Muu päätös 3387/2015
Asia Asemakaavaa koskeva valitus
Valittaja A
Päätös, jota valitus koskee
Hämeenlinnan hallinto-oikeus 5.6.2015 nro 15/0220/2
Asian aikaisempi käsittely
Äänekosken kaupunginvaltuusto on 9.3.2015 tekemällään päätöksellä (§ 10) hyväksynyt korttelin 2023 (osa) asemakaavan muutoksen. Asemakaavan muutoksella muodostuu yleisten rakennusten korttelialue.
Hallinto-oikeuden ratkaisu
Hämeenlinnan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt A:n valituksen kaupunginvaltuuston päätöksestä ja hylännyt kaupunginhallituksen oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen.
Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:
Sovellettavat oikeusohjeet
Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n (8.4.2005/202) mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.
Maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n 2 momentin mukaan asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita.
Saman pykälän 4 momentin mukaan jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään.
Kaava-aluetta ja kaavaa koskeva selvitys
Kaavaselostuksen mukaan asemakaavan muutos koskee Äänekosken kaupungin 2. kaupunginosan korttelia 2023 (osa) ja katualuetta. Suunnittelualue sijaitsee Äänekosken uutta terveysasemaa vastapäätä keskellä rakennettua kaupunkiympäristöä erittäin hyvien kulkuyhteyksien läheisyydessä. Kaavamuutoksella luodaan toiminnallisesti hyvät edellytykset Äänekosken uuden lukion sijoittumiselle keskustan läheisyyteen. Kaavamuutoksella mahdollistetaan lukion rakentaminen kaupunginvaltuuston 11.8.2014 tekemän päätöksen mukaisesti.
Kaavamuutoksessa korttelin 2023 (osa) kaksi tonttia yhdistetään yhdeksi tontiksi ja kaavamääräys täsmennetään hyvin lukion rakentamiselle soveltuvaksi (Y-2, yleisten rakennusten korttelialue). Tontin kerroslukua nostetaan Verottajankadun kerrostaloihin hyvin soveltuvaksi ja rakennusoikeudessa varaudutaan lukion laajentamiseen tulevaisuudessa. Korttelin 2023 rajausta tarkistetaan Terveyskadun puoleisen reunan osalta, jolloin mahdollistetaan Terveyskadun kevyenliikenteen väylän leventäminen.
Suunnittelualue on Keski-Suomen maakuntakaavassa keskustatoimintojen aluetta. Kaava-alueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Suunnittelualue on 26.5.2003 hyväksytyssä asemakaavassa merkitty liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa myös julkisen hallinnon ja julkisten palveluiden rakennuksia sekä katualueeksi.
Kaavan liikenteellisiä vaikutuksia on arvioitu kaavaselostuksessa. Liikennemäärät niin Verottajankadulla, Terveyskadulla kuin Kuhnamontielläkin lisääntyvät jonkin verran, mutta vaikutusten ei voida katsoa olevan erityisen merkittäviä tai muutoin liikenneympäristöä ja -turvallisuutta huonontavia. Kevyenliikenteen turvallisuus ja viihtyisyys lisääntyy Terveyskadun idänpuoleisen reunan suunnitellun kevyenliikenteen väylän laajennuksen johdosta; väylältä on mahdollista liittyä suoraan lukion tonttiin. Suunnitellulle väylälle on mahdollista järjestää erilliset kaistat sekä jalankululle että pyöräilylle, jolloin väylän turvallisuus lisääntyy.
Teknisen lautakunnan päätöspöytäkirjan 4.2.2015, § 12, mukaan Äänekosken kaupunki ja Keski-Suomen ELY-keskus ovat teettäneet liikenneselvityksen uuden biotuotetehtaan aiheuttamista liikennevirtojen lisäyksistä ja muutoksista muun muassa Kotakennääntiellä. Selvityksessä on tarkasteltu erilaisia vaihtoehtoja liikenteen järjestämiseksi. Alueella on vireillä sekä tiesuunnitelman että katusuunnitelmien laatiminen.
Äänekosken Kotakennääntietä koskevan melutarkastelun 15.10.2014 perusteella Kotakennääntien >45 dB melualue ei ulotu kaava-alueelle.
Hallinto-oikeuden johtopäätökset
Vammaisneuvosto ei ole sellainen taho, jota asemakaavaa laadittaessa olisi tullut erikseen kuulla. Vammaisneuvostolla on muiden osallisten tavoin ollut mahdollisuus ilmaista mielipiteensä kaavaluonnoksesta ja tehdä muistutus kaavaehdotuksesta kaavoitusmenettelyssä. Asiassa ei tältä osin ole tapahtunut menettelyvirhettä.
