Muu päätös 2559/2015

Asia Ympäristölupaa koskeva valitus

Valittaja Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 7.3.2014 nro 14/0092/2

Asian aikaisempi käsittely

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään 20.3.2013 nro 34/2013/1 myöntänyt Vaskiluodon Voima Oy:lle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan Mahlanevan turvetuotantoon Ilmajoen ja Jalasjärven kunnissa Kyrönjoen vesistöalueella hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on noin 78,3 ha.

Aluehallintovirasto on hylännyt hakemuksen siltä osin kuin se koskee turvetuotantoa lohkoilla 7 ja 8, joiden vedet johdettaisiin laskuojan kautta Järviluomaan päätöksen liitekarttaan merkityllä alueella.

Päätös sisältää lupamääräykset 1–15. Lupamääräykset 1–4 ja 9–15 kuuluvat seuraavasti:

Päästöt vesiin

1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen muutoksessa esitetyn kartan 2469-3-03B (päiväys 10.6.2011, mittakaava 1:55 000) mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Kehroolanojaan.

2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen muutoksessa esitetyn piirustuksen 2469-1-05 (päiväys 13.9.2011, mittakaava 1:7 500) mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti pintavalutuskentän avulla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla.

Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän on oltava mitoitusohjeiden mukaisia.

Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin.

Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset.

Pintavalutuskentän puhdistustehon on oltava:

Kiintoaine 50 %

Kokonaisfosfori 50 %

Kokonaistyppi 20 %

Puhdistusteho lasketaan vuosikeskiarvona ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen määritetyistä pitoisuuksista häiriötilanteet mukaan lukien.

Jos tehorajoja ei saavuteta, luvan saajan on ilmoitettava siitä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja ryhdyttävä sen edellyttämiin toimenpiteisiin. Jos puhdistusteho toimenpiteiden jälkeenkin on kahtena peräkkäisenä vuonna edellä mainittuja lukuja pienempi, luvan saajan on toimitettava seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä aluehallintovirastolle vesienkäsittelyn tehostamista koskeva hakemussuunnitelma, jonka perusteella aluehallintovirasto voi muuttaa lupamääräyksiä tai lupaa.

3. Laskeutusaltaiden ja niiden jälkeisten vesienkäsittelyrakenteiden on oltava käytössä ennen sarkaojitusta ja suon pintakerroksen poistamista. Ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Ilmajoen ja Jalasjärven kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille.

Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa.

4. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti.

Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa.

Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön.

= = =

Häiriö- ja poikkeustilanteet

9. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan.

10. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Ilmajoen ja Jalasjärven kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä.

Tarkkailut

11. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava aluehallintoviraston päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti.

Tarkkailusuunnitelmaa voidaan muuttaa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta.

12. Vesistötarkkailu on toteutettava hakemuksessa esitetyn Vaskiluodon Voima Oy:n Etelä-Pohjanmaan turvetuotantoalueiden yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Kalataloustarkkailu on tehtävä Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla ja tarkkailusuunnitelma on toimitettava viranomaisen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.

Vesistötarkkailusuunnitelmaa voidaan muuttaa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta.

Vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle sekä Jalasjärven ja Ilmajoen kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle ja Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Ilmajoen ja Jalasjärven kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille sekä Kyrönjoen kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät.

Kunnossapitovelvoitteet

13. Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon.

Kalatalousmaksu

14. Luvan saajan on maksettava vuosittain maaliskuun aikana 500 euroa kalatalousmaksua Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen.

Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa kuntoonpanon aloittamisesta siltä vuodelta, jona kuntoonpano aloitetaan.

Kuntoonpanon aloittamisesta on ilmoitettava etukäteen Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle.

Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito

15. Tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.

Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys alueen tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista.

Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä.

Luvan voimassaolosta ja lupamääräysten tarkistamisesta aluehallintovirasto on määrännyt seuraavasti:

Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan.

Luvan saajan on viimeistään 31.3.2023 jätettävä aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan.

Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista melu- ja pölyhaitoista ja niiden vähentämisestä, vesien käsittelyn tehosta ja sen parantamisesta, vesiin johtuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistön tilaan, eliöstöön ja käyttöön sekä arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9–11 §:n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry:n valituksen.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Sovellettavat oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulain 6 § 1 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Saman pykälän 2 momentin mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon:

1) toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski;

2) alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset;

3) muut mahdolliset sijoituspaikat alueella.

Ympäristönsuojelulain 41 § 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää tämän lain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.

Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Maakuntakaava

Maakuntakaavan merkitystä on yhdessä muiden asiaan vaikuttavien seikkojen kanssa arvioitava toiminnan sijoituspaikkaa koskevassa ympäristönsuojelulain 6 §:n 2 momentin mukaisessa harkinnassa. Asiassa saadun selvityksen mukaan ympäristöministeriön 23.5.2005 vahvistamassa Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa Mahlanevalla ei ole merkintöjä. Se, että maakuntakaavassa ei ole Mahlanevan osalta turvetuotantovarausta, ei ole sellaisenaan esteenä turvetuotantotoiminnan sijoittamiselle tuolle alueelle. Tältä osin ympäristönsuojelulain 6 §:n 2 momenttia sovellettaessa on otettava huomioon, että maakuntakaavassa ei ole osoitettu muuta käyttötarkoitusta kyseiselle alueelle.

Kyrönjoen valuma-alueen osalta on Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa todettu, että valuma-aluekohtaisesti ja paikallisesti on otettava huomioon, että turvetuotannon suunnittelussa on huomioitava vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitus pysyy nykyisellä tasolla. Aluehallintovirasto on päätöksen perusteluissa ilmenevällä tavalla ottanut maakuntakaavan ja sen määräykset huomioon luvan myöntämisedellytysten ja sijoituspaikan soveltuvuuden harkinnassa. Hallinto-oikeus katsoo, että aluehallintoviraston päätös ei ole ristiriidassa maakuntakaavan ja sen määräyksen kanssa ja toteaa, että maakuntakaavan suunnittelumääräyksellä ei ole sellaista oikeusvoimaa, jolla olisi merkitystä yksittäisen hankkeen luvan edellytyksiä arvioitaessa.

Vesistövaikutukset

Aluehallintovirasto on hylännyt Vaskiluodon Voima Oy:n ympäristölupahakemuksen lohkojen 7–8 osalta ja myöntänyt luvan noin 78,3 hehtaarin osalta. Mahlanevan turvetuotantoalue on uusi tuotantoalue, josta 45,8 hehtaaria on ojitettu. Ympäristölupapäätöksen mukaan alueen valumavesien käsittelyyn kuuluu turvetuotantoalueen perusrakenteiden lisäksi ympärivuotisesti toimiva 4,1 hehtaarin pintavalutuskenttä, jolle on asetettu lupamääräyksessä 2 puhdistustehoa koskevat vaatimukset. Puhdistettu vesi on tarkoitus johtaa reittiä Kehroolanoja–Pojanluoma–Tuoresluoma–Kyrönjoki. Vesistöille tyypillisiä piirteitä ovat korkeasta humuspitoisuudesta johtuva tummuus sekä suuret ravinne- ja kiintoainepitoisuudet.

Hallinto-oikeus katsoo asiakirjoissa olevan selvityksen perusteella, että ympärivuotinen pintavalutus on parasta käyttökelpoista tekniikkaa Mahlanevan olosuhteissa. Tuoresluoman ja alapuolisen Kyrönjoen tulvaherkkyyteen, veden laatuun tai kalastoon ei hankkeesta ole sellaista vaikutusta, että merkittävä pilaantuminen tai sen vaara olisi ilmeinen tai ennalta arvioitavissa.

Ennalta arvioiden valumavedet ympäristölupaa koskevien lohkojen osalta eivät aiheuta vesistön merkittävää pilaantumista eivätkä vaaranna Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa tai Kyrönjoen vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuoteen 2015 tai 2021 esitettyjen tavoitteiden toteutumista. Hanke ei ole vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden vastainen.

