Muu päätös 3088/2015
Asia Säätiön valvontaa ja sulautumislupaa koskeva valitus
Valittaja Kittilän kunta
Päätös, jota valitus koskee
Helsingin hallinto-oikeus 17.4.2014 nro 14/0645/3
Asian aikaisempi käsittely
Patentti- ja rekisterihallitus on päätöksellään 7.5.2013 nro 2012/636547 hylännyt Kittilän kunnan oikaisuvaatimuksen, joka on koskenut Särestöniemen Museosäätiön hallituksen päätöstä sulautua Kauko Sorjosen säätiöön. Patentti- ja rekisterihallitus on katsonut, ettei Särestöniemen Museosäätiön hallitus ole sulautumislupaa hakiessaan toiminut säätiön sääntöjen tai säätiölain vastaisesti.
Patentti- ja rekisterihallitus on samana päivänä antamallaan päätöksellä antanut luvan Särestöniemen Museosäätiön sulauttamiseen Kauko Sorjosen säätiöön ja vahvistanut Kauko Sorjosen säätiön muutetut säännöt.
Helsingin hallinto-oikeuden ratkaisu
Hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt Kittilän kunnan valituksen Patentti- ja rekisterihallituksen 7.5.2013 tekemistä Särestöniemen Museosäätiön sulautumista Kauko Sorjosen säätiöön koskevista päätöksistä sekä Kittilän kunnan esittämän oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen.
Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:
Sovellettavat oikeusohjeet
Säätiölain 13 §:n (1172/1994) 1 momentin mukaan Patentti- ja rekisterihallituksen on valvottava, että säätiön hallintoa hoidetaan lain ja säätiön sääntöjen mukaisesti.
Säätiölain 15 §:n (1172/1994) mukaan, jos säätäjä tai joku, jonka etua säätiön toiminta tarkoittaa, katsoo säätiön hallituksen menetelleen lain tai säätiön sääntöjen vastaisesti, saa hän tehdä patentti- ja rekisterihallitukselle oikaisuvaatimuksen. Mikäli vaatimuksen tueksi on esitetty päteviä syitä, patentti- ja rekisterihallituksen on vaadittava hallitukselta selitys ja ryhdyttävä, milloin siihen on aihetta, asian laadun vaatimiin toimenpiteisiin.
Säätiölain 17 §:n 2 momentin (349/1987) mukaan säätiön tarkoitusta voidaan muuttaa vain, jos säätiön varojen käyttäminen sille määrättyyn tarkoitukseen on mahdotonta tai olennaisesti vaikeutunut, varojen vähyyden vuoksi tai muusta syystä kokonaan tai huomattavalta osalta hyödytöntä taikka lain tai hyvien tapojen vastaista. Uusi tarkoitus ei saa olennaisesti poiketa alkuperäisestä tarkoituksesta. Päätös säätiön tarkoituksen muuttamisesta on, jollei siitä ole säätiön säännöissä toisin määrätty, tehtävä vähintään kolmen neljäsosan ääntenenemmistöllä.
Säätiölain 17 a §:n (349/1987) 1 momentin mukaan säätiö (sulautuva säätiö) voi sulautua toiseen tarkoitukseltaan olennaisesti samankaltaiseen säätiöön (vastaanottava säätiö) siten, että sulautuvan säätiön varat ja velat siirtyvät vastaanottavalle säätiölle, jos säätiön tarkoituksen toteuttaminen sulautumisen johdosta olennaisesti paranisi. Sulautumisesta tehtävä sopimus on hyväksyttävä vastaanottavassa säätiössä sillä tavoin kuin sääntöjen muuttamisesta on säännöissä määrätty sekä sulautuvassa säätiössä 17 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla.
Hallintolainkäyttölain 6 §:n mukaan päätöksestä saa valittaa se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Viranomaisella on lisäksi valitusoikeus, jos laissa niin säädetään tai jos valitusoikeus on viranomaisen valvottavana olevan julkisen edun vuoksi tarpeen.
Oikeudellinen arviointi
Kittilän kunnan valitusoikeus
Kittilän kunnan 18.10.2013 antaman vastaselityksen mukaan kunta, joka on ollut yksi Särestöniemen Museosäätiön perustajista, menettäisi säätiöiden sulautumisen myötä sille Särestöniemen Museosäätiön säännöissä annetun oikeuden nimetä edustajansa säätiön hallitukseen.
Patentti- ja rekisterihallituksen 7.5.2013 antaman säätiöiden sulautumislupaa koskevan päätöksen voidaan asiassa ilmenneissä olosuhteissa katsoa vaikuttavan Kittilän kunnan oikeuteen siten, että Kittilän kunnalla on oikeus valittaa myös mainitusta päätöksestä.
