa 6. todetaan palvelun laadun tarkastamisesta, tulee tarjoajan mahdollistaa laadun tarkastuksen suorittaminen myös ennen sopimuskauden alkua."

Tarjouspyynnön mukaan tarjoajan tulee selvittää tarjouspyynnön kohdassa 3 mainittujen vaatimusten toteutuminen täyttämällä ja liittämällä tarjoukseen liitteenä oleva lomake (tarjouspyynnön liite 8). Tämän lomakkeen kohdassa a) on edellytetty, että tarjottavan palvelun tulee olla tarjouspyynnössä ja sen liitteissä esitettyjen vaatimusten sekä kuvausten mukaista ja tarjoaja sitoutuu liitteessä 9 esitettyihin sopimusehtoihin. Lomakkeen kohdassa l) on edellytetty, että tarjoajalla on oltava dokumentoitu laatujärjestelmä. Tarjoajan on tullut vastata kaikkiin lomakkeessa esitettyihin vaatimuksiin joko kyllä tai ei.

Tarjouspyynnön kohdassa 4 on esitetty tarjouksen tekemistä koskevia ehtoja ja selvityksiä.

Tarjouspyynnön kohdan 4.1 mukaan tarjouksessa on oltava tarjoajan yritys- ja yhteystiedot sekä lyhyt kuvaus yrityksen toiminnasta.

Tarjouspyynnön kohdassa 4.2 on todettu, että tarjoajan tulee selvittää tarjouspyynnön kohdassa 3. mainittujen vaatimusten toteutuminen täyttämällä ja liittämällä tarjoukseen edellä mainittu lomake. Tarjouspyynnön mukaan tarjoajan tulee ilmoittaa lomakkeen jokaisen vaatimuksen osalta, täyttyykö ehto, ja tilaaja tarkistaa vaatimusten täyttymisen pyytämällä todistukset ja muut selvitykset ennen sopimuksen tekemistä.

Kohdassa 4.3 "Tarjottavan palvelun laadulliset kuvaukset" on seuraava luettelo:

"4.3.1 Tarjoavaa yritystä koskevat selvitykset:

a) Kuvaus toimintansa laajuudesta valtakunnallisesti ja hankinnan kohteina olevilla paikkakunnilla.

b) Selvitys laatujärjestelmästä ja kopiot mahdollisesta sertifikaatista.

c) Selvitys ympäristöasioiden huomioon ottamisesta tarjottavassa palvelussa ja kopiot mahdollisesta sertifikaatista.

d) Kuvaus resursseista ja menettelytavoista riskienhallintaan, työsuojeluun ja henkilöstöhallintoon liittyen.

e) Kuvaus reklamaatioiden käsittelyprosessista.

f) Kuvaus asiakasraportointijärjestelmästä.

g) Referenssiluettelo vastaavista terveydenhuollon toimeksiannoista.

4.3.2 Tarjoajan henkilöstöä koskevat selvitykset:

a) Kuvaus toimeksiannoissa käytettävän henkilöstön keskimääräisestä kokemuksesta (vuosina) turvallisuusalalta ja erikseen vastaavista terveydenhuollon toimeksiannoista, suoritetuista ammattitutkinnoista ja oleellisista lisäkoulutuksista.

b) Selvitys palvelutuotantoon varattavan henkilöstön lukumäärästä kohteittain. Selvityksessä on kuvattava henkilöresurssien saatavuus sairaalan normaaliolojen erityis- ja poikkeustilanteisiin.

c) Selvitys toimeksiantoon tarjottavien henkilöiden osaamisen tasosta (esimerkiksi osaamisprofiili tai koulutuskortisto).

d) Henkilöstön perehdytys-, koulutus- ja kehityssuunnitelma hankinnan kohteena olevien toimeksiantojen osalta.

e) Henkilöstöraportti tai vastaava dokumentti.

