Muu päätös 181/2016

Asia Ympäristölupaa koskeva valitus

Valittaja Mynämäen-Mietoisten luonnonsuojeluyhdistys ry ja Nousiaisten ja Maskun luonnonsuojeluyhdistys ry, nykyisin Suomen luonnonsuojeluliitto Hirvijokilaakso ry

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 28.11.2014 n:o 14/0668/3

Asian aikaisempi käsittely

Nousiaisten ympäristölautakunta kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena on 23.1.2014 (§ 5) tekemällään ja 31.1.2014 antamallaan päätöksellä myöntänyt Destia Oy:lle ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaisen ympäristöluvan kallion louhintaan ja murskaukseen Nousiaisten kunnan Vuorenpään kylässä sijaitsevalla Nurmela II -nimisellä tilalla RN:o 1:17. Lupaan on liitetty päätöksestä tarkemmin ilmenevät lupamääräykset 1– 12, joista lupamääräykset 1 ja 5–7 kuuluvat seuraavasti:

1. Alueella voi louhia ja murskata 200 000 k-m^3³ kiviainesta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5. Polttoainesäiliöiden tulee olla kaksoisvaipallisia tai varustettu vähintään säiliön tilavuutta vastaavalla valuma-altaalla. Työkoneiden tankkauspaikat tulee suojata siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumista.

6. Öljy- tai polttoainevalumien varalta on oltava käytettävissä riittävästi imeytysmateriaalia.

7. Toiminnassa syntyvät jätteet on varastoitava, käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu vesistön, pohjaveden, maaperän, ilman tai muuta ympäristön pilaantumisvaaraa tai viihtyisyyshaittaa. Vaaralliset jätteet on varastoitava suljetuissa ja merkityissä astioissa katettuna ja tiiviillä alustalla. Jätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen vastaanotto ja käsittely.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Destia Oy on 12.3.2014 hakenut ympäristönsuojelulain 101 §:n mukaista lupaa aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta. Ympäristölautakunta on erillisellä päätöksellään 15.5.2014 (40 §) hylännyt hakemuksen.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään, siltä osin kuin nyt kysymys, hylännyt Mynämäen-Mietoisten luonnonsuojeluyhdistys ry:n ja Nousiaisten ja Maskun luonnonsuojeluyhdistys ry:n valituksen ympäristölautakunnan päätöksestä.

Hallinto-oikeus on perustelut päätöstään seuraavasti:

Sovellettavat oikeusohjeet

Ympäristölupa on ympäristönsuojelulain 41 §:n 1 momentin mukaan myönnettävä, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Pykälän 3 momentin mukaan lupa-asiaa ratkaistaessa on noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään.

Luonnonsuojelulain 29 §:n 1 momentissa lueteltuihin luontotyyppeihin kuuluvia luonnontilaisia tai luonnontilaiseen verrattavia alueita ei saa muuttaa niin, että luontotyypin ominaispiirteiden säilyminen kyseisellä alueella vaarantuu. Lainkohdan 1 kohdassa mainitaan luontaisesti syntyneet, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvat metsiköt.

Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7-9 §:ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei ympäristönsuojelulain 42 §:n 2 momentin mukaan saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä ympäristönsuojelulain 6 §:ssä säädetään.

Ympäristönsuojelulain 6 §:n 1 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Pykälän 2 momentin mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon 1) toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski, 2) alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset sekä 3) muut mahdolliset sijoituspaikat alueella.

Pilaantumisen ehkäisemiseksi annettavista tarpeellisista lupamääräyksistä säädetään ympäristönsuojelulain 43 §:ssä. Pykälän 1 momentin mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset 1) päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista; 2) jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä; 3) toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa; 4) toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä sekä 5) muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Pykälän 3 momentin mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvoa sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan.

