Muu päätös 2820/2015

Asia Ympäristölupaa koskevat valitukset

Valittajat 1. A, B, C, D, E, F, G ja H

2. Resykli Oy

Päätös, jota valitukset koskevat

Vaasan hallinto-oikeus 30.5.2014 nro 14/0170/2

Asian tausta ja aikaisemmat vaiheet

Loimaan seudun kansanterveystyön kuntainliiton terveyslautakunta on päätöksellään 23.6.1987 myöntänyt Suomen Autourheilijoiden liitto ry:l³le/Formula 1 Finlandia Oy:lle terveydenhoitolain 28 §:n mukaisen luvan moottoriradan sijoittamiseen Alastaron kunnan Virttaan kylän tiloille Yhteismetsä RN:o YM 1, Kangaslohko RN:o 6:85 ja Pietilä RN:o 7:83. Sijoituspaikkalupa on myönnetty hakemuksen mukaisesti sekä Turun vesi- ja ympäristöpiirin 3.6.1987 asettamilla ehdoilla.

Lounais-Suomen ympäristökeskus on 13.11.1995 suorittamallaan tarkastuksella todennut, että moottoriradalla harjoitetussa toiminnassa oli tapahtunut olennaisia muutoksia, jotka edellyttivät terveydensuojelulain 9 §:n mukaista lupaa.

Lounais-Suomen ympäristökeskus on päätöksellään 7.4.1999 myöntänyt Finn-Mile Marketing Oy:lle terveydensuojelulain 9 §:n mukaisen sijoitusluvan ja eräistä naapuruussuhteista annetun lain 18 §:n mukaisen sijoitusratkaisun käsittävän ympäristöluvan edellä mainitulla radalla harjoitettavaan moottoriurheilutoimintaan. Päätöksen mukaan toimintaa on harjoitettava siitä ilmenevien lupaehtojen ja muutoin 23.6.1987 myönnetyn sijoituspaikkaluvan sekä ympäristölupahakemuksen mukaisesti.

Korkein hallinto-oikeus on päätöksellään 29.5.2002 taltionumero 1316 A:n ja hänen asiakumppaniensa valituksesta kumonnut ympäristökeskuksen päätöksen ja palauttanut asian ympäristökeskukselle uudelleen käsiteltäväksi. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen perustelujen mukaan asia tuli käsitellä kokonaisuutena eikä hakemuksessa esitetyllä tavalla 23.6.1987 myönnetyn sijoituspaikkaluvan täydentämisenä.

Lounais-Suomen ympäristökeskus on asian uudelleen käsiteltyään 16.12.2004 antamallaan päätöksellä myöntänyt Alastaro Circuit Oy:lle ympäristöluvan Alastaron moottoriurheilukeskuksen toimintaan hakemuksessa esitetyllä tavalla ja päätöksessä annettuja lupamääräyksiä noudattaen.

Vaasan hallinto-oikeus on päätöksellään 30.8.2006 muun muassa A:n ja B:n valituksesta kumonnut ympäristökeskuksen päätöksen ja palauttanut asian ympäristökeskukselle uudelleen käsiteltäväksi. Lupahakemus, jossa tarkasteltiin vain itse rata-alueella tapahtuvia toimintoja, oli hallinto-oikeuden päätöksen perusteluissa mainituin tavoin liian suppea, minkä vuoksi hakijalle oli varattava tilaisuus sen täydentämiseen.

Korkein hallinto-oikeus on päätöksellään 3.7.2008 taltionumero 1636 hylännyt Alastaro Circuit Oy:n valituksen ja pysyttänyt hallinto-oikeuden päätöksen.

Asian aikaisempi käsittely

Etelä-Suomen aluehallintovirasto, joka 1.1.2010 lukien on ollut asiassa toimivaltainen lupaviranomainen, on 10.9.2012 antamallaan päätöksellä nro 136/2012/1 myöntänyt Resykli Oy:lle ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaisen toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan Virttaankankaan moottoriurheilukeskuksen toimintaan. Moottoriurheilukeskus sijaitsee Loimaan kaupungissa kiinteistöillä 430-472-6-115 ja 430-472-30-6.

Hakemus on hylätty rallisprint-radan ja kuorma-autokilpailujen osalta. Motocross- ja jokamiesluokan ratojen pinnoittamattomilla osilla tapahtuvan kilpailu-, ajoharjoittelu- ja testaustoiminnan osalta hakemus on hylätty siten, että mainitut toiminnat päättyvät 31.12.2012 mennessä.

Toiminnassa on noudatettava seuraavia lupamääräyksiä:

Määräykset ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi

1. Moottoriurheilukeskuksessa saa harjoittaa ajoneuvokoulutus-, ajoharjoittelu-, ajoneuvojen testaus- ja esittelytoimintaa, moottoriurheilun harrastustoimintaa, kilpailutoimintaa ja muuta näyttelytoimintaa aluehallintoviraston päätöksen liitekartassa 1 sijaitsevilla seuraavilla radoilla:

- moottorirata perusosa 1, pituus 1 900 m

- moottorirata testausosa 2, pituus 900 m

- kiihdytysrata, pituus 1 200 m

sekä aluehallintoviraston päätöksen liitekartassa 2 sijaitsevalla radalla:

- moottorirata jatko-osa 3, pituus 1 500 m.

Radoilla saa ajaa moottoripyörillä, henkilöautoilla ja kiihdytysajoneuvoilla.

Yleisön leiriytyminen alueella lupamääräyksen 2 mukaisten toiminta-aikojen ulkopuolella on kielletty siten, että edellä mainittu toiminta päättyy 31.12.2012 mennessä.

2. Ratoja saa käyttää maanantaista lauantaihin klo 08.00–20.00 välisenä aikana ja sunnuntaisin klo 10.00–20.00 välisenä aikana. Määräys ei koske radanhoitokaluston käyttöä eikä kilpailupäiviä. Toimintakalenteriin merkittyinä kilpailupäivinä ratojen käyttö on sallittu klo 08.00–20.00.

Toiminta-aikaa voidaan pidentää yhtenä päivänä vuodessa elo–syyskuussa klo 24.00 asti. Poikkeuksellisesta toimintapäivästä on tiedotettava lupamääräyksen 20 mukaisesti.

3. Kiihdytyskilpailupäiviä saa olla enintään 10 päivää vuodessa. Kiihdytyskilpailupäiviä tai kiihdytysajoneuvoluokkien Top Fuel (TF) ja Pro Modified (PM) tai äänitehotasoltaan niitä vastaavien ajoneuvojen ajoharjoittelupäiviä saa olla 15.6.–31.7. välisenä aikana yhteensä enintään 6 päivää. Näistä kilpailu- ja ajoharjoittelupäivistä on tiedotettava lupamääräyksen 20 mukaisesti.

4. Ratojen käyttö on kielletty juhannusaattona, juhannuspäivänä, jouluaattona ja joulupäivänä. Kiihdytysajoneuvojen kilpailu- ja ajoharjoittelutoiminta on kielletty lisäksi pitkäperjantaina sekä 1. ja 2. pääsiäispäivänä.

Sellaisia päiviä, jolloin moottoriradalla ei ole ajoharjoittelu- eikä kilpailutoimintaa, on oltava 15.6.–31.7. välisenä aikana vähintään kaksi viikonloppua (lauantai ja sunnuntai), joista yksi viikonloppu kesäkuussa ja yksi viikonloppu heinäkuussa. Määräystä on noudatettava 1.1.2013 lähtien. Toimintataukopäivistä on tiedotettava määräyksen 20 mukaisesti.

5. Asiattomien pääsy moottoriurheilukeskuksen alueelle on estettävä. Alue on oltava aidattu ja aita on pidettävä kunnossa. Sisääntulotiet on oltava toiminta-aikojen ulkopuolella suljettuina lukittavin puomein tai aidoin. Alue on merkittävä pohjavesialuetta osoittavin merkein kolmen kuukauden kuluessa aluehallintoviraston päätöksen antopäivästä. Merkit on pidettävä kunnossa.

6. Tiesuolan käyttö alueella on kielletty. Alueen pölyntorjunnassa on käytettävä ensisijaisesti vettä.

7. Polttoaineiden ja muiden kemikaalien varastointi alueella on kielletty. Määräys ei koske yksittäisten kilpailujen ja ajoharjoittelujen aikaista säilytystä.

Kilpailujen ja ajoharjoittelun aikana alueella olevien polttoaineiden ja muiden kemikaalien säilytys, ajoneuvojen tankkaukset ja renkaanvaihdot on tehtävä varikkoalueilla reunallisella tiivispohjaisella alustalla niin, et³tä kemikaaleja ei pääse maaperään eikä pohjaveteen.

8. Aluehallintoviraston päätöksen liitteen 1 mukaiset moottoriradan perusosan osalla 1, moottoriradan testausosan osalla 2 ja kiihdytysradan pinnoitetuilla alueilla syntyvät valumavedet on kerättävä ja varustettava öljynerotuksella.

Ne rata-alueet, joiden valumavesiä ei vielä kerätä ja käsitellä, on saatettava määräyksen mukaiseen kuntoon seuraavaan luvan tarkistamisajankohtaan 31.3.2018 mennessä. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle on varattava hyvissä ajoin viimeistään kolme viikkoa ennen kyseisen alueen käyttöönottoa mahdollisuus tarkastaa rakenteet ja laitteet toimintakunnossa ennen niiden käyttöönottoa.

Luvan saajan on esitettävä edellä mainittujen rata-alueiden rakentamista, valumavesien keräystä ja johtamista sekä alueiden pinnoittamista koskevat tarkemmat suunnitelmat rakennepiirroksineen, öljynerotuskaivojen mitoitustietoineen ja toimenpiteiden toteutusaikatauluineen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle tarkastettavaksi 3 kuukautta ennen toimenpiteiden toteuttamisen aloittamista.

9. Tämän päätöksen liitteen 2 mukaisesti rakennettavat moottoriradan jatko-osa 3, siihen liittyvä kisavarikko sekä muut päätöksen liitteen 1 mukaiset varikkotoimintaan jatkossa käytettävät alueet on pinnoitettava nesteenpitävästi ja valumavedet on johdettava täyttymishälytyksellä varustetun hiekan- ja öljynerotuskaivon kautta.

Määräyksen mukaiset varikkoalueet on toteutettava 31.12.2013 mennessä ja moottoriradan jatko-osan 3 ja siihen liittyvän kisavarikon osalta 31.12.2017 mennessä. Uutta rataosaa ja siihen liittyvää varikkoa ei saa ottaa käyttöön ennen kuin toimenpiteet on tehty. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle on varattava hyvissä ajoin viimeistään kolme viikkoa ennen kyseisen alueen käyttöönottoa mahdollisuus tarkastaa rakenteet ja laitteet toimintakunnossa ennen niiden käyttöönottoa.

Luvan saajan on esitettävä yksityiskohtaiset edellä mainittujen rata- ja varikkoalueiden rakentamista, valumavesien keräystä ja johtamista sekä alueiden pinnoittamista koskevat suunnitelmat rakennepiirroksineen, erotuskaivojen mitoitustietoineen ja toimenpiteiden toteutusaikatauluineen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle tarkastettavaksi 3 kuukautta ennen toimenpiteiden toteuttamisen aloittamista.

10. Ennen vuotta 2007 rata-alueilla ja varikoilla käyttöön otettujen öljynerotuskaivojen rakenteiden kunto ja toimivuus on tarkistettava kertaalleen ulkopuolisen tarkastajan toimesta. Tarvittaessa kaivot on uusittava tai kunnostettava. Tarkastuspöytäkirja kaivojen tarkastuksista ja suunnitelma tehtävistä kunnostustoimenpiteistä aikatauluineen on toimitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle tarkastettavaksi 3 kuukauden kuluessa tämän päätöksen antamisesta. Mahdolliset kunnostustoimenpiteet on tehtävä 6 kuukauden kuluessa tämän päätöksen antamisesta.

11. Kilpailuun osallistuvien ajoneuvojen ja radanhoitokaluston pesu on sallittu vain ajoneuvojen pesua varten rakennetussa paikassa. Muiden kuin edellä mainittujen ajoneuvojen pesu alueella on kielletty.