4.3.3 Sopimushallintaa, -toteutusta ja infrastruktuuria koskevat selvitykset:

a) Kuvaus toimeksiannon suunnitelluista vastuu- ja yhteyshenkilöistä, näiden pätevyydestä ja kokemuksesta sekä tavoitettavuudesta eri aikoina.

b) Toimeksiannon haltuunottosuunnitelma (aikataulu sisältäen haltuunottoon varattavat resurssit, henkilökunnan perehdytys ja mahdolliset erityiskoulutukset sekä teknisten järjestelmien käyttöönotto).

c) Kuvaus kyvyistä järjestää tilaajan henkilöstölle sairaalaympäristöön suunniteltuja turvallisuuskoulutuspalveluja (saatavilla olevat koulutukset, kokemus koulutuspalvelujen järjestämisestä vastaavissa toimeksiannoissa, kouluttajien kokemus ja pätevyys).

d) Kuvaus toimeksiannossa käytettävistä IT-järjestelmistä, viestintävälineistä, vartiointivarusteista, vaatetuksesta sekä voimankäyttövälineistä sekä kuvaus miten edellä mainittujen ylläpidosta ja henkilöstön valmiuksista käyttää niitä asianmukaisella tavalla on huolehdittu."

Tarjouspyynnön kohdan 4.4 "Palvelukuvaukset tarjotuista turvallisuusratkaisuista" mukaan tarjoajan on tullut esittää tarjouksessaan palvelukuvaukset tarjoamansa palvelun yksityiskohtaisesta sisällöstä paikallisvartioinnin, piirivartioinnin ja hälytyskeskuspalveluiden osalta.

Kuten edellä on todettu, tarjoajaa koskevat vaatimukset ovat tarjoajaa koskevia soveltuvuusvaatimuksia, joiden avulla hankintayksikkö pyrkii selvittämään, onko tarjoajalla tekniset, taloudelliset ja muut edellytykset toteuttaa hankinta. Tällaisilla vaatimuksilla ei voida selvittää, mikä tarjouksista on kokonaistaloudellisesti edullisin. Soveltuvuusvaatimukset on pääsäännön mukaan jo tarjouspyynnössä pyrittävä pitämään erillään tarjousten vertailussa käytettävistä perusteista.

Tarjouspyynnön kohdan "3. Tarjoajalle ja tarjoukselle asetettavat ehdottomat vaatimukset" mukaan ehdottomana vaatimuksena on edellä todetuin tavoin ollut, että selvitys annetaan muun ohella siitä, että tarjoajalla on dokumentoitu laatujärjestelmä. Edellä mainitun tarjottavan palvelun laadullista kuvausta koskevan 4.3 kohdan alakohdassa "4.3.1 Tarjoavaa yritystä koskevat selvitykset" mukaan tarjoajan on esitettävä selvitys laatujärjestelmästä ja kopiot mahdollisesta sertifikaatista.

Tarjouspyynnön kohdassa 5 "Hankinnan ratkaisu" on todettu, että hankinta ratkaistaan kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteella ja ilmoitettu laadun vertailuperusteeksi muun ohella 10 prosentin painoarvolla "Sopimuksen hallinta ja toteutus". Edellä mainitun vertailuperusteen osalta on tarjouspyynnön kohdassa 5.2.1 ilmoitettu, mitä tarjoavaan yritykseen liittyviä laatutekijöitä otetaan arvioitaessa huomioon. Kohdan a) mukaan otetaan huomioon:

"Laatujärjestelmä ja mahdollinen sertifiointi (max 5p.)

Arvioidaan kuvatun laatujärjestelmän soveltuvuutta tarjouspyynnön kohteena olevan palvelukokonaisuuden laadun varmentamiseen."

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnön mukaan tarjoajan soveltuvuutta on arvioitu laatujärjestelmän olemassaolon perusteella. Tämän lisäksi tarjousten vertailussa on arvioitu laatujärjestelmää ja sen soveltuvuutta palvelukokemuksen laadun varmentamisen kannalta yhtenä yritykseen liittyvistä laatutekijöistä. Tarjouspyynnöstä ei kuitenkaan ole ilmennyt, mitkä olisivat ne laatujärjestelmään liittyvät, soveltuvuusvaatimusta koskevan vähimmäisvaatimustason ylittävät vaatimukset, joiden perusteella soveltuvuuden arviointi olisi jo tarjouspyyntövaiheessa riittävästi erotettu tarjousten vertailussa käytettävistä seikoista. Markkinaoikeus katsoo, että tältä osin soveltuvuuden arviointi ja tarjousvertailu on ollut päällekkäistä.

Hankintayksikkö on siten menetellyt tarjouspyyntöä laatiessaan hankintasäännösten vastaisesti.

