Muu päätös 3447/2015

Asia Yleiskaavaa koskeva valitus

Valittaja A

Päätös, jota valitus koskee

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus 17.6.2014 nro 14/5040/3

Asian aikaisempi käsittely

Muonion kunnanvaltuusto 12.11.2012 tekemällään päätöksellä (§ 63) hyväksynyt Jerisjärvi–Äkäsjärvi -osayleiskaavan (osa-alue 2).

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään, siltä osin kuin nyt on kysymys, hylännyt Toivasen valituksen kaupunginvaltuuston päätöksestä.

Hallinto-oikeus on tältä osin perustellut päätöstään seuraavasti:

Yleiskaavaa koskevat säännökset nyt kyseessä olevilta osin

Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.

Vastaavan asetuksen 1 §:n mukaan maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:ssä tarkoitettuja kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset:

1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön;

2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon;

3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin;

4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen;

5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön.

Maankäyttö- ja rakennuslain 35 §:n 1 momentin mukaan yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaava voidaan laatia myös maankäytön ja rakentamisen ohjaamiseksi määrätyllä alueella.

Pykälän 2 momentin mukaan yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi.

Pykälän 3 momentin mukaan yleiskaava voidaan laatia myös vaiheittain tai osa-alueittain.

Lain 39 §:n 1 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään.

Pykälän 2 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon:

1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys;

2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö;

3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus;

4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla;

5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön;

6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset;

7) ympäristöhaittojen vähentäminen;

8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä

9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys.

Pykälän 3 momentin mukaan edellä 2 momentissa tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät.

Pykälän 4 momentin mukaan yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa.

Lain 203 §:n mukaan muutoksenhakuviranomainen voi tehdä kaavaan ja rakennusjärjestykseen oikaisunluonteisia korjauksia. Muutoksenhakuviranomainen voi kunnan tai maakunnan liiton suostumuksella tehdä kaavaan myös vähäisiä tarkistuksia, jos tarkistuksilla ei ole vaikutusta muiden kuin siihen suostuneiden etuun tai oikeuteen.

---

Valitusosoitus

Valittaja on liittänyt valitukseensa kunnan Internet-sivuilta tulostamansa valitusosoituksen ja todennut, että siinä ei ole mainittu valitusaikaa eikä valitusajan päättymisajankohtaa. Valitusosoitus ei siten täytä lain vaatimuksia.

Hallinto-oikeus toteaa, että valittajan valitukseensa liittämä valitusosoitus koskee valtuuston päätöstä 12.11.2012 § 74 (kokouksen päättäminen) eikä se liity nyt valituksenalaiseen päätökseen.

Valituksenalaiseen päätökseen liitetyn valitusosoituksen lainmukaisuudella ei ole merkitystä arvioitaessa valtuuston kaavan hyväksymistä koskevan päätöksen lainmukaisuutta. Valitusosoituksen virheellisyydellä tai puutteellisuudella on merkitystä arvioitaessa sitä, onko valitus saapunut valitusviranomaiselle valitusosoituksen tai lain mukaisen valitusajan kuluessa. Toivasen valitus on saapunut hallinto-oikeuteen valitusajan kuluessa.

Kunnanhallituksen lausunto

Valittaja on todennut, että kunnanhallituksen puheenjohtaja ja kunnanjohtaja ovat antaneet valitusten johdosta lausunnon. Mikäli kunnanhallitus ei ole hyväksynyt lausuntoa, he ovat ylittäneet toimivaltansa.

Kunnanhallitus on 14.1. ja 22.1.2013 käsitellyt lausunnon antamista ja päättänyt tehtyjen valitusten johdosta antaa asiakirjoissa olevan lausunnon. Lausunto ei siten ole kunnanhallituksen puheenjohtajan tai kunnanjohtajan antama.

Maakuntakaavan huomioon ottaminen, Kutunivaan osoitettu pientalovaltainen alue (AP) ja maanomistajien yhdenvertainen kohtelu

Valittaja on katsonut, että Kutunivaan osoitettu AP-alue on vastoin maakuntakaavaa ja että yleiskaava ei kohtele maanomistajia yhdenvertaisesti, sillä se oikeuttaa mitoituksesta poiketen rakentamaan AP-alueille osoitettujen rakennuspaikkojen lisäksi muuallakin ranta-alueella.

