Muu päätös 803/2016

Asia Ympäristönsuojelulain ja vesilain yhteiskäsittelyn piiriin kuuluvaa lupa-asiaa koskeva valitus

Valittaja Haverön Lohi Oy

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 28.11.2014 nro 14/0672/3

Asian aikaisempi käsittely

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 13.11.2013 antamallaan päätöksellä nro 248/2013/2 myöntänyt Haverön Lohi Oy:lle vesilain ja ympäristönsuojelulain (86/2000) perusteella määräaikaisen luvan verkkoaltaiden pitämiseen meressä ja kalojen kasvattamiseen niissä Klobbanin saaren eteläpuolella (Klobbanin kalankasvatuslaitos) ja kalojen talvisäilytykseen Ekholmin saaren eteläpuolella (Ekholmin talvisäilytysyksikkö) yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 Käldön kylässä Paraisten kaupungissa.

Aluehallintoviraston päätöksen lupamääräys 5 kuuluu seuraavasti:

5. Kalankasvatuksessa vuosittain käytettävä rehu saa sisältää enintään 320 kg fosforia ja enintään 2 400 kg typpeä.

Kalojen talvisäilytyksessä vuosittain käytettävä rehu saa sisältää enintään 5 kg fosforia ja enintään 30 kg typpeä.

Kasvatuksessa on käytettävä rehuja, joiden ravinnepitoisuudet ovat mahdollisimman pienet, ja ruokinnassa on pyrittävä mahdollisimman pieneen rehukertoimeen. Tavoitteena on, että ominaispäästö ei ylitä 5,5 g fosforia eikä 40 g typpeä kasvatettavaa kalakiloa kohti.

Ominaispäästöarvot lasketaan vähentämällä vuosittain käytettävän rehun ravinnemäärästä kalan lisäkasvuun sitoutunut ravinnemäärä ja jakamalla näin saatu erotus kalan vuotuisella lisäkasvulla. Kasvatetussa kalassa on 0,40 % fosforia ja 2,75 % typpeä.

Haverön Lohi Oy on Vaasan hallinto-oikeudelle tekemässään valituksessa vaatinut aluehallintoviraston päätöksen lupamääräyksen 5 muuttamista siten, että kalojen ruokintaan käytettävä rehu saa sisältää fosforia yhteensä enintään 350 kg ja typpeä yhteensä enintään 2 500 kg vuodessa.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään, siltä osin kuin nyt on kysymys, hylännyt yhtiön valituksen.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään tältä osin seuraavasti:

= = =

Ympäristönsuojelulain (86/2000) 43 §:n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta, jätteistä sekä niiden synnyn, oikeastaan määrän, ja haitallisuuden vähentämisestä.

Hallinto-oikeus toteaa, että Klobbanin laitos sijaitsee avoimen merialueen, Yxfjärdenin, laidalla, missä vesisyvyys laitoksen kohdalla on noin 20 metriä. Saaristomeri on yleisesti rehevöitynyt ja laitoksen lähialueella vesialuetta kuormittavat paikallisesti lähinnä maanviljely, haja-asutus ja kalankasvatus. Nauvon pohjoispuoleinen merialue kuuluu ekologisen luokituksen mukaan tyydyttävään luokkaan. Vesienhoidon tavoitteena on estää vesien tilan heikkeneminen sekä vesien hyvän tilan saavuttaminen vuoteen 2015 mennessä. Vesienhoidon toimenpideohjelmassa on kalankasvatuksen nykykäytännön mukaiset toimenpiteet katsottu pääosin riittäviksi. Uusi tuotanto alueella ei ole ristiriidassa vesienhoidon tavoitteiden kanssa, jos vesimuodostuman ekologinen tila pysyy edelleen hyvänä eikä se estä tyydyttävässä tilassa olevien ympäröivien vesimuodostumien veden laadun paranemista.

Kalankasvatuksen vaikutuksia Haverön-Käldön merialueen tilaan seurataan vuosittain veden laadun ja määrävuosin päällyslevästön ja pohjaeläimistön tarkkailututkimuksilla. Klobbanin kalankasvatuslaitoksen vaikutukset eivät ole olleet vedenlaatua koskevan tarkkailun perusteella selvästi erotettavissa. Ekholmin pienimuotoisen talvisäilytyksen vaikutukset vesistöön ovat olleet vähäiset eikä niillä ole ollut merkittävää vaikutusta vesialueen tilaan. Ekholmin yksikössä ei ole kasvatettu kalaa vuoden 2008 jälkeen eikä talvisäilytystäkään ole hakijan ilmoituksen mukaan ollut vuoden 2006 jälkeen.

= = =

Kalankasvatuksen ravinnepäästöt myötävaikuttavat osaltaan Saaristomeren rehevöitymiseen. Vaikutukset ovat lähinnä paikalliset ja ilmenevät rantavyöhykkeen päällyslevien runsastumisena. Asiakirjojen perusteella laitoksen vaikutukset eivät ole alueella selvästi erotettavissa Saaristo³meren yleisestä rehevöitymisestä. (---)

Voimassa olevan luvan mukaan kalankasvatuksessa vuosittain käytettävä rehu saa sisältää enintään 350 kg fosforia ja enintään 2 500 kg typpeä. Aluehallintovirasto on alentanut rehun ravinnemääriä 320 kg:aan fosforia ja 2 400 kg:aan typpeä. Vesienhoidon tavoitteena on nostaa Nauvon pohjoispuolisen alueen ekologista statusta luokkaan "hyvä", mikä edellyttää myös paikallisen ravinnekuormituksen vähentämistä. Seilin Natura-alueen suojeluperusteena olevien vedenalaisten luontotyyppien suojelemiseksi on tarpeen rajoittaa myös paikallista kuormitusta. Hallinto-oikeus toteaa, että ravinnemäärien alentaminen on ollut tarpeen eikä Haverön Lohi Oy:n valituksen perusteella ole syytä muuttaa aluehallintoviraston päätöstä.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Riitta Fränti, Riikka Mäki ja Jan Eklund. Esittelijä Taija Randen.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Haverön Lohi Oy on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja aluehallintoviraston päätöksen lupamääräystä 5 muutetaan siten, että kalojen ruokintaan käytettävä rehu saa sisältää fosforia yhteensä enintään 350 kg ja typpeä yhteensä enintään 2 500 kg vuodessa.