Alihankinta

Valittaja on esittänyt, että tarjouspyynnön alihankintaa rajoittava ehdoton vaatimus on hankintasäännösten vastainen. Hankintayksikön mukaan alihankinta on koskenut vain sitä osaa tarjouspyynnön kohteena olevista palveluista, jotka on arvioitu merkityksiltään niin turvallisuuskriittisiksi, että alihankinnan rajoitus on perusteltua.

Hankintalaissa ei ole tarkempia säädöksiä siitä, voiko hankintayksikkö rajoittaa alihankkijoiden käyttämistä. Hankintalain 48 §:n 1 momentissa edellytetään vain alihankkijoista ilmoittamista, mikäli hankintayksikkö on tätä tarjouspyynnössä edellyttänyt. Hankintalain 2 §:n 1 momentista ilmenevästä tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun sekä kilpailuolosuhteiden hyödyntämisvaatimuksesta seuraa kuitenkin muun ohella se, että alihankinnan käyttämisen on kilpailun turvaamiseksi lähtökohtaisesti oltava tarjoajille mahdollista.

Oikeuskäytännössä on asiassa C-176/98 (Holst Italia SpA) tuomion kohdassa 26 todettu, että hankintasäännösten tarkoituksen ja sanamuodon mukaan henkilöä ei voida sulkea julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyn ulkopuolelle vain siitä syystä, että hän aikoo käyttää sopimuksen täyttääkseen resursseja, jotka eivät ole sen omia vaan jotka kuuluvat yhdelle tai useammalle muulle yksikölle (ks. vastaavasti direktiivien 71/304/ETY ja 71/305/ETY osalta em. asiassa Ballast Nedam Groep I, tuomio 15 kohta). Tuomion kohtien 27–28 mukaan sellaisen palvelujen suorittajan, joka ei yksin täytä palveluhankintoja koskevaan tarjouskilpailuun osallistumisen vähimmäisedellytyksiä, sallitaan siis vetoavan hankintaviranomaiseen nähden kolmannen suorituskykyyn, johon se aikoo turvautua, jos se saa sopimuksen. Turvautuminen tällä tavoin ulkopuolisiin viiteasiakirjoihin voidaan kuitenkin hyväksyä vain tietyin edellytyksin. Hankintaviranomaisen on tarkastettava direktiivin 92/50/ETY 23 artiklan mukaisesti palvelujen suorittajien soveltuvuus siinä lueteltujen arviointiperusteiden mukaan. Tämän tarkastuksen tarkoituksena on muun muassa antaa hankintaviranomaiselle takeet siitä, että tarjoaja voi todella käyttää kaikkia niitä resursseja, joihin se on vedonnut, koko sen ajan, jonka sopimus kattaa.

Asiassa C-314/01 (Siemens AG Österreich ja ARGE Telekom & Partner) on tuomion kohdissa 45–46 todettu, ettei direktiivin 92/50/ETY vastainen ole sellainen kielto tai rajoitus, joka koskee turvautumista alihankkijoihin sopimuksen olennaisten osien täyttämiseksi ja jota sovelletaan nimenomaan silloin, kun hankintaviranomainen ei ole kyennyt tarkistamaan alihankkijoiden teknistä ja taloudellista suorituskykyä tutkiessaan tarjouksia ja valitessaan edullisinta tarjoajaa.

Tarjouspyynnön kohdassa 3 "Tarjoajalle ja tarjoukselle asetettavat ehdottomat vaatimukset" alakohdassa o) on todettu, että toimeksiannossa käytettävän henkilöstön tulee olla työsuhteessa tarjoajaan. Alihankinnan käyttö on mahdollista vain hälytyskeskuspalveluissa ja piirivartioinnissa.

Markkinaoikeus katsoo, että mainitun oikeuskäytännön perusteella alihankinnan kieltäminen ei yleensä ole sallittua muutoin kuin sellaisissa tilanteissa, joissa hankintayksikkö ei pysty varmistumaan alihankkijoiden soveltuvuudesta. Asiassa ei ole esitetty mitään selvitystä siitä, ettei hankintayksikkö olisi voinut arvioida alihankkijoiden soveltuvuutta myös muiden kuin hälytyskeskuspalveluiden ja piirivartioinnin osalta. Hankintayksikkö on siten menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se on tarjouspyynnössä rajoittanut alihankinnan koskemaan vain osaa tarjottavista palveluista.