Karttatarkastelun perusteella Kutunivaan osoitetuille AP-alueille sijoittuu maakuntakaavan maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M) sekä pieni kaistale matkailupalveluiden aluetta (RM 1408). Maakuntakaavassa aluevarauksen M osalta on todettu, että merkinnällä osoitetaan pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitettuja alueita, joita voidaan käyttää pääasiallista käyttötarkoitusta sanottavasti haittaamatta ja luonnetta muuttamatta myös muihin tarkoituksiin. RM 1408 -alue on Oloksen matkailukeskus. Maakuntakaavan mukaan matkailukeskusta kehitetään hiihtokeskuksena, mutta huolehditaan myös kesäilmeestä ja luontoarvoista sekä varaudutaan henkilökunnan asuntojen ja palvelujen sijoittamiseen ottaen huomioon Muonion kuntakeskuksen läheisyys.

Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 1 momentin mukaan maakuntakaavan tulee olla ohjeena yleiskaavaa laadittaessa. Maakuntakaava on suuressa mittakaavassa tehty yleispiirteinen maankäytön suunnitelma. Maakuntakaavassa esitettyjen aluevarausten laajuutta ja sijaintia voidaan yksityiskohtaisemmassa kaavassa muuttaa tai aluevarauksesta voidaan myös joiltakin osin luopua, mikäli maakuntakaavan keskeiset ratkaisut ja tavoitteet eivät tämän johdosta vaarannu.

Maakuntakaavassa valtaosa Muonion kunnan alueesta on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jota voidaan käyttää edellä ilmi käyvin edellytyksin myös muihin tarkoituksiin. Yleiskaavassa on otettu huomioon maakuntakaavan Oloksen matkailupalvelualueen RM 1408 -merkintä siten, että kaavassa on osoitettu hiihtokeskuksen kehittämiseksi tarvittavat aluevaraukset (muun muassa RM-1, R ja VR). Yleiskaavassa on tarkennettu maakuntakaavan RM-aluevarausta ja pieni Kutunivan alueelle asti ulottuva kaistale RM-aluetta on osoitettu muihin tarkoituksiin. Matkailukeskuksen keskeisimmät alueet sijoittuvat kuitenkin Olos-Särkijärvi-Toras-Sieppi -osayleiskaavan alueelle (osa-alue 1).

Kun otetaan huomioon maakuntakaavan mittakaava ja tarkoitus, yleiskaavassa osoitetut hiihtokeskusta ja matkailua palvelevat aluevaraukset, matkailukeskuksen keskeisimpien toimintojen sijoittuminen osayleiskaavan 1 alueelle ja maakuntakaavan M-alueiden laajuus verrattuna valituksenalaisten AP-alueiden kokoon, yleiskaavaratkaisussa osoitettu maankäyttö ei sanottavasti haittaa tai muuta toiseksi maakuntakaavassa osoitettua maankäyttöä. Yleiskaavaratkaisu ei siten vaaranna maakuntakaavan keskeisiä ratkaisuja ja tavoitteita nyt kysymyksessä olevalta osin, ja maakuntakaava on siten ollut maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla ohjeena yleiskaavaa laadittaessa.

Kaavoituksella varaudutaan tulevan kehityksen vaatimiin tarpeisiin muun muassa osoittamalla uusia AP-alueita. Sillä seikalla, että Kutunivan alueella ei tällä hetkellä asu kuin yksi vakituinen asukas tai että alueella ei vielä ole asutuksen vaatimaa kunnallistekniikkaa, ei ole kaavoituksen tarkoitus huomioon ottaen merkitystä valtuuston päätöksen lainmukaisuutta arvioitaessa.

Ranta-alueella oleville AP-alueille voidaan myöntää suoraan yleiskaavan nojalla rakennuslupa vain tilakohtaisesti osoitetuille rakennuspaikoille, ei muualle kaavassa osoitetulle AP-alueelle. Kaavaratkaisun ei voida tältä osin katsoa olevan vastoin vaatimusta maanomistajien yhdenvertaisesta kohtelusta.

Rakennusoikeuksien mitoitus

Valittaja on katsonut, että mitoituslaskelmissa on virhe tilojen yhteisen alueen RN:o 878:9 ja Pallaslompolon tilan RN:o 23:28 osalta. Kivelän tilan alueelle on kaavassa osoitettu neljä talviasuttavaa vapaa-ajanasuntoa, jotka on kuitenkin katsottu vain yhdeksi rakennuspaikaksi.

