Muu päätös 1/2016

Asia Ympäristölupaa koskeva valitus

Valittaja Hämeenlinnan seudun luonnonsuojeluyhdistys ry

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 11.6.2015 n:o 15/0263/1

Asian aikaisempi käsittely

Hämeenlinnan kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunta kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena on 21.10.2014 (§ 142) tekemällään ja 3.11.2014 antamallaan päätöksellä myöntänyt A:lle ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 §:n mukaisen, toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan kiviaineksen louhinta- ja murskaustoimintaan Hämeenlinnassa Velssinmäen kallioalueella tiloilla Takaperä RN:o 1:71 (kiinteistötunnus 109-418-1-71) ja Ala-Pataila RN:o 9:9 (kiinteistötunnus 109-418-9-9). Luvassa on annettu seuraavat lupamääräykset:

Toiminta ja toiminta-ajat

1. Alueella saa louhia kalliokiveä ja murskata sitä enintään 300 000 tonnia vuodessa, kuitenkin siten, että otettavan maa-aineksen (kallio) kokonaismäärä on 955 000 m³3.

2. Toiminnassa on noudatettava seuraavia toiminta-aikoja:

Louhintaporausta saa tehdä arkisin maanantaista torstaihin klo 7–22 ja perjantaisin klo 7–18. Kesäaikana 1.6.–31.8. porausta saa tehdä arkisin ainoastaan klo 7–18.

Räjäytyksiä saa suorittaa arkisin klo 8–16 välisenä aikana.

Rikotus on sallittu arkisin klo 7–18.

Murskaus on sallittu arkisin maanantaista torstaihin klo 7–22 ja perjantaisin klo 7–18. Murskain on sijoitettava siten, että asumiselle aiheutuva haitta on mahdollisimman pieni.

Kuormaaminen ja kuljetus on sallittu arkisin maanantaista torstaihin klo 6–22 ja perjantaista sunnuntaihin klo 6–18. Viikonloppuisin toimituksia saa tehdä vain tarvittaessa.

Melu ja tärinä

3. Kalliokiven louhinta ja kiven murskaus toiminta-alueen liikenne ja asfaltin valmistus mukaan lukien on suunniteltava ja toteutettava siten, että aiheutuva melu ei ylitä asumiseen käytettävillä alueilla päivällä klo 7.00–22.00 ekvivalenttimelutasoa (LAeq) 55 dB eikä yöllä klo 6.00–7.00 ekvivalenttimelutasoa (LAeq) 50 dB eikä loma-asumiseen käytettävillä alueilla ja virkistysalueilla päivällä klo 7.00–22.00 ekvivalenttimelutasoa (LAeq) 45 dB eikä yöllä klo 6.00–7.00 ekvivalenttimelutasoa (LAeq) 40 dB. Ympäristönsuojeluviranomainen voi tarvittaessa määrätä toiminnanharjoittajaa selvittämään ympäristön melutasot. Jos toiminnan melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaustulokseen on lisättävä 5 dB ennen sen vertaamista raja-arvoihin.

Melulähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Raaka-aine-, pintamaa- ja tuotevarastokasat on pidettävä melun leviämisen estämisen kannalta riittävän korkeina ja ne on sijoitettava siten, että melun leviäminen melulle alttiisiin kohteisiin estyy. Toiminta-alueella siirtokuljetusmatkat on suunniteltava mahdollisimman lyhyiksi.

4. Alueella suoritettavien räjäytysten suunnitelluista ajankohdista on tiedotettava hyvissä ajoin etukäteen melun ja tärinän vaikutusalueen asukkaille.

Päästöt ilmaan

5. Pölylähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Porauksessa syntyvän pölyn leviäminen on estettävä porausvaunujen pölynkeräyslaitteilla tai muulla parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla. Kuormattavan ja kuljettimista putoavan aineksen pölyämistä on estettävä säätämällä putoamiskorkeus mahdollisimman pieneksi tai muulla parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla.

Varastokasat ja ajoneuvojen kuormat on tarvittaessa kasteltava ja pölyn leviäminen ajoneuvoista toiminta-alueen ulkopuolelle estettävä.

Maaperän ja pohjaveden suojelu

6. Tukitoiminta-alueen maarakenteet on tiivistettävä siten, että polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estetty. Koneiden poltto- ja voiteluaineiden sekä kemikaalien käsittely- ja jakelualueiden on oltava nesteitä läpäisemättömiä ja reunoiltaan korotettuja.

Polttoainesäiliöiden on oltava rakenteeltaan tiiviitä ja niiden on kestettävä mekaanista ja kemiallista rasitusta. Polttoaineet on varastoitava kaksoisvaippasäiliöissä tai kiinteästi valuma-altaallisissa säiliöissä. Säiliöiden on oltava suljettuja ja ne on varustettava ylitäytönestimillä ja tankkauslaitteistot lukittavilla sulkuventtiileillä.