Kysymyksessä oleva kaavamuutosalue sijaitsee Äänekosken keskustan välittömässä läheisyydessä keskellä rakennettua kaupunkiympäristöä. Jo vuonna 2003 hyväksytty asemakaava mahdollistaisi ainakin osittain myös julkisten palveluiden rakennusten rakentamisen kaavamuutosalueelle. Valittajan viittaama Kotakennääntie ei sijaitse kaavamuutosalueella. Kun vielä otetaan huomioon kaavamuutoksen sisältö ja tarkoitus, erillisten melu-, turvallisuus- ja liikenneselvitysten tekeminen ei ole kaavan laillisuuden arvioimiseksi ollut tarpeen. Tehtyjen selvitysten perusteella on arvioitavissa täyttääkö hyväksytty asemakaava maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset asemakaavan sisältövaatimukset. Kaava perustuu siten riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin.
Kadun yksityiskohtainen suunnittelu toteutetaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisella katusuunnitelmalla. Valituksenalainen asemakaava luo osaltaan edellytykset järjestää kulkuyhteydet kaikkia väestöryhmiä palveleviksi. Yhdenvertaisen kohtelun vaatimusta ei ole rikottu.
Valituksenalainen asemakaavan muutos ei ole lainvastainen.
Oikeudenkäyntikulut
Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Mitä tässä pykälässä ja 75 §:ssä säädetään asianosaisesta, voidaan soveltaa myös päätöksen tehneeseen hallintoviranomaiseen.
Saman pykälän 2 momentin mukaan harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.
Saman pykälän 3 momentin mukaan yksityistä asianosaista ei saa velvoittaa korvaamaan julkisen asianosaisen oikeudenkäyntikuluja, ellei yksityinen asianosainen ole esittänyt ilmeisen perusteetonta vaatimusta.
A:n valitus on hylätty, joten hänelle ei tule korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.
A:n valitus on hylätty. Hänen hallinto-oikeudessa esittämiään valitusperusteita ei voida kuitenkaan pitää ilmeisen perusteettomina. Näin ollen Äänekosken kaupungin oikeudenkäyntikuluvaatimus on hylättävä.
Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet
Perusteluissa mainitut
Suomen perustuslaki 6 §
Kuntalaki 90 § (1375/2007)
Maankäyttö- ja rakennuslaki 6 §, 39 §, 62 § ja 65 §
Maankäyttö- ja rakennusasetus 27 § ja 28 §
Kuntalaki 147 § (410/2015)
Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Elina Tanskanen, joka on myös esitellyt asian, Tuula Lunden-Laakso ja Marjo Koivu.
Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa
A on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja kaupunginvaltuuston päätökset kumotaan.
A on perustellut vaatimuksiaan viittaamalla asiassa aikaisemmin esittämäänsä ja lausunut lisäksi muun ohella seuraavaa:
Kaupunki on kuullut vapaa-ajanlautakuntaa, mutta ei vammaisneuvostoa. Tämä asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan.
Kaava-alueelle kuljetaan Kotakennääntien kautta. Ajoneuvoja kulkee 9 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Suuren ajoneuvomäärän ja tehtaiden aiheuttaman meluhaitan vuoksi on erillisten melu-, turvallisuus- ja liikenneselvitysten tekeminen tärkeää, jotta kaavan lainmukaisuutta voitaisiin arvioida. Tehtyjen selvitysten perusteella ei ole arvioitavissa, täyttääkö hyväksytty asemakaava maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset asemakaavan sisältövaatimukset.
Kaupunki ei ole halunnut toteuttaa turvallista kulkemista Kotakennääntien yli kaava-alueelle. Yhdenvertaisen kohtelun vaatimus ei täyty liikuntarajoitteisten osalta. Lähes kaikki oppilaat ja henkilökunta joutuvat kulkemaan Kotakennääntien yli tai käyttämään Kotakennääntietä koululle mentäessä.
Äänekosken kaupunginhallitus on antanut selityksen, jossa se on vaatinut, että valitus hylätään. Kaupunginhallitus on lisäksi vaatinut, että A velvoitetaan korvaamaan kaupungin oikeudenkäyntikulut hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
A on antanut vastaselityksen, jossa hän on vaatinut, että kaupunginhallituksen oikeudenkäyntikuluvaatimus hylätään.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
1. Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.
2. Äänekosken kaupunginhallituksen oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään.
Perustelut
1. Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei valituksessa esitettyjen näkökohtien johdosta ole perusteita.
2. Hallintolainkäyttölain 74 §:n 3 momentin mukaan yksityistä asianosaista ei saa velvoittaa korvaamaan julkisen asianosaisen oikeudenkäyntikuluja, ellei yksityinen asianosainen ole esittänyt ilmeisen perusteetonta vaatimusta. Koska A:n ei voida katsoa esittäneen asiassa ilmeisen perusteetonta vaatimusta, häntä ei voida määrätä korvaamaan kaupunginhallituksen oikeudenkäyntikuluja.
Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori sekä hallintoneuvokset Hannu Ranta, Tuomas Lehtonen, Mika Seppälä ja Janne Aer. Asian esittelijä Esa Hakkola.