Muu päätös 3660/2015
Asia Asiakirjajulkisuutta koskeva valitus
Valittaja VITA-Terveyspalvelut Oy
Päätös, jota valitus koskee
Helsingin hallinto-oikeus 22.10.2014 nro 14/0786/5
Asian aikaisempi käsittely
Helsingin kaupungin työterveyskeskuksen työterveysjohtaja on päätöksellään 26.6.2013 (§ 5) hylännyt Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy:n tietopyynnön, joka koski VITA-Terveyspalvelut Oy:n tutkimuskohtaisia vastausviiveaikoja, jotka VITA-Terveyspalvelut Oy on ilmoittanut tarjouksessaan liittyen Helsingin kaupungin työterveyskeskuksen kliinisten laboratoriotutkimusten hankintaan.
Hallinto-oikeuden ratkaisu
Helsingin hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään siltä osin kuin nyt on kysymys Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy:n valituksen johdosta kumonnut työterveysjohtajan päätöksen ja velvoittanut työterveysjohtajan luovuttamaan Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy:lle sen pyytämän tiedon VITA-Terveyspalvelut Oy:n 7.3.2013 Helsingin kaupungin hankintakeskukselle lähettämässä tarjouksessa ilmoittamista kliinisiä laboratoriotutkimuksia koskevista tutkimuskohtaisista vastausviiveajoista.
Tieto on annettava viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain 16 §:ssä säädetyllä tavalla sen jälkeen, kun hallinto-oikeuden päätös on saanut lainvoiman.
Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:
Sovelletut oikeusohjeet ja lainvalmisteluaineisto
Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (julkisuuslaki) 1 §:n 1 momentin mukaan viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, jollei tässä tai muussa laissa erikseen toisin säädetä.
Julkisuuslain 7 § 1 momentin mukaan viranomaiselle asian käsittelyä varten tai muuten sen toimialaan tai tehtäviin kuuluvassa asiassa toimitettu asiakirja tulee julkiseksi, kun viranomainen on sen saanut, jollei asiakirjan julkisuudesta taikka salassapidosta tai muusta tietojen saantia koskevasta rajoituksesta tässä tai muussa laissa säädetä. Saman pykälän 2 momentin mukaan julkista hankintaa koskevat osallistumishakemukset, tarjoukset sekä muut hankintaa koskevat asiakirjat tulevat 1 momentissa tarkoitetuin rajoituksin julkisiksi vasta, kun sopimus on tehty.
Julkisuuslain 11 §:n 1 momentin mukaan hakijalla, valittajalla sekä muulla, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee (asianosainen), on oikeus saada asiaa käsittelevältä tai käsitelleeltä viranomaiselta tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn. Saman pykälän 2 momentin 6 kohdan mukaan asianosaisella, hänen edustajallaan ja avustajallaan ei ole edellä 1 momentissa tarkoitettua oikeutta julkisessa hankinnassa toisen ehdokkaan tai tarjoajan liike- tai ammattisalaisuutta koskeviin tietoihin; tieto tarjousten vertailussa käytetystä hinnasta ja muusta tekijästä on kuitenkin aina annettava.
Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdan mukaan salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat, jollei erikseen toisin säädetä, asiakirjat, jotka sisältävät tietoja yksityisestä liike- tai ammattisalaisuudesta.
Julkisuuslakia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 30/1998 vp) todetaan lain 24 §:n 20 kohdan osalta muun muassa seuraavaa: Liike- tai ammattisalaisuutta ei laissa ole tarkemmin määritelty. Liikesalaisuudella tarkoitetaan yleensä taloudellisluonteisia, lähinnä kaupankäynnin alaan kuuluvia yrityksen salaisuuksia. Liikesalaisuuteen kuuluu myös yrityskokemusten eli "know-hown" suoja. Tämä on kokemukseen perustuvaa taitoa tiedon hyväksikäytössä. Liikesalaisuus voi olla myös tekninen salaisuus. Toiminnan harjoittajan salassapitotahto ei ole yksistään ratkaiseva, vaan viranomaisen on arvioitava asiaan liittyvät salassapitointressit kokonaisuutena.