Vertailuperusteet

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa määritellä tarjouspyynnössä hankinnan kohde sekä kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteet. Kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteina tulee käyttää sellaisia seikkoja, joiden perusteella voidaan selvittää, mikä tarjouksista on taloudellisesti edullisin. Vertailuperusteiden tulee lisäksi liittyä hankinnan kohteeseen ja olla luonteeltaan syrjimättömiä.

Tarjouspyynnön kohdassa 5 "Hankinnan ratkaisu" on tarjouksen valintaperusteeksi ilmoitettu kokonaistaloudellinen edullisuus. Vertailuperusteiksi on ilmoitettu:

1) Tarjotun ratkaisun palveluhinta 55 prosentin painoarvolla.

2) Tarjoavaan yritykseen liittyvät laatutekijät 15 prosentin painoarvolla.

3) Tarjoavan yrityksen henkilöstö 20 prosentin painoarvolla.

4) Sopimuksen hallinta ja toteutus 10 prosentin painoarvolla.

Tarjouspyynnön kohdan 5.2.3 mukaan sopimuksen hallintaa ja toteutusta arvioitaessa otetaan muun ohella huomioon:

"b) Toimeksiannon haltuunottosuunnitelman (max 5 pistettä).

Arvioidaan aikataulu, henkilökunnan perehdytys ja paikallistuntemuksen varmistaminen, teknisten järjestelmien käyttöönotto sekä haltuunoton vaikutukset sairaaloiden häiriöttömälle toiminnalle. Mikäli haltuunotto on tapahtunut jo voimassaolevan sopimuskauden aikana, saa tarjoaja täydet pisteet."

Tarjouspyynnön mukaan haltuunoton osalta on saanut täydet pisteet, mikäli haltuunotto on tapahtunut jo voimassaolevan sopimuskauden aikana. Tarjouspyynnön kohdan 4.3.3 mukaan on tältä osin pitänyt toimittaa toimeksiannon haltuunottosuunnitelma (aikataulu sisältäen haltuunottoon varattavat resurssit, henkilökunnan perehdytys ja mahdolliset erityiskoulutukset sekä teknisten järjestelmien käyttöönotto). Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntö on ollut uusia toimittajia syrjivä, kun kohteessa jo toimiva yritys on voinut automaattisesti saada täydet pisteet, koska kohde on jo heidän hallussaan.

Hankintayksikkö on siten menetellyt vertailuperusteita asettaessaan hankintasäännösten vastaisesti.

Johtopäätös

Edellä olevilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu. Näin ollen muutoksenhaun kohteena oleva hankintapäätös voidaan hankintalain 94 §:n 1 momentin nojalla kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Koska jo hankintamenettelyä koskeva tarjouspyyntö on ollut hankintasäännösten vastainen, hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata vain siten, että hankinnasta järjestetään kokonaan uusi tarjouskilpailu.

Mikäli hankintayksikkö aikoo edelleen toteuttaa vartiointi- ja järjestyksenvalvojan palvelujen hankinnan julkisena hankintana, sen on järjestettävä uusi tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolain³käyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä hankintayksikkö ja kuultava saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden jäsenet Kimmo Mikkola, Pertti Virtanen ja Ville Parkkari.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on valituksessaan vaatinut, että korkein hallinto-oikeus:

1. kumoaa markkinaoikeuden päätöksen siltä osin kuin markkinaoikeus on kumonnut Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän palvelualuejohtajan 17.8.2012 tekemän hankintapäätöksen ja velvoittanut Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän korvaamaan ISS Palvelut Oy:n oikeudenkäyntikulut 7 011 eurolla viivästyskorkoineen; sekä

2. velvoittaa ISS Palvelut Oy:n korvaamaan Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän oikeudenkäyntikulut.

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on esittänyt perusteluina vaatimuksilleen muun ohella seuraavaa:

Tarjouspyynnössä esitetyt soveltuvuusvaatimukset eivät ole olleet päällekkäisiä tarjousten laatuvertailuperusteiden kanssa, vaan ne on selkeästi erotettu toisistaan tarjouspyynnössä ja tarjouspyynnön mukaisesti tehdyssä tarjousvertailussa. Soveltuvuusvaatimus on koskenut laatujärjestelmän olemassaoloa, kun taas vertailuperuste on koskenut soveltuvuutta tarjouspyynnön kohteena olevan palvelun laadun varmentamiseen.

