Muu päätös 604/2016

Asia

Ympäristölupaa koskeva valitukset

Valittajat

1. Sirkjärven osakaskunta, Sirkjärven kylätoimikunta, Sirkjärven Metsästäjät ry ja 19 yksityishenkilöä

2. Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 30.9.2014 n:o 14/0350/1

Asian aikaisempi käsittely

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on viraston ympäristölupavastuualueella tehdyllä päätöksellään 30.11.2011 n:o 239/2011/4 Vapo Oy:n hakemuksesta tarkistanut Lappeenrannassa sijaitsevan Lampsansuon turvetuotantoalueen toistaiseksi voimassa olevan Itä-Suomen ympäristölupaviraston 1.12.2004 antaman ympäristölupapäätöksen n:o 123/2004/2 lupamääräykset. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on noin 53,1 hehtaaria.

Aluehallintovirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle ympäristöluvan Lampsansuon turvetuotantoalueen lisäalueelle. Laajennusalueen pinta-ala auma-alueineen on noin 31,4 hehtaaria.

Uudet lupamääräykset korvaavat Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä n:o 123/2004/2 esitetyt, ja ne koskevat koko Lampsansuon 84,5 hehtaarin suuruista tuotantoaluetta.

Aluehallintovirasto on hylännyt luvan saajan pyynnön saada aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta.

Päätökseen sisältyy muun ohella seuraavat lupamääräykset

Päästöt vesiin

1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitteenä 3 olevan kartan mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Heikinojaan.

2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen liitteinä 8 olevien tuotantosuunnitelmapiirustuksen ja pintavalutuskenttäsuunnitelman mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän avulla ympärivuotisesti.

Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän on oltava mitoitusohjeiden mukaisia.

Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin.

Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava liete³syvennykset.

3. Pintavalutuskentän puhdistustehon on vuosikeskiarvona oltava vähintään seuraava:

%

Kiintoaine 50

Kokonaisfosfori 50

Kokonaistyppi 20

Mikäli päästötarkkailun perusteella pintavalutuskentän puhdistusteho ohijuoksutukset mukaan lukien on kahtena peräkkäisenä vuotena edellä mainittuja lukuarvoja pienempi, on luvan saajan toimitettava seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä aluehallintovirastolle vesienkäsittelyn tehostamista koskeva suunnitelma, jonka perusteella aluehallintovirasto voi tarvittaessa täsmentää lupamääräyksiä tai täydentää lupaa.

4. Uudet vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava ja otettava käyttöön ennen laajennusalueen tuotantokenttien kuntoonpanon aloittamista. Ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Vesienkäsittelyrakenteisiin saa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa.

5. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti.

Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa.

Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön.

Pohjavesi

6. Lampsansuon tuotantoalueen kuivatus ja vesienkäsittelyrakenteiden kunnossapito on järjestettävä niin, ettei suovesiä suotaudu pohjaveteen eikä siitä aiheudu haitallista pohjaveden pinnan alenemista lähialueen kaivoissa tai purkaantumista.

Päästöt ilmaan = = =

7. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista.

Alueella on oltava asianmukainen tuulen suunnan ja nopeuden osoittava kiinteästi asennettu ja rekisteröivä mittari.

Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi.

= = =

Tarkkailut

13. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti siten, että lupamääräyksessä 3 määrätyn pintavalutuksen puhdistustehon saavuttaminen voidaan vuosittain luotettavasti ja kattavasti todentaa.

Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta.

14. Vesistötarkkailu on toteutettava hakemuksessa esitetyn yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Kalataloustarkkailu on toteutettava hakemuksessa esitetyn Vilajoen vesistön kalataloudellisen velvoitetarkkailuohjelman mukaisesti.

Tarkkailusuunnitelmia voidaan tarkentaa Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta.

Vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle sekä Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle, Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Kaakonkulman kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät.

= = =

Kalatalousmaksu

17. Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 400 euroa kalatalousmaksua Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Ensimmäinen maksu vuodelta 2011 on suoritettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.

Lohkojen 4–6 kuntoonpanon aloittamisen jälkeen vuosittain maksettavan kalatalousmaksun suuruus mukaan lukien jo olemassa olevan tuotantoalueen osalta maksettavan kalatalousmaksun suuruus on 600 euroa. Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa kuntoonpanon aloittamisesta siltä vuodelta, jona kuntoonpano aloitetaan.

= = =

Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa.

Luvan voimassaolo

Lupa on voimassa toistaiseksi.

Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan.

= = =

Päätöksen täytäntöönpano

Olemassa olevaa toimintaa saadaan jatkaa muutoksenhausta huolimatta. Päätös on muilta osin täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman, kuitenkin siten, että laajennusalueen kuntoonpanotöitä ei saa aloittaa ennen kuin aiemman luvan mukainen vanha tuotantoalue on ollut toiminnassa vuoden.

Aluehallintovirasto on perustellut päätöstään seuraavasti, siltä osin kuin nyt on kysymys:

Lupamääräysten tarkistamisen perustelut ja laajennusalueen luvan myöntämisen edellytykset

Luvan myöntämisen edellytykset noin 53 hehtaarin suuruisen tuotantoalueen toiminnalle on ratkaistu Itä-Suomen ympäristölupaviraston 1.12.2004 antamassa ympäristölupapäätöksessä n:o 123/04/2. Toiminnassa ei tältä osin tapahdu oleellisia muutoksia aikaisemmin myönnetyn luvan mukaiseen toimintaan verrattuna. Pölypäästöt pysyvät ennallaan, mutta päästöt vesistöön pienenevät, kun pintavalutus otetaan ympärivuotiseen käyttöön. Toimittaessa hakemuksessa esitetyn ja tarkistettujen määräysten mukaisesti toiminta on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista sijaintipaikan olosuhteissa.

Lupamääräyksiä tarkistettaessa määräyksiä on muutettu siten, että ne vastaavat nykyisiä vaatimuksia.

Lampsansuon turvetuotantoalueen laajennusalue on uusi tuotantoalue, joka liittyy läheisesti jo myönnetyn ympäristöluvan mukaiseen Lampsansuon pitkälle valmisteltuun turvetuotantoalueeseen. Laajennusalueella eikä sen päästöjen vaikutusalueella ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelustatusta omaavia lajeja ja luontotyyppejä. Kaikki kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisesti pintavalutuksella.

Asutukselle aiheutuvia pöly- ja meluhaittoja ehkäistään toimenpiderajoituksilla.

Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä.

Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti.

Kun otetaan huomioon Lampsansuon ja sen ympäristön nykyinen tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta.

Kaakkois-Suomen Vuoksen vesienhoitoaluetta koskevan toimenpideohjelman mukaan Vilajoen hyvä ekologinen tila arvioidaan saavutettavan vuoteen 2021 mennessä. Lampsansuon tuotantoaluetta laajennetaan ja kuivatusvesien käsittelyä tehostetaan siten, että pintavalutus on käytössä ympärivuotisesti. Vaikka tuotantoalue kasvaa, päästöt pysyvät likimäärin nykyisellä tasolla. Samalla Vilajoen vesistöalueella sijaitsevan Lampsinsuon tuotantoalueen päästöt vesistöön vähenevät, kun vesienkäsittelyä tehostetaan ja tuotantoala pienentyy neljäsosalla vuonna 2014 ja tuotanto loppuu kokonaan vuonna 2021. Lampsansuon kuivatusvesien johtamisesta aiheutuvat päästöt ja niiden vaikutukset vesistössä eivät ole esteenä vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden toteutumiselle.

= = =

Lupamääräysten perusteluja

Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1–5. Ottaen huomioon tuotantoalueen koko ja tuotantoalueen kuntoonpanosta aiheutuvat suuret päästöt on pintavalutuksen toimivuudelle asetettu puhdistustehovaatimukset.