Ajoneuvojen pesupaikan on oltava katettu ja siinä on oltava vettä läpäisemätön alusta, josta pesuvedet on johdettava täyttymishälytyksellä varustetun hiekan- ja öljynerotuskaivon kautta kunnan jätevesiviemäriin. Sade- ja sulamisvesien joutuminen pesupaikan viemäriin on estettävä.

Pesupaikan pohjarakenteen ja pesuvesien öljynerotuskaivon kunto ja tiiveys on tarkistettava kertaalleen ja hälytyslaitteet on asennettava. Pesupaikan lattian pinnoitus ja vesien johtamisjärjestelyt on kunnostettava viipymättä. Kunnostustoimenpiteistä on laadittava suunnitelma ja se on toimitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle tarkastettavaksi kolmen kuukauden kuluessa aluehallintoviraston päätöksen antopäivästä. Pesupaikka on oltava kunnostettu viimeistään kuuden kuukauden kuluessa aluehallintoviraston päätöksen antamisesta. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle on varattava mahdollisuus tarkastaa rakenteet toimintakunnossa ennen niiden käyttöönottoa.

12. Radanhoitokalusto on säilytettävä katetussa paikassa nestetiiviisti pinnoitetulla alustalla niin, että mahdolliset vuodot voidaan kerätä talteen.

13. Ajoneuvojen pysäköintiin on käytettävä ensisijaisesti asfaltoituja alueita, joista valumavedet on johdettu käsittelyyn. Yli 5 000 hengen yleisötilaisuuksissa ajoneuvojen pysäköintiin voidaan käyttää sorapintaisia päätöksen liitteissä 1 ja 2 esitettyjä pysäköintialueita 1 ja 2.

14. Moottoriurheilukeskuksen toiminnasta aiheutuva melutaso (LAeq) saa lähimpien asuintalojen piha-alueilla ja läheisellä lomamökkialueella päiväaikaan kello 7.00–22.00 olla enintään 55 dB(L_Aeq klo 7–22).

15. Moottoriurheilukeskuksen toiminnasta aiheutuva melun enimmäisäänitaso (L_AFmax) lähimmillä asumiseen käytettävillä alueilla lukuun ottamatta lomamökkialuetta ei saa ylittää tasoa 60 dB(L_AFmax) kello 08.00–18.00 eikä tasoa 55 dB kello 18.00–20.00.

Jatkuvatoimisesti melua mitattaessa toiminnasta aiheutuvan melun enim-mäisäänitaso lähimmillä asumiseen käytettävillä alueilla saa hetkellisesti ylittää raja-arvon enintään kymmenen kertaa vuorokaudessa.

Määräys ei koske lupamääräyksessä 2 tarkoitettua poikkeuksellista toi-mintapäivää eikä lupamääräyksessä 3 tarkoitettuja kiihdytyskilpailu- ja kiihdytysajoharjoittelupäiviä.

16. Toiminta on järjestettävä niin, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Toiminnassa muodostuvat jätteet on lajiteltava ja säilytettävä niin, että niistä ei aiheudu roskaantumista, hajuhaittaa tai muuta ympäristön pilaantumista. Hyötykäyttökelpoiset jätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. Mikäli hyödyntäminen ei ole kohtuullisin kustannuksin mahdollista, jätteet on toimitettava sellaiselle vastaanottopaikalle, jolla on lupa ottaa vastaan ja käsitellä kyseisenlaista jätettä. Muut jätteet on toimitettava säännöllisesti paikkaan, jolla on lupa kyseisten jätteiden vastaanottoon.

Alueelle tehtävissä maarakenteissa saa käyttää vain puhtaita maa-aineksia. Jätteiden käyttö rakenteissa lukuun ottamatta renkaiden käyttöä ratojen turvarakenteissa on kielletty.

Kiihdytysrata on puhdistettava kitka-aineesta välittömästi aineen käytön päätyttyä ja puhdistuksessa syntyvä jäte on otettava talteen. Kitka-ainetta sisältävän jätteen kaatopaikkakelpoisuus on selvitettävä kertaalleen ja lausunto jätteen kaatopaikkakelpoisuudesta on toimitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa seuraavasta kiihdytyskilpailusta.

17. Toiminnassa muodostuvat vaaralliset jätteet, kuten jäteöljyt, akut, paristot, polttoainepitoinen imeytysainejäte ja polttoainepitoinen hiekka- tai nurmijäte sekä öljyiset imeytysmateriaalit, on varastoitava tiivispohjaisessa, katetussa ja lukittavassa tilassa. Erilaatuiset vaaralliset jätteet on pidettävä erillään ja ne on toimitettava säännöllisesti vähintään kerran vuodessa lokakuun loppuun mennessä paikkaan, jolla on lupa kyseisten jätteiden vastaanottoon. Luovutettaessa vaarallisia jätteitä ne on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Vaarallista jätettä luovutettaessa on jätteen siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenee jätelain (646/2011) 121 §:n mukaiset tiedot vaarallisista jätteistä. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan.

Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet

18. Luvan saajan tulee varautua mahdollisiin poikkeus- ja häiriötilanteisiin ajantasaisella poikkeus- ja häiriötilannesuunnitelmalla ja kouluttamalla radan käytöstä vastaava henkilökunta tällaisten tilanteiden varalle. Päivitetty poikkeustilannesuunnitelma, joka sisältää varautumisen poikkeustilanteisiin ja muun muassa sammutusvesien käsittely- ja johtamisjärjestelyt alueella, on toimitettava tiedoksi Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Loimaan kaupungin ja Säkylän kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille kuuden kuukauden kuluessa aluehallintoviraston päätöksen antopäivästä. Suunnitelma on pidettävä ajan tasalla.

19. Rata-alueilla on oltava saatavissa öljy- ja kemikaalivahinkojen varalle torjuntakalustoa ja ohjeet niiden käyttämiseen aina, kun radalla on toimintaa. Vahinkojen torjuntaan tulee olla koulutetut ja nimetyt henkilöt. Luvan saajan on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin päästön rajoittamiseksi, vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen ehkäisemiseksi. Vahingoista on ilmoitettava viipymättä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

Tiedottamista koskevat määräykset

20. Moottoriurheilukeskuksen toiminnasta on laadittava vuosittain suunnitelma, jossa on tulevan kauden kilpailujen ja niihin verrattavien harjoituskilpailujen ajankohdat ja arvioitu kesto. Suunnitelmaan tulee sisältyä määräyksen 2 mukainen poikkeuksellinen toimintapäivä, määräyksessä 3 tarkoitetut kiihdytysajoneuvojen kilpailu- ja ajoharjoittelupäivät ja määräyksessä 4 tarkoitetut toimintataukopäivät. Suunnitelma on toimitettava vuosittain huhtikuun loppuun mennessä tiedoksi lähialueen asukkaille ja lomamökkialueen käyttäjille, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Loimaan kaupungin ja Säkylän kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Suunnitelma on lisäksi julkaistava luvan saajan internetsivuilla tai alueella yleisesti ilmestyvässä lehdessä ennen kilpailukauden alkua.

21. Luvan saajan on nimettävä moottoriurheilukeskuksen toiminnasta ja valvonnasta vastaava henkilö, jonka vastuulle ympäristölupapäätöksessä edellytetyt toimet kuuluvat. Lisäksi luvan saajan on nimettävä öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunnasta vastaava henkilö. Vastuuhenkilö ja hänen sijaisensa nimi- ja yhteystiedot on ilmoitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Loimaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle yhden kuukauden kuluessa aluehallintoviraston päätöksen antopäivästä ja aina henkilöiden vaihtuessa.

Tarkkailumääräykset

22. Rata-alueen pohjaveden pinnankorkeutta ja laatua on tarkkailtava hakemuksessa esitetyn tarkkailusuunnitelman "Resykli Oy, Alastaro Circuit, Moottoriradan tarkkailuohjelma, päivitys 3.2.2011" mukaisesti siten, että pohjaveden laatu määritetään ainakin havaintoputkista PE1, 558 ja 567, orsiveden laatu määritetään ainakin havaintoputkista 563A ja 650A ja pohjaveden pinnan korkeudet ainakin havaintoputkista 9, 557, 558, 563 ja 650 vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Havaintoputkista otettavista näytteistä on määritettävä ainakin seuraavat ominaisuudet ja aineiden pitoisuudet: orgaaniset yhdisteet (VOC) sisältäen bensiinin lisäaineet (TAME, MTBE, ETBE, TAEE), heksaani, mineraaliöljyt (C₁₀–C₄₀), pH, sähkönjohtavuus, kloridi, nitraatti, nitriitti, ammonium, sameus, liuennut rauta, liuennut mangaani, kaliumpermanganaattiluku, enterokokit, koliformiset bakteerit ja E.coli.

Ensimmäiset näytteet on otettava kolmen kuukauden kuluessa aluehallintoviraston päätöksen antopäivästä. Tarkkailutulokset on toimitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Loimaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viipymättä niiden valmistuttua. Mikäli pohjavesitarkkailu toteutetaan yhteistarkkailuna, on tarkkailusta erikseen sovittava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa, joka arvioi täyttyykö yhteistarkkailussa yksittäiseltä toiminnalta edellytetty tarkkailuvelvoite.

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi muuttaa pohjavesitarkkailua ja hyväksyä sen osana alueen pohjavesien yhteistarkkailua edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, lupamääräysten noudattamisen valvottavuutta eivätkä tarkkailun kattavuutta.

23. Öljynerottimen tehokkuutta ja sen kautta pohjavesialueelle johdettavien rata-alueen valumavesien pitoisuuksia on tarkkailtava säännöllisesti.

Ensimmäisellä näytteenottokaudella näytteet on otettava öljynerottimeen menevästä ja sieltä lähtevästä vedestä kerran kuukaudessa neljänä peräkkäisenä toimintakuukautena toimintakauden aikana (1.4.–31.10.) ja sen jälkeen kaksi kertaa vuodessa. Ensimmäiset näytteet on otettava yhden kuukauden kuluessa aluehallintoviraston päätöksen antopäivästä.

Näytteistä on määritettävä ainakin seuraavat ominaisuudet ja aineiden pitoisuudet: orgaaniset yhdisteet (VOC) sisältäen bensiinijakeet (C₅– C₁₀), bensiinin lisäaineet, heksaani, mineraaliöljyt (C₁₀–C₄₀), pH, sähkönjohtavuus ja kemiallinen hapenkulutus (COD_Cr).

Tarkkailutulokset on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ja tiedoksi Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Loimaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viipymättä niiden valmistuttua. Ensimmäisen tarkkailujakson tarkkailutulosten perusteella Etelä-Suomen aluehallintovirasto voi antaa tarvittaessa lisämääräyksen valumavesien käsittelystä ja johtamisesta.

Tarkkailu on suoritettava edellä määrätyn mukaisesti myös määräyksessä 9 velvoitetun ratalaajennuksen käyttöönottoon liittyvän öljynerottimen käyttöönoton jälkeen.

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi muuttaa valumavesien tarkkailuohjelmaa edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, lupamääräysten noudattamisen valvottavuutta eivätkä tarkkailun kattavuutta.

24. Toiminnasta aiheutuvaa melutasoa on mitattava jatkuvatoimisesti viimeistään 1.4.2013 alkaen. Melua on mitattava jatkuvatoimisesti vuosittain toimintakauden (1.4.–31.10.) aikana ja melun keskiäänitasot (L_aeq) ja melun enimmäisäänitasot (L_AFmax) on selvitettävä vähintään kolmessa pisteessä lähimpien kolmen etukäteen arvioiden eniten melulle altistuvan asuinkiinteistön piha-alueella ja yhdessä pisteessä moottoriradan kaakkoispuolella sijaitsevan lomamökkikylän alueella. Melumittausjärjestelmä on pidettävää kunnossa, ja sitä on huollettava säännöllisesti. Huolloista ja kalibroinneista on pidettävä kirjaa määräyksen 28 mukaisesti. Järjestelmän käyttöönotosta on ilmoitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, ja valvontaviranomaiselle on varattava mahdollisuus osallistua melumittausjärjestelmän käyttöönottoon. Melumittauksen tuloksista on raportoitava vuosittain määräyksen 28 mukaisesti. Meluraja-arvojen ylittymisestä on ilmoitettava viipymättä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Loimaan kaupungin ja Säkylän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi muuttaa melutarkkailua edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, lupamääräysten noudattamisen valvottavuutta eivätkä tarkkailun kattavuutta.