Asiassa saatu selvitys
Medix ja VITA ovat Helsingin kaupungin hankintakeskuksen kliinisiä laboratoriotutkimuksia koskevan tarjouspyynnön H007-13 johdosta jättäneet tarjoukset. Työterveysjohtaja on päätöksellään 24.4.2013 § 3 päättänyt hyväksyä VITA:n tarjouksen. Medix on siltä osin kuin nyt on kysymys, pyytänyt tietoa VITA:n tarjouksessaan ilmoittamista tutkimuskohtaisista vastausviiveajoista.
Työterveysjohtaja on hylännyt tietopyynnön, koska pyydetyt tiedot ovat VITA:n liikesalaisuuksia ja siten salassa pidettäviä.
Tarjouspyynnön H007-13 kohdassa 3 "Hankintalaji- ja menettely" on todettu, että tarjouksen valintaperusteena on kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous ottaen huomioon tarjouspyyntöasiakirjassa esitetyt vertailuperusteet. Tarjouspyynnön kohdan 6 "Päätöksenteon perusteet" mukaan hankittavan palvelun valintaperusteena on kokonaistaloudellinen edullisuus. Kokonaistaloudellista edullisuutta arvioidaan käyttämällä perusteina hintaa ja laadullisia kriteereitä.
Kohdan 6 alakohdan 2 (Laadulliset valintakriteerit) mukaan toimituskykyä arvioidaan tutkimuskohtaisesti vastausviiveellä seuraavasti: 2 pv:n kuluessa 20 pistettä, 3 -7 pv:n kuluessa 10 pistettä ja yli 7 pv 0 pistettä.
Tutkimuskohtaiset pisteet lasketaan yhteen. Eniten tutkimuskohtaisia pisteitä saanut tarjous saa 40 vertailupistettä. Muiden tarjousten vertailupisteet lasketaan seuraavasti: Tarjouksen vertailupistemäärä = asianomaisen tarjouksen saamat laatupisteet (Y) jaettuna eniten laatupisteitä saaneen tarjouksen laatupisteillä (X) ja kerrottuna 40. Laskukaava: V/X x 40.
Laadun arvioimiseksi tarvittavat tiedot tutkimusviiveestä on tarjouspyynnön mukaan ilmoitettava vastauslomakkeessa (tarjouspyynnön liite 1).
Oikeudellinen arviointi ja lopputulos
Medix on tehnyt tarjouksen kyseisen tarjouspyynnön johdosta. Yhtiöllä on siten julkisuuslain 11 §:n 1 momentissa tarkoitettu asianosaisen oikeus tiedonsaantiin VITA:n tarjousasiakirjoista. Koska Medix on lausunnon mukaan jo saanut muut vaatimansa tiedot, asiassa on kysymys enää siitä, onko sillä oikeus saada tieto VITA:n tarjouksessaan ilmoittamista laboratoriotutkimusten vastausviiveajoista.
Vaikka hankittavan palvelun valintaperusteena onkin ollut kokonaistaloudellinen edullisuus, edullisuutta on arvioitu käyttämällä perusteena muun muassa laadullisia kriteerejä. Edullisimman tarjouksen kokonaispisteet ovat siten muodostuneet ottamalla huomioon tarjouspyyntöasiakirjoissa esitetyt vertailuperusteet kuten vastausviiveajat. Hallinto-oikeus katsoo, että tällaista tarjouskilpailussa huomioon otettavaa perustetta on pidettävä julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 6 kohdassa tarkoitettuna tarjousten vertailussa käytettynä muuna tekijänä, josta tieto on kuitenkin aina annettava.
VITA:n tarjouspyynnöstä käy ilmi laboratoriotutkimusten vastausviiveajat kunkin tutkimuksen osalta. Viiveaikojen perusteella ei voi päätellä, millä keinoin VITA ilmoittamansa viiveajat saavuttaa. Viiveajoista ei ilmene taloudellisluonteista tietoa. Niistä ei ilmene myöskään henkilöstöä, käytettyä tekniikkaa tai yrityskokemusta koskevaa eikä muutakaan vastaavaa tietoa. Kuten kaupunkikin lausunnossaan on todennut, vastausviiveaikojen antaminen Medixille antaisi tälle käytännössä vain mahdollisuuden tarkastaa, onko vastausviiveaikojen pisteiden yhteenlasku tehty oikein. Hallinto-oikeus katsoo, että tieto viiveajoista ei sisällä julkisuuslaissa tarkoitettua toisen tarjoajan liikesalaisuutta. Työterveysjohtaja ei näin ollen ole tästäkään syystä voinut hylätä Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy:n tietopyyntöä laboratoriotutkimusten vastausviiveajoista.
Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Markku Setälä, Ilkka Hartikainen ja Ilona Nuorteva, joka on myös esitellyt asian.
Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa
VITA-Terveyspalvelut Oy on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan. Yhtiön Helsingin kaupungin hankintakeskukselle tekemässä tarjouksessa ilmoittamia tutkimuskohtaisista vastausviiveaikoja ei tule luovuttaa Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy:lle. Lisäksi VITA-Terveyspalvelut Oy on vaatinut, että Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy velvoitetaan korvaamaan VITA-Terveyspalvelut Oy:n oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
Vaatimustensa tueksi yhtiö on esittänyt seuraavaa:
Helsingin kaupungin työterveyskeskus on pyytänyt tarjouksia kliinisistä labora³toriotutkimuksista. Tarjouspyynnössä on selkeästi ilmoitettu, kuinka ja missä suhteessa kokonaistaloudellisen edullisuuden arvioinnissa käytettävät vertailuhinta ja laadulliset vertailupisteet muodostuvat ja kuinka ne vaikuttavat tarjousvertailuun. Yksi laadullisten vertailupisteiden kokonaismäärään välillisesti vai³kuttanut tekijä on ollut tutkimuskohtainen vastausviiveaika. Yhtiö on antamas³saan tarjouksessa ilmoittanut vastausviiveaikansa salaisiksi.
Julkisuuslakia koskevassa hallituksen esityksessä liikesalaisuuksiksi on todettu katsottavan muun muassa taloudellisluonteiset salaisuudet ja know-how eli kokemuk³seen perustuva taito tiedon hyväksikäytössä. Toisaalta ammattisalaisuuksiksi on todettu katsottavan muun muassa taidollisia salaisuuksia.
Hallinto-oikeus on päätöksessään asettanut liike- ja ammattisalaisuuden kyn³nyksen perusteettoman korkealle. Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään sil³lä, että Vitan vastausviiveajoista ei suoraan ilmene taloudellisluonteisia salai³suuksia, yrityskokemusta, tekniikkaa tai muita vastaavia asioita. Hallinto-oikeus on ottanut asiaan maallikon näkökulman, eikä ole ottanut huomioon sitä, mitä asioita toimialan tunteva kilpailija voi vastausviiveajoista tulkita ja päätellä.
Keskuslaboratoriotoimialalla vastausviiveajat ovat keskeinen kilpailutekijä, mitä osoittaa myös se, että vastausviiveajat vaikuttavat julkisissa hankinnoissa lähes aina tarjousvertailuun. Tarjotut ja sovitut vastausviiveajat vaihtelevat asiakkait³tain ja niiden julkistaminen paljastaa kilpailijalle tietoa toimittajan palvelukyvys³tä ja asiakaskohtaisen palvelun sisällöstä. Vastausviiveajoilla on myös suoraa ta³loudellista arvoa asiakassopimuksissa. Yhtiön näkökulmasta vastausviiveaikojen arvo liike- ja ammattisalaisuutena on kiistaton.
Ratkaisussaan KHO 2007:83 korkein hallinto-oikeus on arvioinut liike- ja am³mattisalaisuuden käsitettä mm. näin: "Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 koh³taa tulkittaessa tulee ottaa huomioon säännöksen tarkoitus, joka on yksityisen taloudellisen edun suojaaminen (HE 30/1998 vp, s. 87). Salassapidon tarvetta tulee tarkastella sen elinkeinonharjoittajan näkökulmasta, jonka liikesalaisuudes³ta asiassa on kysymys." Tässä perustelussa on siis annettu suuri painoarvo elin³keinonharjoittajan omalle salassapitointressille, ja näin tulee tehdä myös nyt kä³siteltävänä olevassa tapauksessa.
Asiassa on myös otettava huomioon, että tieto vastausviiveajoista rinnastuu luonteeltaan hyvin pitkälti yksikköhintatietoihin. Hallinto-oikeuden logiikan mukaisesti myös tutkimuskohtaisia hintatietoja tai muita yksikköhintatietoja tu³lisi pitää julkisina tietoina, koska niistäkään ei suoraan voi päätellä konkreettisia taloudellisluonteisia salaisuuksia kuten kustannus- tai katerakenteita. Tällainen tulkinta ei vastaa lainsäädäntöä eikä vakiintunutta oikeuskäytäntöä. Yksikköhin³tojen liikesalaisuusluonne on todettu muun muassa edellä mainitussa korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa. Hallinto-oikeuden ajattelutavan hyväksyminen mullistaisi yksittäisten hintatietojen salassapidon julkisten hankintojen kentässä.
