Muu päätös 1012/2016

Asia Ojitusta koskeva valitus

Valittaja A ja Kuokanojan ojitusyhtiö

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 6.8.2015 nro 15/0207/2

Asian aikaisempi käsittely

Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta on päätöksellään 8.4.2014 § 51 ympäristötoimen toimitettua tarkastuksen 7.1.2014 myöntänyt Pettilän kylän vesihuolto-osuuskunnalle vesilain 5 luvun 9 ja 14 §:n mukaisen oikeuden johtaa vettä A:n omistaman tilan Pettinen 739-427-1-60 alueella olevaan ojaan, joka johtaa vettä edelleen Kuokanojan (Tn:o 3796 Ky 1) ojitusyhtiön ojaan.

Veden johtamisessa toisen ojaan on noudatettava seuraavia määräyksiä:

1. Toisen ojaan veden johtamisoikeuden saanut on velvollinen suorittamaan veden johtamisesta aiheutuvat ojan suurentamis-, kunnostamis- ja kunnossapitotyöt sekä huolehtimaan siitä, ettei toimenpiteestä aiheudu kohtuullisin kustannuksin vältettävää vahinkoa tai haittaa (VL 5 luku 14 §).

2. Ojakiinteistön omistajalla on oikeus hakea korvausta edunmenetyksestä, jota veden johtamisoikeuden myöntämisvaiheessa ei ole voitu todeta (VL 5 luku 12 §, VL 13 luku 1, 9 §).

3. Veden johtamisoikeuden saanut on velvollinen tarkkailemaan toisen ojaan johtamansa veden laatua Lappeenrannan seudun ympäristötoimen hyväksymän tarkkailusuunnitelman mukaan.

4. Ojituksella sekä ojan käyttämisellä ja kunnossapidolla on oltava vesilain mukainen lupaviranomaisen lupa, jos se voi aiheuttaa ympäristönsuojelulain (86/2000) 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua pilaantumista vesialueella (VL 5 luku 3 §).

5. Toisen kiinteistön kuivatusta palvelevaa ojaa ei saa perusteettomasti tukkia tai veden juoksua ojassa estää. Kun oja on tehty toisen alueelle, alueen omistajalle voidaan antaa oikeus omalla kustannuksellaan muuttaa ojan asemaa ja suuntaa, jos muutos ei vähennä ojasta saatavaa hyötyä eikä aiheuta sanottavaa lisäkustannusta ojituksen hyödynsaajalle (VL 5 luku 10 §).

6. Maanomistajalla on oikeus käyttää ojasta nostettu maa hyväkseen. Jos maanomistaja ei halua käyttää maata, hankkeesta vastaavan tulee panna maa ojan viereen tai muuhun sellaiseen paikkaan, jossa se ei aiheuta maanomistajalle haittaa eikä estä veden valumista ojaan tai aiheuta ojan luiskan sortumista, taikka viedä maa pois (VL 5 luku 10 §).

Ympäristölautakunta on perustellut päätöstään muun ohella seuraavasti:

Veden johtamisoikeuden myöntämiselle ei ole estettä, vaikka maanomistaja vastustaa veden johtamista ojaan. Veden johtaminen toisen ojaan ei aiheuta asetettuja ehtoja noudattamalla naapuruussuhdelain mukaista pysyvää kohtuutonta haittaa eikä terveys- tai ympäristöhaittoja hajuhaitan, melun, pohja- tai pintavesien pilaantumisen muodossa. Ympäristöön kohdistuvien haittojen ehkäisemiseksi on tarpeellista antaa määräyksiä.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on hylännyt A:n ja Kuokanojan ojitusyhtiön valituksen.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Sovellettavat säännökset

Vesilain 5 luvun 1 §:n mukaan 5 luvun säännöksiä sovelletaan ojitukseen sekä ojan käyttämiseen ja kunnossapitoon. Ojituksella tarkoitetaan maan kuivattamiseksi taikka muunlaisen alueen käyttöä haittaavan veden poistamiseksi toteutettavaa: 1) ojan tekemistä; 2) ojan, noron tai puron suurentamista tai oikaisemista; sekä 3) sellaista noron tai puron perkaamista, johon ei sovelleta 6 luvun säännöksiä. Luvun säännöksiä sovelletaan myös jäteveden johtamiseen siten kuin ympäristönsuojelulaissa säädetään.