Tarjouspyynnössä on esitetty ehdoton vaatimus siitä, että tarjoajalla tulee olla dokumentoitu laatujärjestelmä. Kyseinen vaatimus on koskenut ainoastaan dokumentoidun laatujärjestelmän olemassaoloa, ei sen sisältöä, sertifiointia tai eri toimintojen kattavuutta. Useimpien palveluntuottajien laatujärjestelmät kattavat ainoastaan osan palveluntuottajien toimipisteistä tai palvelutoiminnoista.

Hankintayksikkö on ehdottoman vaatimuksen ylittävältä osin ilmoittanut tarjousten laatuvertailussa arvioivansa laatujärjestelmän soveltuvuutta nyt kysymyksessä olevan palvelukokonaisuuden laadun varmentamiseen. Tarjousvertailuun on otettu kaikki ehdottomat vaatimukset täyttäneet tarjoajat. Tarjousvertailusta käy selkeästi ilmi, ettei laatuvertailu ole kohdistunut ehdottoman vaatimuksen täyttämiseen vaan tarjouspyynnön kohteena olevan palvelun laadun varmentamiseen.

Hankittavaan palvelukokonaisuuteen sisältyy paikallisvartiointi-, piirivartiointi-, hälytyskeskus- ja tilausvartiointipalvelut. Alihankinnan rajaus on koskenut ainoastaan sitä osaa tarjouspyynnön kohteena olevista palveluista, joka on arvioitu merkitykseltään niin turvallisuuskriittiseksi, että alihankinnan rajoitus on ollut perusteltua.

Vaikka alihankinnan kieltäminen ja rajoittaminen on lähtökohtaisesti kiellettyä, niin oikeuskirjallisuudessa ja oikeuskäytännössä on katsottu, että alihankinta voidaan tietyin rajoituksin kieltää siltä osin kuin kysymys on sopimuksen olennaisten osien antamisesta alihankkijan suoritettavaksi. Alihankinnan rajaaminen on ollut perusteltua, koska hankintayksikkö ei olisi tosiasiallisesti voinut arvioida alihankkijoiden soveltuvuutta paikallisvartija- ja järjestyksenvalvojapalvelujen osalta.

Yksityisissä turvallisuuspalveluissa tapahtuvan alihankinnan käyttöön suhtaudutaan lähtökohtaisesti kielteisesti muun muassa alaa ohjaavassa lainsäädännössä. Yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain 16 §:n mukaan vartioimisliike saa teettää vartioimistehtäviä vain palveluksessaan olevalla vartijalla. Tämän perusteella vartioimisliike ei voi hankkia työvoimaansa työvoiman vuokrausyrityksen kautta. Vaikka laki yksityisistä turvallisuuspalveluista ei täysin estä alihankinnan käyttöä, edellyttää se kuitenkin, että alihankintaa käytettäessä itse vartioimistehtävä tulisi luovuttaa toiselle vartiointiliikkeelle, mikä puolestaan on vaativan turvallisuustason kohteessa, alihankinnan koskiessa toimeksiantosopimuksen olennaisia osia, merkittävä turvallisuusriski.

Paikallisvartioinnin osalta on kyse sopimuksen olennaisesta osasta. Paikallisvartijat toimivat sairaalan tiloissa varmistaen henkilökunnan ja potilaiden turvallisuutta ympäristössä, jossa käsitellään muun muassa potilastietoja ja jossa on sekavassa mielentilassa olevia henkilöitä, huumaavia lääkeaineita ja arvokkaita lääkinnällisiä laitteita.

Paikallisvartiointitoiminnan ympärivuorokautisen jatkuvuuden johdosta hankintayksiköllä tai sopimusosapuolella ei ole valmiutta varmistua alihankkijan soveltuvuudesta kaikkina aikoina. Mikäli vartiointiliikkeen paikallisvartiointipalvelua suorittava työntekijä esimerkiksi syyllistyy sellaiseen rikokseen, minkä myötä poliisiviranomainen arvioi kyseisen työntekijän kyvyttömäksi työskentelemään vartijana, poliisiviranomainen voi ottaa kysymyksessä olevalta henkilöltä vartijakortin pois. Poliisiviranomainen kertoo vartijakortin pois ottamisesta kyseisen henkilön työnantajalle, jotta työnantaja tietää henkilön menettäneen lupansa toimia vartijana. Mikäli kyseessä on alihankkija, tämä tieto ei välity automaattisesti tai viiveettä sopimusosapuolelle ja/tai hankintayksikölle, minkä johdosta vartijalupansa menettäneelle henkilölle saatetaan ohjata vartiointivuoro luvan menettämisen jälkeen.

