Muu päätös 2505/2015
Asia Ympäristölupaa koskevat valitukset
Valittajat 1. Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry
2. Pohjois-Päijänteen kalastusalue asiakumppaneinaan Juokslahden osakaskunta, Korpilahden Saarijärven kalastusyhdistys ry, Moiskala-Vitikkalan osakaskunta ja Vanhanselän osakaskunta
Päätös, jota valitus koskee
Vaasan hallinto-oikeus 23.9.2014 nro 14/0332/1
Asian aikaisempi käsittely
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on 17.5.2013 päätöksellään Nro 70/2013/1 myöntänyt Vapo Oy:lle ympäristönsuojelulaissa (86/2000) tarkoitetun ympäristöluvan Rättisuon turvetuotantoon Jämsän kaupungissa Kymijoen vesistöalueella hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on noin 34,2 ha.
Aluehallintovirasto on hylännyt hakemuksen noin 7,0 ha:n alalta.
Lupamääräykset
Lupapäätös sisältää lupamääräykset 1–15, joista lupamääräykset 1–6 ja 11–14 kuuluvat seuraavasti:
Päästöt vesiin
1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen täydennyksen liitteenä 3a olevan 14.12.2010 päivätyn ja 25.5.2012 muutetun piirustuksen (mittakaava 1:6000) mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Sulunojaan.
2. Tuotantoalueen lohkoilta L3 ja L4 vedet on johdettava hakemuksen täydennyksen liitteenä 3a olevan 14.12.2010 päivätyn ja 25.5.2012 muutetun piirustuksen (mittakaava 1:6000) mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen ja laskeutusaltaan LA1 kautta sekä käsiteltävä ympärivuotisesti pintavalutuskentällä PVK1 sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla.
Tuotantoalueen lohkoilta L1 ja L2 vedet on johdettava hakemuksen täydennyksen liitteenä 3a olevan 14.12.2010 päivätyn ja 25.5.2012 muutetun piirustuksen (mittakaava 1:6000) mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen ja laskeutusaltaan LA2 kautta sekä käsiteltävä ympärivuotisesti pintavalutuskentän PVK2 sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla.
Pintavalutuskentillä olevat ojat on tukittava vähintään kolmen metrin pituisilla ojatukoksilla riittävän lyhyin välein kentän kaltevuuden perusteella. Pintavalutuskentät PVK1 ja PVK2 on erotettava toisistaan penkereellä ja niiltä tulevat vedet on johdettava niin, että niistä voidaan mitata virtaama ja ottaa vesinäytteet erikseen.
Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskenttien on oltava mitoitusohjeiden mukaisia.
Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin.
Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. Eristysojia kaivettaessa on käytettävä kaivukatkoja ja vedet on johdettava pintavaluntana vesistöön, jos se on mahdollista.
Sekä pintavalutuskentän PVK1 että pintavalutuskentän PVK2 puhdistustehon tulee olla vähintään seuraava:
Kiintoaine 50 %
Kokonaisfosfori 50 %
Kokonaistyppi 20 %
Puhdistusteho lasketaan vuosikeskiarvona ennen pintavalutuskenttiä ja niiden jälkeen määritetyistä pitoisuuksista häiriötilanteet mukaan lukien. Pintavalutuskenttien PVK1 ja PVK2 puhdistustehot on laskettava ja ilmoitettava erikseen.
Jos pintavalutuskentän PVK1 tai pintavalutuskentän PVK 2 puhdistusteho ei tarkkailun perusteella täytä puhdistustehovaatimuksia, luvan saajan on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin heikosti toimivan pintavalutuskentän osalta puhdistustehon parantamiseksi ja ilmoitettava tehtävistä toimenpiteistä kirjallisesti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Jos puhdistusteho on seuraavanakin vuonna tehovaatimuksia pienempi, luvan saajan on toimitettava seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä aluehallintovirastolle vesienkäsittelyn tehostamista koskeva suunnitelma, jonka perusteella aluehallintovirasto voi muuttaa tai täsmentää lupaa ja lupamääräyksiä.
3. Laskeutusaltaiden ja niiden jälkeisten vesienkäsittelyrakenteiden on oltava käytössä ennen sarkaojitusta ja suon pintakerroksen poistamista. Ne on esitettävä ennen käyttöönottoa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Vesienkäsittelyrakenteisiin saa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa.
4. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti.
Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa.
Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön.
Päästöt ilmaan
5. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista, vesistöistä ja viljelyksistä.
6. Alueen kuntoonpanotyöt, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 dB (LAeq) klo 7–22 eikä 50 dB (LAeq) klo 22–7. Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 dB (LAeq) klo 7–22 eikä 40 dB (LAeq) klo 22–7.
(---)
Tarkkailut
11. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti.
Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta.
12. Vesistötarkkailu on toteutettava hakemuksessa esitetyn suunnitelman mukaisesti siten muutettuna, että Lapinjärven vesistötarkkailupiste poistetaan.
Kalataloustarkkailu on tehtävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla ja tarkkailusuunnitelma on toimitettava viranomaisen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuohjelman osana.
Vesistötarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta.
Vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle sekä Jämsän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kalatalousviranomaisille, Jämsän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Pohjois-Päijänteen kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät.
Kunnossapitovelvoitteet
13. Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon.
Kalatalousmaksu
14. Luvan saajan on maksettava vuosittain maaliskuun loppuun mennessä 400 euroa kalatalousmaksua elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen.
Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa kuntoonpanon aloittamisesta siltä vuodelta, jona kuntoonpano aloitetaan. Kuntoonpanon aloittamisesta on ilmoitettava etukäteen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle.
(---)
Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen
Luvan voimassaolo
Lupa on voimassa toistaiseksi.
Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan.
Lupamääräysten tarkistaminen
Luvan saajan on viimeistään 31.3.2023 jätettävä aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan.
Hakemukseen on liitettävä selvitykset ja yhteenvedot tuotannon aiheuttamista melu- ja pölyhaitoista ja niiden vähentämisestä, vesien käsittelyn tehosta ja sen parantamisesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistön tilaan, eliöstöön ja käyttöön sekä arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9–11 §:n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin.
Aluehallintoviraston ratkaisun perustelut
Luvan myöntämisen edellytykset
Rättisuon turvetuotantoalue on uusi tuotantoalue, joka on kokonaan ojitettu. Tuotantoalueella eikä sen päästöjen vaikutusalueella ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelustatusta omaavia lajeja ja luontotyyppejä. Kaikki kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisella pintavalutuksella. Tuotantoalueen rajaamisen jälkeen pintavalutuskentän PVK1 pinta-ala on 5,4 %:n sen valuma-alueen pinta-alasta (hakemuksen mukaisin pinta-aloin 4,0 %), pintavalutuskentän PVK 2 ala on 4,2 % sen valuma-alueesta. Vesien käsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset Rättisuon olosuhteissa.
Tuotantoalueen läheisyydessä sijaitsee asutusta tilalla Rajala (kiinteistötunnus 182-423-9-23), jolle aiheutuisi kohtuutonta rasitusta tuotannosta aiheutuvasta melusta ja pölystä. Asutuksen ja tuotantoalueen välisen etäisyyden ja suojavyöhykkeiden kasvattamiseksi tuotantoaluetta on rajattu.
Rättisuon kuivatusvedet johdetaan Sulunojan ja Myllyojan kautta Okslammiin ja siitä edelleen Rumaojaa Saarijärven Okspohjaan. Ympäristöluvitettu hankealue (34,2 ha) on noin 1,2 % Rumaojan-Myllyojan valuma-alueesta (29,65 km2) ja 0,3 % Saarijärven valuma-alueesta (120,14 km2).
Keski-Suomen pintavesien toimenpideohjelman mukaan uusien turvetuotantoalueiden lupamenettelyssä tullaan edellyttämään, että vesienkäsittely on parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) vaatimusten mukaista. Keski-Suomessa kyseeseen tulee tällöin pääsääntöisesti pintavalutus, joka tullaan rakentamaan useimmiten ympärivuotisesti toimivaksi. Toimenpideohjelman mukaan uusi turvetuotanto suunnataan jo ojitetuille, tuotannossa oleville alueille ja käytöstä poistuneille turvepelloille. Edelleen ohjelmassa mainitaan, ettei uutta turvetuotantoa pääsääntöisesti tulisi ohjata alueille, joiden vesien tila ei saavuta hyvää tilaa tai uhkaa alentua hyvästä tai erinomaisesta tilasta alempaan luokkaan, ellei vesiensuojelutoimina käytetä pintavalutuskenttää tehokkaampia vesiensuojelutoimia. Lupamääräyksessä 2 pintavalutuskentille asetetuilla puhdistustehovaatimuksilla varmistetaan, ettei hakemuksessa arvioituja suurempia vesistöpäästöjä synny, eikä Saarijärven alustavaan asiantuntija-arvioon pohjautuva erinomainen tila heikkene. Näin ollen Rättisuon turvetuotantoon ottaminen ei estä vesienhoitosuunnitelman vesien tilatavoitteiden toteuttamista eikä ole ristiriidassa suunnitelmassa esitettyjen turvetuotantoa koskevien esitysten kanssa.
Ympäristöministeriön 14.4.2009 vahvistamassa Keski-Suomen maakuntakaavassa Rättisuon suunnittelualueella ei ole merkintää. Keski-Suomen maakuntahallituksen (24.10.2012) hyväksymässä 3. vaihemaakuntakaavassa Rättisuo on merkitty turvetuotantoon soveltuvaksi alueeksi. Kaavoitustilanteesta ei aiheudu luvanmyöntämisen estettä.
Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä.
Kun otetaan huomioon Rättisuon ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei yksin tai yhdessä muiden toimintojen kanssa aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.
Lupamääräysten 1–6 ja 11–14 perustelut
Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1–4.
Pölypäästöjen ja niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi annetaan toimenpidevelvoitteet lupamääräyksessä 5 ja 6. Lähimmän asutuksen ja turvetuotantoalueen välinen etäisyys on, kun alueen pohjoisosasta rajattiin pois noin 7,0 ha:n kokoinen alue, noin 500 metriä. Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu pöly- tai meluhaittaa asutukselle. Pölyhaitan estämiseksi on tarpeen määrätä vähimmäisetäisyydestä aumojen sijoittamisessa. Asumiseen käytettyjen alueiden melutasolle annetaan enimmäisarvot, jotka vastaavat valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoja.