Johtopäätös

Edellä esitetyillä perusteilla ja kun muuten otetaan huomioon aluehallintoviraston päätöksen perustelut ja siinä mainitut oikeusohjeet sekä hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeus katsoo, ettei perusteita päätöksen kumoamiseen tai muuttamiseen ole esitetty. Lupa Mahlanevan turvetuotannolle on voitu myöntää.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki 6 §, 41 §:n 1 momentti, 42 §:n 1 momentti, 43 § ja 50 §

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Marja Lampi, Janne Marttila ja Mauri Kerätär. Esittelijä Maria Ingerström.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry on valituksessaan vaatinut, että aluehallintoviraston ja hallinto-oikeuden päätökset kumotaan ja hakemus hylätään.

Yhdistys on esittänyt vaatimuksensa tueksi muun ohella seuraavaa:

Turvetuotantolupa koskee 78,3 hehtaarin alaa, jolta kuivatusvedet lasketaan Kyrönjokeen. Lupa koskee merkittävältä osin ojittamatonta, luonnontilaista suota. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksessä mainitaan ojitetun alan olevan 45,8 hehtaaria, mutta ilmakuvasta mitattuna vastaava ala on ojittamatonta alaa, jolloin suosta noin 60 % on ojittamatonta ja siten luonnontilaisen kaltaista aluetta.

Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa kyseisellä alueella on voimassa suunnittelumääräys I, jonka mukaan turvetuotantoon tulee ottaa ensisijaisesti entisiin turvetuotantoalueisiin liittyviä soita, ojitettuja soita tai sellaisia ojittamattomia soita, joiden luonto- ja kulttuuriarvot eivät ole valtakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä.

Luontoselvitykset ovat puutteellisia. Linnustoselvityksen laadintaan käytetty aika on ollut varsin lyhyt alueen laajuuteen ja rikkonaisuuteen verrattuna. Alueelta on tavattu 14 lajia ja 23 paria. Suolta tavattiin erityistä huomiota vaativista lajeista kapustarinta, liro, valkoviklo, teeri, isolepinkäinen ja käki. Suon läheisillä kallioalueilla pesii mm. huuhkaja ja läheinen Koirainnevan on muutonaikainen merkittävä lintujen, etenkin kurkien, kerääntymisalue.

Suolla ei ole tehty perhosselvitystä lainkaan vaan ainoastaan pyydetty arvio suon mahdollisista perhoslajeista. Alan asiantuntijan arvion mukaan suo on ollut laaja ja merkittävä suokokonaisuus, joten alueelta voitaisiin tavata muun muassa kanervapussikoi, luumittari sekä suovenhokas, joista viimeksi mainittu on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi (EN). Siten suon perhosselvitys olisi tullut tehdä, koska asiantuntijalausunnon mukaan suolta on mahdollista tavata uhanalaisia lajeja.

Mahlanevan turpeenottohanke ei ole maakuntakaavan mukainen. Hankealue ei liity jo olemassa oleviin turvealueisiin eikä alueella ole yhteyttä olemassa olevaan turpeenottoon.

Tuoresluoman tilan on todettu olevan melko heikko. Tuoresluoman kalastoon kuuluu ainakin särkeä, madetta ja kivennuoliaista, joiden elinympäristövaatimukset ovat kuitenkin verrattain korkeat. Särki ei elä happamissa vesissä, made puolestaan on kiintoainekselle ja pohjan liettymiselle suhteellisen vaativa ja kivennuoliainen vaatii virtaavan ja koskimaisen elinalueen sekä hapekasta vettä. Tämän perusteella Tuoresluoman veden tila ei ole erityisen huono. Turvetuotannon aiheuttama lisäkuormitus saattaa heikentää Tuoresluoman tilaa.