25. Mittaukset, näytteidenotto ja analysointi on suoritettava standardien (CEN, ISO, SFS tai vastaava kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti. Mittausraporteissa on esitettävä käytetyt mittausmenetelmät ja niiden mittausepävarmuudet sekä arvio tulosten edustavuudesta. Mittausraportit on liitettävä kuluneen vuoden vuosiyhteenvetoraporttiin.

26. Moottoriurheilukeskuksen alueella olevat öljynerotuskaivot on tarkastettava säännöllisesti vähintään kerran kuukaudessa toimintakauden (1.4.–31.10.) aikana, ja öljynerotusmateriaali on tarvittaessa vaihdettava.

Öljynerotuskaivot on huollettava ja tyhjennettävä ja öljynerottimen hälytyslaitteet on tarkastettava säännöllisesti vähintään kerran vuodessa. Kaivojen tyhjennyksistä ja tarkastuksista on pidettävä kirjaa määräyksen 28 mukaisesti.

27. Hakemuksessa esitetyt toiminnan käyttötarkkailua, öljynerottimen ja öljynerotuskaivojen toimivuuden, rata- ja varikkoalueilta pohjavesialueelle johdettavan valumaveden tarkkailua, ratamelun ja pohjavesien tarkkailua koskevat tiedot on päivitettävä aluehallintoviraston lupapäätöksen lupamääräyksiä vastaavaksi tarkkailusuunnitelmaksi. Tarkkailusuunnitelmaan on sisällyttävä lisäksi tiedot tarkkailutietojen raportoinnista ja toiminnan tiedottamistavoista ja -laajuudesta sekä aikatauluista sekä tämän luvan mukaisesti ajan tasalle saatettu yleispiirros rata- ja varikkoalueista. Tarkkailusuunnitelma on toimitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa aluehallintoviraston päätöksen antopäivästä.

Kirjanpito ja raportointi

28. Moottoriurheilukeskuksen toiminnasta ja toimintaan liittyvistä ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä on pidettävä tarkoituksenmukaisella tavalla kirjaa. Siihen on merkittävä jäljempänä esitetyt raportointia varten tarvittavat tiedot. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille.

Luvan saajan on kalenterivuosittain, viimeistään tarkkailuvuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä toimitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Loimaan kaupungin ja Säkylän kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille moottoriurheilukeskuksen toimintaa koskeva vuosiyhteenveto, joka sisältää ainakin seuraavat tiedot:

- tiedot edellisen vuoden toteutuneista toimintapäivistä ratakohtaisesti (kilpailu/ajoharjoittelu/muu, ajoneuvomäärä, ajoneuvolaji, ajankohta ja kilpailujen yleisömäärä)

- lupamääräyksen 4 mukaisten toimintataukojen ajankohdat kyseisenä vuonna

- kitka-aineen laatutiedot ja käyttömäärä vuodessa

- moottoriurheilukeskuksen toiminnasta aiheutuvat hiilimonoksidi (CO)-, hiilidioksidi (CO₂)- hiilivety (HC)-, typpidioksidi (NO_x)-, typpioksiduuli (N₂0)- ja hiukkaspäästöt ilmaan vuodessa laskennallisesti arvioituna

- toiminnassa syntyneiden tavanomaisten jätteiden ja vaarallisten jätteiden määrät, jätelajit, jätenimikkeet, kuljettajat, toimituspaikat ja toimitusajankohdat

- vuoden aikana tapahtuneet poikkeukselliset tilanteet, kuten öljy- tai kemikaalivahingot, joissa ainetta on päässyt vesiin tai maaperään

- yhteenveto kaivojen ja hälytysten sekä melumittausjärjestelmän huolto- ja tarkastustoimenpiteistä

- vuoden aikana toteutetut pohjaveden suojaamiseksi, melun torjumiseksi ja jätteiden vähentämiseksi tehdyt toimenpiteet

- vuoden aikana toteutetut ja suunnitteilla olevat muutokset toiminnassa

- melumittausjärjestelmän käyttöaste ja enimmäisäänitason ylitysten lukumäärä ja ajankohdat sekä sanallinen tarkastelu edellä määräyksissä 14 ja 15 asetettujen meluraja-arvojen toteutumisesta

- yhteenveto pohjaveden ja pintavesien tarkkailujen tuloksista sekä sanallinen arvio öljynerottimen toimivuudesta ja rata- ja varikkoalueilta pohjavesialueelle johdetun veden laadusta ja vaikutuksista

Toiminnan muuttaminen, keskeyttäminen ja lopettaminen

29. Luvan saajan on viipymättä ilmoitettava päästöjen lisääntymisen ja valvonnan kannalta merkittävistä toiminnan muutoksista tai toiminnan keskeyttämisestä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

Luvan saajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi (6) kuukautta ennen toiminnan lopettamista, esitettävä Etelä-Suomen aluehallintovirastolle yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, ilmansuojelua, jätehuoltoa ja maaperänsuojelua koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista ja lopettamisen jälkeisestä ympäristön tilan tarkkailusta.

Lupamääräysten tarkistaminen

Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on jätettävä Etelä-Suomen aluehallintovirastolle 31.3.2018 mennessä. Hakemuksessa on esitettävä tiedot toiminnasta ja alueen maankäytöstä, yhteenveto toiminnan päästöjen vähentämiseksi tehdyistä toimenpiteistä, yhteenveto tarkkailusuunnitelmien mukaisesta tarkkailusta, arvio toiminnan ympäristövaikutuksista sekä ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 8–11 ja 13 §:ssä säädetyt tiedot soveltuvin osin.

Aluehallintovirasto on päätöksellään 13.12.2012 nro 221/2012/1 myöntänyt Resykli Oy:lle oikeuden muutoksenhausta huolimatta aloittaa moottoriurheilukeskuksen laajennusosan moottoriradan 3 pohjatyöt aluehallintoviraston päätöksen 10.9.2012 mukaisesti 20 000 euron vakuutta vastaan.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään jättänyt A:n ja B:n ja heidän asiakumppaniensa hallintopakon luonteiset vaatimukset toiminnan lopettamisesta ja heti muutoksenhausta huolimatta annettavista määräyksistä, kielloista ja lisäselvityksistä hallintolainkäyttölain 51 §:n 2 momentin perusteella tutkimatta tähän ympäristölupa-asiaan kuulumattomina.

Hallinto-oikeus on muun muassa A:n ja B:n ja heidän asiakumppaniensa valitukset aluehallintoviraston edellä mainituista päätöksistä enemmälti hyläten muuttanut lupamääräyksiä 4 ja 9 sekä lisännyt uuden lupamääräyksen 4 a seuraavasti (muutokset kursiivilla):

4. Ratojen käyttö on kielletty juhannusaattona, juhannuspäivänä, jouluaattona ja joulupäivänä. Kiihdytysajoneuvojen kilpailu- ja ajoharjoittelutoiminta on kielletty lisäksi pitkäperjantaina sekä 1. ja 2. pääsiäispäivänä.

Sellaisia päiviä, jolloin moottoriradalla ei ole ajoharjoittelu- eikä kilpailutoimintaa, on oltava 15.6.–31.7. välisenä aikana vähintään kaksi viikonloppua (lauantai ja sunnuntai), joista yksi viikonloppu kesäkuussa ja yksi viikonloppu heinäkuussa. Määräystä on noudatettava 1.1.2013 lähtien. Toimintataukopäivistä on tiedotettava määräyksen 20. mukaisesti. Kiihdytyskilpailujen ja kiihdytysajoharjoitusten jälkeen on pidettävä vähintään kaksi hiljaista päivää, jolloin ratojen käyttö on kielletty.

4 a. Moottoriurheiluradan aiheuttaman melun leviämistä pohjoisen suuntaan on vähennettävä meluestein tai muilla toimenpiteillä siten, että varmistetaan melulle lupamääräyksissä 14 ja 15 asetettujen raja-arvojen saavuttaminen.

Luvan saajan on esitettävä suunnitelma meluesteiden rakentamisesta ja muista tarvittavista toimenpiteistä Varsinais-Suomen ELY-keskukselle 31.12.2014 mennessä. Suunnitelmaan on liitettävä yhteenveto tehdyistä melumittauksista ja tarvittaessa melumallinnus meluesteiden paikan ja korkeuden määrittämiseksi ja muiden toimenpiteiden vaikuttavuuden arvioimiseksi.

9. Aluehallintoviraston päätöksen liitteen 2 mukaisesti rakennettavat moottoriradan jatko-osa 3, siihen liittyvä kisavarikko sekä muut päätöksen liitteen 1 mukaiset varikkotoimintaan jatkossa käytettävät alueet on pinnoitettava nesteenpitävästi ja valumavedet on johdettava täyttymishälytyksellä varustetun hiekan- ja öljynerotuskaivon kautta. Moottoriradan jatko-osan itä- ja länsipäässä olevien suoja-alueiden alapuolinen maaperä on suojattava tiiviillä vettä läpäisemättömällä suojarakenteella, jo³ka ehkäisee alueella mahdollisesti maaperään vuotavien aineiden pääsyn pohjaveteen.

Määräyksen mukaiset varikkoalueet on toteutettava 31.12.2014 mennessä ja moottoriradan jatko-osa 3, siihen liittyvä kisavarikko ja suoja-alueet pohjavesisuojauksien osalta 31.12.2017 mennessä. Uutta rataosaa ja siihen liittyvää varikkoa ei saa ottaa käyttöön ennen kuin toimenpiteet on tehty. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle on varattava hyvissä ajoin viimeistään kolme viikkoa ennen kyseisen alueen käyttöönottoa mahdollisuus tarkastaa rakenteet ja laitteet toimintakunnossa ennen niiden käyttöönottoa.

Luvan saajan on esitettävä yksityiskohtaiset edellä mainittujen rata- ja varikkoalueiden rakentamista, valumavesien keräystä ja johtamista sekä alueiden pinnoittamista koskevat suunnitelmat rakennepiirroksineen, erotuskaivojen mitoitustietoineen ja toimenpiteiden toteutusaikatauluineen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle tarkastettavaksi 3 kuukautta ennen toimenpiteiden toteuttamisen aloittamista.

Luvan saajan on vähennettävä toiminnasta pohjavesille aiheutuvaa riskiä. Sen on hyvissä ajoin ennen laajennusalueen käyttöönottoa ja viimeistään 31.3.2015 toimitettava aluehallintovirastolle selvitys toiminnasta pohjavesille aiheutuvasta riskistä ja suunnitelma sen vähentämisestä. Suunnitelman on pidettävä sisällään muun muassa teknistaloudellinen arvio mahdollisuuksista kerätä ainakin varikkoalueilla muodostuvat hulevedet tiiviiseen säiliöön tai altaaseen ja kuljettaa tai johtaa ne pohjavesialueen ulkopuolelle. Lisäksi suunnitelmaan on liitettävä riskinarvio rata-alueella käytettävän kitkansäätöaineen vaikutuksista alueen pohjaveteen. Aluehallintovirasto voi selvityksen ja suunnitelman perusteella täydentää lupapäätöstä pohjaveden suojelua koskevilla uusilla lupamääräyksillä.

Hallinto-oikeus on hallintolainkäyttölain 74 §:n perusteella hylännyt A:n ja B:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään muun ohella seuraavasti:

Sovellettavat säännökset

Ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 §:n 2 momentin mukaan hakemukseen on liitettävä lupaharkinnan kannalta tarpeellinen selvitys toiminnasta, sen vaikutuksista, asianosaisista ja muista merkityksellisistä seikoista siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään.

Ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 9 §:n nojalla lupahakemuksen tulee sisältää muun muassa tiedot toiminnan aiheuttamasta melusta, arvio toiminnan eri vaikutuksista ympäristöön, yksilöidyt tiedot toiminnan melutasoista, arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta ja selvitys päästöjen vähentämistä koskevista toimista.

Ympäristönsuojelulain 4 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on periaatteena muun muassa, että haitalliset ympäristövaikutukset ehkäistään ennakolta tai, milloin haitallisten vaikutusten syntymistä ei voida kokonaan ehkäistä, rajoitetaan ne mahdollisimman vähäisiksi (ennaltaehkäisyn ja haittojen minimoinnin periaate). Saman pykälän 2 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavan toiminnan harjoittaja vastaa vaikutuksien ennaltaehkäisystä ja ympäristöhaittojen poistamisesta tai rajoittamisesta mahdollisimman vähäisiksi (aiheuttamisperiaate).

