Muu päätös 2856/2015

Asia Ympäristölupaa koskeva valitus

Valittajat Turveruukki Oy ja A

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 11.3.2014 nro 14/0095/2

Asian aikaisempi käsittely

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on viraston ympäristölupavastuualueella tehdyllä päätöksellään 4.6.2013 nro 53/2013/1 myöntänyt Turveruukki Oy:lle ja A:lle ympäristönsuojelulaissa (86/2000) tarkoitetun määräaikaisen ympäristöluvan Vesiläisennevan turvetuotantoon jo tuotannossa oleville lohkoille 1–4 sekä puuperäisten polttoaineiden tilapäiseen varastoimiseen auma-alueen yhteydessä Siikalatvan kunnassa Siikajokeen laskevan Savalojan vesistöalueella hakemuksen liitetyn suunnitelman ja sen täydennyksen mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on noin 49 hehtaaria.

Aluehallintovirasto on hylännyt hakemuksen siltä osin kuin se koskee turvetuotantoa lisäalueella eli lohkolla 5.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään Turveruukki Oy:n ja A:n aluehallintoviraston päätöksestä yhdessä tekemän valituksen osaksi hyväksyen muuttanut ympäristöluvan voimassaolon määräaikaa sekä lupamääräyksiä 2, 3, 11, 16 ja 18. Muilta osin valitus on hylätty.

Luvan voimassaoloa on muutettu seuraavasti (muutokset kursiivilla):

"Lupa on voimassa tuotantotoiminnan osalta 31.12.2023 saakka ja muutoin 31.12.2025 saakka.

Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan."

Lupamääräyksiä 16 ja 18 on muutettu seuraavasti (muutokset kursiivilla):

16. Tuotantotoiminta on saatettava päätökseen 31.12.2023 mennessä. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta vähintään kahden vuoden ajan ja sen jälkeenkin, kunnes alueet on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai ELY-keskus on todennut alueet eroosion estämiseksi kasvittuneen. Tuotannosta poistettujen alueiden vesienjohtamisessa voidaan tehdä muutoksia ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla, mikäli se on ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaista. Jälkihoitovaiheen vesien johtamisessa ja vesienkäsittelyrakenteiden kunnossapidossa on noudatettava mitä edellä lupamääräyksissä 1–4 on sanottu. Alueiden kasvittumista on tarvittaessa edistettävä esimerkiksi kalkituksella.

18. Jälkihoitotyöt on saatettava päätökseen 31.12.2025 mennessä. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajille määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun ELY-keskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi ja alueen kasvittuneen tai otetun uuteen maankäyttöön.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään nyt kyseessä olevilta osin seuraavasti:

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulain 35 §:n 2 momentin mukaan lupahakemukseen on liitettävä lupaharkinnan kannalta tarpeellinen selvitys toiminnasta, sen vaikutuksista, asianosaisista ja muista merkityksellisistä seikoista siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään.

Ympäristönsuojelulain 41 §:n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.

Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, ympäristönsuojelulain 7–9 §:ssä kiellettyä seurausta, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Ympäristönsuojelulain 43 §:n 1 momentin mukaan luvassa on muun ohella annettava tarpeelliset määräykset päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Lainkohdan 3 momentin mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvoa sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lupamääräyksissä ei kuitenkaan saa velvoittaa käyttämään vain tiettyä määrättyä tekniikkaa. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen.

Ympäristönsuojelulain 50 §:n 2 momentin mukaan luvassa on 42 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua pilaantumisen merkittävyyttä arvioitaessa otettava huomioon, mitä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain mukaisessa vesienhoitosuunnitelmassa tai merenhoitosuunnitelmassa on esitetty toiminnan vaikutusalueen vesien ja meriympäristön tilaan ja käyttöön liittyvistä seikoista.

Ympäristönsuojelulain 52 §:n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään asian laadun mukaan toistaiseksi tai määräajaksi.