Toiminta-alueella ei saa tehdä kaluston huoltoa tai pesua lukuun ottamatta välttämättömiä huoltoja. Kuormauskalustoa tankattaessa ja tilapäisiä huoltoja tehtäessä on huolehdittava siitä, että polttoaineita tai muita pilaantumisen vaaraa aiheuttavia aineita ei pääse maaperään tai pohjaveteen. Tankkausalueelle on varattava riittävästi imeytysainetta.

Pölynsidonta- ja liukkaudentorjunta-aineita sekä räjähteitä ei saa käyttää siten, että niistä voi aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa.

Jäte- ja hulevedet

7. Alueen pintavedet tulee johtaa siten, ettei niistä aiheudu pintavesien, pohjavesien tai kaivojen pilaantumista. Toiminta-alueen hulevedet on johdettava selkeytysaltaaseen ennen maastoon johtamista. Selkeytysallas on tyhjennettävä lietteestä riittävän usein vesitilavuuden säilyttämiseksi. Tukitoiminta-alueelle kertyvät hulevedet on johdettava hiekan- ja öljynerottimen kautta selkeytysaltaaseen tai poistettava muulla tavalla riittävän usein siten, ettei alue täyty vedellä missään olosuhteissa. Öljypitoisia hulevesiä ei saa johtaa maastoon.

Jätehuolto

8. Toiminnassa tulee huolehtia siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteistä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle eikä ympäristön epäsiisteyttä tai roskaantumista. Syntyvä jäte tulee mahdollisuuksien mukaan käyttää uudelleen tai kierrättää, tai mikäli tämä ei ole mahdollista, jätteet tulee toimittaa hyödynnettäviksi muulla tavoin. Hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet tulee toimittaa käsiteltäviksi kaatopaikalle tai sellaiseen jätteiden vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa kyseisen jätteen vastaanotto on hyväksytty.

Jätehuollossa tulee noudattaa Hämeenlinnan kaupungin jätehuoltomääräyksiä. Kaikki toiminnassa syntyvät jätteet tulee lajitella, säilyttää erillään toisistaan ja toimittaa käsiteltäviksi asianmukaisen luvan omaavalle vastaanottajalle. Vaaralliset jätteet, kuten öljyjäte, akut ja paristot, tulee varastoida asianmukaisesti lukituissa tiloissa ja toimittaa keräykseen vähintään kerran vuodessa. Öljynerottimen pohjalietteen määrä ja öljykerroksen paksuus on mitattava vähintään kerran vuodessa ja liete ja öljy poistettava tarvittaessa sekä toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn.

Vaarallista jätettä luovutettaessa on jätteen siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenee jätelain (646/2011) 121 §:n mukaiset tiedot vaarallisista jätteistä. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan.

Poikkeukselliset tilanteet

9. Mikäli toiminnassa tapahtuu määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeava polttonestevuoto tai muita ympäristövahinkoja, on toiminnanharjoittajan viipymättä ryhdyttävä vahingon edellyttämiin torjuntatoimiin ympäristön pilaantumisen estämiseksi. Vahingosta on välittömästi ilmoitettava alueelliselle pelastuslaitokselle ja sitten ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vahinkojen varalta laitoksella tulee olla riittävä torjuntakalusto. Ongelmatilanteita varten toiminnalle on nimettävä vastuuhenkilö, jonka yhteystiedot on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. Yhteystiedot on pidettävä ajan tasalla. Ulkopuolisten pääsy toiminta-alueelle on estettävä.

10. Poravaunujen ja murskauslaitteistojen pölynpoistojärjestelmät on pidettävä kunnossa ja niiden kunto on tarkistettava työpäivittäin. Pölynpoistojärjestelmän rikkoutuessa tai jonkin muun päästöjä olennaisesti lisäävän häiriön sattuessa on toiminta keskeytettävä, kunnes vika on korjattu tai häiriö poistettu. Vesien keräys- ja käsittelyjärjestelmien sekä polttoaineiden tankkaus- ja varastointipaikan kunto on tarkistettava laitoksen toiminta-aikana kuukausittain.

Tarkkailu

11. Toiminnanaikainen melutaso on mitattava lähimpien asuin- ja vapaa-ajan rakennusten piha-alueilla mahdollisimman pian toiminnan aloituksesta melusuojauksen varmentamiseksi. Melu tulee mitata ympäristöministeriön mittausohjeen 1/1995 mukaisesti toiminnan meluisampien työvaiheiden käynnistyttyä. Mittausten tekijällä tulee olla riittävä kokemus ja asiantuntemus melumittauksista. Melusta on tehtävä samalla selvitys sen mahdollisesta iskumaisuudesta. Tulokset on toimitettava niiden valmistuttua kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

12. Pintavesivaikutusten seurantaa tulee tehdä selkeytysaltaasta lähtevästä vedestä ennen ottotoiminnan aloittamista ja ottotoiminnan aikana kerran vuodessa. Vedestä on määritettävä ainakin seuraavat ominaisuudet ja aineiden pitoisuudet: pH, sameus, sähkönjohtavuus, CODMn, kokonaistyppi, arseeni, öljyhiilivedyt (C10–C40) sekä aistinvaraisesti haju ja väri. Näytteenoton yhteydessä on mitattava tai arvioitava virtaama.