Särestöniemen Museosäätiön hallituksen toiminta
Asiassa annettujen selvitysten mukaan Särestöniemen Museosäätiön taloudellinen tilanne on ollut huolestuttava. Tilintarkastaja HTM, JHTT A:n 20.5.2012 antaman lausunnon mukaan säätiön saamat toimintatulot ja pysyvät avustukset eivät riitä säätiön kuluihin ja ilman Kauko Sorjosen säätiöltä saatua avustusta säätiön alijäämä olisi vuosina 2008–2011 ollut 111 908 euroa ja säätiö olisi ajautunut maksukyvyttömäksi. Kauko Sorjosen säätiöltä saatu avustus on vuosina 2008–2011 ollut 125 333 euroa. Lausunnon mukaan säätiö on ajautumassa vuonna 2012 maksukyvyttömäksi ja siinä edellytetään säätiön hallitusta ryhtymään toimenpiteisiin pysyvän järjestelyn aikaansaamiseksi säätiön taloudessa maksukyvyttömyyskonkurssin välttämiseksi.
Särestöniemen Museosäätiön hallituksen kokouksessa 21.5.2012 on käsitelty tilintarkastaja A:n lausuntoa säätiön taloudellisesta tilanteesta ja todettu, että Särestöniemen Museosäätiön alkuperäistä tarkoitusta palvelevien toimintaedellytysten turvaamiseksi on tarkoituksenmukaista, että säätiö sulautuu Kauko Sorjosen säätiöön.
Kauko Sorjosen säätiön tarkoituksena on sääntöjensä 2 §:n mukaan edistää kulttuurityötä ja kulttuuriperinteen säilyttämistä sekä tutkimusta ja koulutusta. Särestöniemen Museosäätiön tarkoituksena on asiakirjojen mukaan vaalia taidemaalari, professori Reidar Särestöniemen mittavaa elämäntyötä ja muistoa ylläpitämällä taidemuseota ja kulttuurikeskusta Kittilän Kaukosen Särestössä sekä edistämällä kaikin tavoin Lapin omaleimaista kulttuuria osana Suomen ja koko maailman kulttuuria.
Särestöniemen Museosäätiön hallituksen kokouksessa 22.–23.1.2013 on hyväksytty Kauko Sorjosen säätiön tarkennetut säännöt. Sääntöjen 3 §:ssä on todettu seuraavaa: Säätiö vaalii erityisesti Reidar Särestöniemen elämäntyötä ylläpitämällä hänen elämästään ja taiteestaan kertovaa Särestöniemi-museota Kittilän Kaukosen Särestössä. Museon omistajana säätiö säilyttää sen taidekokoelmat, rakennukset ja maa-alueen kokonaisuutena tuleville sukupolville. Mainittu määräys on Patentti- ja rekisterihallituksen 7.5.2013 vahvistamissa muutetuissa säännöissä.
Vaikka Kauko Sorjosen säätiön tarkoitus on selvästi laajempi ja yleisempi kuin Särestöniemen Museosäätiön, on säätiöitä pidettävä tarkoituksiltaan säätiölain 17 a §:ssä tarkoitetulla tavalla olennaisesti samankaltaisina ottaen huomioon lisäksi Kauko Sorjosen säätiön sääntöjen 3 §:ään tehdyn täsmennyksen.
Särestöniemen Museosäätiön hallituksella on edellä kerrotusti ollut perusteet katsoa, että säätiön tarkoituksen toteuttaminen parantuisi olennaisesti suunnitellulla sulautumisella. Minkälaisin sanamuodoin asia on kirjattu säätiön hallituksen kysymyksessä olevaan pöytäkirjaan, ei ole ratkaisevaa vaikutusta asiaa arvioitaessa. Kun sulautumisessa vastaanottavana säätiönä olevan Kauko Sorjosen säätiön on katsottava olevan tarkoitukseltaan olennaisesti samankaltainen kuin Särestöniemen Museosäätiö, ovat laissa sulautumiselle asetetut edellytykset kaikilta osin täyttyneet, eikä Särestöniemen Museosäätiön hallituksen voida katsoa toimineen säätiölain tai säätiön sääntöjen vastaisesti päättäessään sulautumisesta. Koska säätiöiden suunniteltu sulautuminen täyttää sille laissa asetetut edellytykset, on Patentti- ja rekisterihallituksen tullut myöntää säätiöille sulautumislupa.