Pölypäästöjen ja melun sekä niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi annetaan toimenpidevelvoitteet lupamääräyksissä 7 = = =. Lähin asutus on noin 400 metrin etäisyydellä. Lähimmän asutuksen ja tuotantoalueen välissä on peltoa ja suojaavaa puustoa. Pölyhaitan estämiseksi on tarpeen määrätä vähimmäisetäisyydestä auman sijoittamisessa. = = =

Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksien 13 ja 14 tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Jos tarkkailun perusteella pintavalutuskentän toimivuus todetaan liian huonoksi, luvan saajan on tehtävä aluehallintovirastolle vesienkäsittelyn tehostamista koskeva suunnitelma. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin voidaan sisällyttää selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä.

= = =

Lupamääräys 17 on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus.

= = =

Aluehallintovirasto on soveltaminaan oikeusohjeina viitannut muun ohella seuraaviin säännöksiin:

Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 41 §, 42 §, 43 §, 44 §, 46 §, 50 § ja52 §

Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (38/2011)

Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 28 §

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään, siltä osin kuin nyt on kysymys, hylännyt Sirkjärven osakaskunnan ja sen asiakumppanien sekä Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry:n valitukset aluehallintoviraston päätöksestä.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti, siltä osin kuin nyt on kysymys:

= = =

Oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulain (86/2000) 42 §:n 1 momentin mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa:

1) terveyshaittaa;

2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa;

3) edellä 7–9 §:ssä kiellettyä seurausta;

4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella; eikä

5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Ympäristönsuojelulain 43 §:n 3 momentin mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvoa sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lupamääräyksissä ei kuitenkaan saa velvoittaa käyttämään vain tiettyä määrättyä tekniikkaa. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian ja materiaalien käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen.

= = =

Asiassa saatu selvitys

Lampsansuon turvetuotantoalue sijaitsee Lappeenrannan kaupungin Toivarilan kylässä ja Ylämaan kunnan Sirkjärven kylässä. Itä-Suomen ympäristölupavirasto oli 1.12.2004 n:o123/04/2 myöntänyt ympäristöluvan noin 60 hehtaarin tuotantoalalle. Kyseisen päätöksen perusteella tuotannossa oleva alue on 53,1 hehtaaria. Tuotantoa on tarkoitus laajentaa 31,4 hehtaarin suuruiselle alueelle Lappeenrannan kaupungissa. Yhteensä nyt kyseessä oleva päätös koskee 84,5 hehtaarin suuruisen alueen turvetuotantoa.

Valtakunnallisen vesistöaluejaotuksen mukaan hankealue sijaitsee Vilajoen vesistöalueen Korppisen alueella (8.003). Tuotantoalueen vedet johdetaan noin 3 km laskuojaa ja Heikinojaa pitkin Ylä- ja Ala-Sullampien kautta Vilajokeen, joka laskee 1,5 km Heikinojan liittymäkohdan alapuolella Korppiseen. Vilajoen vesistöalueen vedet laskevat lukuisten järvien ja jokiosuuksien kautta lopulta Venäjän puolella Suomenlahteen. Vilajoen valuma-alueen pinta-ala on Korppisen luusuassa 73 km2, josta järvien osuus on noin 6 %. Vilajoen valuma-alue ennen Korppista on 66,6 km2, josta tuotantoalueen osuus on 1,2 %. Korppinen on pinta-alaltaan noin 62 hehtaaria.Ylä- ja Ala-Sullampi ovat pieniä ja matalia lampia.

Noin 500 metrin etäisyydellä suosta on kahdeksan vakituista tai vapaa-ajan kiinteistöä. Kuusi kiinteistöä sijaitsee vanhan tuotantoalueen luoteispuolella Maajärven kylässä, yksi kiinteistö lisäalueen kaakkoispuolella Pöllössalmen rannassa ja yksi suon itäpuolella lähellä Lampsinlampea. Lisäksi Maajärven kylässä suosta on puolesta yhteen kilometrin etäisyydellä noin kymmenen rakennettua kiinteistöä.

Lampsansuon hankealueen välittömässä läheisyydessä ei ole suojeltuja Natura 2000 -ohjelmaan kuuluvia alueita tai muita suojelukohteita.

Kaakkois-Suomen Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoidon toimenpideohjelman mukaan Vilajoen vesistöalueella turvetuotannolla ei ole osuutta fosfori- ja typpikuormitukseen. Vilajoessa tavataan luontaisesti lisääntyvää purotaimenta. Joen yläosaan kohdistuu turvetuotantokuormitusta ja alaosaa kuormittavat Ylämaan kirkonkylän jätevedet. Maa- ja metsä³talouden hajakuormitus on myös huomattavaa. Vilajoki on ekologiselta tilaltaan tyydyttävä. Tilatavoite hyvä voidaan saavuttaa lisätoimenpiteillä vuoteen 2021 mennessä.

Toimenpideohjelman mukaan turvetuotannon kannalta kriittisiä vesistöjä ovat varsinkin pitkäviipymäiset ja karut latvavesistöt, joita on erityisesti Salpausselkien pohjoispuolisilla alueilla. Myös vedenhankinta on herkkä kuormituksen vaikutuksille. Uutta turvetuotantoa ei pidä sijoittaa ensisijaisesti herkimpien erinomaisessa tai hyvässä tilassa olevien vesistöjen valuma-alueille, ja lupakäsittelyssä tulee ottaa huomioon vesistön herkkyys ravinne-, kiintoaine- ja humuskuormalle. Vilajoki ei sisälly toimenpideohjelmassa sivulla 75 esitettyihin turvetuotannon ja metsätalouden toimenpiteiden kannalta tärkeisiin vesistöihin, joilla vesiensuojelun tarpeet tulee ottaa huomioon erityisen tarkasti.

Turvetuotannon toimenpiteistä ja kuormituksesta on yhteenvetona esitetty, että kuormituksen hallinnan tavoitteet määritellään tuotantoalueittain ympäristöluvissa. Näköpiirissä ei ole merkittävää tasomuutosta kokonaiskuormituksessa. Ympäristöystävällistä tuotantokäytäntöä voidaan edistää luvanhaltijoiden, urakoitsijoiden ja valvojien toimenpiteillä. Vesistöjen herkkyys ja erityissuojelutarpeet otetaan huomioon uusien tuotantoalueiden käyttöönotossa ja vanhan tuotannon lupakäsittelyssä ja teholtaan kemiallista käsittelyä vastaavia vesienkäsittelymenetelmiä otetaan käyttöön 20 %:lla tuotantoalasta, joilla ei ole tällä hetkellä kemiallista käsittelyä.

Lampsansuon turvetuotantoalueen kuivatusvesien käsittely tapahtuu sekä tuotannossa olevalla alueella että lisäalueella sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän avulla ympärivuotisesti. Aluehallintovirasto on samanaikaisesti valituksenalaisen päätöksen kanssa ratkaissut Vilajoen vesistöalueella sijaitsevan Juhani Artell Ky:n Lampsinsuon tuotantoaluetta koskevan tarkistamis³hakemuksen. Lampsinsuota koskevan päätöksen mukaan kuivatusvesien käsittelyä tehostetaan ympärivuotisella pintavalutuksella.

Selvitysten riittävyys

Ympäristönsuojelulain 35 §:n 2 momentin mukaan hakemukseen on liitettävä lupaharkinnan kannalta tarpeellinen selvitys toiminnasta, sen vaikutuksista, asianosaisista ja muista merkityksellisistä seikoista siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään.

Hallinto-oikeus katsoo, että hakemus sisältää tavanomaisella tarkkuudella esitetyt, ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 §:ssä ja ympäristönsuojeluasetuksessa edellytetyt lupaharkinnan kannalta tarpeelliset ja riittävät tiedot alueen luonnonarvoista ja tuotannon ennalta arvioiduista vesistövaikutuksista.

Päästöt ilmaan = = =

Luvassa on annettu pölyä koskeva lupamääräys 7, jonka mukaan toiminta on järjestettävä siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Lisäksi on määrätty, että aumoja ei saa sijoittaa alle 400 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista. Alueella on oltava asianmukainen tuulen suunnan ja nopeuden osoittava kiinteästi asennettu ja rekisteröivä mittari. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi.