(---)
Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksien 11 ja 12 tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Pintavalutuskenttien puhdistustehoa on tarkkailtava niin, että tarkkailun perusteella voidaan valvoa, toteutuuko kentälle asetettu puhdistustehovaatimus. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä pintavalutuksen ja muun vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin voidaan sisällyttää selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä.
Lupamääräyksen 13 kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta aiheutuvien haittojen poistamiseksi.
Lupamääräys 14 on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus sekä vesistön kalataloudellinen arvo.
Aluehallintoviraston vastaus lausuntoihin ja muistutuksiin
(---)
Pohjois-Päijänteen kalastusalueen, Vanhanselän osakaskunnan, Juokslahden osakaskunnan, Moiskala-Vitikkalan osakaskunnan ja Korpilahden Saarijärven kalastusyhdistys ry:n muistutuksen osalta aluehallintovirasto on viitannut edellä Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle vastattuun. Luvan saajalle on määrätty kalatalousmaksu.
Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry:n muistutuksen osalta aluehallintovirasto on viitannut ratkaisuun ja luvan myöntämisen edellytyksiä koskeviin perusteluihin. Ympärivuotinen pintavalutuskenttä on yleisesti katsottu olevan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset täyttävä kuivatusvesien puhdistusmenetelmäksi turvetuotannossa. Turvetuotannon luvituksessa käytetään yleisesti ominaiskuormituslukuja. Aluehallintovirasto pitää myös tässä tapauksessa hakemuksessa esitettyjä kuormitusarviota riittävän luotettavina. Vastineessaan lausuntoihin ja muistutuksiin hakija on tarkentanut kuormituslaskelmia ja ilmoittanut myös arvion kemiallisen hapenkulutuksen (CODMn) osalta. Kemiallinen hapenkulutus kuvastaa humusaineiden määrää kuivatusvesissä. Hakija on myös toteuttanut vedenlaadun ennakkotarkkailua ja sen mukaan suolta tuleva vesi on nykyisellään hyvin humuspitoista, eikä turvetuotannon aloittaminen jo aiemmin ojitetulla alueella näin ollen tule merkittävästi nostamaan alapuolisen vesistön humuspitoisuutta.
Luvassa on määrätty puhdistustehovaatimukset kokonaisfosforille, kokonaistypelle ja kiintoaineelle. Kun seurataan pintavalutuskentille johdettavan veden ja niiltä poistuvan veden pitoisuuksia, saadaan selville pintavalutuskenttien toimivuus. Mikäli päästötarkkailun perusteella ei asetettuja vaatimuksia saavuteta, on luvan saajan ryhdyttävä vesienkäsittelyn tehostamiseen. Kun vielä huomioidaan, että kyseessä on kokonaan aiemmin ojitettu suoalue, pitää aluehallintovirasto asetettuja puhdistustehovaatimuksia riittävinä. Yksittäisessä ympäristöluparatkaisussa ei huomioida Suomen ilmasto- ja energiastrategian tavoitteita.
(---)
Hallinto-oikeuden ratkaisu siltä osin kuin nyt on kysymys
Vaasan hallinto-oikeus on hylännyt aluehallintoviraston päätöksestä tehdyt valitukset. Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:
Sovellettavat oikeusohjeet
Ympäristönsuojelulain 41 §:n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.
Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, ympäristönsuojelulain 7–9 §:ssä kiellettyä seurausta, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.
Ympäristönsuojelulain 50 §:n 2 momentin mukaan luvassa on 42 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua pilaantumisen merkittävyyttä arvioitaessa otettava huomioon, mitä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain mukaisessa vesienhoitosuunnitelmassa tai merenhoitosuunnitelmassa on esitetty toiminnan vaikutusalueen vesien ja meriympäristön tilaan ja käyttöön liittyvistä seikoista.
Ympäristönsuojelulain 43 §:n 1 momentin mukaan luvassa on muun ohella annettava tarpeelliset määräykset päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja.
Lainkohdan 3 momentin mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvoa sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lupamääräyksissä ei kuitenkaan saa velvoittaa käyttämään vain tiettyä määrättyä tekniikkaa.
Hylätty alue
Aluehallintovirasto on hylännyt hakemuksen turvetuotantoalueen lohkon 4:n itäpuolella sijaitsevan noin 7 ha kokoisen alueen osalta. Hakemuksen mukaan lohkon 4:n ja sen itäpuolella, tilalla Rajala (kt. 182-423-9-23), sijaitsevan Pertti Aittalan omistaman vapaa-ajanasunnon pihapiirin välinen etäisyys oli noin 300 m. Aluehallintovirasto katsoi, että asutukselle aiheutuisi tilalla Rajala kohtuutonta rasitusta tuotannosta aiheutuvasta melusta ja pölystä.