Kauko Sorjosen säätiön hallituksen toiminnan lainmukaisuuden arvioinnista ei asiassa ole kysymys.
Patentti- ja rekisterihallituksen on tullut hylätä Kittilän kunnan oikaisuvaatimus katsoen, ettei se anna aihetta toimenpiteisiin.
Oikeudenkäyntikulut
Asian lopputulokseen nähden ei ole kohtuutonta, että Kittilän kunnalle aiheutuneet oikeudenkäyntikulut jäävät asiassa kunnan vahingoksi.
Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet
Perusteluissa mainitut
Hallintolainkäyttölaki 74 §
Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Maija Vesala, Vesa Heikkilä ja Outi Siimes, joka on myös esitellyt asian.
Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa
Kittilän kunta on vaatinut, että korkein hallinto-oikeus kumoaa Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen sekä myös Patentti- ja rekisterihallituksen päätökset hylätä Kittilän kunnan oikaisuvaatimus ja myöntää lupa Särestöniemen Museosäätiön sulautumiselle Kauko Sorjosen säätiöön.
Kittilän kunta on lisäksi vaatinut, että asia, jota oikaisuvaatimus on koskenut, palautetaan Patentti- ja rekisterihallitukselle uudelleen käsiteltäväksi säätiölain 15 §:ssä tarkoitettuihin toimenpiteisiin ryhtymiseksi ja että asia, jolla on myönnetty lupa säätiöiden sulautumiseen, samoin palautetaan Patentti- ja rekisterihallitukselle uudelleen käsiteltäväksi.
Korkeimman hallinto-oikeuden tulee myös määrätä, ettei Helsingin hallinto-oikeuden ja Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksiä saa panna täytäntöön ennen kuin valituksenalainen asia on ratkaistu lainvoimaisella päätöksellä.
Kittilän kunta on vaatinut Patentti- ja rekisterihallituksen velvoittamista korvaamaan kunnan oikeudenkäyntikulut Helsingin hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
Valituksensa perusteeksi kunta on viitannut Helsingin hallinto-oikeudessa esittämäänsä ja lisäksi esittänyt seuraavaa:
Sulautumispäätöksen tai sulautumissopimuksen perusteena ei ole ollut Särestöniemen Museosäätiön taloudellinen tila. Säätiön taholta esitettyjen tätä koskevien kannanottojen ei ole näytetty perustuvan taloudellisiin selvityksiin. Tilintarkastaja A:n antama lausuma Särestöniemen Museosäätiön tilasta antaa virheellisen ja harhaanjohtavan kuvan Museosäätiön avustuksista ja säätiön taloudellisesta tilanteesta kokonaisuudessaan. Kunta viittaa hallinto-oikeudelle 18.10.2013 toimittamaansa selvitykseen säätiön taloudellisesta tilasta. Säätiön vuoden 2012 tilinpäätöksen tilintarkastuskertomus ei sisällä mainintaa taloudellisen tilan heikkoudesta, varsinkaan konkurssiuhasta.
Kuten hallituksen esityksessä HE 89/1985 vp. todetaan, sulautumissopimuksessa tulisi yksilöidä ainakin säätiön varat ja velat. Näin ei ole tapahtunut. Säätiön erittäin huomattavaa varallisuutta ei ole arvioitu eikä yksilöity vaadittavalla tavalla. Säätiön tilinpäätöksistä voidaan todeta, että säätiön velat ovat hyvin vähäiset ja taloudellisen tilan arvioimisen kannalta merkityksettömät.
Särestöniemen Museosäätiön hallituksen päätöksestä ei myöskään millään tavoin ilmene, miten säätiön tarkoituksen toteutuminen olennaisesti paranisi, jos sen huomattava varallisuus ja vähäiset velat siirrettäisiin sulautumisen kautta Kauko Sorjosen säätiölle. Se, että Kauko Sorjosen säätiö on sääntöjensä mukaisesti tukenut eri taiteenaloja avustuksilla, ei voi olla perusteena sille, että avustuksen saaneen säätiön tarkoituksen toteuttamisen katsottaisiin olennaisesti paranevan, jos se sulautuisi avustuksen myöntäneeseen säätiöön. Päätöstä luvan myöntämisestä sulautumiselle ei voida perustella yksinomaan tarkoituksenmukaisuusseikoilla, vaan päätöksen perusteella on pystyttävä toteamaan, että sulautumiselle on laissa säädetyt edellytykset. Tämän valvominen on Patentti- ja rekisterihallituksen tehtävä.