= = =

Kun otetaan huomioon pölystä = = = annetut lupamääräykset sekä vanhan turvetuotantoalueen ja laajennusalueen etäisyys asutukseen ja muihin häiriintyviin kohteisiin sekä pölystä ja melusta annetut lupamääräykset, hallinto-oikeus katsoo, että valituksissa vaadittuja pöly- = = =haittojen rajoittamista koskevia täsmennyksiä ei ole Lampsansuon olosuhteissa tarpeellista määrätä.

Turpeen kuljetuksista tai teiden kunnossapidosta yleisellä tiellä ei voida antaa määräyksiä ympäristöluvassa.

Kalatalousmaksu

Ympäristönsuojelulain (86/2000) 44 §:n mukaan, jos jäteveden tai muun aineen päästämisestä saattaa aiheutua sellaisia vaikutuksia, joita tarkoitetaan vesilain (264/1961) 2 luvun 22 §:ssä, ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset kalatalousvelvoitteista tai kalatalousmaksusta. Määräyksiin sovelletaan vesilain (264/1961) 2 luvun 22 ja 22 b §:ää.

Vesilain (264/1961) 2 luvun 22 §:n 1 momentin mukaan jos vesistöön rakentamisesta aiheutuu kalastolle tai kalastukselle ilmeistä vahinkoa, on luvan saaja velvoitettava ryhtymään toimenpiteisiin kalastolle tai kalastukselle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi sekä tarvittaessa toimenpiteiden tuloksellisuuden tarkkailuun sillä vesialueella, johon toimenpiteen vahingollinen vaikutus ulottuu (kalatalousvelvoite). Toimenpiteenä voi rakentamisen ja sen vaikutusten laadun mukaan olla kalanistutus, kalatie tai muu toimenpide tai näiden yhdistelmä.

Saman lainkohdan 3 momentin mukaan jos 1 momentissa tarkoitettujen toimenpiteiden suorittaminen rakentajan toimesta aiheuttaisi niillä saavutettavaan hyötyyn verrattuna hänelle kohtuuttomia kustannuksia taikka kalatalousvelvoitteen määräämistä ei muusta syystä ole pidettävä tarkoituksenmukaisena, rakentaja on määrättävä suorittamaan kalatalousvelvoitteen tai sen osan asemesta siten korvattavan velvoitteen kohtuullisia kustannuksia vastaava maksu kalatalousviranomaisen käytettäväksi 1 momentissa tarkoitettujen toimenpiteiden toteuttamiseen (kalatalous-maksu) sillä vesialueella, johon toimenpiteen vahingollinen vaikutus ulottuu. Aluehallintovirasto voi tarvittaessa antaa maksunsaajalle määräyksiä maksun käytöstä.

Kalatalousmaksun määräämisestä ja sen suuruudesta päätetään tapauskohtaisesti edellä mainittujen sovellettavien lainkohtien nojalla. Kalatalousmaksun määrä perustuu toiminnan aiheuttamaan kalataloudelliseen vahinkoon ja vahinkoa estävien toimenpiteiden kustannuksiin. Erityistä merkitystä maksun asettamisessa on alapuolisen vesistön kalataloudellisella arvolla.

Itä-Suomen ympäristölupavirasto on päätöksessään 1.12.2004 nro 123/04/2 määrännyt kalatalousmaksua luvan saajan maksettavaksi 300 euroa vuodessa. Ympäristölupavirasto on päätöksestä ilmenevästi ottanut kalatalousmaksua määrätessään huomioon muun muassa Vilajoen luontaisen taimenkannan olemassaolon sekä Korppisen merkityksen rapuvetenä. Nyt valituksenalaisessa päätöksessä aluehallintovirasto on korottanut kalatalousmaksua hintatason nousua vastaavaksi 400 euroon vuodessa. Lisäalueen kuntoonpanon jälkeen kalatalousmaksun suuruus on 600 euroa. Valituksessa ei ole esitetty selvitystä siitä, että toiminnasta aiheutuvat kalataloudelliset vahingot olisivat olennaisesti toisenlaiset verrattuna vuoden 2004 ympäristöluvassa arvioituun tai että vesistön kalataloudellisessa arvossa tai käytössä olisi tapahtunut olennaisia muutoksia. Lisäalueen kuormitus on luvassa otettu huomioon. Kun otetaan huomioon, että vesistökuormitus vesienkäsittelyn tehostamisen sekä tuotantoalan supistumisen johdosta pienenee ei ole perusteita määrätä kalatalousmaksua suurempana kuin aluehallintovirasto on päättänyt. Vesilain (264/1961) 2 luvun 22 §:n 3 momentin mukaisesti kalatalousmaksu maksetaan kalatalousviranomaiselle. Kalatalousmaksun saajaksi ei ole laillisia perusteita määrätä Venäjän valtiota tai Suomen puolen osakaskuntia Vilajoessa.

Päästöt vesiin

Ympäristönsuojelulain 3 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla tarkoitetaan mahdollisimman tehokkaita ja kehittyneitä, teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia tuotanto- ja puhdistusmenetelmiä ja toiminnan suunnittelu-, rakentamis-, ylläpito- sekä käyttötapoja, joilla voidaan ehkäistä toiminnan aiheuttama ympäristön pilaantuminen tai tehokkaimmin vähentää sitä.

Lampsansuon tuotantoalueen vesienkäsittelynä on aikaisemmin ollut laskeutusta ja sulan ajan pintavalutusta. Valituksenalaisella päätöksellä Lampsansuon tuotantoaluetta on laajennettu ja kuivatusvesien käsittelyä on tehostettu siten, että pintavalutus on käytössä ympärivuotisesti. Parhaana käyttökelpoisena tekniikkana on pidetty nyt kyseessä olevan kokoiselle tuotantoalueelle kuivatusvesien ympärivuotista pintavalutusta, jonka teho on varmistettu mittauksin.

Kun otetaan huomioon Lampsansuon tuotantoalueen koko ja asetetut lupamääräykset, hallinto-oikeus arvioi, että toimittaessa aluehallintoviraston päätöksen lupamääräysten 1–5 mukaisesti Lampsansuon vesienkäsittely on ympäristönsuojelulaissa edellytetyn parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista eikä hankkeesta voida katsoa aiheutuvan niin merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia, että kemiallisen saostuksen mää³rääminen vesistökuormituksen lisärajoittamiseksi olisi tarpeen. Pintavalutuskentän puhdistustehon varmistamiseksi aluehallintovirasto on asettanut puhdistustehovaatimukset kiintoaineelle (50 %), kokonaisfosforille (50 %) ja kokonaistypelle (20 %). Hallinto-oikeus pitää Lampsansuon pintavalutuskentälle asetettuja puhdistustehovaatimuksia riittävinä.

Myös Lampsinsuon vesienkäsittely on määrätty parannettavaksi toteuttamalla se ympärivuotisena pintavalutuksena. Lampsinsuon tuotantopinta-alasta on turvetuotanto lakannut 6,2 hehtaarin osalta vuonna 2012 ja Lampsinsuon turvetuotanto lakkaa kokonaan vuonna 2021.

Aluehallintoviraston päätöksen mukaan laajennusalueen kuntoonpanotöitä ei saa aloittaa ennen kuin aiemman luvan mukainen vanha tuotantoalue on ollut toiminnassa vuoden. Ottaen huomioon tämä päätöksen täytäntöönpanoa koskeva määräys ja vesienkäsittelyn tehostuminen hallinto-oikeus katsoo, että aluehallintoviraston päätöksessä on annettu riittävät määräykset turvetuotantoalueen vesistökuormituksen rajoittamiseksi niin, että lisäalueen käyttö ei lisää vesistökuormitusta vesistöihin. Luvassa määrätty parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukainen vesienkäsittely huomioon ottaen turvetuotantoalueen kuivatusvesien ei ennalta arvioiden voida katsoa vaarantavan vesien hyvän tilatavoitteen saavuttamista Kaakkois-Suomen vesienhoidon Vuoksen vesienhoitoalueelle tehdyssä toimenpideohjelmassa tarkoitetulla tavalla. Näin ollen lisäalueen toiminnasta ei aiheudu sellaisia vesistövaikutuksia, että lupa lisäalueelle olisi syytä kumota ja hakemus hylätä.