Hanke

Asiakirjoissa olevan selvityksen mukaan 49 hehtaarin tuotannossa olevan alueen osalta turvetuotanto on aloitettu vuonna 1988 ja turvetuotantoalueelta ei ole poistettu tuotannosta alueita. Turveruukki Oy ja A ovat 30.12.2011 hakeneet ympäristölupaa Vesiläisennevan turvetuotantoalueen toiminnan jatkamiseen 49 hehtaarin suuruisella tuotantoalueella ja toiminnan aloittamiseen 21,4 hehtaarin suuruisella lisäalueella auma-alue mukaan lukien.

Olemassa olevasta tuotantoalueesta johdettavat vedet käsitellään sarkaojarakenteiden, virtaamansäätöpadon, laskeutusaltaiden ja kosteikon avulla. Vesiläisennevan vedet johdetaan Köyryojan, Savalojan ja Kurunkanavan kautta Siikajokeen. Asiakirjoissa olevan selvityksen mukaan ympäristöhallinto on luokitellut Siikajoen ekologisen tilan tyydyttäväksi. Köyryojan, Savalojan tai Kurunkanavan ekologista tilaa ei ole luokiteltu. Köyryojan vesi on hyvin tummaa ja humuspitoista. Kurunkanavan vedenlaatu on ollut hieman parempi kuin Savalojan. Kesäajan ravinnepitoisuudet ovat olleet hieman matalampia kuin Savalojassa, mutta myös Kurunkanava on rehevä vesistö.

Hylätty lisäalue

Aluehallintovirastossa käsiteltävässä hakemuksessa on lisäalueen, eli lohkon 5 osalta muun ohella esitetty, että 20,6 hehtaarin lisäalue on pääosin metsäojitettua aluetta ja on suunniteltu Vesiläisennevan turvetuotantoalueen itä- ja kaakkoislaitaan. Lisäalueen kuntoonpano alkaisi kosteikon rakentamisella, johon lisäalueen vedet johdetaan painovoimaisesti ympäri vuoden. Lisäalueen nykyistä kuormitusta on arvioitu käyttäen metsäojitetun alueen kuormitusta julkaisussa "Metsätalouden vesistökuormituksen hallinta suopohjilla" ja lisäalueen kuntoonpanovaiheen päästöjä vesistöön on arvioitu käyttäen Pohjois-Pohjanmaan alueen turvetuotantosoiden kuntoonpanovaiheen keskimääräisiä ominaiskuormituslukuja. Aineistossa vesienkäsittelymenetelmiä ei ole eritelty, mutta suurimmalla osalla tarkkailluista kuntoonpanosoista on ollut käytössä pintavalutus. Lisäalueen bruttokuormitus kuntoonpanovaiheessa on arvioitu olevan noin 450 kg/v kiintoainetta, noin 5 kg/v fosforia ja noin 110 kg/v typpeä.

Hakijat ovat hallinto-oikeudessa muuttaneet tuotantosuunnitelman mukaista hakemusta siten, että lisäaluetta varten rakennetaan laskeutusaltaan 2 lisäksi pumppaamo ja kosteikon 2 korvaava pintavalutuskenttä rakennetaan lisäalueen eteläpäähän, johon vedet johdetaan sulan maan aikana. Tällöin lisäalueen pinta-ala pienenee noin 17,8 hehtaariin. On arvioitu, että talviaikainen valunta on lisäalueelta niin vähäistä, että se voidaan padottaa lisäalueen ojastoihin.

Hallinto-oikeus katsoo, että lisäalueen ollessa sijainniltaan ja eri rakenteiltaan näin erillään olemassa olevasta tuotantoalueesta on hakemuksessa tarkoitettu lisäalue uutta tuotantoaluetta. Näin ollen lisäalueen sijaintia välittömästi vanhan tuotantoalueen läheisyydessä ei voida pitää luvan myöntämisen edellytyksiä lieventävänä tekijänä, vaan edellytyksiä on arvioitava kuin kyseessä olisi uusi tuotantoalue. Hallinto-oikeus katsoo aluehallintoviraston voineen hylätä lisäaluetta koskevan lupahakemuksen.