Pääpaino kaavassa on ollut loma-asumisen rakennusmahdollisuuksien osoittaminen maanomistajille sekä matkailun tarvitsemien alueiden varaaminen. Rakennusoikeuksien osoittaminen ranta-alueille on kaavassa perustunut emätilakohtaiseen tarkasteluun, kaavaselostuksessa tarkemmin esitettyyn niin sanottuun muunnettuun rantaviivaan (Etelä-Savon malli) ja rakentamista eri tavalla kestäviä alueita esittävään vyöhykejakoon. Emätilaselvityksen, rantaviivan muunnon ja vyöhykejaon perusteella on tehty laskennallisen rakennusoikeuden osoittava laskelma.

Kaavoittajan vastineesta käy ilmi, että tilojen yhteisen alueen RN:o 878:9 ja Pallaslompolon tilan RN:o 23:28 (nyk. 23:44) osalta on mitoituksessa tapahtunut valittajan havaitsema virhe. Ensiksi mainittu yhteinen alue ei kuitenkaan ole mukana mitoitustarkastelussa. Pallaslompolon tilan osalta virhe tarkoittaa sitä, että mitoitusrantaviivaa on laskelmissa 25 metriä liikaa. Kaavoittajan vastineessaan esittämä tarkistuslaskenta osoittaa, että kyseisellä virheellä ei kuitenkaan ole vaikutusta kyseisten tilojen kokonaismitoitukseen.

Kivelän tilalle RN: 23:29 on osoitettu RM-alue. Aluevarausta koskevan kaavamääräyksen mukaan merkinnällä on osoitettu hotelli- ja matkailupalvelujen alueet. Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Alueelle saa sijoittaa matkailupalveluihin liittyviä rakennuksia mukaan lukien toiminnan kannalta tarpeelliset asunnot. Rakennusoikeuden määrä on ilmaistu kaavakartalla olevan kaavamerkinnän yhteydessä suluissa olevalla tehokkuusluvulla (e). Koko yleiskaava-aluetta koskevan kaavamääräyksen mukaan maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n 1 momentin nojalla määrätään, että tämän yleiskaavan perusteella voidaan myöntää ranta-alueella rakennusluvat kaavassa erikseen tilakohtaisesti osoitetuilla rakennuspaikoilla AP, RA ja RA-3.

Kaavassa on osoitettu rakennuspaikkoja tavanomaiseen loma-asumista (RA-alueet) ja matkailupalvelualueita (RM) varten. Matkailupalvelualueet poikkeavat tavanomaisesta loma-asumisesta siten, että samalle rakennuspaikalle rakennetaan yleensä melko tiiviisti useampia matkailua palvelevia rakennuksia. Yleiskaavassa on osoitettu neljällä punaisella ympyrällä Kivelän tilalla jo olevat neljä lomamökkiä ja tehokkuusluvun (e) mukaan määräytyvä kokonaisrakennusoikeus. Valituksenalaisen yleiskaavan perusteella ei kuitenkaan voida myöntää rakennuslupia RM-alueelle ja kyseisten alueiden rakennustehokkuus poikkeaa aluevarauksen käyttötarkoitus huomioon ottaen edellä kerrotuin tavoin rantaan tukeutuvassa loma-asuntorakentamisessa käytetystä mitoituksesta. Kyseinen RM-alue muodostaa yhden matkailua palvelevien rakennusten rakennuspaikan.

Venevalkama-alueen pienentäminen

Valittaja on katsonut, että sillalta näkyvän erityisen kauniin maiseman vuoksi venevalkama-aluetta tulee pienentää. Lisäksi venevalkamalle on löydettävissä useita vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja.

Maankäyttö- ja rakennuslain 35 §:n mukaisesti yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi.

Valituksenalainen yleiskaava on kaavan edellä mainittu tarkoitus huomioon ottaen laadittu mittakaavassa 1:25 000 eli yksi senttimetri vastaa 250 metriä luonnossa. Yleiskaava on esitetty maankäyttö- ja rakennusasetuksen 16 §:n mukaisesti sellaisessa mittakaavassa, kuin mitä maankäytön ohjaustarve ja kaavan tarkoitus edellyttävät. Käytetty mittakaava huomioon ottaen venevalkaman sijaintia ei voida esittää kartalla valittajan vaatimalla tarkkuudella. Sillä seikalla, että venevalkamalle voitaisiin löytää myös muita vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja, ei ole merkitystä kaavan lainmukaisuutta arvioitaessa.