Luonnonarvot ja luonnonsuojelu

Vanhalla tuotantoalueella tai laajennusalueella tai niiden ympäristön vaikutusalueella ei asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan ole erityistä suojelua vaativia luontoarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelustatusta omaavia lajeja ja luontotyyppejä. Näin ollen Lampsansuon olosuhteissa ei ole syytä antaa määräyksiä luontoarvojen säilyttämiseksi.

Johtopäätös

Kun otetaan huomioon asiassa esitetyt vaatimukset ja asiakirjoista saatu selvitys sekä aluehallintoviraston päätös hallinto-oikeus katsoo, että ympäristönsuojelulain 42 §:n mukaiset edellytykset luvan myöntämiselle myös lisäalueelle ovat aluehallintoviraston asettamat lupamääräykset huomioon ottaen täyttyneet. Aluehallintoviraston päätöstä ei ole syytä kokonaan kumota eikä palauttaa asiaa uudelleen käsiteltäväksi eikä lupamääräyksiä muuttaa.

= = =

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Kari Hauru, Jan-Erik Salo, joka on myös esitellyt asian, ja Mauri Kerätär.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

1. Sirkjärven osakaskunta ja sen asiakumppanit ovat valituksessaan vaatineet, että Vaasan hallinto-oikeuden ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökset ensisijaisesti kumotaan Lampsansuon turvetuotantoalueen 31,4 hehtaarin laajennusalueelle myönnetyn luvan osalta ja hakemus sen osalta hylätään. Mikäli päätöstä ei edellä mainitulta osin kumota, päätöstä on toissijaisesti muutettava seuraavasti: tulee määrätä, että a) Vapo Oy luovuttaa alueen virkistys-, harrastus- ja luonnonsuojelualueeksi paikallisten asukkaiden ja loma-asukkaiden ja muiden kansalaisten käyttöön, tai että b) laajennusaluetta auma-alueineen pienennetään, mutta kuitenkin niin, että alueen käyttöönottoa ja avaamista siirretään vähintään 15 vuodella eteenpäin vuoden 2029 loppuun, tai että c) laajennusaluetta auma-alueineen pienennetään tai, että d) laajennusalueen käyttöönottoa ja alueen avaamista siirretään vähintään 15 vuodella eteenpäin vuoden 2029 loppuun.

Lisäksi valittajat ovat vaatineet, että Vapo Oy velvoitetaan korvaamaan valittajien oikeudenkäyntikulut.

Vaatimustensa tueksi valittajat ovat esittäneet muun ohella seuraavaa:

Hallinto-oikeus ei ole päätöksessään ottanut huomioon, että ojitusten takia alueen vesitasapaino häiriintyy. Sen seurauksena ajoittain aiheutuva veden vähyys on erittäin tuhoisaa kalastolle. Turvetuotannosta seuraa veden laadun heikkenemistä ja kuivuuden lisääntymistä. Purojen käyttö laskuojina saattaa johtaa purojen liettymiseen ja puron mahdolliseen tuhoutumiseen. Suon vesitasapainoa tarkasteltaessa on otettava huomioon suolla olevat kaikki turvetuotantoalueet. Toteutuessaan turvetuotantoalue ulottuisi lähelle Pöllöslampea ja Pöllöslampeen johtavaa ojaa. Poikkeusolosuhteissa olisi todennäköistä, että tulvien aikana valumavedet turvehiukkasineen karkaisivat Pöllöslampeen ja sieltä suoraan Sirkjärveen.

Pöllöslammen rannalla on kuusi kesäasuntoa. Pöllöslampi on erittäin matala ja pienetkin poikkeamat vaarantavat lammen tilaa sekä sen virkistys- ja kalastusarvoa. Sirkjärvikään ei kestä ylimääräistä kuormitusta järven oman arvon sekä kalastus- ja virkistysarvon säilyttämiseksi. Mikäli 31,4 hehtaarin suuruinen laajennusalue otetaan kokonaan turvetuotannon käyttöön, lähialueen lähes kaikki lammet, joet, ojat, purot ja järvet ovat riskialueella. Niitä uhkaisi hiukkasten mukanaan tuoma liettyminen ja ajoittainen veden vähyys. Tämä on kohtuutonta kylien asukkaita kohtaan ja siitä aiheutuisi kymmeniä vuosia kestävä uhka asuinalueiden viihtyisyydelle ja haittaa erilaisten maatalouselinkeinojen harjoittamiselle. Pöllöslammessa veden korkeus on vain noin yksi metri. Jos veden virtaussuunta ojien kaivuun ja/tai muun maan käsittelyn seurauksena muuttuu, vaarana on lammen tyhjeneminen kokonaan.

Kevättulvien ja runsaiden sateiden aikana imeytyskentän suodatuskyky ei ole riittänyt suodattamaan koko virtaavaa vesimäärää. Turvehiukkaset ovat päässeet ylivirtaavan veden mukana suoraan Koivulampeen, sieltä Heikinojaa myöten Ylä- ja Ala-Sullampeen, Ala-Sullammesta Saarenojaa myöten Vilajokeen ja Korppiseen.

Hallinto-oikeus ei ole ottanut huomioon, että suoalue itsessään on korvaamaton luonnonolosuhde, eikä suon tuhoaminen pelkästään huononna luonnonolosuhteita alueella vaan tuhoaa ne kokonaan. Myös suon käyttömahdollisuudet menetetään, koska alueen asukkaat ja muut luonnossa liikkuvat henkilöt eivät voi käyttää turvetuotantoaluetta virkistykseen tai muuhunkaan toimintaan. Suoalueelle johtaa tie suoraan Pölläsen yksityistieltä. Alue on virkistys- ja harrastuskäytössä lähes päivittäin ja ympärivuotisesti. Suoalueen (laajennusalueen) halkaisevalla tiellä valmennetaan useita läheisen ravitallin ravihevosia monta kertaa viikossa. Perävuori kauniine ja karuine suonäkymineen on maisemallisesti ja sijaintinsa vuoksi korvaamaton retkikohde. Metsästäjät kulkevat alueella säännöllisesti.

Vedenhankinnan vaarantumisesta ja turvetuotannon vaikutuksesta pohjaveden tason laskemiseen on osoituksena Maajärven kylässä olevan tilan Vanhatalo 405-449-1-61 kaivon kuivuminen. Kaivo on korjattu, mutta pohjaveden taso jäi aikaisempaa alemmalle tasolle.

Vapo Oy:n 58 hehtaarin alue on ollut tuotannossa vasta kesästä 2011 alkaen. Vapo Oy:n ympäristölupahakemuksen mukaan keskimääräinen vuosituotanto on noin 40 000 m3 jyrsinpolttoturvetta. Vuonna 1995 tehdyn ilmoituksen mukaan 58 hehtaarin alueen vuosittainen tuotantomäärä on 26 000 m3. Tuotantovaihe kestää keskimäärin 20–30 vuotta päättyen arviolta vuonna 2040. Näköhavaintojen perusteella 58 hehtaarin tuotantoalueella on runsaat turvevarastot. Vapo Oy:n ympäristölupahakemuksen mukaan näyttää siltä, että tuotanto voi jatkua useita vuosia täydellä teholla tuotannossa olevalla alueella ilman laajennusalueen käyttöön³ottoa.

Suot ovat sekä hiilinielu että hiilivarasto. Polttoturve on ilmastovaikutuksiltaan huonoin energialähde. Jo lähitulevaisuudessa on mahdollista, että turpeen käyttö energianlähteenä vähenee. Parhaassa tapauksessa tarvetta tuotannon aloittamiselle lisäalueella ei tulevaisuudessa edes ole.