Hankkeen sijainti ja laatu

Destia Oy:n hakemus tarkoittaa kallion louhintaa ja murskausta Nousiaisten kunnan Vuorenpään kylässä sijaitsevalla Nurmela II -nimisellä tilalla RN:o 1:17. Hakemuksen mukaan kiinteistön kokonaispinta-ala on 15,95 hehtaaria, josta ottamisalueen pinta-ala on noin 8,15 hehtaaria. Louhintaa tehdään tätä pienemmällä alalla kyseessä olevan alueen eteläosassa. Lupamääräyksen 1 mukaan alueella voi louhia ja murskata 200 000 k-m^3³ kiviainesta. Hakemuksen mukaan toimintaa harjoitetaan jaksoittaisesti yhteensä 2–10 viikon ajan yleensä kerran vuodessa. Päivätuotannon määräksi on ilmoitettu noin 2 000-4 000 tonnia mursketta.

Lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat noin kilometrin etäisyydellä louhittavalta alueelta. Alueella ei ole asemakaavaa tai oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Varsinais-Suomen maakuntakaavassa alue on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M). Toimintakiinteistö rajoittuu Mynämäen kunnan rajaan. Mynämäen kunnan puolella on voimassa oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jossa toimintakiinteistön viereinen alue on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on ympäristöarvoja ja ulkoilun ohjaamistarvetta (M-1).

Oikeudellinen arviointi

Maisema

Toiminnan maisemavaikutukset eivät ole sellaista ympäristönsuojelulain 3 §:ssä tarkoitettua ympäristön pilaantumista, joka otetaan huomioon ympäristölupakäsittelyssä. Toiminnan maisemalliset vaikutukset arvioidaan maa-aineslain mukaisen ottamishakemuksen lupaharkinnan yhteydessä. Nousiaisten ympäristölautakunta on päätöksellään 20.8.2009 (70 §) myöntänyt Destia Oy:lle maa-ainesluvan kysymyksessä olevalla alueella harjoitettavaan ottamistoimintaan. Päätös on lainvoimainen.

Hankkeen vaikutukset luontoarvoihin

Hankealueelta ja sen lähistöltä on tehty luontoarvojen perusselvitys (Suomen Luontotieto Oy 16/2013). Selvityksen mukaan alueella on tammiesiintymä, mutta tammien lukumäärä ja koko eivät täytä luonnonsuojelulain 29 §:n mukaista määritelmää. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ei ole päätöksellään määritellyt hankealueelle tai sen vaikutusalueelle suojeltavaa jalopuumetsikkö -luontotyyppiä. Edellä sanotun perusteella ja kun otetaan huomioon, että Inkkiönkallion lakialue ei kuulu louhinta-alueeseen, hallinto-oikeus katsoo, etteivät toiminnanaikaiset päästöt aiheuta ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin 4 kohdan tarkoittamaa erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista.

Pohjavesivaikutukset

Toiminta-alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Asiakirjoista ilmenee, että lähin luokiteltu pohjavesialue sijaitsee noin 900 metrin etäisyydellä Mynämäen kunnan puolella. Suunnitellun toiminta-alueen läheisyydessä ei ole myöskään talousvesikaivoja tai lähteitä.

Lupamääräyksen 5 mukaan polttoainesäiliöiden tulee olla kaksoisvaipallisia tai varustettu vähintään säiliön tilavuutta vastaavalla valuma-altaalla. Työkoneiden tankkauspaikat tulee suojata siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumista. Lupamääräyksessä 6 on edellytetty, että öljy- tai polttoainevalumien varalta on oltava käytettävissä riittävästi imeytysmateriaalia.

Lupamääräyksen 7 mukaan toiminnassa syntyvät jätteet on varastoitava, käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu vesistön, pohjaveden, maaperän, ilman tai muuta ympäristön pilaantumisvaaraa tai viihtyisyyshaittaa. Vaaralliset jätteet on varastoitava suljetuissa ja merkityissä astioissa katettuna ja tiiviillä alustalla. Jätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen vastaanotto ja käsittely.

Näin ollen ja kun otetaan huomioon hankkeen laatu ja laajuus sekä edellytetyt suojatoimenpiteet, hallinto-oikeus katsoo, että toiminnasta ei aiheudu pohjaveden pilaantumiskiellon vastaista seurausta.

