Muu päätös 673/2016
Asia Ympäristönsuojelulain ja vesilain yhteiskäsittelyn piiriin kuuluvaa kalankasvatuksen lupa-asiaa koskeva valitus
Valittaja Vesiviljely Ky
Päätös, jota valitus koskee
Vaasan hallinto-oikeus 3.12.2014 nro 14/0676/3
Asian taustaa
Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on 8.4.2008 antamallaan päätöksellä nro 44/08/2 myöntänyt Vesiviljely Ky:lle vesilain mukaisen luvan veden johtamiseen Silmäjoesta, Silmälammesta ja Tervajärven luonnonravintolammikosta Tervajärven kalanviljelylaitokselle sekä Tervajärven, Emokalalammen, Haukilammen, Montun, Eskonlammen ja Silmälammen luonnonravintolammikon rakentamiseen ja vesistön säännöstelyyn Rovaniemen kaupungissa. Ympäristölupavirasto on samalla päätöksellä myöntänyt yhtiölle ympäristöluvan kalanviljelyyn ja kalojen talvisäilytykseen Tervajärven kalanviljelylaitoksella, käytetyn veden johtamiseen Tervajärven luonnonravintolammikkoon ja sieltä syksyllä puroa pitkin Tervalampeen luonnonravintolammikon tyhjennyksen yhteydessä sekä Tervajärven, Emokalalammen, Haukilammen, Montun, Eskonlammen ja Silmälammen luonnonravintolammikon käyttöön kalanpoikasten kasvatuksessa.
Ympäristölupaviraston päätöksen lupamääräys 3 kuuluu seuraavasti:
3. Luvan saajalla on oikeus säännöstellä Tervajärven, Emokalalammen, Haukilammen, Montun, Eskonlammen ja Silmälammen vedenkorkeuksia niin, että ylin vedenkorkeus on nykyisten säännöstelylaitteiden mahdollistama. Kunkin luonnonravintolammikon säännöstelyn yläraja on mitattava, ja valtakunnalliseen korkeusjärjestelmään sidottu korkeus on ilmoitettava 31.8.2008 mennessä Lapin ympäristökeskukselle.
Lammikot täytetään keväällä sulamisvesillä ja tyhjennetään syksyllä tyhjennysmunkin kautta. Lammikoiden täyttövaiheessa on jätettävä riittävästi tilaa äkillisiä vedenkorkeuden nousuja varten.
Vettä saa juoksuttaa enimmillään Silmälammesta 0,3 m3/s, Tervajärvestä 2,2 m3/s, Emokalalammesta 0,5 m3/s, Haukilammesta mukaan lukien Tervajärven juoksutus 2,5 m3/s, Montusta 0,6m3/s ja Eskonlammesta 0,3 m3/s kuitenkin niin, että vesi pysyy Silmälammenpuron ja Eskonlammenpuron sekä Tervalampeen laskevan puron uomassa ja Toramojärven vedenkorkeus ei juoksutuksen seurauksena nouse yli 0,3 m verrattuna ennen juoksutuksen aloitusta olleeseen korkeuteen. Lammikoita vesistöön tyhjennettäessä juoksutuksesta ei saa aiheutua vältettävissä olevaa vahinkoa. Juoksutusta on lisättävä vähitellen tulva-aallon syntymisen estämiseksi.
Tyhjennysaikana Tervalampeen laskevaan ojaan luonnonravintolammikoista johdettava virtaama on määritettävä päivittäin ja kirjattava hoitopäiväkirjaan. Kahden vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta on toimitettava ympäristökeskukselle virtaamanmittauksiin perustuva selvitys johdettavan virtaaman mittausmenetelmän luotettavuudesta niiden tyhjennysmunkkien osalta, joiden kautta vettä johdetaan Tervalampeen laskevaan puroon.