Hallinto-oikeus katsoo aluehallintoviraston tavoin, että hakemuksen mukaan suunniteltu turvetuotantotoiminta voi aiheuttaa asutukselle kohtuutonta rasitusta tuotannosta aiheutuvasta melusta ja pölystä ja aluehallintovirasto on näin ollen voinut osittain hylätä hakemuksen päätöksessä esitetyllä tavalla. Hallinto-oikeus hylkää hakijan vaatimukset koskien hylättyä aluetta.
Valumavesien käsittely ja vesistövaikutukset
Rättisuolle suunniteltu turvetuotantoalue sijaitsee kokonaisuudessaan ojitetulla suoalueella. Kaikki kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisella pintavalutuksella. Tuotantoalueen rajaamisen jälkeen pintavalutuskentän PVK1 pinta-ala on 5,4 % ja pintavalutuskentän PVK 2 ala 4,2 % sen valuma-alueesta. Pintavalutuskenttien vanhat suo-ojat on päätöksessä määrätyllä tavalla tukittava oikovirtausten estämiseksi. Valumavesien puhdistustuloksen varmistamiseksi aluehallintovirasto on vakiintuneen käytännön mukaan asettanut pintavalutuskenttiä koskevat prosentuaaliset puhdistustehovaatimukset. Hallinto-oikeus katsoo, että päätöksen mukaan toteutettuna vesienkäsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset Rättisuon olosuhteissa. Turvetuotantoalueiden valumavesien laatu ja pintavalutuskenttien toteutunut puhdistusteho vaihtelevat huomattavan paljon alueen ominaisuuksista ja sääolosuhteista riippuen. Hallinto-oikeus on harkinnassaan ottanut huomioon tämän epävarmuuden.
Hankealue sijaitsee noin 14 km:n päässä Saarijärven luusuasta, josta Saajoki saa alkunsa. Turvetuotantoalueen pinta-ala on noin 1,2 % Rumaojan-Myllyojan valuma-alueesta ja 0,3 % Saarijärven valuma-alueesta. Edellä mainittu huomioon ottaen ei hankkeesta ennalta arvioiden aiheudu merkittäviä muutoksia Rättisuon alapuolisten vesistöjen veden laadussa tai Saarijärven ja Saajoen kala- ja rapukannoissa.
Kun otetaan huomioon aluehallintoviraston päätös ja sen perustelut sekä asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeus katsoo, että Rättisuon turvetuotannon vesistöpäästöt eivät aiheuta merkittävää vesistön pilaantumista tai sen vaaraa eivätkä erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista. Ennalta arvioiden Rättisuon valumavedet eivät vaaranna vesienhoitosuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden toteutumista.
Lausuma muista valitusperusteista
Hallinto-oikeus katsoo, että hakemuksessa ja sen liitteissä on esitetty tavanomaisella tarkkuudella ympäristönsuojelulain 35 §:ssä sekä ympäristönsuojeluasetuksen 9 ja 11 §:ssä edellytetyt tiedot. Saadut selvitykset ovat olleet riittävät päätöksentekoon.
Rättisuon alueella ei ole luonnonsuojelulain perusteella suojeltuja alueita, eikä asiassa saadun selvityksen mukaan luonnonsuojelusäännöksistä aiheudu muutakaan estettä tai rajoituksia haetulle ympäristöluvalle.
Kun otetaan huomioon Rättisuon turvetuotantoalueen suhteellisen pieni pinta-ala ja etäisyys kalataloudellisesti merkityksellisestä vesistöstä hallinto-oikeus katsoo, että turvetuotantoalueen elohopeakuormituksen selvittäminen ei ole tarpeen.
Yksittäisessä ympäristölupa-asiassa huomioon otettavana ympäristönsuojelulain 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuna ympäristön pilaantumisena ei voida pitää turvetuotantotoiminnasta mahdollisesti aiheutuvia kasvihuonekaasujen päästöjä yksinomaan ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta tarkasteltuna.
Kun otetaan huomioon aluehallintoviraston tekemä tuotantoalueen rajaus sekä päätöksen lupamääräykset 5 ja 6 hallinto-oikeus arvioi, että luvan mukaan toteutetusta toiminnasta aiheutuvat pöly- ja meluhaitat eivät tule olemaan kohtuuttomia tilalla Rajala.
Johtopäätös
Edellä esitetyillä perusteilla ja kun muuten otetaan huomioon aluehallintoviraston päätöksen perustelut ja siinä mainitut säännökset sekä hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeus katsoo, ettei perusteita päätöksen kumoamiseen tai muuttamiseen ole esitetty. Lupa Rättisuon turvetuotannolle on voitu myöntää.
Sovelletut oikeusohjeet
Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 5 § 1 momentti, 35 § 2 momentti, 41 § 1 momentti, 42 § 1 momentti, 43 § 1 ja 3 momentti ja 50 § 2 momentti
Ympäristönsuojeluasetus 9 § ja 11 §
Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Kari Hauru, Sinikka Kangasmaa ja Curt Nyman, joka on myös esitellyt asian.
Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa
1. Suomen Luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan siltä osin kuin yhdistyksen vaatimukset on hylätty, ja aluehallintoviraston myöntämä ympäristölupa kumotaan kokonaan. Jos lupa kuitenkin myönnetään, lupaan tulee tehdä merkittäviä tiukennuksia etenkin vesiensuojelun osalta.