Hallinto-oikeus toteaa, että suunnitelmaa lisäalueen osalta on olennaisesti muutettu hallinto-oikeudessa. Lisäalueen muutettua lupahakemusta hallinto-oikeus ei ota välittömästi ja ensi asteena asiallisesti tutkittavaksi. Ottaen huomioon sen, että lisäalueen osalta pintavalutuskenttä olisi käytössä vain sulan maan aikana, hallinto-oikeus katsoo, ettei hakemusmuutoksen johdosta asiaa ole lisäalueen osalta myöskään syytä palauttaa aluehallintovirastoon uudelleen käsiteltäväksi.

(= = =)

Luvan määräajan pidentäminen

Hakijat ovat valituksessaan arvioineet, että nyt tuotannossa oleva alue tyhjenee turpeesta 2025, jos pääosa vuosittaisesta tuotannosta siirtyy lisäalueelle. Kun lisäalue ei nyt ole saanut lupaa, poistuu tuotannossa oleva alue edellä arvioitua nopeammin. Määräaikaa ei ole muutoinkaan syytä muuttaa 10 vuotta pidemmäksi, jotta tuotannon lopettamisessa ja jälkihoitotoimien aloittamisessa olisi ympäristönhoidon kannalta tarpeellinen tavoitteellisuus. Hallinto-oikeus on pidentänyt luvan voimassaolon määräaikaa. Asiassa ei ole esitetty sellaisia syitä, minkä takia olisi syytä myöntää ympäristölupa toistaiseksi voimassa olevana.

(= = =)

Johtopäätös

Hallinto-oikeus katsoo, että aluehallintoviraston päätöksessä on ympäristönsuojelulain 50 §:n 2 momentin edellyttämällä tavalla huomioitu aluetta koskevat vesienhoitosuunnitelmat. Kun otetaan huomioon aluehallintoviraston päätös ja sen perustelut, alapuolisen vesistön tila ja vesienhoitosuunnitelman tavoitteet sekä Turveruukki Oy:n ja A:n vaatimukset asiassa, hallinto-oikeus katsoo, ettei päätöstä ole syytä enemmälti muuttaa kuin hallinto-oikeudessa muutetuin osin.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Yrjänä Honkavaara, Janne Marttila ja Unto Huttu. Esittelijä Maria Ingerström.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Turveruukki Oy ja A ovat yhteisessä valituksessaan vaatineet, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan siltä osin kuin valitus on hylätty lisäalueen turvetuotannon osalta ja lupa lisäalueen turvetuotantoon myönnetään muutetun kuntoonpanosuunnitelman mukaisesti. Lisäksi valittajat ovat vaatineet, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan siltä osin kuin siinä on määrätty luvan määräaikaisuudesta ja lupa myönnetään toistaiseksi voimassaolevana. Muutoksenhakijat ovat esittäneet, että enemmän viivytyksen välttämiseksi korkeimman hallinto-oikeuden tulee myöntää lupa turvetuotannon aloittamiseen lisäalueella tai palauttaa asia aluehallintovirastoon uudelleen käsiteltäväksi.

Vaatimustensa tueksi muutoksenhakijat ovat esittäneet seuraavaa:

Lisäalue on olemassa olevan tuotantoalueen välittömässä yh³teydessä. Lisäalue on lisäksi rakenteiltaan vastaavanlaista ojitettua suota kuin käytössä oleva tuo³tantoalue ja myös valtakunnallisten maankäyttötavoitteiden mukaisesti turvetuotantoon erinomaisesti soveltuvaa aluetta. Lisäalueen käyttöönotto edistäisi kustannustehokkuutta ja pienentäisi paineita avata kokonaan uusia tuotantoalueita. Lisä³alueen käyttöönoton yhteydessä ei tarvitse rakentaa uutta tiestöä ja lisäalueen tuotanto tapahtuisi saman urakoitsijan olemassa olevalla kalustolla.