Lammikoiden tyhjennyksen aloittamisesta Tervalampeen laskevaan puroon on vuosittain hyvissä ajoin ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle sekä Metsähallitukselle, Rovaniemen osakaskunnalle ja Toramo-Piirun kalamiehet ry:lle.
Ympäristölupaviraston päätöksessä on määrätty lupamääräysten tarkistamisen osalta seuraavaa:
Mikäli luvan saaja aikoo jatkaa ympäristölupaviraston päätöksessä tarkoitettua toimintaa vuoden 2018 jälkeen, on lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus toimitettava ympäristölupavirastoon mainitun vuoden loppuun mennessä uhalla, että ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan.
Asian aikaisempi käsittely
Vesiviljely Ky on hakenut ympäristölupaviraston sijaan tulleelta Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta edellä mainitun luvan muuttamista kalanviljelylaitoksen ja luonnonravintolammikoiden syysjuoksutusten toteuttamisen osalta.
Aluehallintovirasto on 18.12.2012 antamallaan, viraston ympäristölupavastuualueella tehdyllä päätöksellä nro 139/12/1 muuttanut ympäristölupaviraston päätöksen 8.4.2008 nro 44/08/2 lupamääräyksen 3 kolmannen kappaleen kuulumaan seuraavasti:
3. = = =
Vettä saa juoksuttaa luonnonravintolammikoista 8.8. jälkeen enimmillään 0,5 m3/s ja 15.8. jälkeen enimmillään 1,8 m3/s. Vettä saa juoksuttaa 1.8. jälkeen enimmillään 0,5 m3/s, mikäli juoksutus on tarpeen poikkeuksellisen vesitilanteen vuoksi ja on mahdollista toteuttaa ylivuotona niin, ettei juoksutuksesta aiheudu luonnonravintolammikon pohja-aineksen liikkeelle lähtöä. Lammikoita vesistöön tyhjennettäessä juoksutuksesta ei saa aiheutua vältettävissä olevaa vahinkoa. Juoksutusta on lisättävä vähitellen tulva-aallon syntymisen estämiseksi.
= = =
Hallinto-oikeuden ratkaisu
Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään, siltä osin kuin nyt on kysymys, hylännyt Vesiviljely Ky:n valituksen aluehallintoviraston päätöksestä.
Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään tältä osin seuraavasti:
= = =
Tyhjennysjuoksutusten rajoittaminen 1,8 m3/s:iin on ollut tarpeen vähentämään virtaaman ja vedenkorkeuden nousua ja niistä aiheutuvia haittoja. Juoksutusten sitominen enimmäisvirtaamaan helpottaa myös valvontaviranomaisen toimintaa. Hallinto-oikeus katsoo, että suurempien tyhjennysjuoksutusten sallimiseen ei ole perusteita eikä lupamääräystä 3 ole syytä muuttaa valituksessa esitetyllä tavalla.
= = =
Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet
Vesilaki (264/1961) 2 luku 3 § sekä 8 luku 10 ja 10 a §
Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 55 §
Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Liisa Talvitie, Päivi Jokela, Unto Huttu ja Jan Eklund. Esittelijä Taija Randen.
Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa
Vesiviljely Ky on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan siltä osin kuin vaatimus virtaamarajoituksen nostamisesta arvoon 2,2 m3/s on hylätty.
Yhtiö on uudistanut hallinto-oikeudelle lausumansa, viitannut valitukseen liitettyyn huuhtoutumista koskevaan selvitykseen ja esittänyt vaatimuksensa tueksi lisäksi muun ohella seuraavaa:
Esimerkiksi syksyllä 2014 lammikoiden porrastettukin tyhjentäminen tuotti paljon lisävaivaa ja hidastui huomattavasti juoksutuksen alkuvaiheessa, koska virtaamaa 1,8 m3/s ei voitu ylittää. Lisäksi koskelot ehtivät syödä tavallista enemmän siianpoikasia. Yhtiön esittämä enimmäisvirtaama 2,2 m3/s olisi ollut sopivampi tyhjennyksen alkuvaiheessa. Mitä nopeammin vettä alkuvaiheessa juoksutetaan, sitä parempi on kokonaistulos lietteen kulkeutumisen minimoimisen kannalta. Ympäristölupaviraston päätöksen lupamääräyksessä 10 on painotettu juoksutuksen hidastamista juoksutuksen loppuvaiheessa. Tämä on myös edellytys sille, että siianpoikaset saadaan elävänä kiinniottolaitteeseen, koska liete on poikasille tappavaa.