Johtopäätös

Valtuuston päätöstä ei voida pitää lainvastaisena edellä mainittujen valitusperusteiden perusteella. Valituksessa ei ole asiassa saatu selvitys huomioon ottaen muutoinkaan esitetty sellaista perustetta, jonka nojalla kunnanvaltuuston päätöstä Jerisjärvi–Äkäsjärvi -osayleiskaavan hyväksymisestä olisi pidettävä kuntalain 90 §:ssä tarkoitetulla tavalla lainvastaisena.

---

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Pirkko Wesslin-Nenonen, Marja-Riitta Tuisku, joka on myös esitellyt asian, ja Aila Kovala.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja kunnanvaltuuston päätökset kumotaan.

A on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti:

Hallinto-oikeus on pyytänyt valituksenalaisen päätöksen tehneeltä viranomaiselta lausuntoa asiassa. Viranomainen ei kuitenkaan ole sellaista hallinto-oikeuteen määräaikaan mennessä toimittanut. Muonion kunnassa vastaukset hallinto-oikeudelle antaa kunnanhallitus. Kunnanhallituksen puheenjohtajalta ja kunnanjohtajalta ovat kuitenkin oma-aloitteisesti toimittaneet hallinto-oikeudelle lausunnon, joka sisältää heidän omia henkilökohtaisia käsityksiään. Lausunto on jätettävä kokonaan huomiotta. Koska valituksenalaisen päätöksen tehnyt viranomainen ei ole antanut Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle lausuntoa asiassa, viranomainen ei ole kiistänyt valituksessa esitettyä. Siten Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden olisi tullut hyväksyä valituksessa esitetyt vaatimukset sellaisenaan.

Kunnanvaltuuston valituksenalaiseen päätökseen ei ole liitetty asianmukaista valitusosoitusta ja se on siksi siten lainvastainen. Asia on palautettava Muonion kunnanvaltuustoon asianmukaisen valitusosoituksen liittämiseksi päätökseen.

Kunnan itse asettamien vaatimusten mukaan uusien AP-alueiden sijoittamisen edellytyksenä on, että alueella on jo olemassaoleva kylä. Kutuniva ei täytä tätä vaatimusta. Kutunivaan ei siten voida osoittaa uutta AP-aluetta. Kaavanlaadinnassa ei ole mainintaa kokonaan uusien kylien perustamisesta, josta tässä tapauksessa olisi kyse. Alueella asuu vain yksi vakituinen asukas.

AP-merkintä poikkeaa huomattavasti voimassaolevasta maakuntakaavasta, eikä poikkeamiselle ole esitetty perusteluja.

Hallinto-oikeuden perustelujen mukaan ranta-alueella oleville AP-alueille voidaan myöntää suoraan yleiskaavan nojalla rakennuslupa vain tilakohtaisesti osoitetuille rakennuspaikoille, ei muualle kaavassa osoitetulle AP-alueelle. Väite on virheellinen. Koska kunta on päättänyt, että se ei asemakaavoita aluetta, on yleiskaava ja sen sisältämät kaavamerkinnät heti voimassa. Kaavanlaatijalla ei ole oikeutta osoittaa suoraan rakentamiseen oikeuttavaa AP-merkintää ranta-alueelle, jossa ei ole tilakohtaisesti osoitettua rakennuspaikkaa.

Kaavaratkaisun mukaan, jos maanomistajan alue on merkitty AP-alueeksi, on maanomistajalla oikeus rakentaa tälle alueelle kaavamerkintöjen ja -määräysten mukaisesti. Siten maanomistajalle on annettu oikeus rakentaa tilakohtaisesti osoitettujen rakennuspaikkojen lisäksi myös muualle kaavassa osoitetulle AP-alueelle, erityisesti AP-alueeksi merkityllä ranta-alueella. Siten kaavaratkaisu asettaa maanomistajat eriarvoiseen asemaan ja on lainvastainen. Ei ole mitään perusteluita osoittaa tilakohtaisesti osoitettujen rakennuspaikkojen ulkopuoliselle ranta-alueelle AP-aluetta. Ranta-alueen AP-alueet ovat vastoin vaatimusta maanomistajien yhdenvertaisesta kohtelusta. Tällaiset ylimääräiset ja epämääräiset AP-alueet on ranta-alueelta poistettava.