Hallinto-oikeus ei ole ottanut päätöksessään huomioon, että erityinen luonnonarvo on jo se, että lisäalue on kokonaan ojittamaton, luonnontilainen keidassuo. Vilajoessa, johon turvetuotannon valumavedet laskevat, esiintyy äärimmäisen uhanalainen Viipurinlahden taimenkanta. Vilajoelta on löytynyt erittäin harvinainen koskikorento, laji kuuluu Perlodes-sukuun. Alueella on pysyvä hirvikanta ja alueella on merkitystä hirvien elinolosuhteiden ylläpitämiseksi ja lisääntymiseksi. Alueella on pysyvä karhukanta. Alue on hanhien kevät- ja syysmuuton lepo- ja ruokailupaikka ja teerien soidinpaikka. Suoalueella on uhanalaista lyhytkortista rämettä ja uhanalaista lyhytkorsikalvakkanevaa. Lisäksi alueella esiintyy uhanalaista sararämettä ja uhanalaista sarakorpea. Alueen perhosia ja mahdollisia muita harvinaisuuksia ei ole tutkittu.

2. Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry on valituksessaan vaatinut, että Vaasan hallinto-oikeuden ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökset ensisijaisesti kumotaan Lampsansuon turvetuotantoalueen 31,4 hehtaarin laajennusalueelle myönnetyn luvan osalta ja hakemus sen osalta hylätään. Mikäli lupa kuitenkin myönnetään, toissijaisesti vesiensuojelutoimia koskevia lupamääräyksiä on tiukennettava siten, että fosforin pidätysteho olisi 80 %, typen 40 %, kiintoaineen 60 % ja lisäksi kemiallisen hapenkulutuksen vähenemä vähintään 60 %.

Vaatimustensa tueksi yhdistys on esittänyt muun ohella seuraavaa:

Hallinto-oikeuden päätös on ympäristönsuojelulain 42 §:n ja vesienhoitolain (1299/2004) vastainen. Hallinto-oikeus on perustellut päätöstä sillä, että näköpiirissä ei ole merkittävää tasomuutosta kokonaiskuormituksessa sekä muun muassa turvetuotantoalueen pienellä pinta-alaosuudella. Päätöksessä tarkastellaan päästövaikutuksista vain kiintoaines- ja ravinnekuormitusta, eikä lainkaan useissa valituksissa esitettyjä hienojakoisemman orgaanisen aineksen, humuksen ja muun muassa elohopean kuormitusvaikutuksia. Myös Vapo Oy on hallinto-oikeudelle antamassaan vastineessa keskittynyt esittämään väittämiä kiintoaine- ja fosforikuormituksen vähenemisestä siirryttäessä ympärivuotiseen pintavalutukseen.

Arviointi vesien pilaantumisesta ja erityisten luonnonolosuhteiden huonontumisesta tulee perustaa pelkän kiintoaines- ja ravinnekuormituksen tarkastelun sijasta monipuolisemmin orgaanisen, happea kuluttavan aineksen, humuksen ja happamoittavien yhdisteiden kuormitusvaikutuksiin. Samoin tulee ottaa huomioon valituksissa esitetyt perustellut kommentit elohopeakuormituksen lisääntymisestä ja hydrologisten olojen muutoksista (tulvahuippujen ja alivirtaamien äärevöityminen). Tämä on tarpeen erityisesti, koska mainitut vaikutukset uhkaavat keskeisesti Vilajoen uhanalaisen, geneettiseltä perimältään ainutlaatuisen meritaimenkannan esiintymistä ja heikentävät yhdessä muun kuormittavan toiminnan kanssa entisestään ekologista tilaa ja vaikeuttavat vesienhoidon tavoitteiden saavuttamista. Vilajoen taimenelle soveltuvat lisääntymis- ja poikastuotantoalueet ovat herkkiä orgaanisen, happea kuluttavan aineksen ja humuksen sekä happamoittavien aineiden lisäkuormitukselle.

Lampsansuolla on Itä-Suomen ympäristölupaviraston vuonna 2004 myöntämä toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa 53,1 hehtaarin tuotantoalalle. Nyt kysymyksessä oleva hakemus on koskenut lupaehtojen tarkistamista tälle alueelle ja 31,4 hehtaarin lisäalueen ottamista turvetuotantoon. Yhteensä hakemus koskee 84,5 hehtaarin tuotantoa ja auma-aluetta. Hakemuksen mukaisen tuotantoalueen rajanaapurina on Juhani Artell Ky:n Lampsinsuon 25 hehtaarin suuruinen, vuonna 1986 käyttöön otettu turvetuotantoalue, jonka ympäristölupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus on tehty samanaikaisesti Vapo Oy:n Lampsansuon lisäaluetta koskevan ympäristölupahakemuksen kanssa. Kokonaisuudessaan on siis kysymys yli 100 hehtaarin turvetuotantoalueesta ja sen luonto- ja ympäristövaikutuksista.

Tarkkailutulokset (valituksen taulukko 1) osoittavat, että turpeenotto on heikentänyt merkittävästi alapuolisten lampien (taulukossa esitetty lähin Ylä-Sullalampi) vedenlaatua. Ylä-Sullammen vesi on ajoittain humusaineiden ja hienojakoisen turvemöhnän tummaksi värjäämää ja hyvin hapanta. Vaikka lammet toimivatkin osaltaan laskeutusaltaina, ne toimivat myös erodoituvan aineksen ja happikatojen seurauksena fosforin ja elohopean kuormituslähteinä etenkin ylivirtaamakausina. Happikadot lammessa ovat olleet toistuvia. Humus- ja happamuuskuormituksen vaikutukset ovat näkyneet Vilajoessa asti, missä laskuojan alapuolella erityisesti tulvahuippujen aikaiset kemiallisen hapenkulutuksen ja värin arvot ovat selvästi yläpuolista jokivettä korkeammat. Myös happamoittava kuormitus heijastuu laskuojan alapuolella alentuneina pH-arvoina.

Ympärivuotisten pintavalutuskenttien toimivuus ja erityisesti talviaikainen valumavesien käsittely on osoittautunut käytännössä hyvin ongelmalliseksi (kentän paannejää, oikovirtaukset, syöpyminen, syöttöputkiston jäätyminen). Aihetta on tutkittu varsin vähän, mutta esimerkiksi Oulun yliopiston tuoreessa tutkimuksessa (Kantonen S. 2011: Turvetuotannon valumavesien ympärivuotinen käsittely pintavalutuskentillä ja muilla kosteikoilla. Diplomityö) käy selkeästi ilmi, että kiintoaineksen pidättyminen kentille on hyvin vaihtelevaa. Tarkemmin tutkituilla 13 kentällä talviaikana kenttien toimivuus vaihteli 259 % kuormituslisäyksestä 92 % vähenemään. Vielä ongelmallisempi on kolloidisen ja hienojakoisen humusaineksen valunta, jonka vesistöhaitat käytännössä ilmenevät karkeampaa kiintoainesta paljon herkemmin ja nopeammin juuri ylivalunta-aikoina. Tätä vaikutusta ei hallinto-oikeuden päätöksessä ole otettu huomioon. Kantosen (2011) edellä mainitussa tutkimuksessa kemiallisen hapenkulutuksen reduktioita voidaan pitää indikaattorina liukoisen humuksen kuormituksesta. Kenttien toimivuus tämän osalta oli huono: kesällä 58 %, talvella 61 % ja keväällä 38 % tutkituista kentistä lisäsi valumavesien pitoisuuksia vähenemän sijasta.

Edellä mainittuun tutkimus- ja seurantatietoon perustuen ympärivuotiseen pintavalutukseen siirtyminen ei vähennä kuormitusta, vaan lisää sitä erityisesti valuntahuippujen ja routakauden aikana ja etenkin pilaavina tekijöinä merkittävien orgaanisen aineksen ja humusaineiden osalta.

TE-keskus on määrittänyt Vilajoen lohi- ja siikapitoiseksi vesistöksi. Dna-tutkimuksissa on jo selvitetty, että ainakin Vilajoessa elää harvinainen, pieni ja geeniperimältään alkuperäinen Viipurinlahden meritaimenkanta, joka kutee joen latva-alueilla. Samaa kantaa on löydetty myös Mustajoesta. Vilajoen vesistö ja Mustajoki ovat ainoita Suomenlahteen laskevia Kaakkois-Suomen virtavesiä, joissa alkuperäinen taimenkanta on harvinainen.