Pohjaveden pinnan korkeutta on tarkkailtava neljä (4) kertaa vuodessa toiminta-alueen välittömään läheisyyteen asennetusta pohjaveden havaintoputkesta.

Pohjaveden laatua on tarkkailtava toiminta-alueen välittömään läheisyyteen asennetusta pohjaveden havaintoputkesta seuraavasti:

- Pohjaveden laaja analyysi tutkitaan pohjavesiputkesta ennen toiminnan aloittamista ja tämän jälkeen viiden (5) vuoden välein sekä toiminnan päätyttyä. Pohjavedestä on mitattava ainakin seuraavat ominaisuudet ja aineiden pitoisuudet: lämpötila, pH, sameus, sähkönjohtavuus, happi, kemiallinen hapenkulutus, rauta, mangaani, sulfaatti, nitraatti, kloridi, arseeni, kokonaiskovuus, alkaliniteetti, polttoainehiilivedyt, mineraaliöljyt, koliformiset- ja E.coli bakteerit sekä aistinvaraisesti haju ja väri.

- Pohjaveden suppea analyysi tutkitaan vuosittain pohjavesiputkesta. Pohjavedestä on mitattava ainakin seuraavat ominaisuudet ja aineiden pitoisuudet: lämpötila, pH, sameus, sähkönjohtavuus ja happi.

Suunnitelma pohjavesiputken sijoituspaikasta ja asentamisesta on toimitettava valvontaviranomaiselle hyväksyttäväksi viimeistään kaksi viikkoa ennen pohjavesiputken asentamista.

Tarkkailutulokset tulee lähettää vuosittain tiedoksi kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

Tarkkailua voidaan myöhemmin tarkkailutulosten tai muiden syiden perusteella tarkentaa tai muuttaa valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, lupamääräysten noudattamisen valvottavuutta eivätkä tarkkailun kattavuutta.

Kirjanpito ja raportointi

Toiminnanharjoittajan on pidettävä käyttöpäiväkirjaa laitoksen toiminnasta ja esitettävä kirjanpito pyydettäessä valvontaviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle edellistä vuotta koskeva raportti, josta käyvät ilmi muun muassa seuraavat kallionlouhintaa ja murskauslaitosta koskevat tiedot:

- louhintatapahtumat ja louhitun kiviaineksen määrä (t/a)

- murskauslaitoksen käyntiajat (d/a) ja tuotantotiedot

- käytettyjen polttoaineiden laatu- ja kulutustiedot (t/a)

- toiminnassa syntyneiden jätteiden laatu ja määrä sekä toimituspaikka

- poikkeukselliset tilanteet (syy, kestoaika, arvio päästöistä ja niiden ympäristövaikutuksista, suoritetut toimenpiteet)

- tiedot vuoden aikana toteutetuista ja suunnitteilla olevista muutoksista

toiminnassa

- tarkkailutulokset.

Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen

14. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialaansa liittyvän parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. Uutta parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) on otettava soveltuvin osin käyttöön, mikäli se vähentää ympäristön pilaantumisen vaaraa.

15. Toiminnan pitkäaikaisesta keskeyttämisestä, toiminnanharjoittajan vaihtumisesta sekä toiminnan olennaisista muutoksista on ilmoitettava viipymättä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin esitettävä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista mahdollisten määräysten antamiseksi. Toiminnan loputtua toiminta-alue on siistittävä ja alueelle varastoidut jätteet toimitettava käsiteltäväksi asianmukaiseen käsittelyyn.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään, hyläten muun ohella Hämeenlinnan seudun luonnonsuojeluyhdistys ry:n valituksen ympäristö- ja rakennuslautakunnan päätöksestä muutoin, muuttanut lupamääräystä 2. Määräys kuuluu muutetussa muodossaan seuraavasti (muutokset kursiivilla):

2. Toiminnassa on noudatettava seuraavia toiminta-aikoja:

Louhintaporausta saa tehdä arkisin maanantaista torstaihin klo 7–21 ja perjantaisin klo 7–18. Kesäaikana 1.6.–31.8. porausta saa tehdä arkisin maanantaista perjantaihin ainoastaan klo 7–18.

