Muu päätös 3858/2015

Asia Kolttien luottamusmiesvaalia koskeva valitus

Valittajat A, B ja C, Inari

Päätös, jota valitus koskee

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus 21.5.2015 nro 15/0327/2

Asian aikaisempi käsittely

Kolttien luottamusmiesvaalin vaalilautakunta on 6.10.2014 vahvistanut kolttien luottamusmiesvaalin 2014 tuloksena kolttien luottamusmieheksi kaudelle 1.1.2015 – 31.12.2017 D:n.

Merkitään, että hallinto-oikeus on antanut asiassa 20.1.2015 välipäätöksen, jolla valituksenalainen päätös on määrätty täytäntöönpantavaksi siihen asti, kunnes valitukset on ratkaistu tai asiassa toisin määrätään.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt valitukset.

Lisäksi hallinto-oikeus on määrännyt, että sen antama täytäntöönpanoa koskeva määräys on voimassa, kunnes päätös on lainvoimainen tai ylempi valitusviranomainen määrää toisin.

Perustelut

Kolttalain 46 §:n 1 momentin mukaan kolttien yhteisten asioiden hoitamista ja kolttien etujen valvomista varten voidaan vaalilla valita kolttien luottamusmies, jonka toimikausi on sama kuin kolttaneuvostojen jäsenillä. Kolttaneuvostojen yhteinen kokous valitsee luottamusmiehelle varamiehen, joka hoitaa luottamusmiehen tehtäviä luottamusmiehen ollessa estynyt tai esteellinen. Luottamusmiehen tehtävistä säädetään tarkemmin asetuksella. Pykälän 2 momentin mukaan luottamusmiehen ja hänen varamiehensä tulee olla koltta-alueella asuva koltankielentaitoinen 4 §:ssä tarkoitettu henkilö, joka on tehtävään kykenevä.

Kolttalaissa, joka on tullut voimaan 1.5.1995, ja sitä koskevassa hallituksen esityksessä (HE 243/1994) ei ole määritelty luottamusmieheltä edellytettävän koltan kielen taidon laatua ja laajuutta.

Saamen kielilakia, joka on tullut voimaan 1.1.2004, sovelletaan kolttalain 42 §:ssä tarkoitettuun kyläkokoukseen. Lain 14 §:n 3 momentissa säädetään, että saamen kielen taitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista on soveltuvin osin voimassa, mitä julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetussa laissa säädetään. Saamen kielen taito osoitetaan yleisistä kielitutkinnoista annetussa laissa (964/2004) tarkoitetulla kielitutkinnolla tai opintojen yhteydessä suoritetulla kielikokeella tai korkeakouluopinnoilla. Saamen kielilakia ei kuitenkaan ole säädetty koskemaan kolttien luottamusmiestä eivätkä lain 14 §:n 3 momentin säännökset siten tule sovellettaviksi.

Vaalilautakunnan 31.8.2014 pidetyn kokouksen pöytäkirjasta ilmenee, että luottamusmiesvaalin vaaliehdokkaiksi oli määräajassa ilmoitettu kolme henkilöä, joista yksi on ollut D. Pöytäkirjan mukaan kaikki ehdokkaat ovat täyttäneet kolttien luottamusmiehelle asetetut kelpoisuusehdot ja ovat olleet kelpoisia luottamusmiesvaaliehdokkaiksi. Vaalilautakunta on näin ollen tutkinut D:n vaalikelpoisuuden myös kielitaidon osalta ja arvioinut, että D:llä on kolttalain 46 §:n 2 momentissa edellytetty koltan kielen taito. Valituksenalaista päätöstä ei siten ole kumottava sillä perusteella, ettei vaalilautakunta olisi tutkinut D:n vaalikelpoisuutta kielitaidon osalta.

Vaalilautakunnan 6.10.2014 pidetyn kokouksen pöytäkirjasta ilmenee, että eniten ääniä on saanut D, ja hänen valintansa kolttien luottamusmieheksi 1.1.2015 lukien seuraavaksi kolmeksi vuodeksi on vahvistettu.