Taimenen suojeluun on panostettu etenkin alkuperäisten luonnonkantojen osalta. Vilajokeen on suunniteltu ja valmisteltu merkittäviä kunnostustoimia Vilajoen koskialueilla luontaisen meritaimenkannan vahvistumiseksi ja sen levittäytymiseksi eri haaroihin. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Venäjän valtion kalantutkimuslaitos ja Luoteis-Venäjän kalastuksenvalvontaorganisaatio ovat tutkineet itäisen Suomenlahden taimenkantoja. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen on tarkoitus perustaa Viipurinlahden taimenkannasta uusi viljelykanta, jota käytetään rannikon jokien kalakantojen elvyttämiseen. Hanke on toteutettu mittavalla EU-rahoituksella.

Tutkimuksin on kiistatta selvitetty hiukkasmaisen orgaanisen aineen määrän lisääntyvän alapuolisessa vesistössä. Taimenen mädin kuolleisuus on suuri turvetuotannon päästöjen vuoksi. Orgaanisten haitallisten hiukkasten lisäksi turvetuotanto on vaikuttanut veden happamoitumiseen alapuolisessa vesistössä. Happamoituminen vaikuttaa myös taimenkantojen kuolleisuuteen. Kiintoaines tukkii taimenen kutualustoina käyttämät soraikot ja poikasten suojapaikkoina käyttämät kivenkolot. Nämä seikat vaikuttavat epäedullisesti taimenen elinkiertoon ja koko jokieliöstöön.

Yhteisen suomalais-venäläisen rajavesien käyttökomission Suomen ryhmä vaati hallinto-oikeudessa päätöksen kumoamista ja lisäaluetta koskevan hakemuksen hylkäämistä ja esitti, että alueella jo olevan turvetuotantoalueen kiintoainekuormitus ja siitä mahdollisesti vesistössä ilmenevät liettymishaitat tulee asettaa tehostettuun tarkkailuun. Rajavesikomission näkemyksen mukaan Lampsansuon turvetuotantoalueen kuormituksen vaikutusalueena tulee pitää kaikkia alueiden alapuolisia jokiuomia ja muita vesistönosia, aina Suomenlahteen asti. Vesistöhaittoja voi esiintyä tällä koko vaikutusalueella.

Uuden turvetuotantoalueen aiheuttama kuormitus Vilajoen vesistöön aiheuttaisi merkittävän uhkan vesistön rapu- ja arvokalakannalle. Järvien lisäksi ylimääräistä humuskuormaa päätyy Suomenlahteen, Itämereen. Salpausselän eteläpuolella olevien turvetuotantoalueiden kokonaiskuormitus on merkittävä.

Vilajoelta on löytynyt erittäin harvinainen koskikorento, Perlodes-sukua. Vilajoen lisäksi Perlodes-havaintoja Suomessa on toistaiseksi tiettävästi ainoastaan yhdestä toisesta Kaakkois-Suomen joesta, Urpalanjoesta. Vilajoen havainto on joen alajuoksulta. Mahdollista kuitenkin on, että sitä tavataan Vilajoen muissakin koskissa, mutta asiaa ei ole vielä selvitetty.

Turpeenottaminen tuhoaa Lampsansuon luonnontilaisen kaltaisena säilyneen alueen. Hallinto-oikeuden päätöksessä todetaan virheellisesti, että laajennusalueella eikä sen päästöjen vaikutusalueella ei ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelustatusta omaavia lajeja ja luontotyyppejä. Kuitenkin Lampsansuon kysymyksessä oleva lisäalue on luonnontilaisenkaltaista suoaluetta ja siellä on uhanalaisia suotyyppejä. Ojittamaton suoalue on pääosin lyhytkortista rämettä ja lyhytkorsikalvakkanevaa. Suon itäreunan laide on kokonaisuudessaan luonnontilainen. Laiteella esiintyy sararämettä ja nevaa sekä pieniä laikkuja sarakorpea.

Ojittamattoman alueen luontoarvoista puuttuu asianmukainen luontoselvitys. Tämän alueen arvona on toimia yläpuolella olevien voimakkaiden ojitusten ja turvetuotantoalueiden puskurina ja vesitalouden turvaajana alapuolisilla alueilla. Alapuolisten lampien ja järvien uhkana on mahdollinen kuivaminen virtausten muuttuessa tai toisaalta liettyminen vesiensuojelurakenteiden pettäessä muun muassa rankkasateiden seurauksena. Uuden ympäristönsuojelulain (527/2014) 13 §:n mukaan luonnonarvon merkittävyyttä arvioitaessa voidaan vastaavasti ottaa huomioon sijoituspaikan merkitys sen ulkopuolella sijaitseville luonnonarvoille.

Vaikka Lampsansuo on menettänyt luonnontilaisuutensa turpeenoton myötä, luonnontilaisen kaltaisena säilyneellä alueella on luonto- ja virkistysarvoja. Etelä-Karjalan alueella on soiden ojitusprosentti erittäin korkea, jopa 90 %. Se on otettava huomioon soiden luonnonarvoja määriteltäessä.

Soiden turve on Suomen suurin hiilivarasto. Turpeeseen on varastoitunut jopa 2/3 Suomen kaikesta hiilestä. Suohon kertyneen turpeen polttaminen johtaa moniin erittäin vakaviin ympäristöhaittoihin. Turpeenotto ja muut suon vesitaloutta muuttavat toimet voimistavat ilmastonmuutosta. Tässä tapauksessa lupahakemus kohdistuu luonnontilaisen kaltaiselle turvetta kerryttävälle suolle, jolloin sen kasvihuonevaikutusta aiheuttava hiilidioksidipäästö on kiistaton. Turve aiheuttaa polttoaineista eniten kasvihuonekaasupäästöjä tuotettua energiayksikköä kohti.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue on ilmoittanut, että valituksissa ei ole esitetty mitään sellaista, mikä antaisi aihetta päätyä hallinto-oikeuden päätöksestä poikkeavaan lopputulokseen.

Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta on antanut valitusten johdosta lausunnon. Lautakunta on viitannut Vaasan hallinto-oikeudelle antamaansa lausuntoon. Lisäksi päätöstä tehdessä tulee erityisesti ottaa huomioon riittävästi kaikki vesistön tilaan vaikuttavat tekijät sekä edellyttää kemiallisen käsittelyn käyttöönottoa vesien Lampsansuon jätevesien käsittelyssä.

Lappeenrannan kaupunginhallitus on antanut valitusten johdosta lausunnon. Kaupunginhallitus on viitannut Lappeenrannan teknisen toimen lausuntoon, jossa on esitetty seuraavaa: Lampsansuon alueella on voimassa Etelä-Karjalan maakuntakaava (YM 21.12.2011), jossa turvetuotantoon suunnitellusta alueesta vain eteläosa on osoitettu turvetuotantoalueeksi (EOt). Pohjoisosa on maakuntakaavan ns. valkoisella alueella eikä sinne ole osoitettu mitään erityistä toimintaa. Alueella ei ole voimassa olevaa yleis- eikä asemakaavaa.

On todennäköistä, että turvetuotannosta saattaa aiheutua haitallisia vaikutuksia eteläpuolisten alueiden vesistöihin, niiden virkistyskäyttöön ja alueen luonnonarvoihin. Turvetuotantoalueen kuivatusvesien purkureitti on osoitettu Vilajokeen. Erityisessä vaarassa on erittäin uhanalainen meritaimenkanta, joka nousee Vilajokeen ja kutee joen latva-alueilla. Vaikka kaavallinen tilanne ei estä turvetuotantoa alueella, tulee päätöstä tehtäessä huomioida alueen luonto- ja virkistysarvot, joita ei tule vaarantaa.

Lisäksi kaupunginhallitus on viitannut ympäristölautakunnan valituksista antamaan lausuntoon.