Vesilain 5 luvun 3 §:n mukaan ojituksella sekä ojan käyttämisellä ja kunnossapidolla on oltava vesilain mukainen lupaviranomaisen lupa, jos se voi aiheuttaa: 1) ympäristönsuojelulain 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua pilaantumista vesialueella; tai 2) 3 luvun 2 §:ssä tarkoitettuja seurauksia, jollei kysymys ole yksinomaan puron yläpuolisella alueella suoritettavan ojituksen aiheuttamasta puron virtaaman muuttumisesta.

Saman luvun 5 §:n mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee ojitusta koskevan erimielisyyden, joka ei edellytä 3 §:n nojalla lupaa tai jota ei käsitellä 4 §:n mukaan ojitustoimituksessa, ja joka aiheutuu: 1) ojan tekemisestä toisen maalle tai toisen yksityisen tien poikki;

2) ojan suunnan muuttamisesta; 3) veden johtamisesta toisen maalla olevaan ojaan tai puroon; tai 4) muusta vastaavasta syystä. Erimielisyyttä koskevan asian käsittelyyn sovelletaan soveltuvin osin, mitä 11 luvussa säädetään hakemusmenettelystä.

Vesilain 5 luvun 9 §:n 1 ja 2 momentin mukaan jos ojittamisesta toisen alueella ei sovita, hyödynsaajalle voidaan antaa oikeus: 1) johtaa vettä toisen ojaan; 2) tehdä oja taikka ojitusta varten tarpeellinen suojapenger tai pumppuasema toisen alueelle; tai 3) ryhtyä puron tai noron perkaukseen toisen alueella.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu oikeus voidaan antaa, jos se on tarpeen alueen tarkoituksenmukaista kuivattamista varten tai 7 §:n 1 momentissa tarkoitetun seurauksen estämiseksi. Oikeuden antamisesta päättää kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ellei ojitus edellytä lupaviranomaisen lupaa tai ojitustoimituksen päätöstä.

Ympäristönsuojelulain (86/2000) 103 c §:n (588/2011) 1 momentin mukaan jos toisen alueella olevaan ojaan tai noroon johdetaan jätevettä, jätevettä johtava on osaltaan velvollinen huolehtimaan jäteveden johtamiseen käytetyn ojan tai noron kunnossapidosta. Jätevettä johtavan on suoritettava uoman suurentamis-, kunnostamis- ja kunnossapitotyöt, jotka aiheutuvat jäteveden johtamisesta, sekä muutoinkin huolehdittava siitä, ettei jäteveden johtamisesta aiheudu kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa. Jätevettä johtavan on lisäksi pidettävä kunnossa toisen alueella oleva viemäriputki sekä jäteveden johtamista varten rakennetut muut putket ja rakenteet.

Uusi ympäristönsuojelulaki (527/2014) on tullut voimaan 1.9.2014. Uuden ympäristönsuojelulain 158 §:n 1 momentti vastaa aikaisemman lain 103 c §:ää.

Asiakirjoista saatava selvitys

Pettilän kylän vesihuolto-osuuskunta on hakenut oikeutta johtaa hulevedet Pettilän urheilukenttäalueen ympäristöstä kiinteistöltä Kujansuu 739-427-1-195 tilalta Pettinen 739-427-1-60 alkavaan avo-ojaan. Lautakunta on myöntänyt osuuskunnalle oikeuden johtaa vettä A:n omistaman tilan Pettinen alueella olevaan ojaan, joka johtaa vettä edelleen Kuokanojan ojitusyhtiön ojaan.

Osuuskunnan hakemukseen liitetyn karttapiirroksen mukaan alueen hulevedet johdetaan ensin 138 metriä umpiputkella ja sen jälkeen 90 metriä salaojaputkella avo-ojaan kiinteistöllä Pettinen. Kiinteistön Kujansuu lounaisreunalla noin 30 metrin etäisyydellä jätevesien imeytyskivipesästä alamäkeen sijaitsee noin 65 metrin mittainen salaojanhaara, joka on liitetty edellä mainitun salaojaputken lähtökaivoon. Avo-ojissa vedet johdetaan noin 2,5 kilometrin etäisyydellä olevaan Saimaan Lahdenuiri-nimiseen lahteen.