Hankintayksikkö ei voi varmistua alihankkijoiden soveltuvuudesta pelkästään arvioimalla alihankkijoiden soveltuvuutta tarjouksia tutkiessaan, vaan vartiointipalvelun luonteesta johtuen palveluntuottajan soveltuvuuden arvioinnin pitää olla jatkuvaa. Tämä ei ole kaikin osin alihankintaketjussa mahdollista.

Alihankinnan rajaus ei ole saattanut tarjoajia eriarvoiseen asemaan tai rajoittanut tarjouskilpailuun osallistumista, koska paikallisvartioinnin tuottaminen on lähtökohtaisesti mahdollista kaikille toimintaansa luvan saaneille vartioimisliikkeille. Alihankinnan rajausta voidaan pitää toimialalle tyypillisenä toimintamallina, ja sitä on käytetty useissa julkisissa hankinnoissa.

Tarjouspyynnön vertailuperusteet eivät ole olleet syrjiviä, vaan ne ovat mahdollistaneet täysien pisteiden tavoittelun kaikille tarjoajille. Tarjouspyynnön kohteena ollut palvelukokonaisuus on poikennut sisällöltään, laajuudeltaan, sopimusehdoiltaan ja tarjoajan itse tarjouksessaan määrittelemiltä tarjoustiedoiltaan edeltävän sopimuskauden palvelukokonaisuudesta ja olisi näin ollen edellyttänyt haltuunoton toteuttamista myös edellisen sopimuskauden toimittajalta. Vertailuperuste ei siten ole tuottanut automaattisesti täysiä pisteitä yhdellekään tarjoajalle.

ISS Palvelut Oy on valituksen johdosta antamassaan selityksessä vaatinut, että korkein hallinto-oikeus:

1. hylkää Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valituksen; sekä

2. velvoittaa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän korvaamaan ISS Palvelut Oy:n arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa 1 035 eurolla viivästyskorkoineen.

ISS Palvelut Oy on perusteluina vaatimuksilleen esittänyt muun ohella seuraavaa:

Hankintamenettely on ollut julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaista. Markkinaoikeuden päätös asiassa on oikea.

Julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden mukaan tarjoajien soveltuvuuteen liittyviä tekijöitä ei ole hyväksyttävää käyttää tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteina, eivätkä soveltuvuusvaatimukset ja vertailuperusteet saa olla päällekkäisiä. Hankintayksikön soveltama laatujärjestelmää koskeva vertailuperuste on ollut hankintasäännösten vastainen, koska se on liittynyt tarjoajien soveltuvuuteen ja ollut päällekkäinen ehdottoman soveltuvuusvaatimuksen kanssa.

Hankintayksikkö ei ole tarjouspyynnössään eritellyt eikä määritellyt, mitä osia laatujärjestelmää koskevasta selvityksestä käytetään tarjousten vertailussa. Hankintayksikkö on ilmoittanut tarjouspyynnössään ainoastaan, että tarjousvertailussa arvioidaan kuvatun laatujärjestelmän soveltuvuutta tarjouspyynnön kohteena olevan palvelukokonaisuuden laadun varmentamiseen. Hankintayksikkö ei ole millään tavalla konkreettisesti määritellyt, millä mittareilla laatujärjestelmän soveltuvuutta vertaillaan. Vertailuperuste on ollut yleinen ja yksilöimätön sekä jättänyt hankintayksikölle julkisissa hankinnoissa kielletyn rajoittamattoman vapauden arvioida tarjouksia.

Julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden mukaan alihankinnan käyttöä ei saa julkisissa hankinnoissa kieltää eikä rajoittaa.