Räjäytyksiä saa suorittaa arkisin maanantaista perjantaihin klo 8–16 välisenä aikana.

Rikotus on sallittu arkisin maanantaista perjantaihin klo 8–18.

Murskaus on sallittu arkisin maanantaista torstaihin klo 7–22 ja perjantaisin klo 7–18. Murskain on sijoitettava siten, että asumiselle aiheutuva haitta on mahdollisimman pieni.

Kuormaaminen ja kuljetus on sallittu arkisin maanantaista torstaihin klo 6–22 ja perjantaisin klo 6–18.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Sovellettavat oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulain (86/2000) 2 §:n 1 momentin mukaan lakia sovelletaan toimintaan, josta aiheutuu tai saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista.

Ympäristönsuojelulain 3 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan ympäristön pilaantumisella tarkoitetaan sellaista ihmisen toiminnasta johtuvaa aineen, energian, melun, tärinän, säteilyn, valon, lämmön tai hajun päästämistä tai jättämistä ympäristöön, jonka seurauksena aiheutuu joko yksin tai yhdessä muiden päästöjen kanssa: a) terveyshaittaa; b) haittaa luonnolle ja sen toiminnoille; c) luonnonvarojen käyttämisen estymistä tai melkoista vaikeutumista;

d) ympäristön yleisen viihtyisyyden tai erityisten kulttuuriarvojen vähentymistä; e) ympäristön yleiseen virkistyskäyttöön soveltuvuuden vähentymistä; f) vahinkoa tai haittaa omaisuudelle taikka sen käytölle; tai g) muu näihin rinnastettava yleisen tai yksityisen edun loukkaus;

Ympäristönsuojelulain 6 §:n 1 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä.

Saman pykälän 2 momentin mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon 1) toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski; 2) alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset; 3) muut mahdolliset sijoituspaikat alueella.

Ympäristönsuojelulain 41 §:n 1 momentin ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.

Saman pykälän 3 momentin mukaan lupa-asiaa ratkaistaessa on noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään.

Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa: 1) terveyshaittaa; 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa; 3) maaperän, pohjaveden tai meren pilaantumista; 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella; 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Saman pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä 6 §:ssä säädetään.

Ympäristönsuojelulain 43 §:n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset: 1) päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista; 2) jätteistä sekä niiden määrän ja haitallisuuden vähentämisestä; 3) toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa; 4) toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä; 5) muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja.

Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentin mukaan kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista.

Kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen 7 §:n mukaan toiminnasta syntyvä melu ei saa häiriöille alttiissa kohteissa ylittää melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädettyjä ulkomelun ohjearvoja.

Kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen 8 §:n 1 momentin mukaan jos toiminnan etäisyys melulle alttiisiin kohteista on alle 500 metriä, ei murskaamista, poraamista, rikotusta tai räjäytyksiä eikä kuormauksia tai kuljetuksia saa tehdä viikonloppuisin eikä arkipyhinä, vaan: 1) murskaaminen on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 ja 22.00 välisenä aikana; 2) poraaminen on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 ja 21.00 välisenä aikana; 3) rikotus on tehtävä arkipäivisin kello 8.00 ja 18.00 välisenä aikana; 4) räjäytykset on tehtävä arkipäivisin kello 8.00 ja 18.00 välisenä aikana; ja 5) kuormaaminen ja kuljetus on tehtävä arkipäivisin kello 6.00 ja 22.00 välisenä aikana.

Saman pykälän 2 momentin mukaan ympäristöluvassa voidaan erityisistä syistä sallia kuormaus ja kuljetus lauantaisin kello 7.00–18.00 välisenä aikana.

Melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen 2 §:n 1 momentin mukaan asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7–22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22–7) 50 dB. Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 dB. Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei kuitenkaan sovelleta yöohjearvoja.

Saman pykälän 2 momentin mukaan loma-asumiseen käytettävillä alueilla, leirintäalueilla, taajamien ulkopuolella olevilla virkistysalueilla ja luonnonsuojelualueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 dB eikä yöohjearvoa 40 dB.

Luonnonsuojelulain 38 §:n 1 momentin mukaan lain 6 luvun soveltamisalaan kuuluvat nisäkkäät ja linnut ovat rauhoitettuja.

Luonnonsuojelulain 39 §:n 1 momentin mukaan kiellettyä on rauhoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden: 1) tahallinen tappaminen tai pyydystäminen; 2) pesien sekä munien ja yksilöiden muiden kehitysasteiden ottaminen haltuun, siirtäminen toiseen paikkaan tai muu tahallinen vahingoittaminen; ja 3) tahallinen häiritseminen, erityisesti eläinten lisääntymisaikana, tärkeillä muuton aikaisilla levähdysalueilla tai muutoin niiden elämänkierron kannalta tärkeillä paikoilla.