Ympäristönsuojelulain 5 §:n 1 momentin mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista (selvilläolovelvollisuus).

Ympäristönsuojelulain 41 §:n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.

Ympäristönsuojelulain 42 § 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa. 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7–9 §:ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Ympäristönsuojelulain 6 §:n 1 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Saman pykälän 2 momentin mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon 1) toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski, 2) alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset sekä 3) muut mahdolliset sijoituspaikat alueella.

Ympäristönsuojelulain 7 §:n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä tai muuta ainetta taikka organismeja tai mikro-organismeja siten, et³tä seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi ai³heutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus (maaperän pilaamiskielto).

Ympäristönsuojelulain 8 §:n 1 momentin mukaan ainetta tai energiaa ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että 1) tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisesti huonontua; 2) toisen kiinteistöllä oleva pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää; tai 3) toimenpide vaikuttamalla pohjaveden laatuun muutoin saattaa loukata yleistä tai toisen yksityistä etua (pohjaveden pilaamiskielto).

Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentin mukaan kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista. Saman pykälän 2 momentin mukaan arvioitaessa rasituksen kohtuuttomuutta on otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen alkamisajankohta sekä muut vastaavat seikat.

Ympäristönsuojelulain 43 §:n I momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset muun ohella päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja.

Saman pykälän 3 momentin mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvoa sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan.

Ympäristönsuojelulain 46 §:n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta sekä päästöjen, toiminnan vaikutusten ja toiminnan lopettamisen jälkeisen ympäristön tilan tarkkailusta. Tarkkailun toteuttamiseksi luvassa on määrättävä mittausmenetelmistä ja mittausten tiheydestä. Luvassa on myös määrättävä siitä, miten seurannan ja tarkkailun tulokset arvioidaan ja miten tulokset toimitetaan valvontaviranomaiselle.

Hakemuksen täydennyksistä kuuleminen

A:n ja B:n ja heidän asiakumppaniensa valituksessa on esitetty, ettei haitankärsijöitä ole kuultu neljän viimeisen, 9.1., 13.5., 14.5. ja 13.8.2012 toimitetun, hakemuksen täydennyksen osalta. (---) Viimeisenä täydennyksenä on 13.8.2012 päivätty puhelinmuistio, joka sisältää hakijayhtiön selvityksen talvikauden (marraskuu–maaliskuu) toiminnasta.

Edellä mainitut täydennykset eivät ole sisältäneet sellaisia asianosaisten/ haitankärsijöiden kannalta olennaisia tietoja, jonka johdosta heitä olisi pitänyt erikseen kuulla.

Selvitysten riittävyys

Asiassa laaditun 29.11.2012, oikeastaan 29.11.2002, päivätyn meluselvityksen avulla on voitu riittävästi arvioida toiminnasta aiheutuvia meluvaikutuksia asutukselle.

Asiassa esitetyt selvitykset ovat muutoinkin ympäristönsuojelulain 35 §:ssä ja ympäristönsuojeluasetuksessa edellytetyllä tavalla riittäviä lupaharkinnan ja lupamääräysten asettamisen kannalta. Myös parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) soveltamisen osalta selvitys on riittävä ottaen huomioon, ettei moottoriurheiluratojen osalta ole saatavilla Euroopan unionin niin sanottuja BAT-vertailuasiakirjoja (BREF).

Luonnonsuojelulain mukaisten selvitysten osalta hallinto-oikeus katsoo, kuten Varsinais-Suomen ELY-keskus lausunnossaan 7.1.2011, että vuonna 2004 tehty luonnonsuojelulain 65 §n mukainen arvio Alastaron moottoriradan kehittämishankkeen vaikutuksista Säkylänharju-nimiseen Natura 2000 -kohteeseen (FI0200059) ja lupahakemuksen ympäristöarvio ovat riittäviä asian ratkaisemiseksi.

Sijaintipaikka

Moottoriurheilukeskus sijaitsee Säkylänharjun-Virttaan tärkeällä I luokan pohjavesialueella (0278351) Loimaan kaupungin Virttaan kylässä kiinteistöillä 430-472-6-115 ja 430-472-30-6, noin 0,5 kilometriä Säkylän kunnan rajasta ja 1,4 kilometriä Huittisten kaupungin rajasta. Alue on haja-asutusaluetta. Alueella on voimassa Varsinais-Suomen maakuntakaava, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 20.3.2013. Maakuntakaavassa moottoriurheilukeskuksen alue on merkitty loma- ja matkailualueeksi (R). Suurin osa moottoriurheilukeskuksen kiinteistöstä 430-472-30-6 kuuluu lisäksi 23.3.1990 vahvistetun Virttaan kylän moottorirata-alueen rakennuskaava-alueeseen. Kaavassa moottorikeskuksen alue on osoitettu moottoriratatoimintaan varatuksi erityisalueeksi (kaavamerkinnät VU-1, moottorirata-alue, sekä VU, urheilu- ja virkistyspalvelualue.)

Moottoriurheilukeskukseen rajoittuvat kiinteistöt ovat pääosin maa- ja metsätalouskäytössä. Luoteispuolella sijaitsee golfrata. Radan ympärillä on vähintään 1,5 kilometrin kangasmetsävyöhyke. Lähimmät häiriintyvät kohteet ovat yksi rakennettu kiinteistö noin 600 metrin etäisyydellä kiihdytysradan pohjoispäästä pohjoiseen ja I:n ja J:n noin 1 kilometrin etäisyydellä koilliseen. Lähin kylä, Harjunkylä, ja lähin vakituisessa asuinkäytössä oleva rakennus (Kaunisto) sijaitsevat noin 1,3 kilometrin etäisyydellä kiihdytysradan pohjoispäästä pohjoiseen. Lisäksi moottoriurheilukeskuksen eteläpuolella noin 500 metrin etäisyydellä alavarikosta sijaitsee lomamökkialue, jonka laajennus on suunnitteilla.

Toiminnan vaikutusalueella on myös muuta melua aiheuttavaa toimintaa, kuten Porin prikaatin harjoitusalueet noin 1,5 kilometrin etäisyydellä moottoriradan luoteispuolella ja Alastaron Metsästysseura ry:n ja Virttään Eräveikot ry:n ampumarata noin kilometrin etäisyydellä moottoriradan lounaispuolella sekä harvoin käytössä oleva ilmavoimien maantietukikohta kantatiellä 41 noin 700 metrin etäisyydellä idässä.

Lähin luonnonsuojelukohde on Säkylänharjun Natura 2000 -alue, joka on sisällytetty verkostoon luontodirektiivin perusteella (SCI-alue). Harjun reuna-alueilla sijaitsee lähteikköjä ja pääalueesta erillään Kankaanjärvi. Natura-alueen eteläreuna on noin 300 metrin etäisyydellä kiihdytysradan pohjoisreunasta.

Moottoriurheilukeskuksen länsipuolella kulkee 28 kilometriä pitkä Harjureitti-niminen ulkoilureitti. Reitti on viitteellisesti merkitty maakuntakaavaan.

Moottoriurheilukeskuksen toiminta

Moottoriurheilukeskuksen nykyistä toimintaa harjoitetaan vuonna 1987 myönnetyn sijoituspaikkaluvan nojalla. Toiminta käsittää ajoneuvokoulutus-, ajoharjoittelu-, ajoneuvojen testaus- ja esittelytoimintaa, moottoriurheilun harrastustoimintaa, kilpailutoimintaa ja muuta näyttelytoimintaa. Käytössä on kaarrerata eli moottorirata (1,9 km), kiihdytysrata (1,2 km) ja testirata (0,9 km), jotka muodostavat yhtenäisen asfaltoidun rata-alueen. Lisäksi on jokamiesluokan rata (1,0 km) ja motocrossrata (3,1 km), jotka ovat pääosin päällystämättömät. Ympäristölupaa on haettu nykyisen toiminnan lisäksi uudelle kaarreradan eli moottoriradan jatko-osalle (1,5 km) ja rallisprint-radalle (3,0 km). Aluehallintoviraston päätöksessä ympäristölupa on myönnetty moottoriradan jatko-osalle. Ympäristölupahakemus on hylätty uuden rallisprint-radan osalta kokonaan ja olemassa olevien motocross- ja jokamiesluokan ratojen osalta pinnoittamattomilla osilla tapahtuvan toiminnan osalta. Hakemus on hylätty myös kuorma-autokilpailujen osalta. Sallittuja ajoneuvoja ovat moottoripyörät, henkilöautot ja kiihdytysajoneuvot.

Kiihdytys-, kaarre- ja testiradan läheisyydessä on kaksi varsinaista ajoneuvojen huoltoon ja pysäköintiin tarkoitettua varikkoaluetta, ylävarikko ja alavarikko. Ylävarikko on asfaltoitu kokonaan ja alavarikko suurelta osin. Noin hehtaarin kokoista ylävarikkoa käytetään moottoriradan kaikkina toimintapäivinä. Alavarikko on kooltaan 2,2 hehtaaria ja sitä käytetään lähinnä kilpailujen aikana noin 30 päivänä vuodessa. Lisäksi kaarreradan yhteydessä on asfaltoitu 0,25 hehtaarin kokoinen kisavarikko, jota käytetään joissakin kilpailuissa. Testiradan yhteydessä on 0,2 hehtaarin kokoinen asfaltoitu testausvarikko.

Radan viikoittaisen normaalitoiminnan aikana kaikki ajoneuvot pysäköidään ylävarikon asfaltoidulle alueelle. Yleisötapahtumissa pysäköintiin hyödynnetään ylävarikon viereistä asfaltoimatonta pysäköintialuetta I noin 20–30 päivänä vuodessa. Suurissa yli 10 000 hengen yleisötapahtumissa käytetään pysäköintiin asfaltoimatonta pysäköintialuetta 2. Pysäköintialue 2 on ollut käytössä enintään neljänä päivänä vuodessa.

Lupahakemus on lisäksi koskenut uusien varikko- ja huoltoalueiden ja moottoriradan jatko-osan katsomoalueen rakentamista sekä toiminta-ajan pidentämistä yhden illan osalta elokuussa.

Asiassa saatu selvitys toiminnan aiheuttamasta melusta ja aluehallintoviraston päätöksessä määrätyt toimenpiteet meluhaitan vähentämiseksi

Arvioitaessa melun haitallisuutta erityisesti moottoriurheilukeskusta lähellä olevan asutuksen kannalta tulee ottaa huomioon valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (1992/993). Se ei soveltamisalaa koskevan 1 §:n 2 momentin mukaan koske ampuma- ja moottoriurheiluratojen aiheuttamaa melua. Päätöksen ohjearvot kuitenkin osoittavat tosiasiallisesti sen melun ekvivalenttitason, jota ei tulisi ylittää, jotta toiminta täyttäisi ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentissa tarkoitetut luvan myöntämisen edellytykset eikä toiminnasta näin ollen aiheutuisi muun muassa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen 2 §:n 1 momentin mukaan asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (L_Aeq) päiväohjearvoa (kello 7–22) 55 dB. Saman pykälän 2 momentin mukaan loma-asumiseen käytettävillä alueilla, leirintäalueilla, taajamien ulkopuolella olevilla virkistysalueilla ja luonnonsuojelualueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 dB.

Asiassa saadun selvityksen perusteella hakemuksen mukaisesta toiminnasta aiheutuu häiritsevää ja vaihtelevaa melua, minkä vuoksi melun keskiääni- eli ekvivalenttitason (L_Aeq) lisäksi melurasitusta arvioitaessa tulee erityisesti ottaa huomioon myös toiminnasta aiheutuva enimmäismelu. Oikeuskäytännössä päiväajan enimmäisäänitasona on vakiintuneesti sovellettu asuinalueilla 60 dB:n (L_AFmax) äänitasoa.

Aluehallintoviraston päätöksen lupamääräyksessä 14 on asetettu toiminnalle melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen 2 §:n 1 momentissa määritellyt keskiäänitason raja-arvot sekä lupamääräyksessä 15 enimmäisäänitason raja-arvot läheisten asuntoalueiden osalta siten, että melutaso ei saa ylittää asumiseen käytettävillä alueilla lukuun ottamatta radan välittömässä läheisyydessä olevaa lomamökkialuetta tasoa 60 dB (L_AFmax) kello 08.00–18.00 eikä tasoa 55 dB kello 18.00–20.00. Lupamääräyksessä 15 asetetut raja-arvot eivät koske lupamääräyksessä 2 tarkoitettua poikkeuksellista toimintapäivää eivätkä lupamääräyksessä 3 tarkoitettuja kiihdytyskilpailu- ja kiihdytysajoharjoittelupäiviä.