Pojanluomasta ei ole esitetty minkäänlaisia kalastustietoja eikä pienen vesistön kalastosta ole minkäänlaista selvitystä. Pojanluoman valuma-alueella ei ole turvetuotantoa. Sen valuma-alue on kooltaan 32 km2. Pojanluomasta ei ole esitetty minkäänlaisia veden laatutietoja, joiden perusteella kuormitusta tai veden laadun muutoksia olisi mahdollista arvioida tai seurata. Siten myös arviot siitä, paljonko veden laatu tulisi tuotannon seurauksena heikkenemään on mahdoton todentaa. Hakemusta varten olisi tullut selvittää veden laatua Pojanluomassa sekä nykyisin suolta lähtevän veden laatua, jotta arvio vesistövaikutuksista olisi voitu todentaa varmemmin.

Kyrönjoen tila on vesienhoidon toimeenpano-ohjelman mukaan keskiosalla välttävä tai heikko ja joen ekologinen tila on huono tai välttävä.

Vesiensuojelun suuntaviivojen mukaan keskeisiä vesiensuojeluun ja -hoitoon liittyviä toimia vuoteen 2015 mennessä ovat muun muassa rehevöittävän kuormituksen vähentäminen, haitallisista aineista aiheutuvan kuormituksen vähentäminen, vesiluonnon suojelu ja vesien monimuotoisuuden turvaaminen. Turvetuotannon lisääminen ei tue tavoitteiden saavuttamista. Turvetuotannolle on asetettu tavoitteeksi 50–70 % vähennys fosforin ja typen osalta. Nykyisin turvetuotantoa on Kyrönjoen valuma-alueella noin 8 700 hehtaaria. Kyrönjoen ongelmana on veden COD-pitoisuuden nousu, eikä kehitystä ole saatu pysäytettyä. Turvetuotanto on yksi kuormittaja, joka nostaa veden COD-pitoisuutta, sillä nykyisin vesiensuojelun BAT-menetelmänä käytetty pintavalutus ei juurikaan poista veden humusta.

Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmä on valituksen johdosta antamassaan lausunnossa esittänyt muun ohella seuraavaa:

Kalataloudellisten vaikutusten arvioinnin tulee perustua olemassa olevaan tietoon kalataloudellisista vaikutuksista kuivatusvesien johtamisreitillä. Vaikutuksia tulee verrata vesistön tilaan ennen toiminnan aloittamista. Tarkkailuaineiston puuttuessa tai ollessa puutteellinen tulee asiaa tarkastella olemassa olevien kuivatusvesien kalataloudellisten vaikutusten pohjalta yleisellä tasolla. Mahlanevan turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisreitin kalastosta ei ole tietoja eikä koekalastuksia ole vaikutusalueella tehty. Kalasto- ja kalastustietojen perusteella on hyvin vaikea tehdä johtopäätöksiä vaikutusalueen kalataloudellisesta merkityksestä vesistön nykytilassa. Kalasto- ja kalastustietojen puuttuminen ei kuitenkaan saa olla peruste tulkita kalataloudellisia vaikutuksia vähäisiksi. Arvioiden tulee olla olemassa olevaan tietoon perustuvia objektiivia arvioita.

Turvetuotannolla on vaikutuksia sen kuivatusvedet vastaanottavassa vesistössä. Tyypillisesti suo-ojitukset lisäävät kesäisiä ja talvisia alivirtaamia. Ojitukset voivat johtaa valumien äärevöitymiseen. Lisääntynyt ylivirtaamien piikkisyyden riski aiheuttaa lisääntynyttä eroosion ja kiintoaineen kulkeutumisen riskiä alapuolisiin vesistöihin. Turvetuotanto lisää vesiin kohdistuvaa ravinne- ja kiintoainekuormitusta, mikä nopeuttaa rehevöitymistä ja kalojen kutupohjien liettymistä. Rehevöityminen heikentää kalastuksessa toivottujen saalislajien toimeentulomahdollisuuksia ja vähentää vesistön kalataloudellista arvoa.