Luonnonsuojelulain 49 §:n 1 momentin mukaan luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty.

Luontodirektiivin liitteessä IV (a) on mainittu eräänä lajina liito-orava.

Asiassa saatu selvitys

Ympäristölupapäätöksen mukaan Kanta-Hämeen maakuntakaavassa alueella ei ole merkintöjä. Hämeenlinnan kaupungin yleiskaavassa alue on maa- ja metsätalousvaltiasta aluetta (M). Alueella ei ole asemakaavaa.

Päätöksen mukaan lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat noin 650 metrin etäisyydellä ottoalueesta. Tulevat Siiri II ja Siiri III -asuinalueet tulevat sijaitsemaan noin 750 metrin etäisyydellä ottoalueesta, karttatarkastelun perusteella ottoalueen länsipuolella. Tervahaudanmäen louhinta ja murskausalue on noin kahden kilometrin päässä ottoalueesta ja Perkoonmäen murskausalue noin 500–700 metrin päässä ottoalueesta. Lähin luokiteltu pohjavesialue on 950 metrin etäisyydellä ja lähin pintavesistö, Myllyoja, noin 300 metrin etäisyydellä. Ympäristö- ja rakennuslautakunnan lausunnon mukaan alle 500 metrin etäisyydellä ottoalueesta ei ole talousvesikaivoja.

Valituskirjelmien mukaan etäisyys ottoalueesta uusille asuinalueille on lyhyimmillään noin 600 metriä ja Velssin ja Häkkärinmäen kylille noin 550 metriä. Marjatilan viljelmät ovat noin 500 metrin päässä ottoalueesta. Hätilän harjoitusalue on karttatarkastelun perusteella noin 2 kilometriä ottoalueen pohjoispuolella, valtatie 10:n toisella puolella.

Liikenne alueelle kulkee metsäautotien ja Velssin liittymän kautta valtatie 10:lle. Karttatarkastelun perusteella tieyhteys valtatie 10:lle kulkee lähimmillään noin 200 metrin päässä häiriintyvistä kohteista. Karttatarkastelun perusteella tieyhteys ei kulje suunniteltujen asuinalueiden läpi.

Melukarttojen perusteella toiminta-alueen melu leviää pääasiassa pohjoiseen, itään ja etelään. Melutaso lähimpien häiriintyvien kohteiden kohdalla on korkeimmillaan 51 dB. Suurin osa häiriintyvistä kohteista sijaitsee alle 45 dB -vyöhykkeellä. Liikenteestä ei selvityksen perusteella aiheudu meluhaittaa häiriintyville kohteille. Luvan hakijan vastineen mukaan 300 000 tonnin vuosituotannolla liikennöintipäiviä on vuodessa noin 200.

Liito-oravaselvityksen mukaan hankeen liito-oravaan kohdistuvaan vaikutusalueen sisäpuolella ei tavata liito-oravaa, eikä hanke näin ollen vaaranna lajin pesintä- tai oleskelualueita.

Oikeudellinen arviointi

Kaupunkikuva- ja maisemahaitta sekä liikenneriskit eivät ole ympäristönsuojelulaissa tarkoitettuja päästöjä eikä niitä siten voida ottaa huomioon ympäristölupamenettelyssä. Mahdollinen luvaton louhinta ja metsänhakkuut eivät myöskään ole sellaisia seikkoja, joita ympäristölupamenettelyssä voitaisiin ottaa huomioon.

Laissa tai oikeuskäytännössä ei ole edellytetty, että louhinta- ja murskaustoimintaa harjoitettaisiin vain maakuntakaavassa tähän tarkoitukseen varatuilla alueilla. Oikeuskäytännössä on katsottu, että louhinta- ja murskaustoiminnan sijoittaminen maa- ja metsätalousvaltaisille alueille on mahdollista. Asiassa saadun selvityksen perusteella ei ole aihetta katsoa, että hanke hankaloittaisi asuinalueiden kaavoitusta tai olemassa olevien kaavojen toteuttamista. Kaavoituksellista estettä luvan myöntämiselle ei siksi ole.

Liito-oravaselvityksen perusteella liito-orava ei esiinny hankkeen vaikutusalueella. Asiassa ei ole ilmennyt syitä pitää selvitystä epäluotettavana. Näin ollen on katsottava, että liito-orava ei ole este ympäristöluvan myöntämiselle.

Hallinto-oikeuskäsittelyn aikana on ilmennyt, että hankkeeseen liittyvä liikenne on hakemuksessa aliarvioitu. Tarkastuskertomuksen 5.9.2014 perusteella luvan hakija on kuitenkin tarkastuksen yhteydessä ilmoittanut lupaviranomaiselle, että ottomäärät tulevat olemaan alkuperäistä hakemusta suuremmat, mikä luonnollisesti tarkoittaa sitä, että myös liikennemäärät tulevat olemaan suuremmat. Asiasta ei saadun selvityksen perusteella ole tiedotettu erikseen. Kun kuitenkin otetaan huomioon hankkeen vaikutuksista saatu selvitys hallinto-oikeus katsoo, että tämä ei ole sellainen virhe, jonka perusteella ympäristölupapäätös olisi kumottava.