Yhtiö on rakennuttanut Tervajärven luonnonravintolammikon poistomunkkiin portaattomasti säädettävän hydraulisen poistoventtiilin. Venttiilin tarkoituksena on virtaaman optimointi niin ympäristövaikutusten kuin kalanviljelynkin kannalta. Aluehallintovirasto on huomioinut asian liian yksipuolisesti ympäristön kannalta ja huomattavasti vaikeuttanut yhtiön yritystoimintaa määräämällä poistojuoksutusta varten liian pienen enimmäisvirtaaman. Ei ole varmaa, onko tuo enimmäisvirtaama alapuolisen vesistön kannalta optimaalinen.
Virtaaman ollessa 2,2 m3/s vedenpinta Toramojärvessä nousee ainoastaan muutaman senttimetrin enemmän kuin virtaaman ollessa 1,8 m3/s. Toramojärven suurin tulo-oja Latvajoki ja poisto-oja Toramojoki ovat lähekkäin järven pohjoispäässä. Järven kannalta mainitusta hiukan suuremmasta vedenpinnan noususta ennen talvea on enemmän hyötyä kuin haittaa, koska "pussinperän malli³sen" järven vesivarat vaihtuvat sitä paremmin, mitä korkeammalla vesi käy. Virtaama 2,2 m3/s ei myöskään ylitä ennen kalanviljelylaitoksen rakentamista vallinnutta kevättulvan aikaista virtaa³maa. Kevättulva Toramojärven luusuassa nousee huomattavasti eli noin 20–50 cm korkeammalle kuin yhtiön laitoksen syysjuoksutusten aiheuttama vedenkorkeuden nousu.
Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue on ilmoittanut, ettei se anna valituksen johdosta lausuntoa.
Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on lausunnossaan katsonut, että luonnonravintolammikoiden enimmäisvirtaaman rajoittaminen tasolle 1,8 m3/s on asianmukaista ja perusteltua. Tyhjennysjuoksutusten enimmäisvirtaamaa ei tule nostaa tasolle 2,2 m3/s, koska toiminnan valvonta hankaloituisi. Jo 1,8 m3/s:n enimmäisvirtaamallakin juoksutuksesta voi aiheutua alapuolisen uoman tulvimista. Enimmäisvirtaaman nostaminen tasolle 2,2 m3/s lisäisi tulvimisen riskiä huomattavasti, ja siitä aiheutuisi haittaa alapuoliselle vesistölle.
Toramo-Piirun kalamiehet ry on vastineessaan vaatinut, että valitus hylätään.
A on vastineessaan vaatinut, että valitus hylätään.
Metsähallitus on vastineessaan yhtynyt elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausuntoon. Juoksutusten lisäämisestä aiheutuisi alapuolisten maa-alueiden vettymistä, puustovahinkoja ja haittaa kalastukselle.
Vesiviljely Ky on vastaselityksessään esittänyt muun ohella, että kiinni³ottolaitteen alapuolelle perustetusta virtaamanmittauspaikasta virtaama voidaan siivikoida riittävällä tarkkuudella ja riippumatta virtaaman suuruudesta.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.
Perustelut
Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.
Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori, hallintoneuvokset Hannu Ranta, Tuomas Lehtonen, Mika Seppälä ja Janne Aer sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Mikael Hildén ja Rauno Pääkkönen.