Lisäalueen hylkääminen heikentää koko toiminnan kannattavuutta kriittiselle tasolle. Tämä voi johtaa toiminnan ennenaikaiseen lopettamiseen kannattamattomana. Päätöksellä ollaan kieltämässä maanomistajaa käyttämästä aluetta taloudelliseen toimintaan.

Hallinto-oikeus ei ole riittävästi ja lakiin perustuen perustellut kantaansa koskien hakemuksen hyl³käämistä ja alueen käsittelemistä uutena alueena. Hallinto-oikeudessa esitetty muutettu tuotanto³suunnitelma ei ole muuttanut lupahakemusta niin oleellisesti, että asia olisi siitä muuttunut toisek³si. Hallinto-oikeuden olisi tullut ratkaista asia muutetun tuotantosuunnitelman perusteella tai vaihtoehtoisesti palauttaa asia aluehallintoviraston käsiteltäväksi.

Alueen ollessa fyysisesti kiinni olemassa olevassa tuotantoalueessa ja tuotantotoiminnan ollessa kiinteässä yhteydessä olemassa olevaan alueeseen ja alueiden huoltoalueiden yhteyden vuoksi lisä³aluetta tulisi käsitellä olemassa olevan tuotantoalueen laajennuksena. Ympäristönsuojelulaista ei hallintolain hyvän hallinnon periaatteet huomioon ottaen ole johdettavissa vaatimusta käsitellä ky³seistä aluetta uutena tuotantoalueena. Lohkojen erillisiä vesienkäsittelyalueita ei voida pitää perus³teena tuotantolohkon käsittelemiseksi kokonaan uutena turvetuotantoalueena.

Lohko 5 tulisi käsitellä olemassa olevan turvetuotan³toalueen laajennuksena eikä uutena alueena, ja alun perin esitettyä vesienkäsittelymenetelmää (kasvillisuuskenttä) tulisi näin ollen pitää riittävänä. Hakijat ovat kuitenkin esittäneet valmiutensa tehostettuun vesienkäsittelyyn. Hallinto-oikeudelle esitetyssä muutetussa suunnitelmassa on ehdotettu, että lisäaluetta varten rakennetaan laskeutusaltaan 2 lisäksi pumppaamo ja kosteikon 2 korvaava pintavalutuskenttä lisäalueen etelä³päähän. Uudessa suunnitelmassa lisäalueen tuotantoalaa on pienennetty tämän mukaisesti noin 17,8 hehtaariin. Uuden suunni³telman mukaisessa toiminnassa lisäalueen vedet voitaisiin johtaa sulan maan aikana pintavalutuskentälle ja vähäinen talviaikainen valunta voitaisiin padota lisäalueen ojastoihin. Tarvittaessa vettä pumpattaisiin talviaikana pintavalutuskentälle siirrettävällä pumppauskalustolla. Muutetun suun³nitelman mukaan kaikki alueelta lähtevät vedet käsitellään ympärivuotisesti pintavalutuksella eli toiminnassa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT).

Aluehallintovirasto on päätöksessään viitannut vuoden 2008 Turvetuotannon ympäristönsuojeluoppaaseen, jonka mukaan uusilla tuotantoalueilla vesienkäsittelyn on oltava vähintään pintavalutuksen tehoista. Vuodelta 2013 olevassa Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeessa puolestaan todetaan, että parasta käyttökelpoista tekniikkaa voi olla ympärivuotisen pintavalutuksen ja ympärivuotisen kemikaloinnin lisäksi myös jokin muu edellä mainittujen tehoinen vesienkäsittelymenetelmä. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman toimenpideohjelmassa ympärivuotisen pintavalutuksen vaihtoehtona mainitaan muu ympärivuotinen tehostettu vesienkäsittelymenetelmä.