Pöly- ja tärinähaitan torjumiseksi annetut lupamääräykset ovat riittävät, kun otetaan huomioon etäisyydet lähimpiin häiriintyviin kohteisiin. Arseenin tarkkailusta on annettu määräykset lupamääräyksessä 12, mitä on pidettävä riittävänä ottaen huomioon etäisyydet. Myös pintavesien käsittelystä annetut määräykset ovat toiminnan laatu ja laajuus huomioon ottaen riittävät.

Asiassa ei ole ilmennyt, että hankkeen vaikutusalueella olisi loma-asuntoja eikä asiassa ole ilmennyt perusteita soveltaa loma-asumisalueiden melurajoja vakituisiin asuntoihin. Etäisyydet muihin melua aiheuttaviin toimintoihin huomioon ottaen hallinto-oikeus katsoo, että yhteisvaikutukset eivät tässä tapauksessa tule olemaan merkittäviä. Meluselvityksen perusteella louhinta- ja murskaustoiminnasta ei aiheudu sellaista kohtuutonta melurasitusta, jonka perustella toiminnan volyymia olisi tarpeen rajoittaa.

Melulle alttiit kohteet sijaitsevat vähintään 500 metrin päässä toiminta-alueesta, joten kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen 8 §:n 1 momentin mukaiset päiväkohtaiset työaikarajoitukset eivät asetuksen mukaan tule sovellettaviksi. Kun otetaan huomioon, että hankeen vaikutusalueelle on tarkoitus rakentaa huomattava määrä asuntoja, hallinto-oikeus kuitenkin katsoo, että tässä tapauksessa päivittäisten toiminta-aikojen on perusteltua olla vähintään yhtä tiukat kuin edellä mainitussa momentissa on säädetty, eli porausta ei saa harjoittaa kello 21 jälkeen eikä räjäytyksiä saa suorittaa ennen kello 8.

Hankkeen liikenteestä ei saadun selvityksen perusteella tule aiheuumaan kohtuutonta melurasitusta edes ottaen huomioon, että todelliset liikennemäärät tulevat olemaan alkuperäisessä hakemuksessa esitettyä suuremmat. Ottaen kuitenkin huomioon liikenteen suuri määrä ja lähelle tulevat asuinalueet sekä se, ettei viikonloppukuljetuksille ole esitetty hakemuksessa perusteltua syytä hallinto-oikeus katsoo, että kuljetuksia ei ole perusteltua sallita viikonloppuisin. Sen sijaan vuosittaisten toiminta-aikojen rajoittamiselle ei ole ilmennyt perusteita.

Hallinto-oikeus on edellä esitetyistä syistä muuttanut lupamääräystä 2 päätöksestä ilmenevällä tavalla. Koska lauantai on arkipäivä, on hallinto-oikeus lisäksi täsmentänyt määräyksen sanamuotoa siten, ettei toimintaa ole viikonloppuisin.

Toimittaessa lupamääräysten ja hallinto-oikeuden niihin tekemien muutosten mukaisesti ei ole odotettavissa, että toiminnasta aiheutuisi terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella taikka eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Jaakko Kellosalo, Kari Hauru ja Jan Eklund. Esittelijä Patrick Sahlström

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Hämeenlinnan seudun luonnonsuojeluyhdistys ry on valituksessaan vaatinut, että Vaasan hallinto-oikeuden ja Hämeenlinnan ympäristö- ja rakennuslautakunnan päätökset kumotaan. Mikäli lupaa ei kumota, vuotuista ottomäärää on rajoitettava sekä toiminta-aika rajattava syksystä kevääseen.

Vaatimuksensa tueksi yhdistys on esittänyt muun ohella seuraavaa:

Esitetty sijoituspaikka on olemassa olevan Velssin, Siirin ja Häkkärinmäen nykyisen asutuksen ja parhaillaan suunnitteluvaiheessa olevan Siiri III -asuntoalueen sijaintiin nähden sopimaton ja on syytä siirtää kauemmaksi asutuksesta. Toteutuessaan hanke estää kaavoituksen järkevän toteuttamisen.