Yhteisen alueen RN:o 878:9 ranta-alueiden AP-aluemerkintä on lainvastainen. Yhteinen alue ei ole mukana mitoitustarkastelussa. Sille on kuitenkin osoitettu ranta-alueelle AP-merkintä. Kaavamerkinnän perusteella alueelle on mahdollista rakentaa, minkä johdosta merkintä on poistettava maanomistajien yhdenvertaisesta kohtelun vaatimuksen vastaisena.

Hallinto-oikeus on jättänyt kokonaan käsittelemättä hakijan selvitykset koskien Kivelän tilan RN:o 23:28 emätilan mitoitusvirheitä. Mitoitustaulukossa emätila Kivelän (RN:0 23:28) alueelle kuuluu Kivelän (Rn:o 23:29) lisäksi Pallaslommol-niminen tila (RN:o 23:44). Kivelän emätilalla on jo nyt enemmän käytettyjä rakennuspaikkoja (5 kappaletta) kuin mihin se mitoitustaulukon mukaan on oikeutettu. Siten tilalle osoitetut uudet tilakohtaiset rakennuspaikat ja ranta-alueelle osoitetut AP-aluemerkinnät on poistettava, koska ne ovat vastoin vaatimusta maanomistajien yhdenvertaisesta kohtelusta ja siten lainvastaisia.

Käytetty mittakaava huomioiden venevalkaman sijainti voidaan esittää kartalla valituksessa esitetyllä tarkkuudella. Joka tapauksessa mittakaava ei estä alueen huomattavaa pienentämistä.

Muonion kunnanhallitus on antanut selityksen, jossa se on vaatinut, että valitus hylätään.

A on antanut vastaselityksen, jossa hän on lausunut muun ohella seuraavaa:

Kaavan osittainen täytäntöönpano on kiellettävä. Kaava on määrättävä tulemaan voimaan A:n omistaman tilan Seitaranta RN:o 150:20 osalta.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

2. Lausuminen kaavan osittaista täytäntöönpanoa koskevista vaatimuksista raukeaa.

Perustelut

1. Tilalle Kivelä RN:o 23:28 on valituksenalaisessa yleiskaavassa osoitettu matkailupalveluiden alue (RM). Kaavamääräyksen mukaan merkinnällä on osoitettu hotelli- ja matkailupalvelujen alueet. Alueelle saa sijoittaa matkailupalveluihin liittyviä rakennuksia mukaan lukien toiminnan kannalta tarpeelliset asunnot. Rakennusoikeuden määrä on ilmaistu kaavakartalla olevan kaavamerkinnän yhteydessä suluissa olevalla tehokkuusluvulla (e). Kiinteistön kohdalle on yleiskaavassa merkitty lisäksi neljä kiinteistöllä jo olevaa rakennusta. Kaavan yleismääräysten mukaan vain AP-, RA- ja RA-3-alueilla voidaan suoraan yleiskaavan perusteella myöntää rakennuslupia.

Maanomistajien tasapuolinen kohtelu edellyttää samanlaista kohtelua vain osoitettaessa alueita samanlaisiin käyttötarkoituksiin. Matkailupalveluihin rakentamista voidaan osoittaa erilaisin perustein ja myös tehokkaammin kuin tavanomaisen loma-asumisen alueille. Kaavaratkaisu ei siten ole lainvastainen sillä A:n esittämällä perusteella, että tilan Kivelä RN:o 23:28 alueella on jo neljä lomarakennusta. Kaavaratkaisu ei myöskään ole lainvastainen sillä perusteella, että kyseisen RM-alueen on mitoituksessa katsottu vastaavan yhtä rakennuspaikkaa.

Hallinto-oikeuden päätöksessä on annettu hallintolainkäyttölain 51 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla ratkaisu kaikkiin valittajan vaatimuksiin. Hallinto-oikeuden päätöksen perusteluista ilmenevät hallintolainkäyttölain 53 §:ssä edellytetyin tavoin ne seikat, selvitykset ja oikeusohjeet, joiden perusteella hallinto-oikeus on ratkaisuunsa päätynyt.

Tämän vuoksi ja kun otetaan lisäksi huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja siinä mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

2. Asian tultua tällä päätöksellä ratkaistuksi ei kaavan täytäntöönpanoa koskevista vaatimuksista ole tarpeen lausua.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori sekä hallintoneuvokset Hannu Ranta, Tuomas Lehtonen, Mika Seppälä ja Janne Aer. Asian esittelijä Esa Hakkola.