Hankintayksikkö on valituksessaan viitannut yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain 16 §:ään. Kyseisessä säännöksessä nimenomaan hyväksytään alihankinnan käyttö vartioimispalveluissa. Yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain 16 §:n 2 momentin mukaan vartioimisliike voi antaa vartioimistehtävän osaksi toisen vartioimisliikkeen tehtäväksi. Säännöksen esitöissä (HE 69/2001 vp) on todettu, että vartioimisliike voisi siten esimerkiksi alihankkia toimeksiantoon liittyvän tietyn osakokonaisuuden toiselta vartioimisliikkeeltä.

Hankintayksikkö on esittänyt valituksessaan, että se ei voisi varmistua alihankkijoiden soveltuvuudesta pelkästään arvioimalla alihankkijoiden soveltuvuutta tarjouksia tutkiessaan, vaan vartiointipalvelun luonteesta johtuen palveluntuottajan soveltuvuuden arvioinnin tulee olla jatkuvaa. Hankintayksikkö on väittänyt, että tämä ei olisi kaikin osin alihankintaketjussa mahdollista. Hankintayksikön väite on virheellinen. Hankintayksikön olisi ollut mahdollista sopimusehdoilla turvata itselleen jatkuvasti mahdollisuus selvittää alihankkijan ja sen henkilöstön soveltuvuus.

Tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että mikäli haltuunotto on tapahtunut jo voimassaolevan sopimuskauden aikana, tarjoaja saa täydet pisteet. Tämä on ollut omiaan suosimaan kohteessa jo toimivaa toimittajaa.

Securitas Oy on antanut selityksen, jossa se on pyytänyt korkeinta hallinto-oikeutta ratkaisemaan asian Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän vaatimusten mukaisesti valituksessa esitetyin perustein.

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on antanut vastaselityksen, jossa se on esittänyt muun ohella seuraavaa:

Laatujärjestelmää koskeva vertailuperuste ei ole ollut yleinen ja yksilöimätön, vaan hankintayksikkö on arvioinut kuvatun laatujärjestelmän soveltuvuutta tarjouspyynnön kohteena olevan palvelukokonaisuuden laadun varmentamiseen tarjouspyynnössä esitetyllä tavalla. Tarjouspyynnössä kuvattuun palvelukokonaisuuteen kuuluvat vartiointipalvelut terveydenhuollon yksiköissä Pirkanmaalla, jonka johdosta laadultaan parhaaksi on arvioitu tarjoukset, joiden laatujärjestelmä on arvioitu parhaaksi Pirkanmaalla tuotettavien vartiointipalvelujen osalta. Vertailuperusteen osalta on siten kerrottu ja rajattu, mitä arviointi koskee, eikä se ole jättänyt hankintayksikölle rajoittamatonta vapautta arvioida tarjouksia.

Sopimusehdoin ei voida turvallisuuskriittisessä ympäristössä riittävällä tavalla varmistua esimerkiksi vartiointiluvan menettämistä koskevan tiedon välittymisestä alihankkijalta sopimusosapuolille riittävän nopeasti.

ISS Palvelut Oy ei ole markkinaoikeudessa esittänyt, että toimeksiannon haltuunottosuunnitelmaa koskeva vertailuperuste olisi ollut syrjivä. Markkinaoikeus on siten ottanut asian käsiteltäväkseen omasta aloitteestaan.

Markkinaoikeuden näkemys siitä, että kohteessa toimiva yritys saisi haltuunoton osalta automaattisesti täydet pisteet, on virheellinen, koska tarjouspyynnön sisältämä palvelu on poikennut edeltävän sopimuskauden palvelusta. Täysien pisteiden saaminen haltuunotosta on edellyttänyt myös kohteessa toimineelta toimittajalta haltuunottosuunnitelmaa ja haltuunoton toteuttamista. Kyseinen vertailuperuste ei näin ollen ole ollut syrjivä, koska kaikkien tarjoajien on ollut mahdollista tarjota haltuunoton toteuttamista voimassaolevan sopimuskauden aikana.

ISS Palvelut Oy:lle ja Securitas Oy:lle on lähetetty tiedoksi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän vastaselitys.

ISS Palvelut Oy on toimittanut oikeudenkäyntikulujaan koskevan selvityksen, joka on lähetetty tiedoksi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valitus hylätään. Markkinaoikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

2. Korkein hallinto-oikeus hylkää Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän vaatimuksen oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Korkein hallinto-oikeus velvoittaa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän korvaamaan ISS Palvelut Oy:n oikeudenkäyntikulut 1 035 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen antamisesta.