Destia Oy on lähtenyt hakemuksessaan siitä, että louhinnalla ei ole vaikutuksia alueen vesitaseeseen eikä toiminnassa synny päästöjä vesiin. Lupaviranomainen on päätöksessään katsonut, että hulevesien keräämiselle tai käsittelylle ei ole erityistä tarvetta. Hallinto-oikeus toteaa, että asiassa ei ole ilmennyt perusteita arvioida asiaa toisin. Jos kuitenkin myöhemmin ilmenee, että alueelle kertyy vesiä oletettua laajemmalta alueelta ja että vesien keräilystä, käsittelystä ja johtamisesta on tarpeen antaa lupamääräyksiä, luvan saaja, valvontaviranomainen tai haitankärsijä voi panna asian vireille lupaviranomaisessa.

Kaavoitus ja ulkoilureitti

Suunniteltu toiminta-alue ei sijaitse asema- tai yleiskaava-alueella. Alue on merkitty Varsinais-Suomen maakuntakaavassa maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Toimintakiinteistö rajoittuu Mynämäen kunnan oikeusvaikutteiseen osayleiskaavaan, jossa toimintakiinteistön viereinen alue on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on ympäristöarvoja ja ulkoilun ohjaamistarvetta (M-1). Hallinto-oikeus toteaa, että kyseinen osayleiskaava on voimassa Mynämäen kunnan alueella eikä ulotu toimintakiinteistön alueelle. Näin ollen osayleiskaavalla ei ole oikeudellista merkitystä ympäristöluvan myöntämisen edellytyksiä harkittaessa. Lisäksi hallinto-oikeus katsoo, että toiminta ei estä ulkoilua toiminta-alueen lähiympäristössä.

Johtopäätös

Edellä olevan perusteella ja kun erityisesti otetaan huomioon toiminnan vaikutukset ja annetut lupamääräykset, hallinto-oikeus katsoo, että hakemuksessa tarkoitetusta toiminnasta sitä hakemuksen ja lupamääräysten mukaisesti harjoitettaessa ei aiheudu ympäristönsuojelulain 7 - 9 §:ssä kiellettyä seurausta tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai muutakaan ympäristönsuojelulain tarkoittamaa haittaa. Hakemuksen mukaiseen sijoittamiseen ei ole myöskään ympäristönsuojelulain 42 §:n 2 momentissa tarkoitettua estettä. Näin ollen ympäristönsuojelulain 42 §:n mukaiset luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät ja ympäristölautakunta on voinut myöntää haetun ympäristöluvan.

= = =

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6 §, 41 § 1 ja 3 momentti, 42 § 1 ja 2 momentti, 43 § 1 ja 3 momentti, 100 § ja 101 §

Luonnonsuojelulaki 29 § 1 momentti

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Riitta Fränti, Riikka Mäki ja Sauli Viitasaari. Esittelijä Maria Mickelsson.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Mynämäen-Mietoisten luonnonsuojeluyhdistys ry ja Nousiaisten ja Maskun luonnonsuojeluyhdistys ry ovat valituksessaan vaatineet, että hallinto-oikeuden ja ympäristölautakunnan päätökset kumotaan.

Mikäli lupapäätöstä ei suoraan kumota, yhdistykset ovat esittäneet, että kysymyksessä oleva hanke ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa vireillä olevat kolmea kiinteistöä 503-453-1-21, 538-453-1-18 ja 538-453-1-17 koskevat hankkeet katsotaan yhdeksi maa-ainestenottohankkeeksi, jonka paloitelluista osista annetut päätökset on kumottava lainvastaisina.

Lisäksi yhdistykset ovat esittäneet, että korkeimmassa hallinto-oikeudessa asiassa dn:o 93/1/13 vireillä oleva Mynämäen-Mietoisten luonnonsuojeluyhdistys ry:n 3.1.2013 päivätty hakemus kiinteistöä 503-453-1-21 koskevan Mynämäen rakennustarkastajan maisematyölupapäätöksen 16.3.2012 (§ 26) sekä siihen liittyvien kahden meluilmoitusta koskevan päätöksen purkamiseksi myös käsitellään yhdessä edellä mainittujen asioiden kanssa.