Melusta tehdyn mallinnuksen mukaan (meluselvitys 29.11.2002, liite 29) ratakilpailupäivän kello 7–22 aikainen ekvivalenttitaso (L_Acq) jää lähimpien asuinkiinteistöjen piha-alueella alle lupamääräyksessä asetetun raja-arvon. Kiihdytyskilpailupäivän kello 7–22 aikainen ekvivalenttitaso on asetetun raja-arvon tuntumassa (meluselvityksen liite 35).

Kiihdytyskilpailujen aikainen maksimiäänitaso on lähimmällä asuinalueella noin 80–85 dB. Muiden kilpailumuotojen maksimimelutasoja ei ole meluselvityksessä arvioitu.

Kiihdytyskilpailujen määrä on rajoitettu lupapäätöksessä kymmeneen päivään. Lisäksi lupapäätöksessä on asetettu rajoituksia kiihdytyskilpailujen ja -harjoitusten ja myös muun kilpailu- ja harjoittelutoiminnan suhteen 15.6.–31.7. välisenä aikana. Edellä mainittuna ajanjaksona on oltava vähintään kaksi viikonloppua (yksi kesäkuussa ja yksi heinäkuussa), jolloin alueella ei ole ajoharjoittelu- eikä kilpailutoimintaa.

Ratoja saa käyttää maanantaista lauantaihin kello 08.00–20.00 välisenä aikana ja sunnuntaisin kello 10.00–20.00 välisenä aikana. Kilpailupäivinä ratojen käyttö on sallittu klo 08.00–20.00. Yhtenä päivänä vuodessa elo–syyskuussa toiminta-aikaa voidaan pidentää kello 24.00 asti. Ratojen käyttö on kielletty juhannusaattona, juhannuspäivänä, jouluaattona ja joulupäivänä. Kiihdytysajoneuvojen kilpailu- ja ajoharjoittelutoiminta on kielletty lisäksi pitkäperjantaina sekä 1. ja 2. pääsiäispäivänä.

Meluhaitan arviointi ja johtopäätökset

Hallinto-oikeus katsoo, että kiihdytyskilpailujen ja kiihdytysajoneuvoharjoitusten aiheuttama melurasitus lähimmälle asutukselle on voimakas ja vaikka lupamääräyksissä asetetut rajoitukset alentavat melurasitusta, haittoja on edelleen vähennettävä. Koska edellä mainitusta toiminnasta aiheutuvaa enimmäismelutasoa ei voida meluestein tai muilla toimenpiteillä alentaa lupamääräyksessä 15 muulle toiminnalle asetetulle 60 dB:n tasolle, on lähimmille häiriintyville kohteille aiheutuvaa kokonaismelurasitusta tarpeen vähentää rajoittamalla melua aiheuttavaa toimintaa välittömästi meluisten toimintapäivien jälkeen. Hallinto-oikeus on muuttanut lupamääräystä 4 siten, että sen lisäksi mitä lupamääräyksessä on määrätty ajoharjoittelu- ja kilpailutoiminnan taukopäivistä, alueella ei saa harjoittaa melua aiheuttavaa toimintaa kahtena kiihdytyskilpailujen tai kiihdytysajoneuvoharjoitusten jälkeisenä päivänä.

Hakemukseen liitetyn meluselvityksen perusteella ei voida varmistua siitä, että lupamääräyksen 14 mukainen ekvivalenttimelutaso saavutetaan niinä päivinä, jolloin alueella järjestetään kiihdytyskilpailuja tai kiihdytysajoharjoittelua. Lisäksi meluselvitystä ei ole laadittu siten, että ennakolta voitaisiin varmistua muun kilpailu- ja harjoittelutoiminnan maksimimelutasojen jäävän alle lupamääräyksessä 15 asetettujen melun raja-arvojen. Edellä mainitun johdosta ja ottaen huomioon ympäristönsuojelulain 4 §:n mukaisen ennaltaehkäisyn ja haittojen minimoinnin periaatteen hallinto-oikeus on lisännyt lupapäätökseen lupamääräyksen 4 a. Sen mukaan melun leviämistä pohjoisen suuntaan on vähennettävä suunnitelmallisesti ja siten, että lupamääräyksissä asetetut melun raja-arvot saavutetaan. Luvan saaja on määrätty laatimaan suunnitelma lupahakemuksen mukaisen toiminnan aiheuttaman melun leviämisen estämisestä meluesteiden ja muiden ratkaisujen avulla. Suunnitelmavelvollisuuden tavoitteena on ennakolta varmistua siitä, että melulle lupamääräyksissä asetetut raja-arvot saavutetaan. Suunnitelma on laadittava ottamalla huomioon alueella tehdyt melumittaukset. Meluesteiden paikan ja korkeuden tai muiden toimenpiteiden vaikutusten arviointi on tarvittaessa tehtävä melumallinnuksen avulla.

Asiassa saatu selvitys toiminnan vaikutuksista alueen pohjavesiin

Moottoriurheilukeskus sijaitsee pohjavesialueen vedenjakaja-alueella, mistä johtuen alueen pohjavedet virtaavat useaan eri suuntaan. Lisäksi keskus sijaitsee osittain orsivesialueella. Rata-alueella maanpinnan korkeus on keskimäärin tasossa +106 m, varsinaisen pohjaveden pinta on tasossa +91 m ja orsiveden pinta keskimäärin tasossa +98 m. Turun Seudun Vesi Oy:n vedenottamo sijaitsee 1,1 kilometrin, Huittisten kaupungin vedenottamo 2,3 kilometrin, Alastaron vedenottamo 2,5 kilometrin ja Vampulan kunnan vedenottamo 3 kilometrin etäisyydellä moottoriurheilukeskuksen ylävarikkoalueelta. Lännessä moottoriurheilukeskus rajoittuu Turun Seudun Vesi Oy:n tekopohjavesilaitoksen suoja-alueeseen.

Kaarre-, testi- ja kiihdytysradan yhtenäinen asfaltoitu rata-alue on bitumistabiloitu. Hulevesistä suurin osa (arviolta 60–70 %) ohjataan käsiteltäviksi radan viereen sijoitetuissa öljynerotuskaivoissa (10 kpl). Radan kallistukset/kaadot ovat sellaiset, että kaikkien radan hulevesien ohjaaminen kaivoihin ei ole mahdollista, vaikka alueelle rakennettaisiin lisää kaivoja. Asfalttiradan reuna-alueet on turva-alueita lukuun ottamatta nurmetettu molemmin puolin. Nurmikkoalue on 4–10 metriä leveä. Nurmikkoalueet ohjaavat hulevesiä öljynerotuskaivojen suuntaan.

Ajoneuvojen huoltotoimintaan osoitetut ylä- ja alavarikko ovat bitumistabiloituja. Ylävarikko on asfaltoitu kokonaan ja alavarikko suurelta osin. Ylävarikon hulevedet johdetaan öljynerotuskaivoissa (8 kpl) käsiteltäviksi ja edelleen maaperään imeytettäviksi rata-alueen ulkopuolella. Alavarikon asfalttipintaan on jätetty maakaistoja hulevesien maaperään imeytymistä varten. Varikkoalueen alla on yhtenäinen bitumistabiloitu laatta, joka estää hulevesien imeytymisen syvemmälle maaperään. Uudet huoltoalueet toteutetaan samalla tavalla kuin ylävarikko. Ajoneuvojen huolto on sallittu ainoastaan huoltoalueilla.

Ratalaajennusten yhteydessä alavarikon itäpuolinen 0,6 hehtaarin alue, kisavarikon yhteydessä oleva 0,9 hehtaarin alue ja testausvarikon itäpuolinen 0,2 hehtaarin alue asfaltoidaan ja varikkoalueiden hulevedet johdetaan öljynerotuskaivoihin, joista ne imeytetään puhdistettuina maaperään.

Kiihdytysradalla käytetään liima-ainetta lisäämään rata-alueen kitkaa. Kitkansäätöainetta, tuotenimi PJ1 Trackbite, levitetään kiihdytyssuoran pintaan noin 400 metrin matkalle ja 14 metrin leveydeltä. Vuotuinen käyttömäärä on noin 2 000 litraa.

Asiakirjoissa on esitetty VTT:n vuonna 2002 kitkansäätöaineesta ja sen haihdutusjäännöksestä tekemä infrapunaspektrometrinen määritys. Määrityksen perusteella kitkaa parantava neste koostuu pääasiassa polypropyleeniglykolin tyyppisestä polymeeristä, joka on liuotettu etanoliin. Selvityksessä mainitaan, että VTT:n käsityksen mukaan valmiste ei sisällä ympäristölle haitallisia yhdisteitä ja että päätöksen yhdisteen käytöstä kyseiseen tarkoitukseen antaa ympäristöviranomainen. Asiakirjoissa olevan kitka-aineen käyttöturvallisuustiedotteen (Material Safety Data Sheet, päiväys 11.9.2009) mukaan yhdiste sisältää pohjavedelle haitallisia aineita, muun muassa tolueenia ja heksaania.

Moottoriurheilukeskuksen alueella varastoidaan pysyvästi radan kunnossapitokaluston edellyttämiä poltto-, voitelu- ja muita aineita. Nesteet säilytetään lukitussa varastossa astioihin varastoituna. Bensiinin ja voiteluaineiden säilytysastiat ovat korkeintaan 20 litran suuruisia. Rata-alueella säilytetään lisäksi öljyvahinkojen torjuntaan tarpeellisia imeytysaineita vähintään 0,5 tonnia ja kilpailujen aikana vähintään 1 tonni. Kiihdytyskilpailujen ajaksi järjestäjä tuo alueelle tarvittavan määrän kiihdytysradan pintakäsittelyaineita. Rata-alueella käytettäviä kemikaaleja ovat hakemuksen mukaan nestekaasu, bensiini, polttoöljy, diesel, metanoli. kerosiini, isopropyylinitraatti ja nitrometaani.

Alueella hetkellisesti varastoitavien polttoaineiden ja kemikaalien määrä vaihtelee rata-alueen käytöstä riippuen. Suurimmillaan radankäyttäjien varastot ovat kilpailujen aikana. Radankäyttäjien on säilytettävä tarvitsemansa polttonesteet ja muut aineet tiiviissä säiliöissä. Kilpailujen ulkopuolisina aikoina alueella ei varastoida muita kuin radan kunnossapitokaluston käyttämiä kemikaaleja.

Radankäyttäjien ajoneuvojen tankkauksesta ja huoltotoiminnasta aiheutuvat riskit minimoidaan edellyttämällä näiden toimintojen suorittamista ratahenkilökunnan antamien määräysten mukaisesti tähän tarkoitukseen erityisesti varustetuilla alueilla. Tankkausalueella on nestettä läpäisemätön tankkausmatto, johon mahdollisesti tippuvat polttoaineet puhdistetaan välittömästi. Huoltopaikalla kaikkien radan käyttäjien on käytettävä ajoneuvon alla nestettä läpäisemätöntä suojaa.

Selvitys toiminnan vaikutuksista maaperään ja pohjaveteen on tehty vuonna 2009 (Moottoriurheilukeskuksen maaperän pilaantuneisuusselvitys, Pöyry Oy, 15.12.2009). Selvityksessä tutkimuspisteet (21 kpl) sijoitettiin alueelle käyttöhistorian ja nykyisten toimintojen mukaan niin, että mahdollisesti pilaantuneet alueet saatiin kartoitettua. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuudet olivat tutkituissa näytteissä alle määritysrajan ja raskasmetallipitoisuudet vastasivat luontaisia pitoisuuksia. Yhdessä maaperänäytteessä todettiin määritysrajaa suurempi mineraaliöljypitoisuus 40 mg/kg.

Oikeudellinen johtopäätös pohjaveden suojelun osalta

Toiminnalla ei ole aikaisempaa ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa. Resykli Oy:n I luokan pohjavesialueella sijaitsevan moottoriurheiluradan toiminnan ympäristövaikutukset maaperään ja pohjaveteen arvioidaan nyt ensimmäistä kertaa ympäristönsuojelulain asettamien vaatimusten osalta.