Perustelut

1. Pääasia

Hankintayksikkö on vastaselityksessään korkeimmassa hallinto-oikeudessa lausunut muun ohella, että markkinaoikeuden päätöksessä on otettu kantaa tarjouspyynnön erään vertailuperusteen hyväksyttävyyteen, vaikka markkinaoikeudessa muutoksenhakijana ollut yhtiö ei ollut tuohon perusteeseen vedonnut.

Markkinaoikeus on päätöksessään lausunut, että tarjouspyynnön kohtaan 5.2.3 liittyvä vertailuperuste b "Toimeksiannon haltuunottosuunnitelma (max 5 pistettä)" on ollut uusia toimijoita syrjivä, kun tarjouspyynnön mukaan kohteessa jo toimiva yritys on voinut automaattisesti saada vertailuperusteesta täydet pisteet. Vertailun perusteella näin on myös tapahtunut.

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 86 §:n (321/2010) 1 momentin mukaan markkinaoikeuden käsiteltäväksi valituksella voidaan saattaa mainitussa laissa tarkoitettu hankintayksikön päätös tai hankintayksikön muu hankintamenettelyssä tehty ratkaisu, jolla on vaikutusta ehdokkaan tai tarjoajan asemaan.

Hankintalain 94 §:ssä (321/2010) säädetään niistä seuraamuksista, jotka ovat markkinaoikeuden määrättävissä, jos hankinnassa on menetelty mainitun lain tai sen nojalla annettujen säännösten, Euroopan unionin lainsäädännön taikka Maailman kauppajärjestön julkisia hankintoja koskevan sopimuksen vastaisesti. Mainitun pykälän 1 momentin 1 kohdan mukaan markkinaoikeus voi kumota hankintayksikön päätöksen osaksi tai kokonaan.

Markkinaoikeus on määrännyt edellä mainitun seuraamuksen, koska hankintayksikkö on menetellyt tarjouspyynnön laadinnassa virheellisesti kolmella eri perusteella, joista yksi on ollut muita tarjoajia syrjivän vertailuperusteen käyttö. Markkinaoikeuden päätöksen mukaisesti, koska jo hankintamenettelyä koskeva tarjouspyyntö on ollut hankintasäännösten vastainen, hankintayksikön virheellinen menettely voidaan korjata vain siten, että hankinnasta järjestetään kokonaan uusi tarjouskilpailu.

Korkein hallinto-oikeus toteaa, että markkinaoikeudessa valitus on tehty alun perin sillä perusteella, että hankintayksikkö oli suorittanut vertailun virheellisesti. Vastaselitysvaiheessa valituksen tehnyt yhtiö on ilmoittanut, että vertailussa käytettyjen tietojen puutteellisuuden vuoksi sillä ei ole ollut mahdollisuutta tarkemmin arvioida vertailun virheellisyyttä, mutta ei myöskään sitä seikkaa, oliko tarjouspyynnössä käytetty laatutekijöiden vertailu päällekkäistä tarjoajan soveltuvuutta koskevien seikkojen kanssa. Markkinaoikeudelle tehdyn valituksen ja sen käsittelyn perusteella markkinaoikeuden ratkaistavaksi on muotoutunut kysymys tarjouspyynnön hankintalain vastaisuudesta. Kun otetaan huomioon, että tarjouspyynnön edellä selostettu vertailuperuste on uusia tarjoajia syrjivä, markkinaoikeuden on tullut päätyessään hankintapäätöksen kumoamiseen ottaa huomioon viran puolesta myös tämä tarjouspyynnössä ollut lainvastainen kohta.

Edellä olevilla perusteilla ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät markkinaoikeuden päätöksen perustelut ja siinä mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, markkinaoikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Markkinaoikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita myöskään oikeudenkäyntikulujen korvaamisen osalta.

2. Oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentti, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun lopputulos huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos ISS Palvelut Oy joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Tämän vuoksi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin nojalla velvoitettava korvaamaan ISS Palvelut Oy:n oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa edellä ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori sekä hallintoneuvokset Anne E. Niemi, Sakari Vanhala, Eija Siitari ja Outi Suviranta. Asian esittelijä Riikka Innanen.