Kalojen mädin ja poikasten selviytymisen kannalta alivirtaamatilanteet ja tulvat ovat ongelmallisia. Alivirtaamatilanteessa riskinä voi olla kuivuminen, lämpötilan muutokset ja liettyminen. Alivirtaamat rajoittavat kalojen ja rapujen elinalueita. Tulvat huuhtovat mätiä ja poikasia epäsuotuisille alueille. Alivirtaamat ja tulvat voivat vaikuttaa kaloihin lisäksi kalojen ravintonaan käyttävien pohjaeläinten kautta.

Turvesoiden valumavesissä esimerkiksi kokonaisammoniumtyppeä voi esiintyä jopa 100–300 µg/l. Ammoniumtypen ionisoitumaton muoto, ammoniakki (NH3) voi vaikuttaa kaloihin ja olla myrkyllistä kaloille jo alhaisinakin pitoisuuksina. Kohonneet ionisoitumattoman ammoniumtypen pitoisuudet vedessä aiheuttavat kaloissa fysiologisia, morfologisia ja käyttäytymisen muutoksia. Turvetuotanto vaikuttaa tavallisesti laskemalla veden happamuutta. Veden happamuus vaikuttaa haitallisesti kalojen kasvuun veden pH:n laskiessa alle 6,5:n. Veden pH:ta 6,7–8,6 pidetään optimaalisena kalapopulaatioille. Veden laadun ja elinympäristön muutokset voivat vaikuttaa kaloihin joko suoraan tai tarjolla olevan ravinnon ja lisääntymisen kautta. Lisäksi vaikutukset voivat kohdistua rapuihin.

Alavirralla päästöjen vaikutukset kohdistuvat myös kalastukseen. Seisovat pyydykset limoittuvat ja likaantuvat. Tämä vähentää pyydysten kalastavuutta, saalista ja pyydysten puhdistamisesta aiheutuu lisätyötä. Kaloissa voi esiintyä myös makuvirheitä. Tieto edellä mainituista haittatekijöistä ja vähempiarvoisesta kalalajistosta voi vähentää kalastusta.

Tuoresluoman tilan on arvioitu olevan melko heikko. Kalatalousryhmä on samaa mieltä yhdistyksen kanssa siitä, että olemassa olevan tiedon perusteella Tuoresluoman veden tila ei olisi erityisen huono, koska esimerkiksi happamuudelle herkkä laji särki ja kiintoaineelle herkkä laji made eivät ole kadonneet. Pienen puron lisäkuormitus turvetuotannon kuivatusvesillä saattaa johtaa Tuoresluoman heikkenemiseen nykyisestä.

Kalatalousryhmä on samaa mieltä yhdistyksen kanssa siitä, ettei turvetuotannon lisääminen tue vesiensuojelutavoitteiden saavuttamista. Kyrönjoen vesienhoidon toimenpideohjelmassa on määritetty kuormittaville toiminnoille toimenpiteet, joilla vesienhoidon tilatavoitteet saavutetaan. Toimenpiteet itsessään eivät ole tavoite, vaan menetelmä saavuttaa tavoitteeksi asetettu kuormituksen vähentäminen. Menetelmien käyttöönotto ilman tarkkailua ja varsinaista päästöjen vähentämistä ei ole asetettujen tavoitteiden tai toimenpideohjelman hengen mukaista. Pelkkien menetelmien painottaminen ja pitoisuuksien unohtaminen vaarantaa Kyrönjoen kalaston ja kalastuksen. Vasta luotettavat tarkkailutulokset voivat osoittaa, miten turvetuotannon päästövähennystavoitteessa on onnistuttu.

Kalatalousryhmä katsoo, että yhdistyksen valitus ja vaatimus päätöksen kumoamisesta on perusteltu ottaen huomioon Tuoresluoman tila ja se, että alue on merkittäviltä osin ojittamatonta suota.