Jo nykyisin liikennemelu, Hätilän harjoitusalueen melu sekä Velssinmäen alueen takana olevan elinkeinotoiminnan tuottama liikennemelu ovat vaikeuttaneet Siiri III:n kaavan toteuttamista. Luvan mukainen kallionmurskaus- ja asfalttitoiminta yhdessä taaempana olevan, toiminnassa olevan Tervahaudan kiviainestoiminnan kuljetusten kanssa muodostaa Velssin ja Siirin alueelle merkittävän liikennekuorman, joka lisää myös pölyä. Saman ajoreitin varrella oleva metsäbiomassavarasto yhdessä jätetuhkavaraston kanssa lisää myös liikennehaittaa. Hankkeen valmistelussa näitä yhteisvaikutuksia ei ole otettu huomioon. Hakijan ilmoittamat liikennemäärät eivät vastaa todellista liikennettä. Lupa mahdollistaa kiviaineen vuotuisen ottamisen lisäämisen muuttuvassa markkinatilanteessa, jolloin melu, pöly ja tärinähaitat sekä raskaan liikenteen riskit edelleen korostuvat.

Suunniteltu toiminta ei sijoitu maakuntakaavassa kalliokiviaineksen ottamiseen osoitetulle alueelle. Hämeenlinnan kaupunki on kaavoittamassa ottoalueen välittömään läheisyyteen uusia asuntoalueita, Siiri II ja Siiri III, joista Siiri II:n asemakaava on jo hyväksytty kaupunginvaltuustossa joulukuussa 2011. Siiri III -alueen kaavoitus on valmistunut 2015. Maa-ainesluvan umpeutuessa kymmenen vuoden kuluttua alueella asuu yli 2 000 asukasta, joille louhos on vaarallista lähiluontoa. Jo rakennettu Siiri I -alue on noin kahden kilometrin päässä, uusille alueille etäisyys on lyhimmillään noin 700 metriä ja kiviaineksen kuljetusreitti ulottuu tätäkin lähemmäksi. Ottamisalueen pohjoispuolella sijaitsevat noin 550 metrin etäisyydellä Velssin ja Häkkärinmäen kylät. Koko luvassa tarkoitetun toiminnan liikenne sekä aiemmin aloitettujen Perkkoonmäen sora-alueen ja Tervahaudanmäen liikenne purkautuvat Velssin kylän ja Siiri III -asuntoalueen halki. Hanke vähentää alueella olevien ja tulevien asuinalueiden viihtyisyyttä ja aiheuttaa terveyshaittaa sekä vaikeuttaa alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen ja turmelee kaupunki- ja maisemakuvaa.

Luvan mukainen toiminta lisää jo olemassa olevilla ja tulevilla asuinalueilla melua ja tärinää. Alueella olevasta valtatie 10:n liikennemelusta ja armeijan harjoitusalueen melusta Hätilässä aiheutuu yhteisvaikutuksia. Noin 550 metrin etäisyydellä esitetystä hankealueesta on useita vakituisia asuinpaikkoja.

Ympäristöluvassa esitetty liikenteen lisäys ei perustu oikeisiin laskelmiin. Mikäli maa-ainesluvassa esitetty ottomäärä 955 000 m3 (2,86 miljoonaa tonnia) kuljetetaan pois kymmenen vuoden aikana, vuotuinen kuljetusmäärä on 286 000 tonnia. Ilmoitettu ajopäivien määrä on 50 päivää. Päivittäinen kuljetusmäärä on 5 700 tonnia, joka 40 tonnin kasettiautoilla ajettaessa on päivittäin 143 autoa. Pienemmillä autoilla ajettaessa autojen määrä voi olla yli 200.

Jo 150 auton edestakainen päivittäinen määrä yhdessä hakijan alueella olevan muun maa-ainestenoton kanssa muodostaa merkittävän liikenteen tielle, joka johtaa esitetyltä ottoalueelta valtatie 10:lle (Tuuloksentie). Lisääntyvä liikenne kulkee läpi Siiri III -asuntoalueen ja 200 metrin etäisyydellä nykyisen Velssin kylän asutuksesta. Aiemmin aloitettujen Perkkoonmäen sora-alueen, Tervahaudanmäen kalliolouhoksen sekä Perkkoonmäen hakeaseman liikenne, jopa 400 ohitusta päivässä purkautuu kaikki olemassa olevan ja tulevan asutuksen läpi Tuuloksentielle. Myöskään valtatie 10:n liittymää ei ole suunniteltu läpäisemään tulevaa liikennemäärää, joka vaarantaa liikenneturvallisuuden myös Ruununmyllyn alueella, jossa on koulu ja päiväkoti. Hallinto-oikeus on väheksynyt ongelmaa.

Alueen maa- ja kallioperän arseenista ja murskaustoiminnan pölystä aiheutuu terveyshaittaa nykyiselle ja tulevalle asutukselle. Noin 500 metrin etäisyydellä sijaitsee Punnilan Marjatilan mansikka- ja herukkaviljelmiä, jotka todennäköisesti kärsivät pölyhaitasta. Pölyn sisältäessä arseenia terveysriski olisi ilmeinen.