Vapo Oy on antanut valitusten sekä aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen lausunnon, Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnan ja Lappeenrannan kaupunginhallituksen lausuntojen johdosta selityksen. Hakemusasiakirjat ovat selvityksiltään riittävät ja asianmukaisesti tehdyt. Luonnonsuojelulaista johtuvaa estettä laajennusalueen käyttöönotolle ei ole. Itä-Suomen ympäristölupaviraston 1.12.2004 myöntämän ympäristöluvan mukaan Lampsansuon noin 53 hehtaarin suuruisen tuotantoalueen kuivatusvedet on puhdistettava ympärivuotisesti perustason rakenteilla ja sulan ajan edellä mainittujen rakenteiden lisäksi pintavalutuskenttää käyttäen. Tältä osin kysymys on yksinomaan lupamääräysten tarkistamisesta.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksellä 30.11.2011 on tarkistettu luvan lupamääräykset ja myönnetty ympäristölupa 31,4 hehtaarin laajennusalueen turvetuotannolle. Hallinto-oikeus on hylännyt valitukset kokonaisuudessaan.

Kun koko 84,5 hehtaarin alue on tuotannossa, kuormitus tulee olemaan samalla tasolla kuin nykytilanteessa eli 53,1 hehtaaria alan tuotannon jatkuessa. Tämä perustuu siihen, että pintavalutuskenttä tulee koko alueella ympärivuotiseen käyttöön. Se puolittaa vuotuisen kuormituksen. Vain laajennusalueen 1. ojitusvuonna aiheutuu vähäinen lisäys nykyiseen kuormitustasoon. Ympäristölupa laajennusalueen turvetuotannolle on voitu myöntää luvan mukaisesti, koska turvetuotannon kuormitus ja vesistövaikutukset eivät nykyisestä lisäänny. Uusia kalataloudellisia haittavaikutuksia välillisinä vaikutuksina ei myöskään aiheudu. Vuosittain suoritettavaksi määrätyn 400 euron kalatalousmaksu on riittävä hankkeesta aiheutuvan kalataloudellinen haitan kompensoimiseksi.

Kuivatusvesien johtaminen suunnitelman ja luvan mukaisesti on mahdollista ja toteutuu tehtävin ojitusjärjestelyin. Rakenteiden mitoituksessa on otettu huomioon ylivirtaamatilanteet. Kuivatusvesien puhdistamisessa käytettävät rakenteet vastaavat parasta käyttökelpoista tekniikkaa Lampsansuon olosuhteissa ja mitoituksiltaan hakemusta laadittaessa ja asiaa aluehallintovirastossa ratkaistaessa voimassa olleita suosituksia ja ohjeita.

Ympäristöluvan myöntämisestä ei aiheudu muitakaan luvan myöntämisen esteenä pidettäviä haitallisia vaikutuksia. Ympäristöluvan myöntämisen oikeudelliset edellytykset täyttyvät. Vuoden 2003 hakemus on koskenut samaa laajennusaluetta, eikä hakemusta peruutettu tai alueesta luovuttu kesken tuolloisen lupakäsittelyn. Päästömääräyksien muuttamiselle ei ole perusteita. Valituksissa ja lausunnoissa ei ole esitetty mitään sellaista, jonka johdosta aluehallintoviraston ja hallinto-oikeuden päätökset tulisi kumota ja yhtiön hakemus hylätä. Myöskään perusteita muuttaa lupamääräyksiä joltakin osin tai asettaa kokonaan uusia määräyksiä ei ole esitetty.

Vapo Oy on viitannut asiassa aikaisemmin lausumaansa ja aluehallintoviraston ja hallinto-oikeuden päätöksen perusteluihin.

Sirkjärven osakaskunta ja sen asiakumppanit ovat antaneet vastaselityksen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen lausunnon, Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnan ja Lappeenrannan kaupunginhallituksen lausuntojen sekä Vapo Oy:n selityksen johdosta. Päätöstä tehtäessä on otettava huomioon, että vuonna 2004 lupaa lisäalueelle ei myönnetty alueen vesistöjen ja niiden virkistyskäyttöarvon suojelemiseksi. Kuormitus lisääntyy, vaikka käytettäisiin parasta mahdollista tekniikkaa. Kemiallisen käsittelyn käyttöön ottamisellakaan ei pystyttäisi poistamaan vaaraa, joka uhkaa erittäin uhanalaista Viipurinlahden taimenkantaa uhkaa päästöjen vähäisenkin lisäyksen myötä.

Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry on antanut vastaselityksen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen lausunnon, Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnan ja Lappeenrannan kaupunginhallituksen lausuntojen sekä Vapo Oy:n selityksen johdosta.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Sirkjärven osakaskunnan ja sen asiakumppanien vaatimusta määrätä Vapo Oy luovuttamaan laajennusalue paikallisten asukkaitten käyttöön ei tutkita.

Muutoin korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

2. Lupamääräys 13 muutetaan kuulumaan seuraavasti (muutos kursiivilla):

"13. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava aluehallintoviraston päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti siten, että lupamääräyksessä 3 määrätyn pintavalutuksen puhdistustehon saavuttaminen voidaan vuosittain luotettavasti ja kattavasti todentaa. Lisäksi toiminnanharjoittajan on esitettävä Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi suunnitelma, jonka perusteella mitataan vedenlaatua luotettavasti kuormituksen selvittämiseksi ylivirtaamatilanteissa. Suunnitelma on toimitettava Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa tämän korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen antamisesta.

Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta."

Muilta osin valitukset hylätään. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muutoin muuteta.

3. Sirkjärven osakaskunnan ja sen asiakumppanien oikeudenkäyntikulujen korvaamista korkeimmassa hallinto-oikeudessa koskeva vaatimus hylätään.

Perustelut

1.

Korkeimman hallinto-oikeuden toimivaltaan ei kuulu määrätä Vapo Oy:tä luovuttamaan laajennusaluetta paikallisten asukkaitten käyttöön. Tämän vuoksi mainittu vaatimus on korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 2 § huomioon ottaen jätettävä korkeimman hallinto-oikeuden toimivaltaan kuulumattomana tutkimatta.

2.

Lupamääräyksen 13 muutos

Ympäristönsuojelulain (86/2000) 5 §:n 1 momentin mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista (selvilläolovelvollisuus).

Mainitun ympäristönsuojelulain 46 §:n 1 momentin mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta sekä päästöjen, toiminnan vaikutusten ja toiminnan lopettamisen jälkeisen ympäristön tilan tarkkailusta. Tarkkailun toteuttamiseksi luvassa on määrättävä mittausmenetelmistä ja mittausten tiheydestä. Luvassa on myös määrättävä siitä, miten seurannan ja tarkkailun tulokset arvioidaan ja miten tulokset toimitetaan valvontaviranomaiselle. Toiminnanharjoittaja voidaan lisäksi määrätä antamaan valvontaa varten muita tarpeellisia tietoja.

Oikeudellisesti sitomattoman, mutta selvitysaineistoa sisältävän Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen (Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2013) mukaan merkittävä osa turvetuotantoalueiden vesistöpäästöistä muodostuu ylivirtaamatilanteissa, jolloin liikkeellä ovat suurimmat ainemäärät ja jolloin myös vesienkäsittelyrakenteiden puhdistustehokkuus usein heikkenee.

Turvetuotannosta aiheutuvan kokonaiskuormituksen arvioimiseksi ja erityisesti lupamääräyksessä 3 pintavalutuskentälle asetettujen puhdistustehon raja-arvojen laskemiseksi vuosikeskiarvona on tärkeää saada tietoa myös ylivirtaamatilanteiden aikana vesistöön pääsevästä kuormituksesta. Lupamääräyksen 3 noudattamisen varmistamiseksi ja kun otetaan huomioon ympäristönsuojelulain 5 §:n 1 momentti ja 46 §:n 1 momentti, lupamääräystä 13 on muutettava edellä ratkaisuosasta ilmenevästi.