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on valituksen johdosta antamassaan lausunnossa pitänyt valitusta perusteltuna ja viitannut asiassa aiemmin lausumaansa.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue on valituksen johdosta antamassaan lausunnossa viitannut päätökseensä ja sen perusteluihin ja esittänyt, että valituksessa ole esitetty uusia sellaisia asiaan vaikuttavia seikkoja, jotka antaisivat aiheen arvioida uudelleen annettujen päätösten sisältöä ja perusteita.

Vaskiluodon Voima Oy on valituksen ja siitä annettujen lausuntojen johdosta antamassaan selityksessä vaatinut valituksen hylkäämistä, viitannut asiassa aiemmin lausumaansa sekä esittänyt muun ohella seuraavaa:

Mahlanevan ympäristölupapäätös on tehty asiantuntevasti ja perusteltu hyvin. Päätöksen pohjatietoina ovat laajat ja riittävät selvitykset Mahlanevan hankkeen vaikutusalueella. Selvityksillä on saatu kattava kuva alueen luonnosta. Lupapäätöksessä toiminnalle on annettu laajat ja tarkat lupamääräykset. Kuten lupapäätöksen perusteluissa todetaan, lupamääräyksillä toimintaa hallitaan siten, että haitat jäävät vähäisiksi. Lupamääräysten tarkoilla vaatimuksilla on myös varmistettu, että Mahlanevan turvetuotanto toimii odotetulla tavalla. Esimerkkinä tästä on vesienkäsittelyn puhdistustehovaatimus ja laaja tarkkailuvelvoite. Yhtiö on hyväksynyt lupapäätöksen lupamääräykset ja Mahlanevan toiminta järjestetään lupapäätöksen mukaisesti.

Ympäristölupa on myönnetty Mahlanevan lohkoille 1–6, joiden alue on suurelta osin metsäojitettua aluetta. Alueella on erillisiä pienialaisia ojittamattomia alueita, jotka ovat täysin ojitusalueiden ympäröimiä ja pirstomia. Valituksessa esitetään virheellisesti ojittamattoman alan olevan 45,8 ha. Luvan saaneella alueella on kuusi ojittamatonta aluetta, joiden pinta-alat ovat 1–10,5 ha. Ojittamatonta alaa on siis kuudessa eri osassa yhteensä 32,5 ha. Alue on kokonaisuutena tarkasteltuna ojitettu suoalue.

Mahlanevan tuotantoalueella ei ole erityisiä luontoarvoja. Alue on ojitus- ja luontoarvotilanteen puolesta sovelias turvetuotantoon. Yhtiöllä on Mahlanevan läheisyydessä tuotannossa Peurainnevan alue, johon Mahlanevan turvetuotanto yhdistyy tuotantoteknisesti. Mahlanevan hanke täyttää siis myös maakuntakaavan suunnittelumääräykset: hankealue on ojitettu, luontoarvot ovat vähäiset ja hanke liittyy olemassa oleviin turvetuotantoalueisiin.

Alueen luontoselvitykset on tehty asiantuntevasti ja riittävällä tarkkuudella. Valituksessa mainittu linnustokartoitus on tehty kahtena eri ajankohtana toukokuun loppupuolella ja kesäkuun loppupuolella. Kartoitustapa on kuvattu Mahlanevan luontoselvityksessä. Kartoitus on tehty linnuston havainnointiohjeen mukaisesti. Kartoitus on ollut kattava ja kartoituksen on tehnyt linnuston ja luontoselvitysten asiantuntija, jonka maastotyökokemus on vankka. Alueella ei havaittu erityisesti suojeltavia tai luonnonsuojeluasetuksella valtakunnallisesti uhanalaiseksi luokiteltuja lajeja.

Valituksessa on virheellisesti esitetty, että Mahlanevalla ei ole tehty perhosselvitystä. Perhosselvitys on tehty kesällä 2012. Selvitys on toimitettu 19.9.2012 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Mahlanevalta ei tavattu EU:n luontodirektiivin mukaan suojeltuja perhoslajeja. Myöskään luonnonsuojelulain ja -asetuksen nojalla rauhoitettuja lajeja ei havaittu. Ympäristöluvan saaneella alueella ei havaittu uhanalaiseksi (VU) luokiteltuja perhoslajeja.