Säätiön hallituksellakaan ei ole rajatonta harkintavaltaa päättää säätiön sulautumisesta toiseen säätiöön, vaan sen harkintavalta määräytyy säätiön tarkoituksen mukaisesti. Koska Särestöniemen Museosäätiön tarkoitus on säädekirjassa määritelty hyvin rajallisesti, hallituksen toiminta- ja harkintavaltaa on tulkittava hyvin suppeasti.
Säätiölain 17 a §:ssä säädetyt sulautumisen edellytykset eivät täyty Särestöniemen Museosäätiön kohdalla. Kauko Sarjosen säätiön tarkoitus on selvästi laajempi kuin Särestöniemen Museosäätiön. Lisäksi sääntömuutos ei sellaisenaankaan takaa Museosäätiön säätäjän tarkoitusta kokonaisuuden säilymisestä Särestössä, kuten hallinto-oikeudelle toimitetussa vastaselityksessä on tarkemmin selvitetty. Kauko Sorjosen säätiön sääntömuutos ei tee siitä tarkoitukseltaan olennaisesti samankaltaista kuin Särestöniemen Museosäätiö on.
On myös otettava huomioon, että säätiölain 17 a §:n mukaan säätiön tarkoituksen toteuttamisen pelkkä paraneminen ei ole riittävä edellytys sulautumiselle, vaan lainkohdassa edellytetään, että tarkoituksen toteuttaminen olennaisesti paranee. Kun sulautumishakemuksen ja sulautumissopimuksen mukaiset Kauko Sorjosen säätiön sääntömuutokset eivät edes turvaa Särestöniemen Museosäätiön tarkoituksen toteuttamista ja varallisuuden säilyttämistä säädekirjan tarkoittamalla tavalla, ei ole mahdollista katsoa, että sulautuminen olennaisesti parantaisi Särestöniemen Museosäätiön tarkoituksen toteuttamista.
Patentti- ja rekisterihallituksen ei ole tullut myöntää lupaa Särestöniemen Museosäätiön sulautumiselle Kauko Sorjosen säätiöön.
Patentti- ja rekisterihallitus on antanut selityksen. Kittilän kunnan valitus ja oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus on hylättävä.
Särestöniemen Museosäätiö on antanut selityksen. Säätiön hallituksen sulautumispäätös on perustunut säätiön taloudellista tilaa ja tulevaisuutta koskevaan arvioon. Tehokkaasta taloudenpidosta, valtionavusta ja yksityisistä ja kunnallisista avustuksista sekä säännöllisistä pääsylipputuloista huolimatta museon toiminta on kääntynyt alijäämäiseksi, eikä säätiöllä ole sellaista rahoituspääomaa, jonka tuotolla museon toimintaa olisi voitu pitkäjänteisesti kehittää.
Kauko Sorjosen säätiön alkuperäisenä tarkoituksena on edistää ja tukea kulttuurityötä sekä säilyttää ja vaalia arvokasta rakennuskulttuuriperintöä. Sorjosen säätiön uudistetuissa säännöissä Lapin kulttuurin vaaliminen nousee esille säätiön erityisalana. Särestöniemen museosäätiön tarkoitus on olennaisesti samankaltainen kuin Kauko Sorjosen säätiön. Museosäätiön tarkoituksen toteuttamista on olennaisesti vaikeuttanut museosäätiön vuosia jatkunut heikko taloudellinen tilanne. Tilintarkastaja A:n 20.5.2012 antaman lausunnon mukaan hallituksen on ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin pysyvän järjestelyn saamiseksi säätiön taloudessa sen estämiseksi, että säätiö ajautuu konkurssiin.
Särestöniemen museosäätiön tarkoituksen toteuttaminen paranee olennaisesti museosäätiön sulautumisella Kauko Sorjosen säätiöön, koska Kauko Sorjosen säätiössä pystytään sulautumisen jälkeen toteuttamaan Särestöniemen museosäätiön alkuperäistä tarkoitusta vakavaraiselta pohjalta. Kauko Sorjosen säätiö omistaa Kittilässä Kalervo Palsa -museon, joka avattiin yleisölle vuonna 2013. Kahden tarkoitukseltaan samankaltaisen lappilaista kuvataidetta vaalivan kittiläläisen museon hallinnointi ja kehittäminen yhden säätiön toimesta on taloudellisesti ja sisällöllisesti tehokasta ja tarkoituksenmukaista. Kauko Sorjosen säätiön pitkäjänteinen toiminta ja sen tulokset osoittavat, että Sorjosen säätiön yhteydessä Särestöniemen museolla on aidot edellytykset kehittyä. Kauko Sorjosen säätiön sääntömuutos sitoo yksiselitteisesti taiteilijaprofessori Reidar Särestöniemen taiteilijakodin ja kokoelman olemassa olevaan Kittilän Kaukosen Särestöön, minkä vuoksi Kittilän kunnan lausunnoissa väitettyä estettä sulautumiselle ei ole.