Hakijan esittämän selvityksen mukaan toiminta-alueelta tulevat vedet imeytyvät selkeytyksen jälkeen suoalueelle, joka on Kankaistenjärven valuma-aluetta. Väite ei pidä paikkaansa. Virheellistä tietoa ei ole otettu lautakunnassa huomioon. Kartan perusteella ja paikallisten asukkaiden mukaan toiminta-alueen vedet Velssinmäestä laskevat suoraan ojitetun Velssinlammensuon läpi Myllyojaan, joka laskee Matkolammen kautta noin 3,5 kilometrin päässä olevaan Katumajärveen.

Kiviaineen louhinnassa käytetään räjähdysaineita, jotka sisältävät typpeä huomattavia määriä. Luvan mukaisen kalliokiviaineksen louhiminen vaatii vuosittain noin sadan tonnin räjähdemäärän. Räjähteen sisältämä typpimäärä on noin 60 tonnia. Jo kymmenen prosentin joutuminen pintavesiin uhkaa lähellä olevan Katumajärven tilaa. Katumajärvi on ollut vuosina 2002–2006 mukana mittavassa järvensuojeluhankkeessa (Kanta-Hämeen järvet kestävään kehitykseen), ja sen rehevöitymiskehitys saatiin pysäytettyä. Tätä työtä ei pidä heikentää. Syntyvä nitraattityppi saattaa vaarantaa myös alueen pohjaveden puhtauden. Hakija ei ole esittänyt lähialueiden porakaivojen ja pintavesikaivojen veden laadusta selvitystä, vaikka huomattava osa asutuksesta on kunnallisen vesihuollon ulkopuolella.

Hakemuksessa esitetty meluselvitys ei ole uskottava. Hakijan luvaton, maa-aineslain vastainen kalliokiviaineksen ottaminen syksyllä 2010 aiheutti lähiseudun taloissa tuntuvaa melu- ja tärinähaittaa. Yhdessä Hätilän ampuma-alueen melun sekä valtatie 10:n liikenteen melun kanssa kysymyksessä olevan toiminnan liikenne sekä louhinta- ja murskaustoiminnan räjäytykset aiheuttavat asutukselle kohtuuttoman meluhaitan. Lisäksi kymmenen vuoden ajan jatkuva räjäytystoiminta nykyisen ja tulevan asutuksen läheisyydessä tuo vaaran alueen lapsille sekä luonnossa liikkujille. Lähialueet pitäisi varata kasvavan asuinalueen virkistyskäyttöön.

Hakija on tehnyt alueella valmistavana toimena metsänhakkuita, joissa alkuperäiset luontoarvot on tuhottu. Alueella on 2011 todettu liito-oravan esiintymispaikka. Kun liito-orava keväällä 2011 tuli maanomistajan ja viranomaisten tietoon, kesällä alueelle laadittiin hakkuusuunnitelma ja syksyllä alue avohakattiin. Hakkuilla hävitettiin samalla louhoksen kaakkoispuolella ollut luonnontilainen noro. Kyseessä on metsälain suojelema rauhoitettu luontotyyppi ja myös noro oli tiedossa ennen hakkuita. Luonnonsuojeluyhdistyksen toistuvista huomautuksista huolimatta sitä ei ole missään vaiheessa otettu huomioon asian käsittelyssä.

Lähistöllä sijaitsevalla Tervahaudanmäellä toiminta-aika on rajattu vain syksystä kevääseen. Vuotuinen ottomäärä tulisi joka tapauksessa rajoittaa sellaiseksi, että se ei mahdollistaisi naapuruston ja ympäristön kannalta kohtuutonta haittaa aiheuttavaa toimintaa.

Hämeenlinnan kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunta on antanut valituksen johdosta selityksen, jossa lautakunta on viitannut Vaasan hallinto-oikeudelle antamaansa lausuntoon. Valituksessa ei ole esitetty mitään sellaista uutta, mikä ei olisi ollut lautakunnan tiedossa lupakäsittelyn yhteydessä.

A on antanut valituksen johdosta selityksen, jossa on uudistettu hallinto-oikeudelle annetussa selityksessä esitetty. Valituksessa ei ole tuotu esille mitään uutta asiaan vaikuttavaa seikkaa. A on vaatinut valituksen hylkäämistä.

Hämeenlinnan seudun luonnonsuojeluyhdistys ry:lle on varattu tilaisuus antaa vastaselitys Hämeenlinnan kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunnan sekä A:n selitysten johdosta. Vastaselitystä ei ole annettu.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Vaasan hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.

Perustelut

Kun otetaan huomioon Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen edellä ilmenevät perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori, hallintoneuvokset Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Mika Seppälä ja Janne Aer sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Janne Hukkinen ja Olli Dahl. Asian esittelijä Irene Mäenpää.