Arvioitaessa parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksen täyttymistä tulee ottaa huomioon toiminnan sijoittuminen, toiminnan tekniset erityisominaisuudet ja muut soveltamiseen liittyvät seikat kuten odotettavissa oleva toiminta-aika. On lisäksi huomattava, että parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaatteen nojalla ei voida velvoittaa toiminnanharjoittajaa käyttämään vain tiettyä määrättyä tekniikkaa. Soveltuvan ja tarkoituksenmukaisen vesienkäsittelymenetelmän valitseminen edellyttää tapaus³kohtaista harkintaa. Luonnontieteellisessä tutkimuksessa on todettu, että ympärivuotisen pintavalutuksen toimivuus on tapauskohtaista ja että talviaikaisella pintavalutuksella saattaa joissain kohteissa olla jopa haitallisia vaikutuksia. Pintavalutuksen talviaikaisen käytön on to³dettu myös ympäristöministeriön ohjeistuksessa lisäävän riskiä oikovirtausuomiin, jotka heikentä³vät puhdistustulosta.

Esitetty suunnitelma talviaikaisten valumavesien patoamisesta lisäalueen ojastoihin ja pumppaamisesta tarvittaessa talviaikaan pintavalutuskentälle tuo vesienpuhdistukseen vähintään yhtä hyvät tai jopa paremmat tulokset kuin se, että alueelle rakennetaan routasuojattu pumppukaivo, joka toimii automaattisesti. Alueen pienestä koosta johtuen alueelta jäätyneen maan aikana lähtevä vesimäärä on niin pieni, ettei pumppukaivon rakentaminen ole sen takia taloudellisesti kannattavaa. Asia hoidetaan yhtä hyvin siirrettävällä pumppukalustolla. Alueen rakentamisessa otetaan huomioon se, ettei vesiä pääse käsittelemättömänä pumppauksen ohitse. Siirrettävän pumppauskaluston ansiosta alueelle suunniteltu pintavalutuskenttä on tosiasiallisesti toiminnaltaan ympärivuotinen ja vesienkäsittelymenetelmän voidaan katsoa vastaavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaatteen mukaisesti sovellettavan ratkaisun on ol³tava myös taloudellisesti toteuttamiskelpoinen.

Vaasan hallinto-oikeuden päätös on perusteltu puutteellisesti ja päätös perustuu merkittäviltä osiltaan ei-sitoviin ohjeistuksiin. Hallinto-oikeus ei ole esittänyt ympäristönsuojelulakiin perustuvia perusteluita lisäalueen hakemuksen hylkäämiselle, vaikka sillä on ollut käytettävis³sään riittävät tiedot asian ratkaisemiseksi.

Luvan määräaikaisuus on alun perin pohjautunut aluehallintoviraston perusteettomaan arvioon, jonka mukaan tuotantoalueen jäljellä olevat turvevarat voitaisiin ilman kohtuuttomia vaikeuksia tuottaa vuoden 2018 loppuun mennessä. Vaasan hallinto-oikeus on osaltaan pe³rustellut määräaikaisuutta sillä, ettei lisäalueelle ole myönnetty lupaa, jonka vuoksi tuotannossa oleva alue poistuisi käytöstä arvioitua aiemmin. Lisäalueen käyt³töönotto vaikuttaa merkittävästi ennestään tuotannossa olevan alueen käyttöikään. Vaasan hallinto-oikeuteen tehdyssä valituksessa esitetty mahdollinen päättymisvuosi 2025 on ai³noastaan nyt tuotannossa olevaa aluetta koskeva arvio. Tuotantototeumiin vaikuttavat merkittävästi vuosittaiset sääolosuhteet. Vaasan hallinto-oikeuden tarkoittama ympäristönhoidon kannalta tarpeellinen tavoitteellisuus tuotannon lopettamisessa ja jälkihoitotoimien aloittamissa ei edellytä ympäristöluvan määräaikaisuutta. Kun otetaan huomioon muutoksen³hakuun kulunut aika, hallinto-oikeuden vuoteen 2023 asettama määräaika ei ole riittävä tuotan³totoiminnan tarkoituksenmukaiseksi järjestämiseksi koko tuotantoalueella. Luvan määräaikaisuudelle ei ole esitetty hyväksyttäviä perusteluja, ja lupa tulisi myöntää toistaiseksi voimassaolevana.

