Muu päätös 1146/2016

Asia Ympäristölupa-asiaa koskeva valitus

Valittajat A ja B

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 30.6.2015 nro 15/0180/2

Asian aikaisempi käsittely

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään 19.10.2010 nro 40/2010/1 myöntänyt Turun Satama Oy:lle ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 §:n mukaisen toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan Pansion sataman toimintaan päätöksestä lähemmin ilmenevin lupamääräyksin. Sataman toiminnan yksi keskeinen muutos on uuden ro-ro-laiturin rakentaminen Oravaistenniemeen.

Aluehallintoviraston päätöksen lupamääräykset 5–7 ja 19–21 kuuluvat seuraavasti:

Melu ja päästöt ilmaan

5. Satamatoimintojen aiheuttama melu ei saa ylittää

a) asuinrakennusten piha-alueilla päivällä klo 7.00–22.00 ekvivalenttimelutasoa (LAeq) 55 dB eikä yöllä klo 22.00–7.00 ekvivalenttimelutasoa (LAeq) 50 dB

b) lomarakennusten piha-alueilla päivällä klo 7.00–22.00 ekvivalenttimelutasoa (LAeq) 45 dB eikä yöllä klo 22.00–7.00 ekvivalenttimelutasoa (LAeq) 40 dB

c) Ruissalon luonnonsuojelu- ja virkistysalueilla mukaan lukien edellä mainituilla alueilla sijaitsevien asuinrakennusten piha-alueet päivällä klo 7.00–22.00 ekvivalenttimelutasoa (LAeq) 45 dB eikä yöllä klo 22.00–7.00 ekvivalenttimelutasoa (LAeq) 40 dB lukuun ottamatta kohdassa d) tarkoitettuja alueita.

d) Ruissalon lintulahtien ja -rantojen luonnonsuojelualueella niiltä osin kuin alueet eivät sisälly Natura 2000 -verkostoon kohdan 5 a) melutasoja (kirjoitusvirhe korjattu).

Jatkuvatoimisessa melumittauksessa melun päivä- ja yöaikaiset ekvivalenttimelutasot eivät saa ylittää edellä määrättyjä raja-arvoja viikkokeskiarvona.

Pansion satamatoiminnan melun iskumaisuus tai kapeakaistaisuus on huomioitava vertailtaessa mittaustuloksia edellä määrättyihin raja-arvoihin.

6. Jos edellä määräyksessä 5 määrätyt ekvivalenttimelutasot ylittyvät, on satamatoiminnan alueilla toteutettava tarvittavia melupäästöjä rajoittavia toimenpiteitä, kuten toimintojen uudelleen sijoittelua, meluaitojen rakentamista ja muita tarkoitukseen soveltuvia teknisiä menetelmiä sekä toiminnallisia järjestelyjä. Tarvittavista meluntorjuntatoimenpiteistä on tehtävä suunnitelma. Suunnitelma on toimitettava tiedoksi Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään yhtä kuukautta ennen meluntorjuntatöiden aloittamista.

Uusien laituri- ja muiden satamatoiminta-alueiden meluntorjunta on suunniteltava yksityiskohtaisesti ja toteutettava ennen alueiden käyttöönottoa.

7. Uudelle ro-ro-laiturialueelle on rakennettava valmiudet kytkeä laiturissa olevat alukset maasähköön.

Turun Sataman on tehtävä teknistaloudellinen selvitys maasähkön rakentamis- ja käyttöönottomahdollisuuksista nykyisessä ro-ro-laiturissa ja öljysataman laiturissa sekä selvitettävä maasähkön käyttöönoton vaikutukset alusten satamassaoloajan melu- ja ilmapäästöihin. Selvitys on toimitettava hyväksyttäväksi Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ja tiedoksi Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 31.12.2013 mennessä. Selvityksen perusteella aluehallintovirasto voi täsmentää tai täydentää tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä.

= = =

Vaikutustarkkailu

Melu

19. Satamatoiminnoista aiheutuva ekvivalenttimelutaso (LAeq) on mitattava jatkuvatoimisella mittauksella vuonna 2011 kahdesta mittauspisteestä. Mittaus on tehtävä vähintään puolen vuoden pituisena esimerkiksi huhti-lokakuun välisenä aikana.