Kun otetaan huomioon ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin 3 kohta, on ympäristönsuojelulain 8 §:n 1 momentissa tarkoitettu pohjaveden pilaamiskiellon vastainen seuraus aina ympäristöluvan myöntämisen ehdoton este. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan noudattaminen ei oikeuta toimintaa harjoitettaessa poikkeamaan ehdottomasta pohjaveden pilaamiskiellosta. Pohjaveden pilaamiskielto sisältää vaaran aiheuttamisen kiellon, eikä toiminnan tarvitse aiheuttaa konkreettista pilaantumista ollakseen pohjaveden pilaamiskiellon vastaista. Moottoriurheiluratatoiminnassa pohjaveden pilaantumisen riskit liittyvät pääasiassa ajoneuvoista onnettomuustilanteissa valuvien nesteiden joutumiseen pohjaveteen ja varikkoalueen tankkauksiin sekä huoltotoimenpiteisiin. Moottoriurheiluradan toiminta tärkeällä pohjavesialueella edellyttää, että pohjaveden pilaantumisriski on riittävästi suljettu pois.

Aluehallintovirasto on antanut useita lupamääräyksiä, joiden tarkoituksena on estää pohjaveden pilaantuminen. Lupamääräyksessä 7 on kielletty polttoaineiden ja muiden kemikaalien varastointi alueella. Lupamääräyksessä 8 on määrätty päätöksen liitteen 1 mukaisella moottoriradan perusosalla 1, radan testausosan osalla 2 ja kiihdytysradan pinnoitetuilla alueilla syntyvien valumavesien keräämisestä ja varustamisesta öljynerotuksella. Lisäksi lupamääräyksessä 9 on määrätty päätöksen liitteen 2 mukaisesti rakennettavien moottoriradan jatko-osan 3, siihen liittyvän kisavarikon sekä muiden päätöksen liitteen 1 mukaisten varikkotoimintaan jatkossa käytettävien alueiden pinnoittamisesta nesteenpitävästi ja valumavesien johtamisesta täyttymishälytyksellä varustetun hiekan- ja öljynerotuskaivon kautta.

Kiihdytysradalla käytettävästä kitka-aineen käytöstä on määrätty lupamääräyksessä 16 siten, että kiihdytysrata on puhdistettava kitka-aineesta välittömästi aineen käytön päätyttyä ja puhdistuksesta syntyvä jäte on otettava talteen. Kitka-ainetta sisältävän jätteen kaatopaikkakelpoisuus on selvitettävä kertaalleen.

Kun otetaan huomioon moottoriurheiluradan sijainti I luokan pohjavesialueella, jota käytetään yhdyskuntien vedenhankintaan, ja alueen hydrogeologiset olosuhteet sekä toimintaan liittyvä onnettomuusriski, saattaa hakemuksen mukainen moottoriurheiluradan toiminta aiheuttaa pohjaveden pilaantumisvaaraa, jota ei aluehallintoviraston antamilla lupamääräyksillä ole riittävästi suljettu pois.

Hallinto-oikeus on edellä mainitut seikat huomioon ottaen pilaantumisriskin vähentämiseksi muuttanut lupamääräystä 9 päätöksestään tarkemmin ilmenevin tavoin. Onnettomuusmahdollisuuden vuoksi pohjavesisuojarakenteita on lisätty moottoriradan jatko-osan suoja-alueisiin. Vaikka kitka-aineen haitalliset yhdisteet ovat melko helposti haihtuvia, selvitykset kitka-aineesta eivät ole riittävät ottaen huomioon VTT:n lausunnossa ja käyttöturvallisuustiedotteessa olevat ristiriitaisuudet. Tämän vuoksi on hallinto-oikeus, kitka-aineen haitallisuuden tarkemmaksi arvioimiseksi, lisännyt päätökseen velvoitteen selvittää kitka-aineen käytön pohjavedelle aiheuttama riski. Aluehallintovirasto on päätöksensä perusteluissa todennut, että mikäli moottoriurheilukeskuksen alueelta pohjavesialueelle johdettavien valumavesien laatu sitä edellyttää, luvan saajan on varauduttava kuljettamaan tai johtamaan valumavedet pohjavesialueen ulkopuolelle. Asiasta ei kuitenkaan ole annettu lupamääräystä. ELY-keskus on lausunnossaan edellyttänyt valumavesien johtamista umpitankkiin tai pohjavesialueen ulkopuolelle. Hallinto-oikeus on lisännyt lupamääräykseen 9 selvitysvelvollisuuden toiminnasta pohjavesille aiheutuvan riskin suunnitelmalliseksi vähentämiseksi. Tällöin on selvitettävä muun muassa mahdollisuus kuljettaa tai johtaa ainakin jotkin hulevesijakeet pohjavesialueen ulkopuolelle. Selvitys on tarpeen toiminnan sijaitessa yhdyskuntien vedenhankinnalle tärkeällä pohjavesialueella.

Kun otetaan huomioon, että maaperätutkimuksessa kaikki näytteet alittivat valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista öljyhiilivetyjakeille annetun kynnysarvon 300 mg/kg eivätkä asiakirjoissa olevat pohjaveden tarkkailutulokset osoita nykyisestä toiminnasta aiheutuneen pohjaveden merkittävää pilaantumisen vaaraa, asiassa ei ole tässä vaiheessa tarpeen kieltää kitka-aineen käyttöä tai määrätä hulevesien johtamisesta pohjavesialueen ulkopuolelle. Asia tulee aluehallintovirastossa vireille ja arvioitavaksi tehtävän selvityksen ja tällöin käytettävissä olevien tarkkailutulosten perusteella.

Muilta osin aluehallintoviraston lupamääräyksiä toiminnasta pohjavesille aiheutuvan riskin vähentämisen osalta voidaan pitää riittävinä.

Oikeudellinen loppupäätelmä

Kun otetaan huomioon rata-alueen sijainnista ja lähiympäristöstä saatu selvitys, etäisyydet lähimpiin häiriintyviin kohteisiin ja aluehallintoviraston päätöksen lupamääräykset hallinto-oikeuden muuttamassa muodossa, toiminnasta ei aiheudu ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentissa tarkoitettua luvan myöntämisen esteenä olevaa seurausta. Ympäristönsuojelulain 42 §:ssä säädetyt luvan myöntämisen edellytykset ympäristölupahakemuksen mukaiselle toiminnalle ovat täyttyneet ja ympäristölupa on voitu myöntää. Valituksissa esitettyjen vaatimusten johdosta päätöstä ei ole syytä enemmälti muuttaa.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

1. A ja hänen asiakumppaninsa ovat valituksessaan vaatineet, että hallinto-oikeuden ja aluehallintoviraston päätökset kumotaan ja hakemus hylätään. Moottoriradan toiminta on määrättävä lopetettavaksi kohtuullisin aikarajoin. Ellei toimintaa voida määrätä lopetettavaksi, se on rajoitettava ajoneuvojen määrän, melupäästöjen ja toiminta-aikojen osalta niin vähäiseksi, ettei ympäristön pilaantumista voi tapahtua. Radan laajentaminen sekä radalla leiriytyminen ja yöpyminen on kiellettävä. Etelä-Suomen aluehallintovirasto ja Vaasan hallinto-oikeus on velvoitettava korvaamaan A:n ja B:n oikeudenkäyntikulut.

Valittajat ovat uudistaneet kaiken moottorirataan liittyen vuodesta 1996 lähtien esittämänsä ja lausuneet vaatimustensa tueksi lisäksi muun ohella seuraavaa:

Jos toiminnan jatkaminen sallitaan, meluselvitysten sekä maaperän ja pohjaveden suojelua koskevien selvitysten ja selvittämismenettelyjen haitankärsijöiden oikeusturvaa loukkaavat virheet on korjattava. Radat, varikot ja muut sellaiset on määrättävä tiivistettäviksi ja pohjavesialueen ulkopuolelle johtavat viemärit rakennettaviksi. Kitkansäätöaineen käyttö moottoriradalla on kiellettävä.

On esitettävä asianmukainen meluntorjuntasuunnitelma. Jatkuvatoimisen melumittauksen on oltava ympärivuotista tai radan talviaikainen käyttö on kiellettävä. Mittaustulokset on julkaistava internetissä reaaliaikaisesti tai ainakin viikoittain. Moottoriradan vieressä olevaan ulkoilureitistöön, radan pohjoispuolella olevaan luonnonsuojelualueeseen, radan länsipuolella olevaan Kankaanjärveen sekä radan pohjois- ja eteläpuolella oleviin loma-asuntoihin nähden on määrättävä sovellettaviksi loma-asumista sekä taajamien ulkopuolella sijaitsevia virkistys- ja luonnonsuojelualueita koskevia melun ohjearvoja. Kiihdytysautojen osalta ja radan eteläpuolisella loma-asuntoalueella on noudatettava normaaleja ekvivalentti- ja enimmäismelun ohjearvoja. Sallitut päivittäiset enimmäistoiminta-ajat on muutettava meluselvityksessä silmällä pidettyjä toiminta-aikoja vastaaviksi. Lupamääräyksen 20 mukaiseen suunnitelmaan on sisällytettävä moottoriradan kaikki melua aiheuttavat toiminnot.

Siltä osin kuin aluehallintovirasto on hylännyt hakemuksen motocross- ja jokamiesluokan ratojen pinnoittamattomilla osilla tapahtuvan toiminnan osalta, on määrättävä tuon toiminnan lopettamisesta johtuvat toimet ja lopettamisen vuoksi tarpeelliset selvitykset. Edellä mainitut radat on määrättävä käyttökieltoon ja purettaviksi.

Kun otetaan huomioon toiminnan sijoituspaikka Virttaankankaan pohjavesialueella, ympäristöluvan myöntämisen edellytykset eivät täyty etenkään toiminnan laajentamisen osalta. Myöskään toiminnan jatkaminen sijoituspaikkaluvan nojalla ei ole mahdollista. Hallinto-oikeus on poikennut linjastaan, jonka mukaan maaperän ja pohjaveden pilaantumisen vaarakin on estettävä. Nyt on sallittu, että rata-alueelle levitetään vuosittain tuhansia litroja kitkansäätöainetta. Kitkansäätöaineen käyttö Alastaron moottoriradalla on ympäristönsuojelulain 7 ja 8 §:n vastaista ja voi pilata satojen tuhansien ihmisten käyttämän pohjaveden.

Kitkansäätöainetta koskevasta käyttöturvallisuustiedotteesta ilmenee, että aineen levitys vaarantaa pohjaveden. Levitettävän kitka-aineen määrää ja radan puhdistamista aineesta on käytännössä mahdotonta valvoa. On vaikea uskoa, että rata olisi puhdistettavissa sadekuurojen välillä kilpailusta ja vuodesta toiseen ja että kitkansäätöainetta ei kertyisi maaperään ja pohjaveteen. Toiminnanharjoittaja ei ole esittänyt selvitystä menetelmistä, joilla se onnistuisi. Kiihdytyskilpailuja voidaan pitää myös yöllä, joten puhdistus ja tarkastukset on pystyttävä tekemään pimeässä. Kilpa-autojen rakenteiden pettäessä öljyä ja polttoainetta voi vuotaa radalle. Öljyn ja kitka-aineen siivoaminen yhdessä on vaikeaa.

VTT:llä teetetty tutkimus kitkansäätöaineen sisällöstä ei ole siten luotettava, että valmistajan tuoteturvallisuustiedotteessa ilmoittamat pohjavesivaarat voitaisiin jättää huomiotta. Tutkimuksen teettäjän K:n osaa asiassa ei ole selvitetty. Epäilyä tutkimuksen käyttökelpoisuudesta lisää se, että tutkimustulos ei vastaa aineen valmistajan käyttöturvallisuustiedotteen tietoja. On epätodennäköistä, että valmistaja sisällyttää tiedotteeseen kieltoja ja varoituksia, jotka ovat aiheettomia.

VTT:n tutkimuksen mukaan kitkansäätöaine liukenee huonosti veteen. Jos näin on, ainetta jää maaperään. Myös maaperän pilaaminen on kiellettyä.