Urheilukentän alue on noin puolen hehtaarin laajuinen ja sen vieressä sijaitsee vesihuolto-osuuskunnan Pettilän kylän jätevedenpuhdistamo. Panospuhdistamo on mitoitettu virtaamalle 15 m3/d ja sen käyttö on nyt 2–3 m3/d. Puhdistamo on mahdollisten häiriöiden varalta varustettu ylivuotosäiliöllä. Puhdistamon jälkeen puhdistetut jätevedet johdetaan maasuodattimeen ja edelleen imeytetään kivipesän kautta maahan. Lautakunta on oikeuttanut osuuskunnan johtamaan hulevedet osakaskunnan hakemuksessa esittämään suuntaan ja samalla hulevesien johtaminen valittajien lautakunnassa esittämällä tavalla on tullut hylätyksi.

Johtopäätökset

Valituksenalaisessa päätöksessä on annettu oikeus vain urheilukenttä- ja puhdistamoalueen hulevesien johtamiseen ojaan. Hallinto-oikeus on katsonut selvitetyksi, että salaojaratkaisu huomioon ottaen kiinteistöltä Kujansuu johdetaan kiinteistöllä Pettinen olevaan ojaan ja edelleen Kuokanojaan hulevesien lisäksi puhdistettuja, maahan imeytettyjä ja maasta salaojiin johtuvia jätevesiä. Hulevesien mahdollisesti sisältämien jätevesien ja puhdistettujen jätevesien mahdollisesti aiheuttamien haittavaikutusten varalta lautakunta on päätöksessään asettanut vedenlaadun tarkkailumääräyksen (määräys 3). Määräys 1 velvoittaa osuuskunnan osallistumaan ojan suurentamis-, kunnostamis- ja kunnossapitotöihin riippumatta siitä, aiheutuuko tarve annetusta vedenjohtamisoikeudesta, vedenlaadusta tai lisääntyneestä vesimäärästä. Ojien hyödynsaajan tai hyödynsaajien asia on arvioida ojien suurentamisen, kunnostuksen tai kunnossapidon tarvetta. Mikäli hyödynsaajien kesken ei päästä sopimukseen kunnostus- tai kunnossapitotöiden suorittamisesta tai kustannusten jaosta, ratkaisua asiaan voi hakea kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Jos asianosaisia on vähintään kolme, asian ratkaisemiseksi voi hakea ojitustoimitusta alueelliselta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta.

Edellä olevaan viitaten hallinto-oikeus on katsonut, ettei ympäristölautakunnan päätöksen kumoamiseen tai muuttamiseen valituksessa esitettyjen näkökohtien perusteella ole syytä, ja valitus on hylättävä.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Marja Lampi, Reijo Hellman ja Unto Huttu, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A ja Kuokanojan ojitusyhtiö ovat valituksessaan vaatineet hallinto-oikeuden päätöksen kumoamista ja hallinto-oikeudelle tehdyn valituksen hyväksymistä.

He ovat perustelleet vaatimustaan muun ohella seuraavasti:

Koska Pettilän kylän vesihuolto-osuuskunnan käyttäjämäärä ylittää asukasvastineluvun 100, olisi osuuskunnan jätevesijärjestelmän perustamisen yhteydessä pitänyt hakea ympäristölupaa. Pettilän kylän vesihuolto-osuuskunta ja Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta eivät ole tutkineet vaihtoehtoisia reittejä osuuskunnan jätevesien johtamisesta, vaikka Pettilän kyläyhteisö ja alueen mökkiläiset ovat aikaisemmin kuulemistilaisuudessa ilmoittaneet useita vaihtoehtoisia reittejä. Pettilän kylän vesihuolto-osuuskunnan puheenjohtajan mukaan jätevesijärjestelmän toiminnassa ei ole ilmennyt ongelmia,vaikka jäte- ja hulevesiä ei tällä hetkellä johdetakaan avo-ojaan ja siitä edelleen Saimaaseen, vaan jäte³vedet jäävät imeytyskenttään.

Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta on antanut selityksen, jossa se on esittänyt valituksen hylkäämistä. Lautakunta on muun ohella todennut, että pintavesien luonnollinen virtaussuunta on puhdistamoalueelta luoteeseen ja jo aiemmin kaivettuja ojia myöten Lahdenuiriin ja Saimaaseen. A:n esittämä vaihtoehtoinen vesien johtamissuunta ei ole toteuttamiskelpoinen, ja se edellyttäisi ojien kaivua I-luokan pohjavesialueelle 05 739 25 Pettilä, jolla sijaitsee Pettilän vesiosuuskunnan vedenottamo.

Pettilän kylän vesihuolto-osuuskunta on antanut vastineen.

A ja Kuokanojan ojitusyhtiö ovat täydentäneet valitustaan kirjelmällä, jossa he ovat muun ohella todenneet, että Jarmo Karhula on mahdollisesti esteellinen asian käsittelyssä. Karhula toimii Savitaipaleen kunnan ympäristötarkastajana puhdistamon valvovana viranhaltijana ja myös Lappeenrannan seudun ympäristötoimessa, jossa on otettu kantaa valitukseen. Myös Pentti Eteläpää Savitaipaleen kunnasta saattaa olla esteellinen, koska hän on Pettilän vesiosuuskunnan hallituksessa. Kalastuskunta on ilmoittanut, ettei se hyväksy purkupaikaksi avo-ojaa, mutta tämä ei ilmene asiakirjoista.

Kuokanojan ojitusyhtiö on muutoksenhakijoiden puolesta antanut vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Perustelut

Hallintolain 28 §:n 1 momentin 7 kohdan mukaan virkamies on esteellinen, jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta kuin momentin kohdissa 1–6 mainitusta erityisestä syystä vaarantuu. Hallintolain 27 §:n 1 momentin mukaan virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos hän on esteellinen.

Asian esittelijänä ympäristölautakunnassa toiminut ympäristötarkastaja Jarmo Karhula ei ole esteellinen sillä perusteella, että hänen virkatehtäviinsä kuuluu myös ympäristönsuojelun valvonta-asioita. Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnan kokouksen 8.4.2014 pöytäkirjan mukaan Pentti Eteläpää ei ole ollut läsnä lautakunnan kokouksessa nyt kysymyksessä olevaa asiaa käsiteltäessä. Näin ollen A:n ja Kuokanojan ojitusyhtiön valitus lisäkirjoituksessa esitetyillä esteellisyyttä koskevilla perusteilla on hylättävä.

Ympäristölautakunnan päätöksellä myönnetylle veden johtamisoikeudelle ei ole vesilain mukaista estettä. Veden johtaminen toisen ojaan ei aiheuta asetettuja ehtoja noudattamalla yksityisen tai yleisen edun loukkausta.

Valituksenalaisella päätöksellä on myönnetty Pettilän kylän vesihuolto-osuuskunnalle vesilain 5 luvun 9 §:n mukainen oikeus johtaa vettä A:n omistaman tilan alueella olevaan ojaan. Kun otetaan huomioon vesien johtamisen pitkä etäisyys Lahdenuiriin ja Saimaaseen sekä lupamääräykset 3 ja 4, ei ojitus ennalta arvioiden aiheuta Lahdenuirissa sellaista ympäristönsuojelulain (86/2000) 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua pilaantumista, jonka vuoksi ympäristölautakunta ei vesilain 5 luvun 3 ja 5 § huomioon ottaen olisi ollut toimivaltainen viranomainen tässä ojitusasiassa. Pettilän jätevedenpuhdistamon mahdollinen ympäristöluvan tarve ei tule tutkittavaksi tämän asian käsittelyn yhteydessä.

Tämän vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja siinä mainitut oikeusohjeet ja lisäksi vesilain 5 luvun 7 §:n 1 momentti ja vesilain 2 luvun 7 § sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perus³teita.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Riitta Mutikainen, Tuomas Lehtonen, Mika Seppälä ja Janne Aer sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Juha Kaila ja Harri Koivusalo. Asian esittelijä Elina Nyholm.