Melumittauspisteet on sijoitettava seuraavasti:

- Ruissalon saaressa Lugnetintien päässä olevan laiturin ja osoitteessa Auringonsuomustie 56 sijaitsevan kiinteistön väliselle alueelle. Mittauspisteen on sijaittava alueella sijaitsevien rakennusten sataman puoleisella piha-alueella.

- Pansion sataman nykyisen ro-ro-sataman ja öljysataman väliselle alueelle.

Melumittauksessa on tehtävä tarkkailusuunnitelma. Suunnitelmassa on esitettävä tiedot mittauslaitteesta, mittauspisteiden sijainti karttapiirustuksessa esitettynä, kuvaus mittauksen toteutuksesta ja muut tarvittavat tiedot. Suunnitelma on toimitettava hyväksyttäväksi Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kahta kuukautta ennen mittauksen aloittamista.

Melumittaustuloksista on tehtävä raportti. Raportissa on esitettävä mittaustulokset ja niiden tulkinta sekä mittauksiin liittyvä epävarmuus että selvitys edellä määräyksessä 5 määrättyjen melun raja-arvojen saavuttamisesta. Raporttiin on liitettävä myös selvitys, kuinka jatkuvatoiminen melumittaus soveltuu Pansion satamatoiminnan meluvaikutusten tarkkailuun. Lisäksi raportin erillisenä liitteenä on esitettävä Pansion sataman meluvaikutusten jatkotarkkailusuunnitelma. Raportti on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kolmen kuukauden kuluessa mittauksen päättymisestä. Raportin perusteella aluehallintovirasto antaa täsmentävät lupamääräykset melun tarkkailusta.

20. Melun mallinnus on toteutettava tilanteissa, joissa satamatoiminnassa tapahtuu olennaisia muutoksia tai lisäyksiä melua aiheuttaviin toimintoihin, kuten lastien käsittelytapoihin ja -paikkoihin, alusten ja työkoneiden äänitehotasoihin, aluskäyntimääriin ja satamassaoloaikoihin sekä lastin käsittelytapoihin. Lisäksi mallinnus on tehtävä ennen uusien laiturien käyttöönottoa tai ennen muun melua lisäävän satamatoiminnan aloittamista.

Melulähdetietoina on käytettävä Pansion satamassa käyvien yleisimpien alusten äänitehotasoja (LWA) ja todellisia satamassaolo- ja manööveriaikoja sekä mallinnusvuoden aluskäyntimääriä. Työkoneiden ja ajoneuvojen melupäästö on laskettava todellisilla käyntitunneilla. Mallinnuksessa on laskettava keskimääräisen ja maksimitoiminta-aikojen melutasot sekä meluisimman kahden tunnin toiminta-ajanjakson melutaso. Lisäksi on esitettävä käytetyn mallinnusmenetelmän virhetarkastelu.

Lisäksi uuden ro-ro-laiturin käyttöönottoa edeltävässä melumallinnuksessa on laskettava melutasot käyttämällä meluisimman alustyypin äänitehotasoa (LWA).

Mallinnusta varten on selvitettävä Pansion satamatoiminnan aiheuttaman melun mahdollinen suuntaavuus ja mitattava ekvivalenttimelutaso (LAeq) vähintään seuraavista pisteistä:

- piste A; öljysataman laiturilta

- piste B; öljysataman ja suunnitellun uuden ro-ro-laiturin väliltä

- piste C; nykyisen ro-ro-laiturin kärjestä, kun uusi ro-ro-laituri on otettu käyttöön.

21. Melumittaukset, jotka toteutetaan kertaluonteisena, on toteutettava ympäristöministeriön ohjeen 1/1995 "Ympäristömelun mittaaminen" mukaisesti. Melun iskumaisuus ja kapeakaistaisuus tulee selvittää ja huomioida tuloksissa.

= = =

Aluehallintovirasto on perustellut päätöstään luvan myöntämisen edellytysten osalta muun ohella seuraavasti:

= = =

Pansion satamassa on harjoitettu satamatoimintaa 1930-luvulta lähtien. Nykyisin alueella sijaitsevat ro-ro-satama ja öljysatama. Lisäksi alueella harjoitetaan muuta satamatoimintaa, kuten autojen maahantulokunnostusta ja logistiikkapalveluja. Pansion satama-alueen kaava on lainvoimainen, ja kaavassa alue on osoitettu satamakäyttöön. Satama-alueen pohjoispuolella sijaitsee lääke-, metalli-, konepaja- ja puutuoteteollisuutta sekä öljysatama-alueen yritysten polttoaine- ja kemikaalivarastoja. Pansion satama-alue on soveltuva haettuun satamatoimintaan, kun otetaan huomioon lupahakemusasiakirjoista saatu selvitys toiminnan ympäristövaikutuksista ja se, että toiminnan vaikutuksia ympäristöön voidaan ehkäistä lupamääräyksillä.