Mahlanevan hankkeella ei ole happamoittavia vaikutuksia alapuolisessa vesistössä. Mahlanevan suovedet ovat purkautuneet jo nykyisellään alapuolisiin luomiin. Yhtiön turvetuotantoalueiden velvoitetarkkailun Tuoresluoman sähkökoekalastuksissa ei saatu kaloja, eikä niistä tehty myöskään näköhavaintoja. Sähkökoekalastus tehtiin vuonna 2007 kahdesta paikasta Tuoresluomassa. Saman velvoitetarkkailun kalastustiedustelussa kolme kalastavaa ruokakuntaa ilmoitti saaneensa Tuoresluomasta saaliiksi haukia, ahvenia ja särkiä. Valituksessa mainittu made samoin kuin kivennuoliainen ei kuulu Tuoresluoman kalastoon. Mahlanevan hakemuksessa made on mainittu Jalasjoen kalastoon kuuluvana. Mahlanevan turvetuotantoalueen vesiä ei johdeta Jalasjoen suuntaan. Velvoitetarkkailun yhteenvedon mukaan Tuoresluoman kalataloudellinen tila on nykyisin heikko ja ainoastaan hauella voi olla vähäistä merkitystä keväisten katiskapyyntien saaliina.

Mahlanevan tuotantoalueen vedet laskevat reittiä Kehroolanoja-Pojanluoma-Tuoresluoma. Pojanluoman valuma-alue on 32 km² ja Tuoresluoman valuma-alue 102 km². Pojanluoma samoin kuin Tuoresluoman valuma-alue on pelto- ja metsävaltainen. Molemmat luomat virtaavat laajojen peltoalueiden halki. Valuma-alueen luonteen mukaisesti Mahlanevan alapuolisissa virtavesissä vesi on tummaa ja siinä on suuret ravinne- ja kiintoainepitoisuudet. Eri maankäyttömuodoista aiheutuvista huuhtoumista voidaan todeta, että pintavalutuskentällä varustetun turvetuotantoalueen huuhtoumat eivät ole erityisen suuria. Luonnontilaisen metsäalueen (turvemaata alle 30 %) keskimääräinen kiintoaineen vuosihuuhtouma on 5,1 kg/ha/a, fosforihuuhtouma 0,053 kg/ha/a ja typpihuuhtouma 1,44 kg/ha/a. Hakkuu ja maanmuokkaus aiheuttaa 2,6 kg/ha/a keskimääräisen typpihuuhtouman lisäyksen ja 0,064 kg/ha/a keskimääräisen fosforihuuhtouman lisäyksen. Metsätalouden kunnostusojitus aiheuttaa keskimäärin 74,9 kg/ha/a kiintoainekuormituksen lisäyksen ja 0,098 kg/ha/a fosforikuormituksen lisäyksen. Edellä mainitut metsäojituksen toimenpiteiden lisäkuormitukset on laskettu toimenpiteen jälkeisten 10 vuoden keskiarvona. Maatalouskäytössä olevien viljelymaiden kiintoaineen vuosihuuhtouma on 610–3 300 kg/ha/a, fosforihuuhtouma 0,8–1,9 kg/ha/a ja typpihuuhtouma 10–20 kg/ha/a. Ympärivuotisella pintavalutuskentällä varustettujen turvetuotantoalueiden kiintoaineen (netto)vuosikuormitus on Länsi-Suomessa kiintoainetta 21 kg/ha/a, fosforia 0,18 kg/ha/a ja typpeä 6,2 kg/ha/a. Turvetuotannon osalta kuormituksen lisäys ei ole siis ole suuri. Mahlanevan alapuolisessa vesistössä kuormituksen vaikutus on vähäinen ja kuormituksen vaikutusta vähentää edelleen turvetuotantoalueen vähäinen osuus alapuolisten vesistön valuma-alueesta.