Tietoa yhtiön vastausviiveajoista on edellä mainituilla perusteilla käsiteltävä lähtökohtaisesti salassa pidettävänä liike- ja ammattisalaisuutena. Asianosaisella olisi kuitenkin julkisuuslain 11 §:n perusteella oikeus saada tieto vastausvii³veajoista, jos niitä olisi käytetty tarjousten vertailussa. Hallinto-oikeus on väärin perustein katsonut, että yhtiön yksittäisiä vastausviiveaikoja olisi käytetty tarjous³ten vertailussa. Hallinto-oikeus on kuvannut tarjousten käsittelyssä käytettyjä laskukaavoja ja todennut yksittäisistä vastausviiveajoista, että "tällaista tarjous³kilpailussa huomioon otettavaa perustetta" on pidettävä tarjousten vertailussa käytettynä muuna tekijänä, josta on annettava tieto asianosaiselle. Hallinto-oikeus on yksioikoisesti ja virheellisesti asettanut yhtäläisyysmerkin "tarjouskilpailussa huomioon otettavan" ja "tarjousten vertailussa käytettävän" tekijän välille. Tarjouskilpailuissa on tyypillisesti aina yksikköhintoja, tutkimuskohtaisia vastausviiveitä ja muita tekijöitä, jotka otetaan erilaisin laskukaavoin huomioon vertailuhintaa ja -pisteitä laskettaessa, mutta joita ei käytetä itse ver³tailussa. Tarjouskilpailussa "huomioon otettavien" tekijöiden avaaminen asian³osaisjulkisuudelle merkitsisi myös yksikköhintatietojen käsittelemistä jatkossa asianosaisjulkisina. Tätä ei ole lainsäädännössä tarkoitettu eikä tämä vastaa va³kiintunutta oikeuskäytäntöä.
Helsingin kaupunginasiamies on valituksen johdosta antamas³saan selityksessä katsonut, että hallinto-oikeuden päätös tulisi kumota sekä esittänyt muun ohella seuraavaa:
Liike- ammattisalaisuuksien suojaamisella turvataan myös hankintayksikön asemaa julkisissa hankinnoissa. Yhtenä edellytyksenä sille, että julkisiin hankintoihin saadaan riittävästi kilpailukykyisiä tarjouksia, on se, että tarjoajat voivat luottaa siihen, etteivät heidän liike- ja ammattisalaisuutensa paljastu tarjouksista.
Kyseessä olevassa hankinnassa vertailuperusteena on ollut vastausviivetiedoista saadut yhteispisteet. Tutkimuskohtaisia vastausviivetietoja ei sen sijaan ole käytetty tarjousten vertailuperusteena. Näin ollen kyse ei ole julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 6 kohdassa tarkoitetusta tarjousten vertailussa käytetystä hinnasta tai muusta tekijästä.
Julkisissa hankinnoissa asianosaisen tiedonsaantioikeuteen liittyvä oikeussuoja voidaan turvata muutoksenhaulla. Julkista hankintaa koskevaa valitusta käsittelevä tuomioistuin saa tarvittaessa käyttöönsä myös tarjouksissa olevat liike- ja ammattisalaisuudet, jolloin valituksen tekijän oikeussuoja turvataan tältäkin osin.
Kyseessä olevassa tapauksessa Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy ei ole valittanut hankintapäätöksestä markkinaoikeudelle vaan on ainoastaan pyytänyt kyseisiä asiakirjoja. Se seikka, ettei Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy:lle ole annettu VITA-Terveyspalvelut Oy:n liike- ja ammattisalaisuudeksi katsottuja tietoja, ei ole millään tavoin estänyt markkinaoikeusvalituksen tekemistä. Näin ollen voidaan kyseenalaistaa se, onko Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy menettänyt asiassa asianosaisasemansa, kun se ei ole käyttänyt sille hankintalain mukaan kuuluvaa muutoksenhakuoikeutta.
Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy on valituksen ja kaupunginasiamiehen selityksen johdosta antamassaan selityksessä vaatinut, että valitus hylätään ja hallinto-oikeuden päätös pysytetään voimassa.