Yhdistys on esittänyt vaatimustensa tueksi muun ohella seuraavaa:
Saajoen vesistössä esiintyy järvitaimenta, joka on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi. Taimenkantaa ei tule vaarantaa missään niistä alueista, joissa sitä esiintyy luontaisesti. Vesienhoidon toimenpideohjelmassa 2015 on tavoitteena, että Korpilahden Saarijärven ja Saajoen tila pyritään säilyttämään ennallaan. Saajokea on juuri kunnostettu. Saarijärven erinomainen tila ja Saajoen hyvä tila voisivat vaarantua Rättisuolta tulevan kuormituksen vuoksi.
Kuormitus olisi laskelmia huomattavasti suurempaa. Laskelmissa ei ole otettu huomioon muun muassa kevättulvien ja rankkasateiden aiheuttamia kuormituspiikkejä. TASO-hankkeessa havaittiin vesistökuormitusten jatkuvan automaattisen seurannan kohteilla, että millään mukana olleella turvetuotantoalueella ei virtaamien hallinta onnistunut tulvien aikana. Kohteilta muulla tavalla mittaamalla saadut kuormitusarvot olivat aliarvioituja. Riippumatta kohteiden vesiensuojelutoimenpiteistä pienkemikalointia lukuun ottamatta toimet eivät kyenneet pidättämään alueilta tulevaa liukoisen orgaanisen humuksen kuormaa.
Ympäristöluvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksista vesistöön. Luvassa määrätyllä tarkkailulla ei saada kattavaa tietoa erityisesti niin sanottujen ylivirtaamatilanteiden aikaisesta kuormituksesta.
Keski-Suomen liiton valtuuston 14.11.2012 hyväksymässä Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavassa on koko maakuntaa koskeva suunnittelumääräys: "Turvetuotanto tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että kulloinkin voimassa olevassa Keski-Suomen pintavesien toimenpideohjelmassa esitetyt vesienhoidon tavoitteet saavutetaan." Vaihemaakuntakaava sisältää useiden vesialueiden osalta myös yksityiskohtaisemman ja tiukemman määräyksen. Rättisuon kuivatusvedet johdetaan Rumaojan-Mylly³ojan valuma-alueelle, jota koskee vaihemaakuntakaavassa seuraava suunnittelumääräys: "Turvetuotanto on voimakkaasti vaiheistettava ja vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Kokonaistuotanto on suunniteltava ja mitoitettava siten, että se ei vaikuta vesien tilaan heikentävästi."
Kalataloudelliset ja muut korvaukset on suunnattava vesistöjen hyvän ja luonnollisen ekologisen potentiaalin saavuttamiseen.
Ympäristöluvan hakija ei ole arvioinut turpeenkaivuusta aiheutuvan elohopeakuormituksen määrää. Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että metyylielohopeaa muodostuu soilla metsämaahan verrattuna paljon enemmän. Humuksen on todettu lisäävän elohopean liukoisuutta. Veden happamoituminen lisää elohopean muodostumista myrkyllisemmäksi metyylielohopeaksi. Maanpinnan käsittelyn on todettu lisäävän merkittävästi kokonais- ja metyylielohopeakuormaa alapuolisissa vesistöissä. Turpeenkaivuu sitä valmistelevine ojituksineen näyttää Keski-Suomessa olevan suurin yksittäinen metyylielohopean lisääntymisen aiheuttaja kaloissa.
Suot ovat sekä hiilinielu että hiilivarasto. Polttoturve on ilmastovaikutuksiltaan huonoin energialähde. Suomen hallitus on asettanut tavoitteeksi turpeen energiakäytön vähentämisen kolmanneksella vuoteen 2025 mennessä. Suunnitellun turpeenkaivuualueen luonnonhiilivarasto vastaa arviolta noin 170 000 tonnin hiilidioksidipäästöä. Myös ilmastovaikutukset on otettava huomioon kaikessa päätöksenteossa.
2. Pohjois-Päijänteen kalastusalue, Juokslahden osakaskunta, Korpilahden Saarijärven kalastusyhdistys ry, Moiskala-Vitikkalan osakaskunta ja Vanhanselän osakaskunta ovat yhteisessä valituksessaan vaatineet, että hallinto-oikeuden ja aluehallintoviraston päätökset kumotaan ja Vapo Oy:n ympäristölupaa koskeva hakemus hylätään. Toissijaisesti lupaehtoihin tulee lisätä jatkuvatoiminen virtaaman ja päästöjen mittaus. Lisäksi mittakaivo ja vesienkäsittelyrakenteet on mitoitettava suurimman vuorokautisen rankkasateen mukaisesti ohijuoksutusten estämiseksi sekä kiintoainepäästöille asetettava enimmäisraja 3,5 mg/l bruttona.