Kauko Sorjosen säätiö on antanut selityksen. Kotiseutuneuvos Kauko Sorjonen on perustettuaan nimeään kantavan säätiön määrännyt erääksi sen keskeiseksi tarkoitukseksi lappilaisen ja saamelaisen kulttuurin tukemisen. Särestöniemen Museosäätiötä Sorjonen tai hänen perustamansa säätiö on vuosina 2008–2011 tukenut yhteensä 125 333 eurolla. Patentti- ja rekisterihallituksen ja Helsingin hallinto-oikeuden päätökset tulee pysyttää.
Kittilän kunta on antanut vastaselityksen. Patentti- ja rekisterihallituksen lausunnosta käy pelkistetysti ilmi Patentti- ja rekisterihallituksen asema ja lakiin perustuva rooli sulautumisasiassa. Valvovana ja suostumuksen antavana viranomaisena Patentti- ja rekisterihallitus ei ole kuitenkaan toiminut asiassa lain tarkoittamalla ja edellyttämällä tavalla. Kauko Sorjosen säätiön selityksessä on tuotu esiin taloudellisia seikkoja, joilla ei ole ratkaisevaa merkitystä asiassa, koska Särestöniemen Museosäätiön taloudellinen tila ei ole ollut perusteena sulautumissopimukselle tai sulautumispäätökselle. Voidaan myös todeta, että useat muutkin tahot kuin Kauko Sorjosen säätiö ovat myöntäneet Särestöniemen Museosäätiölle avustuksia. Kysymys ei siis ole taloudellisista seikoista vaan siitä, että yksi Särestöniemen Museosäätiön tarkoitus eli taidekokoelman säilyminen kokonaisuudessaan Särestössä tulee toteutua.
Myös Särestöniemen Museosäätiön selityksessä vedotaan säätiön heikkoon taloudelliseen tilaan, vaikka tämä ei ole perusteena sulautumiselle. On huomattava, että Kauko Sorjosen säätiön sääntöjen muutos, johon Särestöniemen Museosäätiö on vedonnut sulautumisen oikeuttavana perusteena, ei sanamuotonsa mukaisesti takaa taidekokoelman säilymistä Särestössä. Päätöksen perusteleminen tarkoituksenmukaisuudella ei ole riittävä perustelu sulautumispäätökselle. Säätiön hallituksen jäsenten toimivaltuudet päättää sulautumisesta määräytyvät säätiön tarkoitusta koskevan säännön perusteella. Särestöniemen Museosäätiön tarkoitusta koskeva sääntö on varsin rajallinen, miksi myös hallituksen toimivaltuudet ovat vastaavasti rajoitetut, varsinkin kun on kysymys säätiön säilymisestä itsenäisenä. Hallituksen asiassa tekemien päätösten tulee siksi olla sellaisia, että niitä voidaan arvioida objektiivisesti asiassa kulloinkin tehtyjen asianmukaisten selvitysten ja tosiseikkojen perusteella.
Patentti- ja rekisterihallitus on antanut lausuman Kittilän kunnan vastaselityksen sekä Kauko Sorjosen säätiön ja Särestöniemen Museosäätiön selitysten johdosta.
Särestöniemen Museosäätiö on antanut lausuman Kittilän kunnan vastaselityksen ja Kauko Sorjosen säätiön selityksen johdosta.
Kauko Sorjosen säätiö on antanut lausuman Kittilän kunnan vastaselityksen ja Särestöniemen Museosäätiön selityksen johdosta.
Korkein hallinto-oikeus on toimittanut Patentti- ja rekisterihallituksen, Särestöniemen Museosäätiön ja Kauko Sorjosen säätiön lausumat tiedoksi Kittilän kunnalle ja kahdelle muulle lausuman antajalle.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
1. Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.
2. Lausuminen Kittilän kunnan päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta raukeaa.
3. Kittilän kunnan oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään.
Perustelut
1. Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.
2. Asian tultua tällä päätöksellä ratkaistuksi ei täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta ole tarpeen lausua.
3. Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, Kittilän kunnalle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Matti Halén, Hannele Ranta-Lassila, Leena Äärilä, Mikko Pikkujämsä ja Vesa-Pekka Nuotio. Asian esittelijä Freja Häggblom.