Toiminnasta aiheutuvaa melua koskevat selvitykset ovat puutteellisia ja virheellisiä. Ympäristöluvan mukaisesta toimintapäivästä aiheutuvaa kokonaismelua ei ole laskettu eikä me³lun kapeakaistaisuutta otettu huomioon. Enimmäismelumittaukset koskevat vain joitakin kiihdytysautoluokkia. Meluselvityksessä ei ole otettu huomioon niitä kilpailuluokkia, joiden osalta melua ei ole rajoitettu, eikä eri ratojen samanaikaista käyttöä ja toiminnan taustaäänitasoa. Ympäristöluvan mukaan toiminta saa muutamaa päivää lukuun ottamatta jatkua läpi vuoden aamusta iltaan kello 20:een. Meluselvitykset on tehty lyhytaikaisia toimintoja, esimerkiksi 50 prosentin päivittäistä toiminta-aikaa, silmällä pitäen, kun ne olisi tullut tehdä hakemuksen mukaisen toiminta-ajan pohjalta.

Suuri määrä selvityksiä on jätetty ELY-keskuksen jälkikäteen tehtäväksi. Selvitysten on oltava käsillä lupamenettelyssä, muutoin menettely on turha. Selvitysten jäädessä myöhemmäksi asianosaiset eivät saa tilaisuutta tulla kuulluiksi keskeisistä kysymyksistä eivätkä valittaa niiden osalta.

2. Resykli Oy on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan siltä osin kuin hallinto-oikeus on muuttanut aluehallintoviraston päätöksen lupamääräyksiä 4 ja 9 ja antanut lupamääräyksen 4 a. Ellei hallinto-oikeuden päätöstä lupamääräyksen 4 osalta kumota, päätöstä on muutettava niin, että määräyksen mukaisina hiljaisina päivinä radoilla voidaan harjoittaa toimintaa, josta ei aiheudu melua, kuten ajo-opetuksen antamista. Ellei päätöstä lupamääräyksen 4 a osalta kumota, sitä on muutettava niin, että meluesteisiin liittyvät toimet tehdään vain, jos lupamääräysten 14 ja 15 mukaisia raja-arvoja ei muutoin saavuteta.

Asetettuja määräaikoja on jatkettava valitusmenettelyn kestoa vastaavasti tai toissijaisesti korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen antamista seuraavan kalenterivuoden loppuun. Ellei hallinto-oikeuden päätöstä lupamääräykseen 4 tehdyn lisäyksen osalta kumota, sitä ei tule kuitenkaan määrätä tuolta osin noudatettavaksi ennen korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen antamista seuraavan ajokauden jälkeisen vuoden alkua.

Yhtiö on esittänyt vaatimustensa tueksi muun ohella seuraavaa:

Hallinto-oikeuden muuttama lupamääräys 4 vaarantaa kiihdytyskilpailujen ja -harjoitusten järjestämisen Suomessa. Järjestäjien on katettava myös määräyksen mukaisten hiljaisten päivien kustannukset, jolloin järjestämiskustannukset nousevat kohtuuttomasti. Aluehallintoviraston päätöksen lupamääräys 4 on riittävä.

Hallinto-oikeuden muuttama lupamääräys 4 ja hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ovat ristiriidassa keskenään. Lupamääräyksen perusteella kaikki toiminta radalla on kiellettyä kiihdytyskilpailujen ja -harjoitusten jälkeisinä kahtena päivänä. Perustelujen mukaan radalla kuitenkin voitaisiin tuolloinkin suorittaa esimerkiksi tavanomaiseen ajo-opetukseen kuuluvaa harjoittelua, josta ei aiheudu melua.

Hallinto-oikeuden päätöksen lupamääräys 4 a meluesteistä ja muista lupamääräysten 14 ja 15 mukaisten raja-arvojen saavuttamisen varmistamiseksi toteutettavista toimista on asetettu ilman indisiota, jonka perusteella mainittujen raja-arvojen saavuttamisen voitaisiin katsoa edellyttävän meluesteitä tai muita toimia. Lupamääräys 4 a on perusteeton.

Aluehallintoviraston päätöksen lupamääräykset ovat riittäviä maaperän ja pohjavesien suojelemiseksi, eivätkä hallinto-oikeuden lupamääräykseen 9 tekemät muutokset ole tarpeellisia.

Ellei hallinto-oikeuden päätöstä lupamääräykseen 4 tehdyn lisäyksen osalta kumota, lupamääräyksen voimaantulolle on asetettava riittävä määräaika. Kilpailujen ajankohdat päätetään ja järjestelyihin liittyvät sopimukset tehdään hyvissä ajoin ennen ajokauden alkua. Ellei riittävää määräaikaa aseteta, Resykli Oy:lle ja kilpailujen järjestäjille aiheutuu kohtuuttomia seurauksia.

Ellei lupamääräystä 4 a kumota, tulisi sitä muuttaa niin, että toimenpiteitä on tehtävä vain, jos asetettuja melun raja-arvoja ei muuten saavuteta. Suunnitelman laatimiselle on varattava riittävä aika.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue on lausunnossaan esittänyt, että A:n ja hänen asiakumppaniensa valitus hylätään. Aluehallintovirasto on tältä osin viitannut päätökseensä ja hallinto-oikeudelle antamaansa lausuntoon. Aluehallintovirastolla ei ole ollut lausuttavaa Resykli Oy:n valituksesta.

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on lausunnossaan esittänyt, että hallinto-oikeuden päätöstä muutetaan hallinto-oikeuden vähemmistön äänestyslausunnon mukaisesti pohjaveden pilaantumisvaaran ehkäisemiseksi. Hallinto-oikeuden päätöksellä asetettu velvoite pohjavedelle aiheutuvan vaaran selvittämisestä muutetun lupamääräyksen 9 mukaisesti merkitsee käytännössä lupakäsittelyn jatkamista keskeisen asiasisällön osalta. Pohjavesille aiheutuvan riskin selvitysvelvoite myös osoittaa, ettei mainittua vaaraa ole kyetty hallinto-oikeuden osittain muuttamien lupamääräysten perusteella täysin poistamaan. Alueen pinnoitetuilta osilta tulevien valumavesien ohjaaminen öljynerottimien kautta pohjavesialueelle ei ole parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukainen ratkaisu.

Hallinto-oikeuden päätöksellä muutettu lupamääräys 4 ja lisätty lupamääräys 4 a ovat tarpeellisia.

Liedon kunnan terveydensuojeluviranomainen on ilmoittanut, ettei se anna vastinetta.

Loimaan ympäristölautakunnalle, Loimaan kaupunginhallitukselle, Huittisten ympäristö- ja rakennuslautakunnalle, L:lle ja hänen asiakumppaneilleen sekä I:lle ja hänen asiakumppaneilleen on varattu tilaisuus vastineen antamiseen.

Resykli Oy on selityksessään vaatinut, että A:n ja hänen asiakumppaniensa valitus hylätään.

Vaatimus sade- ja hulevesien johtamisesta pohjavesialueen ulkopuolelle on perusteeton. Alue ratoineen olisi rakennettava lähes kokonaisuudessaan uudelleen. Viemäröinti vaikuttaisi pohjaveteen, kun sadevedet johdettaisiin pohjavesialueen ulkopuolelle. Alueen toiminnanharjoittajista vain Resykli Oy johtaa sade- ja hulevedet erottelukaivojen läpi. Yhtiön toiminnassa ei käytetä sorapintaisia alueita. Diesel-/moottoripolttoöljystä on luovuttu. Yhtiölle toiminnanharjoittajana asetetut tarkkailuvelvoitteet ovat kattavia. Aluetta käytetään enimmäkseen huhtikuusta loka–marraskuuhun. Muina aikoina, jolloin myös suurin osa sade- ja hulevesistä muodostuu, toiminta alueella on vähäistä. Näin ollen pohjavesialueen ulkopuolelle johdettavat vedet olisivat puhtaita. Kaivoitus ja putkitus ovat talven ja pakkasten vuoksi hyvin ongelmallisia.

A on selityksessään vaatinut, että Resykli Oy:n valitus jätetään myöhään tehtynä tutkimatta tai toissijaisesti hylätään. Ellei yhtiön hakemusta hylätä, kaikki moottoriratatoiminnan alueet on tiivistettävä ja vedet viemäröitävä öljynerotuskaivojen läpi pohjavesialueen ulkopuolelle. Kaatojen ja kallistusten on oltava asianmukaisia. Epäasianmukaiset kymmenen öljynerotuskaivoa on määrättävä purettaviksi. Ajoneuvojen tankkaus alueella on kiellettävä tai sitä varten on rakennettava erityissuojattu alue. Autojen korjaukset ja huollot alueella on kiellettävä. Viemäröinnin vaikutus pohjaveden muodostumiseen on selvitettävä.

Resykli Oy on antanut A:n selityksen johdosta vastaselityksen.

A on Resykli Oy:n selityksen johdosta antamassaan vastaselityksessä lausunut muun ohella, että lupamenettelyssä tapahtuneen kuulemisvirheen vuoksi toimintaa talvikaudella koskeva hakemuksen virheellisyys huomattiin vain sattumalta. Ellei hakemusta hylätä, lupamääräykset on asetettava lähtien melutasoon perustuvasta melun tarkastelusta. Tällöin ei tule antaa merkitystä sille, onko alueella harjoitettavana toimintona esimerkiksi kilpailu vaiko ajoharjoittelu ja välineenä esimerkiksi tieliikennekelpoinen auto. Jatkuvatoimisten melumittausten paikat on määrättävä lähimpiin häiriintyviin kohtiin. Toiminnanharjoittaja on velvoitettava ennalta ilmoittamaan kaikista tilaisuuksista ja päivistä, joista aiheutuu moottoriratamelua. Päivän enimmäismelutaso on tällöin ilmoitettava sekä ekvivalenttisena että enimmäismelua koskevana.

E on Resykli Oy:n selityksen johdosta antamassaan vastaselityksessä muun ohella vaatinut, että megafonien käyttö toiminnassa kielletään.

Merkitään, että korkein hallinto-oikeus on tänään antamallaan toisella päätöksellä (diaarinumero 2180/1/14) ratkaissut A:n ja B:n valituksen Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä 30.5.2014 nro 14/0171/2 ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaista hallintopakkoa koskevassa asiassa.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Toiminnan ja sen laajentamisen kieltämistä ja toiminnan lopettamista koskevia vaatimuksia ei tutkita.

2. Vaatimus Resykli Oy:n valituksen tutkimatta jättämisestä hylätään.

3. Hallinto-oikeuden muuttamaa lupamääräystä 4 täydennetään Resykli Oy:n valituksesta seuraavasti (muutos kursiivilla):

"4. Ratojen käyttö on kielletty juhannusaattona, juhannuspäivänä, jouluaattona ja joulupäivänä. Kiihdytysajoneuvojen kilpailu- ja ajoharjoittelutoiminta on kielletty lisäksi pitkäperjantaina sekä 1. ja 2. pääsiäispäivänä.

Sellaisia päiviä, jolloin moottoriradalla ei ole ajoharjoittelu- eikä kilpailutoimintaa, on oltava 15.6.–31.7. välisenä aikana vähintään kaksi viikonloppua (lauantai ja sunnuntai), joista yksi viikonloppu kesäkuussa ja yksi viikonloppu heinäkuussa. Määräystä on noudatettava 1.1.2013 lähtien. Toimintataukopäivistä on tiedotettava määräyksen 20. mukaisesti. Kiihdytyskilpailujen ja kiihdytysajoharjoitusten jälkeen on pidettävä vähintään kaksi hiljaista päivää, jolloin ratojen käyttö melua aiheuttavaan toimintaan on kielletty."

4. Hallinto-oikeuden muuttamaa lupamääräystä 9 muutetaan A:n ja hänen asiakumppaniensa valituksesta seuraavasti (muutos kursiivilla):

"9. Aluehallintoviraston päätöksen liitteen 2 mukaisesti rakennettavat moottoriradan jatko-osa 3, siihen liittyvä kisavarikko sekä muut päätöksen liitteen 1 mukaiset varikkotoimintaan jatkossa käytettävät alueet on pinnoitettava nesteenpitävästi ja valumavedet on johdettava täyttymishälytyksellä varustetun hiekan- ja öljynerotuskaivon kautta. Moottoriradan jatko-osan itä- ja länsipäässä olevien suoja-alueiden alapuolinen maaperä on suojattava tiiviillä vettä läpäisemättömällä suojarakenteella, jo³ka ehkäisee alueella mahdollisesti maaperään vuotavien aineiden pääsyn pohjaveteen.