Yhdistykset ovat vielä esittäneet, jollei ympäristölupaa kumota, että korkein hallinto-oikeus suorittaisi alueella katselmuksen kokonaiskuvan saamiseksi ja suunniteltujen eri hankkeiden yhteisvaikutusten sekä luvattoman louhinnan ja soranoton vaikutusten havainnoimiseksi.

Vaatimustensa tueksi yhdistykset ovat uudistaneet asiassa aikaisemmin esittämänsä ja lisäksi lausuneet muun ohella seuraavaa:

Eero ja Birgitta Veraisen 26 200 m³:n kalliokiviaineksen ja soranottohanke on Destia Oy:n hankkeesta vain noin 350 metriä länteen ja Veraisen Sora Ky:n 190 000 m³:n louhintahanke vain 250 metriä pohjoiseen sekä Veraisten 35 000 m³:n louhintahanke noin 300 metriä pohjoiseen nyt kysymyksessä olevalta alueelta. Destia Oy:n hakemuksessa ilmenee lisäksi aikomus jatkaa louhintaa suurimman, Veraisen Sora Ky:n louhinta-alueen suuntaan. Ei ole lainmukaista käsitellä erikseen yhtä lupaa, josta aiheutuu haittavaikutuksia Mynämäen yleiskaavan mukaisille käyttötarkoituksille myös kolmen muun hankkeen ja niiden liikenteen melu-, pöly-, pohjavesi-, ulkoilu- ja maisemahaittojen yhteisvaikutukset huomioon ottaen. Hankkeiden käsittely yhdessä vaikuttaisi merkittävästi asian ratkaisemiseen, kun nyt paloitellun hankkeen yhteisvaikutuksia arvioitaisiin samalla kertaa. Veraisten kaikki kolme vierekkäistä maa-aineshanketta ja Destia Oy:n hanke on käsiteltävä yhtenä maa-ainestenottohankkeena. Ottoalueiden laajuus ja tosiasiallinen kokonaiskuutiomäärä edellyttäisivät jopa YVA-menettelyä. Kaikkiaan yhtenäisellä kolmen kiinteistön alueella on vireillä yhteensä ainakin 451 200 m³ käsittävä maa-ainestenotto. Ympäristöarvojen ja ulkoilun kannalta tuhoutuva alue on yli 25 hehtaaria ja oleellisesti vahingoittuva alue yli 100 hehtaaria.

Hallinto-oikeus vetoaa päätöksessään siihen, että elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ei ole luonnonsuojelulain 29 §:n nojalla määritellyt hankealueelle tai sen vaikutusalueelle suojeltavaa jalopuumetsikkö -luontotyyppiä. Litorinameren aikainen ranta ja siellä kasvava tammivyöhyke ovat kuitenkin luonnonesiintyminä arvokkaita. Viereisellä Pitkäsmäellä kallio on murentunut louhoksen ympäriltä. Kallionsisäisen pohjaveden purkautuminen on vauhdittunut ja vanha Litorina-meren rantavyöhyke on jäänyt kuivumaan. Tällaista sietokykynsä rajoilla elävä tammipopulaatio ei kestä, kun samalla vaikuttavat myös pöly, tärinä ja räjäytysjäristykset.

Hallinto-oikeuden päätöksen perustelu, jonka mukaan Inkkiönkallion lakialue ei kuulu louhinta-alueeseen, ei pidä paikkaansa. Louhinta-alue kohdistuu lakialueeseen ja sen muinaisrantaan. Näin ollen hallinto-oikeuden johtopäätös hankkeen vaikutuksista luontoarvoihin on väärä.

Hallinto-oikeuden päätöksen mukaan toiminta-alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Alueen kuuluminen luokiteltuun pohjavesialueeseen ei kuitenkaan ole kriteeri vesilain mukaisten pohjavesisäännösten noudattamiselle. Koko Inkkiönkallio on inventoitua pohjavesiesiintymän aluetta. Alueelta virtaa pohjavettä alempana olevalle Tursunperän pohjavesialueelle, jolla on muun muassa Tursunperän pohjavedenottamo.