Yhtiö on esittänyt vaatimuksensa tueksi muun ohella seuraavaa:

Ei ole esitetty eivätkä laitoksen vaikutusalueelta tehdyt vesistötarkkailuja pohjaeläintutkimukset osoita, että yhtiön toiminnasta olisi aiheutunut rehevöitymistä tai muutoksia pohjaeläimistössä. Veden vaihtuvuus laitoksen kohdalla on hyvä ja laitoksen aiheuttama ravinnelisäys vähäistä. Laitoksen paikka on siten hyvin kalankasvatukseen soveltuva.

Esimerkiksi vuonna 2012 veden hygieeninen tila pinnassa oli erinomainen. Klobbanin asemalla näkösyvyys, kokonaisfosfori- ja a-klorofyllipitoisuudet olivat selvästi vuoden 2011 lukuja paremmat. Erot vertailuasemien vastaaviin olivat pieniä, eikä kalankasvatuslaitosten vaikutusta veden laatuun voinut yksiselitteisesti erottaa.

Hankkeella ei ole haitallisia vaikutuksia vesien virkistyskäyttöön, vesiliikenteeseen eikä muuhun vesien käyttöön.

On perusteetonta ja kohtuutonta, että yhtiön toimintaedellytyksiä heikennetään, vaikka yhteyttä vesistön tilan pitkän aikavälin vähäisten muutosten ja laitoksen toiminnan välillä ei ole voitu osoittaa. Lupamääräyksen mukainen kuormituksen leikkaus – fosforin osalta 30 kg ja typen osalta 100 kg – on Saaristomeren ja Nauvon vesialueiden osalta marginaalinen ja muu kuormitus huomioon ottaen merkityksetön, mutta toiminnan edellytyksiä huomattavasti heikentävä ja rajoittava. Kalankasvatustoiminnan vaikutuksia tulee seurata myös kokonaisuutena. Yksittäisillä lupapäätöksillä ei saa heikentää yrityksen toimintaedellytyksiä ja kotimaisen kalan tuotantomahdollisuuksia.

Kuormituksen vaikutusten vähentämiseksi yhtiö on hajauttanut toimintojaan. Yhtiön tekemiä toimia ei saa unohtaa, kun tehdään hyviksi havaittuja kasvatuspaikkoja koskevia lupapäätöksiä.

Asian ratkaisun tulee perustua myös valtioneuvoston hyväksymän Kansallinen vesiviljely 2015 -asiakirjan periaatteisiin ja tavoitteisiin.

Hallinto-oikeuden päätöksen perustelujen mukaan laitoksen vaikutukset eivät ole olleet selvästi erotettavissa eikä luvan mukaisella toiminnalla ole merkittäviä vaikutuksia Seilin saariston Natura 2000 -alueen suojeluperusteina oleviin luontotyyppeihin. Lähikiinteistöillekään ei ole katsottu aiheutuvan sellaisia haittavaikutuksia, jotka olisivat luvan myöntämisen esteenä, eikä toiminta estä vesienhoidon tavoitteiden toteutumista. Mainituista perusteluista huolimatta lupamääräyksiä on kaavamaisesti tiukennettu.

Kalankasvatusala on pystynyt saavuttamaan vesiensuojelutavoitteet etuajassa. Koska merenpohjan tilassa toiminnan vaikutusalueella ei ole todettu muutoksia eikä vesistön tilan vähäisten muutosten ja toiminnan välistä syy-yhteyttä ole pystytty osoittamaan, kestäviä perusteita lupamääräyksen 5 tiukentamiseen ei ole. Laitos on pieni ja sijaitsee erillään yhtiön muista laitoksista, minkä vuoksi laitoksen toimintaedellytykset eivät kestä näin olennaisia supistuksia rehun määriin.

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on ilmoittanut, ettei sillä ole lisättävää asiassa aikaisemmin antamiinsa lausuntoihin.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue on lausunnossaan viitannut asiassa antamaansa päätökseen.

Maria Kaastiselle on varattu tilaisuus vastineen antamiseen.

Johanna Loukomiehelle ja hänen asiakumppaneilleen on varattu tilaisuus vastineen antamiseen.

Haverön Lohi Oy:lle on varattu tilaisuus vastaselityksen antamiseen.

Merkitään, että korkein hallinto-oikeus on tänään antamillaan neljällä muulla päätöksellä ratkaissut Haverön Lohi Oy:n valitukset Vaasan hallinto-oikeuden 28.11.2014 antamista päätöksistä nro 14/0670/3 ja nro 14/0673/3 sekä 10.2.2015 antamasta päätöksestä nro 15/0085/3 ja Patalohi Oy:n valituksen hallinto-oikeuden 10.2.2015 antamasta päätöksestä nro 15/0086/3 ympäristönsuojelulain ja vesilain yhteiskäsittelyn piiriin kuuluvaa lupaa koskevissa asioissa.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.

Perustelut

Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Riitta Mutikainen, Tuomas Lehtonen, Mika Seppälä ja Janne Aer sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Juha Kaila ja Harri Koivusalo. Asian esittelijä Petri Leinonen.