Tarkkailusuunnitelmaa laadittaessa ja hyväksyttäessä on erityisesti otettava huomioon, että tarkkailulla saadaan selville todellinen vesistöön kohdistuva kuormitus tilanteissa, joissa virtaama on poikkeuksellisen suuri. Kuormituksen luotettavaksi selvittämiseksi riittävänä on pidettävä joitakin kertoja toistettavaa näytteenottoa, jonka perusteella virtaamatietojen avulla voidaan ilmoittaa kokonaiskuormitus ja verrata sitä asetettuihin puhdistusvaatimuksiin. Riittävä näytteidenottomäärä esitetään edellä mainitussa suunnitelmassa, jonka elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy.

Laajennusalueen luonnontilaa ja sen muuttamista ynnä muuta koskevat valitusperusteet

Valituksenalainen asia on ratkaistava vanhan ympäristönsuojelulain (86/2000) nojalla, eikä asiassa siten ole sovellettava uuden ympäristönsuojelulain (527/2014) 13 §:ää.

Hakemuksessa tarkoitettu turvetuotanto merkitsee toiminta-alueen fyysistä muuttamista tavalla, joka voi vaikuttaa muun ohella alueen luonnonarvoihin ja riistakantoihin. Tällaiset vaikutukset eivät kuitenkaan ole seurausta ympäristönsuojelulaissa tarkoitetusta päästöstä aiheutuvasta ympäristön pilaantumisesta, eivätkä ne siten ole seurausta ympäristönsuojelulaissa tarkoitetusta ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavasta toiminnasta. Sanottuja vaikutuksia ei näin ollen, kun muutakaan perustetta ei ole ilmennyt, voida ottaa huomioon ympäristöluvan edellytyksiä ratkaistaessa tai sen lupamääräyksiä asetettaessa.

Hankkeen vaikutusalueella ei ole Natura 2000 -verkostoon sisällytettyjä alueita luonnonsuojelupiirin valituksessa mainittujen lintudirektiivin liitteen I lajien tai luontodirektiivin liitteen II lajien suojelemiseksi. Asiassa ei ole myöskään ilmennyt, että hankkeen vaikutusalueelle olisi tehty luonnonsuojelulain 47 §:n 3 momentissa tarkoitettuja päätöksiä erityisesti suojeltavien lajien saman pykälän 2 momentissa tarkoitetun esiintymispaikan hävittämis- ja heikentämiskiellon voimaan saattamiseksi tai saman pykälän 5 momentissa tarkoitettuja päätöksiä muun ohella lintudirektiivin liitteessä I tai luontodirektiivin liitteessä II lueteltujen lajien merkittävien esiintymispaikkojen hävittämisen tai heikentämisen kieltämiseksi.

Luonnonsuojelulain 49 §:n 1 momentin mukaan luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Asiakirjoista saatavan selvityksen perusteella ei ole ilmennyt, että kysymyksessä olevan hankkeen vaikutusalueella olisi lajeja, jotka ympäristönsuojelulain 41 §:n 3 momentti huomioon ottaen olisivat luvan myöntämisen esteenä. Korkein hallinto-oikeus toteaa kuitenkin selvyyden vuoksi, että luonnonsuojelulain 49 §:n 1 momentissa tarkoitettu kielto on voimassa mainitussa lainkohdassa tarkoitetulla alueella riippumatta siitä, onko tuolla alueella suoritettavaksi suunniteltuun hankkeeseen myönnetty lupa. Mainitusta kiellosta voidaan poiketa vain, jos ELY-keskus myöntää luonnonsuojelulain 49 §:n 3 momentissa tarkoitetun poikkeuksen. Luvan myöntämiselle ei asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan ole luonnonsuojelulaista johtuvaa estettä.

Yksittäisessä ympäristölupa-asiassa huomioon otettavana ympäristönsuojelulain 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuna ympäristön pilaantumisena ei voida pitää turvetuotantotoiminnasta mahdollisesti aiheutuvia kasvihuonekaasujen päästöjä yksinomaan ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta tarkasteltuna.

Hankkeen vesistövaikutuksia koskevat valitusperusteet

Aluehallintovirasto on päätöksessään asettanut pintavalutuskentän vesienkäsittelyn puhdistusteholle raja-arvot, jotka koskevat toimintaa ympäri vuoden, ja asettanut päätökseen muun muassa määräyksen, jonka mukaan luvan saajan on toimitettava päätöksestä ilmenevään määräaikaan mennessä aluehallintovirastolle suunnitelma toimenpiteistä vesienkäsittelyn tehostamiseksi, jos pintavalutuskentän puhdistusteho ohijuoksutukset mukaan lukien on kahtena peräkkäisenä vuotena lupamääräyksessä 3 määrättyä heikompi. Lupapäätöksen mukaiset puhdistustehon vähimmäisvaatimukset on asetettu tasolle, joka on yleisesti saavutettavissa. Pintavalutuskenttä sijoittuu ojittamattomalle suoalueelle. Kuntoonpanon ja tuotannon aikainen päästötarkkailu sekä pintavalutuskentän tarkkailu on päätöksessä määrätty tehtäväksi joka vuosi.

Luonnontilaisilta soilta ja erilaisilta ojitusalueilta lähtevän veden kiintoaine-, humus- ja ravinnepitoisuudet saattavat vaihdella. Tässä tapauksessa lupahakemuksessa esitettyyn vesienkäsittelyratkaisuun ja toiminnasta aiheutuviin vesistöpäästöihin mahdollisesti liittyvää epävarmuutta on osaltaan pyritty hallitsemaan edellä kuvatun lupamääräyksen 3 avulla. Nyt kysymyksessä olevassa asiassa on saatu lupaharkinnan kannalta riittävä käsitys hankkeen kuormitusvaikutuksista alapuolisessa vesistössä myös mahdolliset kuormitukseen liittyvät epävarmuustekijät huomioon ottaen. Kun otetaan huomioon luvassa määrätyt toimenpiteet, toimin³nasta aiheutuvan kuormituksen ei ennalta arvioiden voida katsoa vaarantavan vesien hyvän tilatavoitteen saavuttamista tai säilyttämistä vesienhoitosuunnitelmassa tarkoitetulla tavalla. Nyt kysymyksessä olevassa turvetuotantohankkeessa erilaisten valuntatilanteiden asianmukainen hallinta ja tarkkailu on lupamääräyksen 13 täydennys mukaan lukien otettu ennalta arvioiden lupamääräyksissä riittävästi huomioon.

Kun otetaan huomioon päätöksessä määrätyt vesienkäsittelyä ja tarkkailua koskevat lupamääräykset ja tuotantoalueen osuus valuma-alueesta, toiminnasta ei edellä todetun vuoksi tai muutoinkaan yksin tai yhdessä muiden toimintojen kanssa ennalta arvioiden aiheudu alapuolisessa vesistössä ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua luvan myöntämisen esteenä olevaa merkittävää pilaantumista tai sen vaaraa myös Vilajoessa esiintyvä taimenkanta huomioon ottaen.

Täydentävät perustelut ja asian lopputulos

Lupapäätöksessä on muun ohella talousveden turvaamiseksi annettu lupamääräys 6, jonka mukaan Lampsansuon tuotantoalueen kuivatus ja vesienkäsittelyrakenteiden kunnossapito on järjestettävä niin, ettei suovesiä suotaudu pohjaveteen eikä siitä aiheudu haitallista pohjaveden pinnan alenemista lähialueen kaivoissa tai purkaantumista.

Edellä esitetyillä perusteilla ja kun muutoin otetaan huomioon Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen edellä ilmenevät perustelut ja siinä viitatut aluehallintoviraston päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet ja niiden lisäksi ympäristönsuojelulain (86/2000) 41 § ja 50 § 2 momentti sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen muutoin kuin lupamääräyksen 13 osalta ei ole perusteita.

3. Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, Sirkjärven osakaskunnalle ja sen asiakumppaneille ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori, hallintoneuvokset Hannu Ranta, Tuomas Lehtonen, Mika Seppälä ja Janne Aer sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Mikael Hildén ja Rauno Pääkkönen. Asian esittelijä Irene Mäenpää.