VITA-Terveyspalvelut Oy:lle on varattu tilaisuus vastaselityksen antamiseen.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja Helsingin kaupungin työterveyskeskuksen työterveysjohtajan päätös saatetaan voimaan.
Vita-Terveyspalvelut Oy:n vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta hylätään.
Perustelut
Sovellettavat lainkohdat esitöineen
Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (julkisuuslaki) 24 §:n 1 momentin 20 kohdan mukaan salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat, jollei erikseen toisin säädetä asiakirjat, jotka sisältävät tietoja yksityisestä liike- tai ammattisalaisuudesta.
Julkisuuslain 11 §:n 1 momentin mukaan hakijalla, valittajalla sekä muulla, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee (asianosainen), on oikeus saada asiaa käsittelevältä tai käsitelleeltä viranomaiselta tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn.
Julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 6 kohdan mukaan asianosaisella, hänen edustajallaan ja avustajallaan ei ole edellä 1 momentissa tarkoitettua oikeutta julkisessa hankinnassa toisen ehdokkaan tai tarjoajan liike- tai ammattisalaisuutta koskeviin tietoihin; tieto tarjousten vertailussa käytetystä hinnasta ja muusta tekijästä on kuitenkin aina annettava.
Mainitun 6 kohdan alkuperäinen sanamuoto kuului "6) viranomaisen järjestämässä tarjouskilpailussa toisen tarjouksen tekijän liike- ja ammattisalaisuutta koskeviin tietoihin tarjouksen hintaa lukuun ottamatta". Hallituksen esityksessä Eduskunnalle laiksi viranomaisten toiminnan julkisuudesta ja siihen liittyviksi laeiksi (HE 30/1998 vp) on mainitun lainkohdan yksityiskohtaisissa perusteluissa lausuttu muun ohella seuraavaa: "Momentin 6 kohta määrittelee kilpailevan tarjouksen tehneen tiedonsaantioikeutta viranomaisen järjestämässä tarjouskilpailussa. Sen mukaan asianosaiselle voidaan jättää antamatta tieto toisen tarjouksentekijän liike- tai ammattisalaisuuden piiriin kuuluvista tiedoista tarjouksen hintaa lukuun ottamatta. Säännös merkitsee, ettei asianosaisen tiedonsaantioikeus murtaisi teknisen liike- ja ammattisalaisuuden suojaa."
Lainkohtaa esitettiin muutettavaksi hallituksen esityksellä laiksi sähköisestä huutokaupasta ja dynaamisesta hankintajärjestelmästä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 182/2010 vp). Esityksessä säännöksen sanamuoto oli seuraava: "6) julkisessa hankinnassa toisen ehdokkaan tai tarjoajan liike- tai ammattisalaisuutta koskeviin tietoihin tarjousvertailussa käytettävää hintaa lukuun ottamatta". Yksityiskohtaisissa perusteluissa on todettu seuraavaa: "Pykälän 2 momentin 6 kohtaa ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että asianosaisen tiedonsaantioikeus koskisi julkisena hankintana toteutetun tarjouskilpailun tarjousvertailussa käytettyä hintatietoa. Sen sijaan hinnan määräytymisperuste tai muu tarkempi määrittelytapa, jota ei ole suoraan käytetty vertailuperusteena, voi olla tarjoajan salassa pidettävä tieto liike- ja ammattisalaisuutena."
Säännös sai nykyisen sisältönsä lailla 756/2015, joka perustui tältä osin eduskunnan talousvaliokunnan mietintöön (TaVM 48/2010 vp). Siinä muutosta perusteltiin seuraavasti: "Valiokunta esittää, että säännöstä muutetaan vastaamaan paremmin EU-sääntelyä ja jo vallitsevaa oikeuskäytäntöä siten, että asianosaisjulkisuus täsmennetään kattamaan kaikki tarjousten vertailuperusteina käytetyt tiedot. Muutoksen tavoitteena on taata, että hankintakilpailun asianosaiset voivat varmistua tarjouksensa tulleen vertailluksi asianmukaisesti. Lakiehdotuksessa esitetyn hintatiedon lisäksi asianosaisella tulee olla oikeus saada tieto myös muista mahdollisista tarjouskilpailussa vertailuperusteena käytetyistä seikoista, vaikka nämä muutoin kuuluisivat julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdan nojalla salassa pidettävien tietojen piiriin. Valiokunnan esittämällä muutoksella ei ole vaikutusta julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdassa säädettyyn liike- ja ammattisalaisuuden määritelmään."