Valituksessa mainittujen COD-pitoisuuksien osalta voidaan todeta, että ojittamattomalta suoalueelta purkautuvan veden CODMn:n ominaiskuormitus on Etelä-Suomessa keskimäärin 389 g/ha/d. Suoalueen metsäojitus aiheuttaa kuormitukseen 35 g/ha/d nettolisäyksen. Turvetuotanto lisää Länsi-Suomessa pintavalutuskentällisillä tuotantoalueilla CODMn-kuormitusta 66 g/ha/d ojittamattomaan suoalueeseen nähden ja 31 g/ha/d ojitettuun suoalueeseen nähden. Edellä mainituista luvuista käy esille CODMn-kuormituksen aiheutuvan luontaisesti pääosin suon turpeesta ja suolla tehtävien toimintojen lisäävän vain pienessä määrin kuormitusta. Turvetuotannon osalta kuormituksen lisäys ei ole siis ole suuri. Kuormituksen vaikutusta vähentää edelleen turvetuotantoalueen vähäinen osuus vesistön valuma-alueesta.

Kyrönjoen vesienhoidon toimenpideohjelmassa on esitetty kullekin kuormittajasektorille toimenpidesuositukset, joiden mukaan toimimalla vesienhoidon tilatavoitteet saavutetaan Kyrönjoella. Mahlanevan turvetuotantoalueen vesienkäsittelyrakenteet ovat Kyrönjoen vesienhoidon toimenpideohjelman vaatimusten mukaiset. Kokonaisuutena turvetuotannon kuormitusosuus edustaa Kyrönjoen eri kuormittajien pienintä tai lähes pienintä osuutta. Mahlanevan toiminta ei vaaranna vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden saavuttamista.

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry:lle on varattu tilaisuus vastaselityksen antamiseen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Perustelut

Yhtiö on täydentänyt hakemustaan perhosselvityksellä hakemuksen kuulutuksen jälkeen. Tämän lisäksi hakemusasiakirjoihin on sisältynyt linnustoselvitys. Korkein hallinto-oikeus katsoo, että aluehallintovirastolla on ollut käytössään asian ratkaisemiseksi riittävät luontoarvoihin liittyvät selvitykset.

Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaisesti kuormitustietojen perusteella sekä vastaanottavien vesistöjen veden laadun perusteella toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu merkittävää ympäristön pilaantumista. Aluehallintoviraston myöntämän luvan määräyksessä 2 on lisäksi velvoite ryhtyä tarvittaessa toimiin vesienkäsittelyn tehostamiseksi.

Aluehallintovirasto on vanhan ympäristönsuojelulain (86/2000) nojalla tekemässään lupapäätöksessä määrännyt luvan saajan viimeistään 31.3.2023 tekemään hakemuksen lupamääräysten tarkistamiseksi. Ympäristönsuojelulain (527/2014) muuttamisesta annetun lain (423/2015) voimaantulosäännöksen perusteella lupamääräysten tarkistamista koskeva velvoite raukeaa. Lupamääräyksessä 2 on lisäksi asetettu luvan saajalle velvollisuus toimittaa aluehallintovirastolle vesienkäsittelyn tehostamista koskeva suunnitelma, jos puhdistusteho on tarkkailun perusteella kahtena peräkkäisenä vuotena luvassa asetettuja puhdistustehovaatimuksia pienempi. Suunnitelman perusteella aluehallintovirasto voi muuttaa tai täsmentää lupaa ja lupamääräyksiä. Tällaista lupamääräysten noudattamiseen liittyvää ehdollista luvan muuttamista koskevaa, nyttemmin uuden ympäristönsuojelulain 54 ja 90 §:ssä tarkoitettua määräystä ei ole pidettävä sellaisena lupamääräysten tarkistamista koskevana velvoitteena, joka raukeaisi ympäristönsuojelulainsäädännön muutoksen johdosta.

Tämän vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja siinä mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Tuomas Lehtonen, Mika Seppälä ja Janne Aer sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Janne Hukkinen ja Taina Nystén. Asian esittelijä Liisa Selvenius-Hurme.