Vaatimuksensa tueksi kalastusalue asiakumppaneineen on viitannut asiassa aikaisemmin esittämäänsä ja on lisäksi esittänyt muun ohella seuraavaa:
Luvanhakijan esittämät vesiensuojelutoimenpiteet eivät ole riittäviä takaamaan alapuolisen vesistön säilymistä muuttumattomana. Saarijärvessä esiintyy muun muassa harvinainen muikkukanta, jonka kutualueet ovat erittäin herkkiä humusliettymiselle. Saarijärvestä laskevan Saajoen koskipaikat on vastikään kunnostettu järvitaimenen lisääntymistä silmällä pitäen ja humuskuormitus saattaa uhata myös näiden lisääntymisalueiden säilymistä.
Pintavalutuskentän puhdistusteho on olematon poikkeustilanteiden, kuten sulamisvesien tai rankkasateiden, aikana. Hakijan esittämät kiintoainepäästöt ovat merkittävästi aliarvioituja DI Jaakko Koppisen analyysin mukaan.
Vapo Oy on selityksessään vaatinut, että valitukset hylätään. Vasta ensimmäistä kertaa esitettyjä vaatimuksia ei tule tutkia.
Yhtiö on vaatimustensa tueksi esittänyt muun ohella seuraavaa:
Hakemusasiakirjat ovat selvityksiltään riittävät ja asianmukaisesti tehdyt. Kuivatusvesien puhdistamisessa käytettävät rakenteet vastaavat mitoituksiltaan suosituksia ja ohjeita, jotka ovat olleet voimassa hakemusta laadittaessa ja asiaa aluehallintovirastossa ratkaistaessa.
Noin 34 hehtaarin suuruisen, perustason rakentein sekä pintavalutuskentin varustetun tuotantoalueen puhdistetuilla kuivatusvesillä ei voi olla merkittäviä vedenlaadullisia vaikutuksia purkureitillä Sulunoja-Mylly³oja-Okslammi-Rumaoja-Karhulammi-Rumaoja-Saarijärvi-Saajoki. Tuolloin ei myöskään aiheutuisi merkittäviä kalataloudellisia haittavaikutuksia.
Vuosittain suoritettavaksi määrätyn 400 euron kalatalousmaksun käyttö hankkeen vaikutusalueella on riittävä estämään hankkeesta aiheutuva kalataloudellinen haitta. Vaikutukset kohdistuvat purkureitin alkuosalle, eivätkä ulotu Saarijärveen ja sen alapuoliseen Saajokeen.
Saarijärvi on noin 560 hehtaarin suuruinen järviallas. Saarijärveen on edellä mainittua purkureittiä matkaa tuotantoalueelta lähes 7 kilometriä ja Saajoen alkuun noin 14 kilometriä. Tuotantoalueen osuus Rumaojan-Myllyojan valuma-alueesta on noin 1,2 prosenttia. Saarijärven valuma-alueesta se on vastaavasti noin 0,3 prosenttia.
Saarijärven ekologinen tila on erinomainen ja Saajoen hyvä, eivätkä ne tule hankkeen toteuttamisen johdosta alentumaan. Hankkeesta ei aiheudu muutakaan luvan myöntämisen esteenä pidettävää haitallista vaikutusta. Päästöjä ja tarkkailua koskevia määräyksiä ei ole tarpeen muuttaa.
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on ilmoittanut, ettei se anna asiassa lausuntoa.
Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on kalatalousviranomaisena antanut valitusten johdosta lausunnon. Se on todennut lausunnossaan muun ohella seuraavaa:
Järvitaimen on todettu tuoreimmassa Suomen lajien uhanalaisuusluokituksessa vuonna 2010 erittäin uhanalaiseksi napapiirin eteläpuolella. Keski-Suomen tärkeimmillä taimenvesillä tehtyjen selvitysten mukaan taimenkannat ovat yleisesti ottaen Keski-Suomessa edelleen huolestuttavan alhaiset. Taimenkantojen tilaa ei tulekaan vaarantaa niillä alueilla, joilla sitä luontaisesti esiintyy.
Valituksissa kiinnitetään huomiota muun muassa tuotantoalueen kuormituslaskelmien epävarmuustekijöihin, millä saattaa olla merkitystä varovaisuusperiaatteen soveltamisen kannalta. Saajoen ekologinen tila on luokiteltu hyväksi ja Saarijärven ekologinen tila muun asiantuntija-arvion mukaan erinomaiseksi. Vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuoteen 2015 Saarijärven ja Saajoen tila pyritään säilyttämään nykyisellään. Tavoitetila pyritään saavuttamaan ja turvaamaan nykykäytännön mukaisilla toimenpiteillä.
ELY-keskuksen kesällä 2014 saaman tiedon mukaan Saarijärven ja Saajoen aiemmin pyyntivahva jokirapukanta on romahtanut. Kesällä 2014 ei pyynnin yhteydessä ole saatu saaliiksi lainkaan rapuja. Syyksi arvellaan rapuruttoa, mutta sitä ei ole diagnosoitu. Rapukannan uusiutuminen ja uuden pyyntivahvan kannan kehittyminen vie aikaa arviolta 5–10 vuotta. Turvetuotannon aloittaminen Saajoen valuma-alueella lisäisi kiintoainemääriä, mikä aiheuttaisi muun muassa pohjan liettymistä ravun elinalueilla. Tämä saattaa hidastaa uuden rapukannan kehittymistä Saarijärvessä ja Saajoessa. Veden laatu vaikuttaa myös rapukannan elinvoimaisuuteen ja herkkyyteen reagoida elinympäristön muutoksiin. Epävakaassa populaatiossa pienetkin haitalliset ympäristötekijöiden muutokset voivat ilmetä kannan voimakkaina heilahteluina.
Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on antanut valitusten johdosta lausunnon, jossa se on viitannut asian aikaisemmissa käsittelyvaiheissa esittämäänsä. ELY-keskus puoltaa Suomen Luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry:n valituksessaan vaatiman, kuormituksen tarkempaa selvittämistä ylivirtaamatilanteissa koskevan määräyksen sisällyttämistä ympäristölupaan, mikäli valittajan ensisijaista vaatimusta hallinto-oikeuden päätöksen kumoamisesta ei hyväksytä. ELY-keskus puoltaa myös Pohjois-Päijänteen kalastusalueen asiakumppaneineen esittämää vaatimusta siitä, että Rättisuon käyttö- ja päästötarkkailuohjelmaan lisätään vaatimus virtaaman mittaamisesta jatkuvatoimisesti myös tuotantovaiheen aikana. Ohijuoksutuksen ylivirtaamatilanteissa mahdollistavien ylivuotoputkien tai sulkupatojen rakentamista ei tule sallia.
Suomen Luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry:lle on varattu tilaisuus vastaselityksen antamiseen valituksen johdosta saadun selityksen ja lausuntojen johdosta.
Pohjois-Päijänteen kalastusalue asiakumppaneineen on selityksen ja lausuntojen johdosta antamassaan vastaselityksessä todennut pitäytyvänsä valituksessa esittämissään vaatimuksissa. Yhtiö ei ole edelleenkään selityksessään esittänyt mitään konkreettisia toimenpiteitä, joilla suunnitellun tuotantoalueen haitallisia vaikutuksia kuivatusvesien purkuvesistöön pystyttäisiin uskottavasti estämään tai hallitsemaan. Varovaisuusperiaatteen mukaisesti lupaa ei tule myöntää.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.
Lupamääräys 11 ja liite 3 muutetaan kuulumaan seuraavasti (muutokset kursiivilla):
"11. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava aluehallintoviraston päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Lisäksi toiminnanharjoittajan on esitettävä Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi suunnitelma, jonka perusteella mitataan vedenlaatua luotettavasti kuormituksen selvittämiseksi ylivirtaamatilanteissa. Suunnitelma on toimitettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa tämän korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen antamisesta.
Tarkkailusuunnitelmaa voidaan muuttaa Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta."
"Liite 3. Rättisuon käyttö- ja päästötarkkailuohjelma
---)
Tuotantovaihe
Virtaama mitataan jatkuvatoimisesti ympäri vuoden.
Vesinäytteet otetaan laskuojiin johdettavista vesistä ennen pintavalutuskenttiä PVK1 ja PVK2 ja laskuojista niiden jälkeen. Vesinäytteet otetaan 1.4.–31.12. kahden viikon välein ja 1.1.–31.3. kuukauden välein. Kevättulvan aikaan (pääsääntöisesti 15.4.–15.5.) näytteet otetaan kerran viikossa. Näytteistä määritetään alla mainittu laaja analyysivalikoima talvella ja kevättulvakaudella joka toinen näytteenottokerta ja kesällä (15.5. –15.9.) joka kolmas näytteenottokerta. Muulloin määritetään suppea analyysivalikoima. Näytepisteet on valittava niin, että kummankin pintavalutuskentän päästöt ovat määritettävissä erikseen.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi perustellusta syystä, esimerkiksi vesienkäsittelyn tehon ja päästöjen vakiintumisen perusteella, päättää, että tarkkailua ei ole tehtävä joka vuosi. (---)"
Muilta osin valitukset hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muilta osin muuteta.
Perustelut
Lupamääräyksen 11 ja liitteen 3 muutos
Asiassa sovellettavan vanhan ympäristönsuojelulain (86/2000) 5 §:n 1 momentin mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista (selvilläolovelvollisuus).
Mainitun ympäristönsuojelulain 46 §:n 1 momentin mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta sekä päästöjen, toiminnan vaikutusten ja toiminnan lopettamisen jälkeisen ympäristön tilan tarkkailusta. Tarkkailun toteuttamiseksi luvassa on määrättävä mittausmenetelmistä ja mittausten tiheydestä. Luvassa on myös määrättävä siitä, miten seurannan ja tarkkailun tulokset arvioidaan ja miten tulokset toimitetaan valvontaviranomaiselle. Toiminnanharjoittaja voidaan lisäksi määrätä antamaan valvontaa varten muita tarpeellisia tietoja.
Oikeudellisesti sitomattoman, mutta selvitysaineistoa sisältävän Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen (Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2013) mukaan merkittävä osa turvetuotantoalueiden vesistöpäästöistä muodostuu ylivirtaamatilanteissa, jolloin liikkeellä ovat suurimmat ainemäärät ja jolloin myös vesienkäsittelyrakenteiden puhdistustehokkuus usein heikkenee.