D on vastineessaan kertonut olevansa lähtöisin koltankielisestä suvusta ja eläneensä lapsuutensa koltankielisessä yhteisössä. D:n peruskoulun päästötodistuksesta vuodelta 1995 ilmenee, että hän on saanut peruskoulussa saamen kielen opetusta ja saanut siitä arvosanan 8. Lisäksi D on esittänyt todistuksen vuonna 2011 suorittamastaan yhden opintoviikon laajuisesta koltansaamen kielen intensiivisestä peruskurssista. Vielä D on kertonut muun ohella toimineensa vuosina 2010– 2013 projektityöntekijänä Kolttasaamelainen kulttuuri yli rajojen -nimisessä hankkeessa ja tuona aikana osallistuneensa työtehtäviinsä liittyen useisiin koltan kielen kursseihin. Edelleen D on kertonut toimivansa koltan- ja suomenkielisen julkaisun päätoimittajana ja lehden taittajana sekä työstävänsä koltansaamenkielistä uutta aapista.

Kun otetaan huomioon D:n esittämä selvitys peruskoulussa ja muutoin kertyneestä koltan kielen taidoistaan sekä se, että luottamusmieheltä vaadittavan kielitaidon määrästä ja laadusta ei ole täsmällisiä säännöksiä, D:tä on pidettävä kolttalain 46 §:n 2 momentin tarkoittamana koltan kielen taitoisena henkilönä. Vaalilautakunnan päätöstä ei siten ole kumottava valittajien esittämillä perusteilla.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Koltta-asetus 41 §

Hallintolainkäyttölaki 32 § 2 momentti

Perusteluissa mainitut

Hallinto-oikeuden päätökseen on liitetty valitusosoitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Pirjo Pyhäjärvi, Merja Velakoski-Kovalainen ja Anna-Kaisa Marski. Asian esittelijä Minna Manninen.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A, B ja C ovat valituksessaan vaatineet, että hallinto-oikeuden ja vaalilautakunnan päätökset kumotaan.

Valittu henkilö ei todellisuudessa osaa koltansaamea, vaan hän on hyvin avuton koltansaamea puhuvan henkilön kanssa keskustellessaan. Kuitenkin hän on kolttasaamelaisten edunvalvoja. Tehtävää ei voi hoitaa pelkän peruskoulun saamelaisopetuksen perusteella. Tehtävän hoitaminen edellyttää koltansaamen hyvää suullista taitoa. D on kasvanut perheessä, jossa isä oli kolttasaamelainen ja äiti kotoisin Keski-Pohjanmaalta.

D on julkisuudessa kertonut, että hän osaa koltansaamea, mutta ei halua käyttää sitä julkisesti. Vaikka D osaisikin koltansaamea, tällainen asenne ei ole luottamusmiehen tehtävässä hyväksyttävää.

Kolttien luottamusmiesvaalissa vaalilautakunta ei selkeästi tutkinut ehdokkaiden kielitaitoa, vaan lautakunnan jäsenet olettivat kaikkien ehdokkaaksi ilmoittautuneiden osaavan koltansaama. Tämä ilmenee vaalilautakunnan lausunnosta hallinto-oikeudelle. Vaalilautakunnan tehtävänä on varmistaa ehdokkaan vaalikelpoisuus.

Kolttien luottamusmiesvaalien vaalilautakunta on antanut valituksen johdosta selityksen.

Ehdokkaan asettuessa ehdolle vaalilautakunta on olettanut, että hän täyttää kolttalain mukaiset kelpoisuusehdot ja että hänen ehdolle asettajansa ovat tietoisia ehdokkaan kelpoisuudesta. Vaalilautakunta on todennut, että ehdokkaan on itse täytynyt todeta täyttävänsä vaalikelpoisuutensa asettuessaan ehdolle.