Hallinto-oikeus ei ole ottanut huomioon valittajien esittämiä maankäyttö- ja rakennuslain ja vesilain mukaan asian käsittelyssä huomioon otettavia perusteita, vaikka niillä on asiassa oikeudellista merkitystä. Hallinto-oikeuden päätöksen mukaan toiminta ei estä ulkoilua toiminta-alueen lähiympäristössä. Veraisen Sora Ky:n viereisellä kiinteistöllä toteutettu huomattavasti pienempi ainestenotto on jo estänyt pääosan lähiympäristössä aiemmin tapahtuneesta ulkoilusta.

Nousiaisten ympäristölautakunta on antanut valituksen johdosta selityksen, jossa on esitetty valituksen hylkäämistä.

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on ilmoittanut, ettei se anna valituksen johdosta lausuntoa.

Destia Oy on antanut valituksen ja ympäristölautakunnan selityksen johdosta selityksen, jossa on esitetty valituksen hylkäämistä.

Mynämäen-Mietoisten luonnonsuojeluyhdistys ry ja Nousiaisten ja Maskun luonnonsuojeluyhdistys ry ovat antaneet vastaselityksen sekä toimittaneet 11.12.2015 saapuneen lisäkirjoituksen.

Lisäkirjoituksessa on muun muassa alueen maa-ainesasioiden yhdessä käsittelyn vaatimuksen osalta uudistettu aikaisemmin esitetty sekä lisäksi viitattu nimenomaisesti Mynämäen kunnanhallituksen 10.8.2015 (§ 232) tekemään päätökseen, joka koskee Veraisen Sora Ky:n maa-aineslupaa Mynämäen kunnan Sunilan kylässä olevalle Pitkämäen tilalle RN:o 1:21. Asiassa saadun selvityksen mukaan päätöksestä on valitettu Turun hallinto-oikeuteen, joten päätös ei ole lainvoimainen.

Merkitään

Korkein hallinto-oikeus on päätöksellään 12.1.2015 taltionumero 55 antanut ratkaisun Mynämäen-Mietoisten luonnonsuojeluyhdistys ry:n tekemän hakemuksen johdosta, jossa yhdistys oli pyytänyt Mynämäen kunnan rakennustarkastajan maisematyölupaa koskevan päätöksen 16.3.2012 (§ 26) sekä ympäristönsuojelulain (86/2000) 60 §:ssä tarkoitettua meluilmoitusta koskevien päätösten 9.8.2012 (§ 175) ja 16.11.2012 (§ 182) purkamista.

Korkein hallinto-oikeus on päätöksellään 12.1.2015 taltionumero 56 antanut ratkaisun Mynämäen-Mietoisten luonnonsuojeluyhdistys ry:n valitukseen Turun hallinto-oikeuden 30.5.2014 antamasta päätöksestä n:o 14/0159/1, joka on koskenut Eero ja Birgitta Veraiselle Mynämäen kunnan Sunilan kylässä olevalle Pitkämäen tilalle RN:o 1:21 myönnettyä maa-aineslain mukaista ottamislupaa soran ja kalliokiviaineksen ottamiseen 5 800 m²:n suuruiselta alueelta Pitkämäen tilalta RN:o 1:21 Mynämäen kunnan Sunilan kylässä. Lisäksi on myönnetty lupa entisellä 11 000 m²:n soranottoalueella sijaitsevien sorakasojen ja ojitustöissä syntyneen maa-aineksen ottamiseen. Ottamismäärä on 15 000 m³ irrottamatta olevia maa-aineksia, noin 1 800 m³ alueella jo olevia sorakasoja sekä 9 400 m³ alueen ojitustöiden yhteydessä irrotettuja maa-aineksia.