Vaasan hallinto-oikeus on aiemmassa päätöksessään (19.11.2013 nro 13/0329/1) turvetuotantoalueen lisäalueen (9,8 ha) osalta pitänyt sarkaojien lietesyvennyksiä, laskeutusallasta ja ympärivuotista kasvillisuuskenttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaise³na vesienkäsittelymenetelmänä ja katsonut, ettei lisäalueen ympäristöluvan hylkäämiselle ole ollut perusteita. Ratkaisu on tosiseikastoltaan verrattavissa nyt käsiteltävänä olevaan tapaukseen sillä erotuksella, että nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa esitettyä vesienkäsittelymenetelmää pidetään kasvillisuuskenttää tehokkaampana.

Haettua olemassa olevan tur³vetuotantoalueen lisäaluetta on käsiteltävä toiminnan laajentamisena eikä sitä tulisi käsitellä uute³na tuotantoalueena. Mikäli korkein hallinto-oikeus kuitenkin katsoo, että kyseessä on uusi tuotan³toalue, tulisi alueelle siitä huolimatta myöntää ympäristölupa Vaasan hallinto-oikeudelle esitetyn muutetun suunnitelman perusteella.

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueelle on varattu tilaisuus lausunnon antamiseen valituksen johdosta.

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on valituksen johdosta antamassaan lausunnossa esittänyt seuraavaa:

Hakija on Vaasan hallinto-oikeudessa muuttanut suunnitelmaa siten, että lisäalueen vesienkäsittelymenetelmäksi on kosteikon sijaan esitetty pintavalutuskenttää. Lisäksi hakija on myöhemmin esittänyt, että vesiä voidaan talvella pumpata siirrettävällä pumppaamolla. Hakijan käsityksen mukaan kyse on ympärivuotisesta pintavalutuksesta.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella ei ole käytössä vastaavaa menettelyä, joten sen toimivuudesta ei ole kokemuksia. Teknisesti menetelmä todennäköisesti toimii, mutta vaatii aktiivista hoitoa paikan päällä ja on automaattipumppaamoa työläämpi. Kun kyseessä on kuitenkin kohtalaisen pieni alue, voidaan menetelmää testata ja saada samalla käyttökokemuksia mahdollisesti vastaavien tapausten varalle. Asia voidaan palauttaa aluehallintovirastolle, jossa tulee asettaa tarpeelliset lupamääräykset.

Turveruukki Oy ja A ovat antaneet vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Perustelut

Ympäristöluvan hakijan tehtävänä on ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 § ja ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 9–10 § huomioon ottaen esittää hyväksyttävissä oleva suunnitelma jo lupaa hakiessaan. Hallinto-oikeus on toiminut oikein jättäessään lisäalueen vesienkäsittelyä koskevan suunnitelman muutoksen tutkimatta. Hallinto-oikeuden ei kuitenkaan olisi tullut lainkaan arvioida muutetussa suunnitelmassa esitetyn vesienkäsittelyn toimivuutta harkitessaan, onko asia tältä osin palautettava aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi.

Edellä sanotun perusteella korkein hallinto-oikeus ei ota lisäalueen muutettua lupahakemusta välittömästi tutkittavakseen eikä palauta asiaa aluehallintovirastolle. Hakijat voivat tämän päätöksen estämättä saattaa aluehallintovirastossa vireille hakemuksen ympäristöluvan saamiseksi lisäalueelle.

Tämän vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja siinä mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori, hallintoneuvokset Hannu Ranta, Tuomas Lehtonen, Mika Seppälä ja Janne Aer sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Juha Kaila ja Rauno Pääkkönen. Asian esittelijä Liisa Selvenius-Hurme.