Lupahakemus on sisältänyt selvitykset toiminnasta aiheutuvasta ympäristön pilaantumisesta, kuten satamatoiminnan jätehuollosta, jätevesipäästöistä, päästöistä ilmaan, melusta ja vaikutuksista erityisiin luonnonolosuhteisiin Ruissalon Natura 2000 -alueilla ja luonnonsuojelualueilla.

Lupaharkinnassa selvitykset on arvioitu riittäväksi. Toiminnasta ei aiheudu sellaista terveyshaittaa, haittaa luonnolle ja sen toiminnoille, ympäristön yleisen viihtyisyyden, ympäristön yleiseen virkistyskäyttöön soveltuvuuden vähentymistä, vahinkoa tai haittaa omaisuudelle tai sen käytölle tai muuta niihin rinnastettavaa yleisen tai yksityisen edun loukkausta, jota ei olisi ehkäistävissä lupamääräyksillä.

Pansion sataman vaikutuksia Ruissalon lehdot (F10200057) Natura 2000 -alueeseen on selvitetty. Tehtyjen selvitysten perusteella toiminta ei yksin eikä tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa heikennä merkittävästi niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon. Sataman toiminnasta ei aiheudu luonnonsuojelulaissa tarkoitettuja kiellettyjä seurauksia.

= = =

Aluehallintovirasto on perustellut edellä mainittuja lupamääräyksiä seuraavasti:

Määräys 5. Melutason raja-arvot on asetettu valtioneuvoston päätöksen melutason ohjearvoista (993/1992) mukaisesti. Asumiseen käytettävillä alueilla, loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamissa, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7–22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22–7) 50 dB.

Loma-asumiseen käytettävillä alueilla, leirintäalueilla, taajamien ulkopuolella olevilla virkistysalueilla ja luonnonsuojelualueilla melutaso ei saa ylittää melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7–22) 45 dB eikä yöohjearvoa (klo 22–7) 40 dB.

Melutason valvonta on järjestettävissä, kun lupapäätöksessä on määritelty milloin määrätyt melutasot katsotaan saavutetuiksi. Tarkastelujaksolla tarkoitetaan yhden viikon mittaisen aktiivisen satamatoiminnan aiheuttamaa melun keskiäänitasoa häiriintyvissä kohteissa. Aktiivinen satamatoiminta sisältää alusten manööverit, alusten satamassaolon ahtaustoimintoineen, satamaliikenteen ja muun ympäristölupaan kuuluvan toiminnan satama-alueella. Viikon mittainen tarkastelujakso on perusteltavissa, kun otetaan huomioon vuosittaiset aluskäyntimäärät, alusten satamassaoloajat ja alusten satamassaolon vuorokausijakauma sekä satamatoiminnasta aiheutuvan melun luonne.

Määräys 6. Ruissalon saaren huvila-alueen asutus sijaitsee lähimmillään alle 250 metrin etäisyydellä satama-alueesta. Jos määräyksessä 5 edellytetyt melutasot ylittyvät, on olemassa olevien toimintojen melupäästöä rajoitettava tarkoituksenmukaisilla menetelmillä. Huolellisella uusien toimintojen meluntorjunnan etukäteissuunnittelulla varmistetaan, ettei uuden laiturialueen satamatoiminnasta aiheudu määräyksen 5 melutasojen ylittymistä eikä siten kohtuutonta meluhaittaa Ruissalon saaren huvila-asutukselle.