Korkein hallinto-oikeus on päätöksillään 12.1.2015 taltionumero 57 ja 12.1.2015 taltionumero 58 antanut ratkaisun Mynämäen-Mietoisten luonnonsuojeluyhdistys ry:n valituksiin Turun hallinto-oikeuden 30.5.2014 antamista päätöksistä n:ot 14/160/1 ja 14/0161/1, joista ensimmäinen on koskenut Eero ja Birgitta Veraiselle Mynämäen kunnan Sunilan kylässä olevalle Pitkämäen tilalle RN:o 1:21 myönnettyjä maa-aineslupaa ja jälkimmäinen Veraisen Sora Ky:lle saman kunnan Soukon kylässä oleville tiloille Soukon Sora-alue RN:o 1:25 ja Rajamäki RN:o 1:27 myönnettyä maa-aineslupaa.

Korkein hallinto-oikeus on tänään antamallaan toisella päätöksellä asiassa dn:o 1874/1/14 antanut ratkaisun ja Mynämäen-Mietoisten luonnonsuojeluyhdistys ry:n ja Nousiaisten ja Maskun luonnonsuojeluliitto ry:n, nykyisin Suomen luonnonsuojeluliitto Hirvijokilaakso ry, valitukseen Turun hallinto-oikeuden 12.5.2015 antamasta päätöksestä n:o 15/0112/1, joka on koskenut Veraisen Sora Ky:lle myönnettyä maa-aineslain mukaista lupaa tilalle Kotimäki III RN:o 1:18 Nousiaisten kunnan Vuorenpään kylässä.

Korkein hallinto-oikeus on niin ikään tänään antamallaan toisella päätöksellä asiassa dn:o 4140/1/14 antanut ratkaisun Mynämäen-Mietoisten luonnonsuojeluyhdistys ry:n, nykyisin Suomen luonnonsuojeluliitto Hirvijokilaakso ry, valitukseen Vaasan hallinto-oikeuden 28.11.2014 antamasta päätöksestä n:o 14/0669/3, joka on koskenut Veraisen Sora Ky:lle myönnettyä ympäristölupaa kallion louhintaan ja murskaukseen Nousiaisten kunnan Vuorenpään kylässä sijaitsevalle Kotimäki III-tilalle RN:o 1:18.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

1. Yhdistysten vaatimus katselmuksen toimittamisesta hylätään.

2. Valitus hylätään. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Perustelut

1. Hallintolainkäyttölain 41 §:n mukaan asian selvittämiseksi voidaan toimittaa katselmus. Kun otetaan huomioon peruste, jonka vuoksi yhdistykset ovat pyytäneet katselmuksen toimittamista, sekä asiakirjoista saatava selvitys, katselmuksen toimittaminen ei ole asian selvittämiseksi tarpeen.

2. Maa-aineslaissa, sellaisena kuin se voimassa on ennen 1.7.2016 voimaan tulevaa maa-aineslain (424/2015) muutosta, tarkoitetun maa-ainesluvan ja ympäristönsuojelulaissa, sellaisena kuin se on voimassa niin ikään ennen 1.7.2016 voimaan tulevaa ympäristönsuojelulain (423/2015) muutosta, tarkoitetun ympäristöluvan oikeudelliset edellytykset tutkitaan ja ratkaistaan erikseen. Luvat ovat rinnakkaisia ja niiden käsittelyjärjestys on toisistaan riippumaton.

Valituksenalaisessa asiassa on kysymys tilaa Nurmela II RN:o 1:17 koskevasta ympäristölupa-asiasta. Tuomioistuimen toimivaltaan tässä asiassa kuuluu ainoastaan ympäristölautakunnan myöntämän ympäristöluvan oikeudellisten edellytysten tutkiminen.

Korkein hallinto-oikeus myös toteaa, että valituksessa viitattuja tiloja koskevat maa-aineslupa-asiat on jo lainvoimaisesti ratkaistu lukuun ottamatta tilaa Kotimäki III RN:o 1:18 koskevaa maa-aineslupaa. Lisäselvityksessä tarkoitettua muuta maa-aineslupa-asiaa koskeva valitus on asiassa saadun selvityksen mukaan vireillä hallinto-oikeudessa.

Kun muutoin otetaan huomioon Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen edellä ilmenevät perustelut ja perusteluissa viitatut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori, hallintoneuvokset Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Mika Seppälä ja Janne Aer sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Janne Hukkinen ja Olli Dahl. Asian esittelijä Irene Mäenpää.