Turvetuotannosta aiheutuvan kokonaiskuormituksen arvioimiseksi ja erityisesti lupamääräyksessä 2 pintavalutuskentälle asetettujen puhdistustehon raja-arvojen laskemiseksi vuosikeskiarvona on tärkeää saada tietoa myös ylivirtaamatilanteiden aikana vesistöön pääsevästä kuormituksesta. Jatkuvalla virtaamien mittaamisella myös tuotantovaiheessa pyritään pääsemään riittävään tarkkuuteen päästöjen selvittämisessä. Vesienkäsittelyn tehon ja päästöjen vakiinnuttua voidaan näytteenottoa myöhemmin valvontaviranomaisen päätöksellä vähentää. Lupamääräyksen 2 noudattamisen varmistamiseksi ja kun otetaan huomioon ympäristönsuojelulain 5 §:n 1 momentti ja 46 §:n 1 momentti, lupamääräystä 11 ja liitettä 3 on muutettava edellä ratkaisuosasta ilmenevästi.
Tarkkailusuunnitelmaa laadittaessa ja hyväksyttäessä on erityisesti otettava huomioon, että tarkkailulla saadaan selville todellinen vesistöön kohdistuva kuormitus tilanteissa, joissa virtaama on poikkeuksellisen suuri. Kuormituksen luotettavaksi selvittämiseksi riittävänä on pidettävä joitakin kertoja toistettavaa näytteenottoa, jonka perusteella virtaamatietojen avulla voidaan ilmoittaa kokonaiskuormitus ja verrata sitä asetettuihin puhdistusvaatimuksiin. Riittävä näytteidenottomäärä esitetään edellä mainitussa suunnitelmassa, jonka elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy.
Valitusten hylkääminen muilta osin
Ympäristöluvan lupamääräysten säännönmukainen tarkistamismenettely on poistettu lainsäädännöstä 1.5.2015 voimaan tulleella ympäristönsuojelulain (527/2014) muutoksella (423/2015). Mainitun muutoslain (423/2015) voimaantulosäännöksen mukaan ennen tuon lain voimaantuloa annetussa ympäristölupapäätöksessä määrätty lupamääräysten tarkistamista koskeva velvoite raukeaa. Valvontaviranomaisen on kuitenkin säännöllisessä valvonnassa arvioitava uuden lain 89 §:n (423/2015) mukainen tällaisen luvan muuttamisen tarve viimeistään vuoden kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin luvan tarkistamista koskeva hakemus oli määrä jättää lupaviranomaiselle.
Aluehallintovirasto on vanhan ympäristönsuojelulain (86/2000) nojalla tekemässään lupapäätöksessä määrännyt luvan saajan viimeistään 31.3.2023 tekemään hakemuksen lupamääräysten tarkistamiseksi. Uuden ympäristönsuojelulain muutoksen johdosta tämä tarkistamista koskeva velvoite raukeaa. Lupamääräyksessä 2 on lisäksi asetettu luvan saajalle velvollisuus toimittaa aluehallintovirastolle vesienkäsittelyn tehostamista koskeva suunnitelma, jos puhdistusteho on tarkkailun perusteella kahtena peräkkäisenä vuotena luvassa asetettuja puhdistustehovaatimuksia pienempi. Suunnitelman perusteella aluehallintovirasto voi muuttaa tai täsmentää lupaa ja lupamääräyksiä. Tällaista lupamääräysten noudattamiseen liittyvää ehdollista luvan muuttamista koskevaa, nyttemmin uuden ympäristönsuojelulain 54 ja 90 §:ssä tarkoitettua määräystä ei ole pidettävä sellaisena lupamääräysten tarkistamista koskevana velvoitteena, joka raukeaisi ympäristönsuojelulainsäädännön muutoksen johdosta.
Ympäristöluvan lupamääräykset muodostavat kokonaisuuden, jossa myös luvan tarkistamista koskevalla määräyksellä voi olla olennaistakin vaikutusta luvan edellytyksiä ja muuta lupamääräyksiä koskevaan harkintaan. Tässä tapauksessa lupahakemuksessa esitettyyn vesienkäsittelyratkaisuun ja toiminnasta aiheutuviin vesistöpäästöihin mahdollisesti liittyvää epävarmuutta on kuitenkin pyritty hallitsemaan nimenomaan edellä kuvatun lupamääräyksen 2 avulla. Kun lisäksi otetaan huomioon valvontaviranomaiselle laissa säädetty velvollisuus arvioida luvan muuttamisen tarvetta ja toisaalta haitankärsijöiden ja ympäristöjärjestöjen mahdollisuus saattaa vireille uuden ympäristönsuojelulain 89 §:ssä (423/2015) tarkoitettu luvan muuttamista koskeva asia, ei lupamääräysten laajempi uudelleentarkastelu tarkistamista koskevan velvoitteen raukeamisen vuoksi ole tässä tapauksessa tarpeen.
Kun otetaan lisäksi huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut, niissä viitatut aluehallintoviraston päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei muilta osin ole perusteita.
Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori, hallintoneuvokset Hannu Ranta, Tuomas Lehtonen, Liisa Heikkilä ja Janne Aer sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Mikael Hildén ja Riku Vahala. Asian esittelijä Tuire Taina.