Määräyksen mukaiset varikkoalueet on toteutettava 31.12.2014 mennessä ja moottoriradan jatko-osa 3, siihen liittyvä kisavarikko ja suoja-alueet pohjavesisuojauksien osalta 31.12.2017 mennessä. Uutta rataosaa ja siihen liittyvää varikkoa ei saa ottaa käyttöön ennen kuin toimenpiteet on tehty. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle on varattava hyvissä ajoin viimeistään kolme viikkoa ennen kyseisen alueen käyttöönottoa mahdollisuus tarkastaa rakenteet ja laitteet toimintakunnossa ennen niiden käyttöönottoa.

Luvan saajan on esitettävä yksityiskohtaiset edellä mainittujen rata- ja varikkoalueiden rakentamista, valumavesien keräystä ja johtamista sekä alueiden pinnoittamista koskevat suunnitelmat rakennepiirroksineen, erotuskaivojen mitoitustietoineen ja toimenpiteiden toteutusaikatauluineen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle tarkastettavaksi 3 kuukautta ennen toimenpiteiden toteuttamisen aloittamista.

Luvan saajan on vähennettävä toiminnasta pohjavesille aiheutuvaa riskiä. Sen on hyvissä ajoin ennen laajennusalueen käyttöönottoa ja viimeistään 31.8.2016 toimitettava aluehallintovirastolle selvitys toiminnasta pohjavesille aiheutuvasta riskistä ja suunnitelma sen vähentämisestä. Suunnitelmassa on muun muassa esitettävä, miten rata- ja varikkoalueilla muodostuvat hulevedet öljynerotuksen jälkeen kerätään tiiviiseen säiliöön tai altaaseen ja kuljetaan tai johdetaan pohjavesialueen ulkopuolelle. Lisäksi suunnitelmaan on liitettävä riskinarvio rata-alueella käytettävän kitkansäätöaineen vaikutuksista alueen pohjaveteen. Aluehallintoviraston on selvityksen ja suunnitelman saatuaan annettava päätös, jolla täydennetään lupapäätöstä lupamääräyksillä hulevesien kuljettamisesta tai johtamisesta pohjavesialueen ulkopuolelle ja muilla pohjaveden suojelemiseksi mahdollisesti tarvittavilla lupamääräyksillä."

5. Valitukset hylätään enemmälti. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muutoin muuteta.

Lupamääräyksen 4 a mukaisen suunnitelman esittämiselle asetettu määräaika pidennetään päättymään 31.12.2016.

Lupamääräyksen 9 mukainen

- varikkoalueen toteuttamiselle asetettu määräaika pidennetään päättymään 31.3.2016; ja

- moottoriradan jatko-osan 3, siihen liittyvän kisavarikon ja suoja-alueiden pohjavesisuojauksien toteuttamiselle asetettu määräaika pidennetään päättymään 31.12.2018.

6. A:n ja B:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään.

Perustelut

1. Tutkimatta jättäminen

Asiassa on arvioitavana, voidaanko Virttaankankaan moottoriurheilukeskukselle myöntää ympäristönsuojelulain (86/2000) mukainen ympäristölupa ja millaisin lupamääräyksin se voi tapahtua. Edellä ratkaisukohdassa mainittuja vaatimuksia ei voida tutkia lupa-asian yhteydessä. Sen vuoksi vaatimukset on jätettävä tutkimatta.

2. Vaatimuksen hylkääminen

Hallinto-oikeuden päätös on annettu 30.5.2014. Resykli Oy on toimittanut valituskirjelmänsä korkeimpaan hallinto-oikeuteen 30.6.2014 saapuneella sähköpostilla eli, hallintolainkäyttölain 22 §:n mukaisen 30 päivän valitusajan päättymisen satuttua sunnuntaiksi 29.6.2014, määräajassa. Tämän vuoksi yhtiön valitusta ei ole jätettävä myöhään tehtynä tutkimatta ja tätä koskeva vaatimus on hylättävä.

3. Lupamääräyksen 4 täsmentäminen

Hallinto-oikeuden päätöksellä muutetun lupamääräyksen 4 mukaan kiihdytyskilpailujen ja kiihdytysajoharjoitusten jälkeen on pidettävä vähintään kaksi hiljaista päivää, jolloin ratojen käyttö on kielletty. Päätöksen perusteluissa on tältä osin lausuttu, että melua aiheuttavaa toimintaa on tarpeen rajoittaa lupamääräyksessä tarkoitettuina edellä mainittuina päivinä ja että alueella ei saa tuolloin harjoittaa melua aiheuttavaa toimintaa. Korkein hallinto-oikeus on täsmentänyt hallinto-oikeuden muuttamaa lupamääräystä 4 ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla niin, että lupamääräys vastaa hallinto-oikeuden päätöksen edellä viitattuja perusteluja.

4. Lupamääräyksen 9 muuttaminen

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulain (86/2000) 8 §:ssä säädetään pohjaveden pilaamiskiellosta. Pykälän 1 momentin 1 kohdan mukaan ainetta tai energiaa ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisesti huonontua.

Ympäristönsuojelulain (86/2000) 42 §:n (647/2011) 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa muun muassa pohjaveden pilaamiskiellon vastaista seurausta (3 kohta).

Ympäristönsuojelulain (86/2000) 43 §:n 1 momentin (647/2011) mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset muun muassa päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista (1 kohta) ja muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja (5 kohta). Pykälän 3 momentin (647/2011) mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvoa sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lupamääräyksissä ei kuitenkaan saa velvoittaa käyttämään vain tiettyä määrättyä tekniikkaa.

Ympäristönsuojelulain (86/2000) 55 §:n 3 momentin mukaan luvassa voidaan erityisestä syystä määrätä, että lupaviranomainen voi täsmentää lupamääräystä tai täydentää lupaa 43 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaisen selvityksen perusteella.

Saatu selvitys

Virttaankankaan moottoriurheilukeskus sijaitsee Säkylänharjun-Virttaankankaan I luokan pohjavesialueella (0278351). Sijoituspaikka on pohjavesialueen vedenjakaja-aluetta, eli pohjavedet virtaavat toiminnan sijoituspaikalta useaan eri suuntaan. Lisäksi osa moottoriurheilukeskuksesta on orsivesialueella. Maanpinnan korkeus rata-alueella on keskimäärin tasossa +106 m. Varsinaisen pohjaveden pinta on tasossa +91 m ja orsiveden pinta keskimäärin tasossa +98 m. Turun Seudun Vesi Oy:n vedenottamo sijaitsee 1,1 kilometrin, Huittisten kaupungin vedenottamo 2,3 kilometrin, Alastaron vedenottamo 2,5 kilometrin ja Vampulan vedenottamo 3 kilometrin etäisyydellä moottoriurheilukeskuksen niin sanotulta ylävarikkoalueelta. Lännessä moottoriurheilukeskus rajoittuu Turun Seudun Vesi Oy:n tekopohjavesilaitoksen suoja-alueeseen.

Moottoriurheilukeskus on toiminut terveydenhoitolain perusteella vuonna 1987 myönnetyn sijoituspaikkaluvan nojalla. Moottoriurheilukeskuksen toiminta on nyt jatkunut noin 25 vuotta.

Ympäristölupa on myönnetty hakemusta vuonna 2012 ratkaistaessa käytössä olleille kaarre- eli moottoriradalle (1,9 km), kiihdytysradalle (1,2 km) ja testiradalle (0,9 km) sekä uudelle moottoriradan jatko-osalle (1,5 km). Hakemus on hylätty rallisprint-radan osalta, motocross- ja jokamiesluokan ratojen pinnoittamattomilla osilla tapahtuvan toiminnan osalta sekä kuorma-autokilpailujen osalta. Myönnetyn ympäristöluvan perusteella sallittuja ajoneuvoja moottoriurheilukeskuksen toiminnassa ovat moottoripyörät, henkilöautot ja kiihdytysajoneuvot.

Moottoriurheilukeskuksen maaperän pilaantuneisuusselvityksen (Pöyry Environment Oy 15.12.2009) mukaan moottoriradan alueelle sijoitettiin 21 tutkimuspistettä. Tutkimuspisteet sijoitettiin alueen käyttöhistoriaa ja nykyisiä toimintoja silmällä pitäen niin, että mahdollisesti pilaantuneet alueet saatiin kartoitettua. Yhteen tutkimuspisteistä asennettiin pohjavesiputki. Ennen vesinäytteen ottamista pohjavettä pumpattiin 25 metrin syvyydestä, eli kolme metriä pohjaveden pinnan alapuolelta. Pumppaus kesti 70 minuuttia, ja pumpatun pohjaveden määrä oli noin 140 litraa.

Edellä mainitun selvityksen tulosten mukaan haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuudet maanäytteissä jäivät alle määritysrajan. Raskasmetallipitoisuudet vastasivat luontaisia pitoisuuksia. Mineraaliöljypitoisuudet jäivät alle kynnysarvojen ja yhtä näytettä lukuun ottamatta alle määritysrajan. Vesinäytteessä ei todettu mineraaliöljyä eikä haihtuvia orgaanisia yhdisteitä. Tutkituilta osiltaan pohjavesi täytti talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset.

Oikeudellinen arviointi ja johtopäätös

Säkylänharjun-Virttaankankaan pohjavesialue on yksi Suomen tärkeimmistä pohjavesialueista. Siellä on useita vedenottamoja ja tekopohjavesilaitos. Moottoriurheilukeskus sijaitsee mainitulla pohjavesialueella. Toimintaan liittyvät autojen tankkaukset, huoltotoimet, moottoririkot, ulosajot ja onnettomuudet aiheuttavat merkittävän riskin pohjavesialueen veden laadulle.

Kun otetaan huomioon alueen huomattava merkitys vedenhankinnalle, on pohjaveden pilaantumisvaaran torjunnassa käytettävillä menetelmillä ja keinoilla pyrittävä ehkäisemään kaikkien moottoriratatoimintaan liittyvien haitallisten päästöjen joutuminen alueen pohjaveteen. Tältä osin lupamääräykset hallinto-oikeuden muuttaminakaan eivät ole riittävän selkeitä eivätkä vastaa hulevesien käsittelyn osalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisia vaatimuksia. Hallinto-oikeuden muuttamaa lupamääräystä 9 on sen vuoksi tarpeen muuttaa edellä ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla niin, että lupamääräyksen perusteella aluehallintovirastolle määräajassa esitettävästä suunnitelmasta on käytävä ilmi, miten rata- ja varikkoalueilla muodostuvat hulevedet öljynerotuksen jälkeen kuljetetaan tai johdetaan pohjavesialueen ulkopuolelle, kuten esimerkiksi viemäriä myöten pumppaamalla. Suunnitelman saatuaan aluehallintoviraston on täydennettävä lupapäätöstä, muiden pohjaveden suojelemiseksi mahdollisesti tarvittavien lupamääräysten lisäksi, lupamääräyksillä hulevesien kuljettamisesta tai johtamisesta pohjavesialueen ulkopuolelle.

5. Valitusten hylkääminen

Saatu selvitys on mahdollistanut ympäristöluvan edellytysten asianmukaisen arvioinnin ja tarpeellisten lupamääräysten antamisen. Lupamääräyksissä mainittujen laitteiden, rakenteiden ja suunnitelmien tarkastaminen on voitu jättää Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tehtäväksi.

Mainituilla perusteilla ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja siinä mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen enemmälti ei ole perusteita.

Ajan kulumisen vuoksi lupamääräysten 4 a ja 9 mukaisia määräaikoja on syytä pidentää edellä ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla.

Korkein hallinto-oikeus toteaa, että lain ympäristönsuojelulain muuttamisesta (423/2015) tultua voimaan 1.5.2015 aluehallintoviraston päätöksen määräys lupamääräysten tarkistamista koskevan hakemuksen jättämisestä aluehallintovirastolle on rauennut.

6. Oikeudenkäyntikulut

Asian laatuun nähden ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, A:lle ja B:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Tuomas Lehtonen, Janne Aer ja Heikki Harjula sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Janne Hukkinen ja Taina Nystén. Asian esittelijä Petri Leinonen.