Tosiseikat
Asiassa on kyse Helsingin kaupungin työterveyskeskuksen kliinisten laboratoriotutkimusten hankinnasta, joka perustuu Helsingin kaupungin hankintakeskuksen 12.2.2013 päivättyyn tarjouspyyntöön H007-13, HEL 2012-016064. Hankinta on toteutettu avoimella menettelyllä. Tarjouspyynnön mukaan valintaperusteena on kokonaistaloudellinen edullisuus. Tarjouspyynnön kohdassa 3 "Hankintalaji- ja menettely" on todettu, että tarjouksen valintaperusteena on kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous ottaen huomioon tarjouspyyntöasiakirjassa esitetyt vertailuperusteet. Tarjouspyynnön kohdan 6 "Päätöksenteon perusteet" mukaan hankittavan palvelun valintaperusteena on kokonaistaloudellinen edullisuus. Kokonaistaloudellista edullisuutta arvioidaan käyttämällä perusteina hintaa ja laadullisia kriteereitä.
Kohdan 6 alakohdan 2 (Laadulliset valintakriteerit) mukaan toimituskykyä arvioidaan tutkimuskohtaisesti vastausviiveellä seuraavasti: 2 pv:n kuluessa 20 pistettä, 3–7 pv:n kuluessa 10 pistettä ja yli 7 pv 0 pistettä. Laadun arvioimiseksi tarvittavat tiedot tutkimusviiveestä on tarjouspyynnön mukaan ilmoitettava vastauslomakkeessa (tarjouspyynnön liite 1). Vastauslomakkeessa on ollut taulukko kaikista tutkimuksista ja niiden kohdalle on tullut merkitä, onko vastausviive 2, –7 vai yli 7 päivää. Lisäksi taulukkoon on tullut merkitä tieto tutkimuksen akkreditoinnista tai laadunvarmistuksesta.
Tarjouspyynnön mukaan tutkimuskohtaiset pisteet lasketaan yhteen. Eniten tutkimuskohtaisia pisteitä saanut tarjous saa 40 vertailupistettä. Muiden tarjousten vertailupisteet lasketaan seuraavasti: Tarjouksen vertailupistemäärä = asianomaisen tarjouksen saamat laatupisteet (Y) jaettuna eniten laatupisteitä saaneen tarjouksen laatupisteillä (X) ja kerrottuna 40. Laskukaava: Y/X x 40.
Tarjouspyynnön kohdan 9 (Tarjousasiakirjojen julkisuus) mukaan tarjoajan on merkittävä liikesalaisuuksinaan pitämänsä tarjouksen tiedot. Kaupunki harkitsee, ovatko liikesalaisuuksiksi esitetyt asiat lain mukaan salassa pidettäviä. Tarjouksen vertailussa käytettävää hintatietoa ei pidetä liikesalaisuutena.
Työterveysjohtaja on päätöksellään 24.2.2013 hyväksynyt VITA-Terveyspalvelut Oy:n tarjouksen. Hankintapäätöksen liitteenä on vertailu, josta käy ilmi tarjoajien ilmoittama hinta, akkreditoinnin/laadunvarmistuksen yhteispisteet ja vastausviiveen yhteispisteet sekä vertailupisteet.
Tarjouskilpailuun osallistunut Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy on vaatinut saada nähtäväksi vastausviiveiden tutkimuskohtaisen vertailupisteytyksen.
Oikeudellinen arviointi
Asiassa on korkeimmassa hallinto-oikeudessa kyse sen arvioimisesta, ovatko Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy:n pyytämät tiedot VITA-Terveyspalvelut Oy:n tarjouksessa ilmoitetuista vastausviiveajoista julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdassa tarkoitettuja liikesalaisuuksia, ja onko kyse julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 6 kohdassa tarkoitetusta tarjousten vertailussa käytetystä muusta tekijästä, josta on mainitun lainkohdan mukaan aina annettava tieto asianosaiselle riippumatta siitä, onko kyse liikesalaisuudeksi katsottavasta tiedosta.