Vaalilautakunnalla ei ole tietoa ehdokkaista ennen ehdokasasettelukokousta, joten vaalilautakunta on tehnyt ehdokkaiden kelpoisuuspäätökset annettujen tietojen perusteella kolttalain mukaisesti.

Kolttalain 49 §:n mukaan vaalilautakunnan päätökseen ei voi hakea muutosta oikaisuvaatimuksella. Vasta vaalilautakunnan päätöksestä, kun vaalin tulos on julkaistu, voi valittaa hallinto-oikeuteen.

D on antanut valituksen johdosta selityksen. Hän on vaalikelpoinen, koska hän asuu koltta-alueella, on koltan kielen taitoinen ja tehtävään kykenevä. Hänet on valittu luottamustoimeen vaalilla ja kansan enemmistö on valinnut hänet edustajakseen.

Korkein hallinto-oikeus on varannut A:lle asiakumppaneineen tilaisuuden antaa vastaselitys vaalilautakunnan ja D:n selitysten johdosta. Vastaselityspyynnössä on viitattu kolttalain 63 §:ään ja siltä varalta, että korkein hallinto-oikeus katsoo tässä asiassa olevan kysymys valituslupa-asiasta, varattu tilaisuus ilmoittaa ne perusteet, joiden vuoksi valituslupa tulisi myöntää.

A asiakumppaneineen on vastaselityksessään todennut, että hallinto-oikeuden päätöksessä määrätään muutoksenhausta kyseiseen päätökseen siten, että päätöksestä saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Edellä mainitulla perusteella A asiakumppaneineen ei hae valituslupaa, koska se on jo hallinto-oikeuden päätöksessä myönnetty. Valituslupa kuuluu koltta-alueen taloudellisiin järjestelyihin ja kolttalain 63 § koskee muuta asiaa kuin valitun luottamusmiehen kelpoisuutta.

Vaalilautakunta on toiminut virheellisesti, kun ei ole testannut ehdokkaan kielitaitoa vaan perustanut sen olettamukseen. D:llä ei ole sellaista kielitaitoa kuin tehtävien hoitaminen edellyttää.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus oikaisee hallinto-oikeuden päätökseen liitetyn valitusosoituksen kuulumaan siten, että valituksen tekeminen korkeimpaan hallinto-oikeuteen edellyttää valituslupaa.

2. Korkein hallinto-oikeus tutkii asian valituslupahakemuksena ja myöntää valitusluvan. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.

Perustelut

1. Asiassa on kysymys kolttalain 48 §:ssä tarkoitetusta kolttien luottamusmiesvaalista, jonka tuloksen vaalilautakunta on vahvistanut. Vaalilautakunnan päätöksestä on valitettu Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen kolttalain 49 §:n mukaisesti.

Kolttalain 63 §:n (83/2014) 3 momentin mukaan hallinto-oikeuden päätökseen saman lain 36–39 §:ssä tarkoitetussa asiassa taikka asiassa, joka koskee vapaaehtoisen velkajärjestelyn tai muun maksuhelpotuksen raukeamista, saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Muutoin hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Valittajat hakevat muutosta Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätökseen sillä perusteella, että Kolttien luottamusmiesvaalissa luottamusmieheksi valittu D ei ole kolttalain 46 §:n tarkoittamalla tavalla koltankielentaitoinen. Asiassa ei ole kysymys sellaisesta edellä mainitussa kolttalain 63 §:n 3 momentissa tarkoitetusta asiasta, johon saa hakea muutosta valittamalla, vaan asiasta, jossa hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Tämän vuoksi hallinto-oikeuden päätöksen valitusosoitus on korjattava sellaiseksi, että valittaminen hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen edellyttää valituslupaa.

2. Virheellisestä valitusosoituksesta johtuen korkein hallinto-oikeus käsittelee asian valituslupahakemuksena ja myöntää valitusluvan.

Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Matti Pellonpää, Anne E. Niemi, Sakari Vanhala, Alice Guimaraes-Purokoski ja Heikki Harjula. Asian esittelijä Anneli Tulikallio.