Vastausviivetieto tarkoittaa aikaa, jonka kuluessa laboratoriotutkimuksen tulos toimitetaan asiakkaalle. VITA-Terveyspalvelut Oy on ilmoittanut pitävänsä tarjouksessaan ilmoittamia vastausviiveaikoja liikesalaisuutenaan. Ajat vastaavat vain osin vastausaikoja, jotka yhtiö on ilmoittanut julkisesti. Yhtiön mukaan tarjous- ja asiakaskohtaiset vastausviiveajat ovat keskuslaboratorioalalla keskeinen kilpailutekijä, jonka salassapidolla on olennainen taloudellinen merkitys. Vastausviiveaikojen julkistaminen paljastaa kilpailijalle tietoa toimittajan palvelukyvystä ja asiakaskohtaisen palvelun sisällöstä.
Edellä sanotun perusteella korkein hallinto-oikeus katsoo, että tarjouksessa ilmoitetut vastausviiveajat ovat julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdassa tarkoitettuja liikesalaisuuksia.
Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy on tarjouskilpailuun osallistuneena toisena tarjoajana julkisuuslain 11 §:n 1 momentissa tarkoitettu asianosainen. Siten sen oikeutta tietopyynnössä tarkoitettuihin, VITA-Terveyspalvelut Oy:n liikesalaisuuksina pidettäviin tietoihin on arvioitava julkisuuslain 11 §:n mukaisesti.
Julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 6 kohdan mukaan asianosaisella ei ole oikeutta julkisessa hankinnassa toisen tarjoajan liikesalaisuutta koskeviin
tietoihin; tieto tarjousten vertailussa käytetystä hinnasta ja muusta tekijästä on kuitenkin aina annettava. Julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 6 kohdan lain esitöistä ilmenevänä tavoitteena on taata, että hankintakilpailun asianosaiset voivat varmistua tarjouksensa tulleen vertailluksi asianmukaisesti.
Julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 6 kohdan sanamuodosta ja esitöistä ilmenee, että liikesalaisuuden oikeussuojaa on julkisessa hankinnassa kavennettu toisen asianosaisen oikeusturvan vuoksi sallimalla tiedon antaminen muustakin välittömästi tarjousten vertailussa käytetystä perusteesta kuin hinnasta. Korkein hallinto-oikeus katsoo, että säännöstä ei kuitenkaan voida esitöiden perusteellakaan tulkita siten, että liikesalaisuuden suojaa olisi aikaisempaan nähden kavennettu siten, että asianosaisella olisi oikeus saada välittömästi vertailussa käytettyjen tietojen taustalla olevia yksityiskohtaisempia liikesalaisuuden piiriin kuuluvia tietoja.
Nyt kyseessä olevassa hankintamenettelyssä hankittavan palvelun valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus, jota on arvioitu käyttämällä hinnan ohella perusteena tarjouspyynnössä mainittuja laadullisia kriteerejä. Vertailussa hinnan painoarvo on ollut 60 prosenttia ja laadullisten kriteereiden 40 prosenttia. Laadullisina valintakriteereinä ovat olleet akkreditointi/laadunvarmistus ja vastausviiveajat, jotka on arvioitu tutkimuskohtaisesti edellä todetulla tavalla.
Tarjousten kokonaisedullisuuden vertailu ei siten ole perustunut puheena olevilta osin suoraan tutkimuskohtaisiin vastausviiveaikoihin. Tarjouksen edullisuuden selvittämiseksi ilmoitetuista vastausviiveajoista annetut pisteet on laskettu yhteen, minkä perusteella ovat määräytyneet tarjousvertailussa käytetyt pisteet, jotka osana tarjouksen kaikkiaan saamia vertailupisteitä ovat vaikuttanet tarjouksen valintaan. Tutkimuskohtaisia vastausviiveaikatietoja ei näin ollen voida pitää julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 6 kohdassa tarkoitettuina tarjousten vertailussa käytettyinä muina tekijöinä.
Koska Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy:n pyytämät tiedot ovat VITA-Terveyspalvelut Oy:n liikesalaisuuksia, eikä niitä ole pidettävä julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 6 kohdassa tarkoitettuina muina tarjousten vertailuun käytettyinä tekijöinä, ei Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy:llä ole oikeutta saada niitä nähtäväkseen. Tämän vuoksi hallinto-oikeuden päätös on kumottava ja Helsingin kaupungin työterveyskeskuksen työterveysjohtajan päätös saatettava voimaan.
Oikeudenkäyntikulut
Asian laatuun nähden ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, VITA-Terveyspalvelut Oy:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Niilo Jääskinen, Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Tuomas Lehtonen ja Janne Aer. Asian esittelijä Liisa Selvenius-Hurme.