Määräys 7. Merenkulun ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (76/2010) 6 luvun 6 §:n mukaan satamassa laiturissa olevissa aluksissa käytettävän polttoaineen rikkipitoisuus saa olla enintään 0,1 painoprosenttia. Runsasrikkisempää polttoainetta saa käyttää ainoastaan, jos laivahenkilökunnalla ei ole riittävästi aikaa toteuttaa tarvittavaa polttoaineen vaihtoa mahdollisimman pian laituriin saapumisen jälkeen ja mahdollisimman myöhään ennen lähtöä. Polttoaineen vaihtoajankohta on merkittävä aluksella pidettävään päiväkirjaan. Rikkipitoisuusvaatimusta ei sovelleta aluksiin, jotka sammuttavat kaikki moottorinsa ja käyttävät maasähköä ollessaan laiturissa eikä aluksiin, joiden julkaistun aikataulun mukaisesti on määrä olla satamassa alle kaksi tuntia.

Satamatoiminnan merkittävin päästö ilmaan aiheutuu alusten satamassaoloajan aikaisesta moottorien käytöstä. Aluksille ei ole olemassa yhteistä standardoitua maasähköjärjestelmää. Lisäksi maasähköpalveluiden rakentaminen olemassa oleviin satamarakenteisiin ei teknistaloudelliset näkökohdat huomioon ottaen ole mahdollista lyhyellä aikataululla. Edellä esitetyn perusteella Turun Satamalle on annettu noin kaksi vuotta aikaa selvittää teknistaloudelliset mahdollisuudet maasähkön käyttöön ottamiselle nykyisissä laitureissa ja selvittää maasähkön vaikutukset sataman melu- ja ilmapäästöihin. Uusille laiturialueille on mahdollista suunnitella ja asentaa maasähkövalmiudet rakennustöiden yhteydessä.

= = =

Määräykset 19–21. Satamatoiminnasta aiheutuva melu on velvoitettu mitattavaksi lupahakemuksesta poiketen jatkuvatoimisena mittauksena. Kertaluonteistyyppisellä melumittauksella ei saada riittävän luotettavaa kuvaa satamatoiminnasta aiheutuvasta melusta. Pansion satamassa käy useita eri alustyyppejä ja alusten satamassaoloajat vaihtelevat suuresti. Lisäksi satamatoiminnan melu aiheutuu useista eri lähteistä, kuten alusten manöövereistä, apukoneista satamassaoloaikana, ahtaustoiminnasta ja satamatoiminnan liikenteestä. Lisäksi melutaso lähimpien häiriintyvien huvila- ja asuinkiinteistöjen piha-alueilla on riippuvainen säätilasta ja eri vuodenaikoina esimerkiksi kasvillisuuden peittävyydestä. Edellä esitetyn perusteella satamatoiminnasta aiheutuva päivä- ja yöaikainen melu Ruissalon lähimmissä melulle alttiissa kohteissa on luotettavinta selvittää riittävän pitkällä jatkuvatoimisella mittauksella. Satamassa sijaitsevan toisen jatkuvatoimisen mittauspisteen tarkoituksena on saada vertailutietoa melutasosta satama-alueella. Jatkuvatoimiseen melun mittaamiseen on saatavilla tarkoitukseen soveltuvaa laitteistoa eivätkä mittaamisesta aiheutuvat kustannukset ole kohtuuttomia.

Pansion sataman meluvaikutusten varsinainen tarkkailusuunnitelma laaditaan jatkuvatoimisen melumittauksen tulosten perusteella. Suunnitelmassa esitetään muun muassa mittauspisteiden määrä ja sijainnit sekä käytettävä mittausmenetelmä ja -tiheys. Etelä-Suomen aluehallintovirasto tekee melutarkkailusta ympäristönsuojelulain 46 §:n mukaisen päätöksen ja antaa tarkentavat määräykset meluvaikutusten jatkotarkkailusta.

Mittaussuunnitelma ja mittausten raportointi ovat tarpeen viranomaisvalvonnan toteuttamiseksi.

Melumallinnukset on hyväksytty pääosin hakemuksessa esitetyn mukaisina. Mallinnettaviksi melutilanteiksi on lisätty meluisimman kahden tunnin toimintajakso ja melutason laskeminen käyttämällä meluisimman alustyypin äänitehotasoa. Meluisimmista toiminnoista aiheutuvan melun mallintamisella selvitetään suurin mahdollinen meluvyöhyke Pansion sataman ympäristössä.

Hallinto-oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden aikaisemmat ratkaisut

Vaasan hallinto-oikeus on, toimitettuaan asiassa suullisen käsittelyn ja katselmuksen, päätöksellään 8.6.2012 nro 12/0178/1 muiden ohella A:n ja B:n valituksista kumonnut aluehallintoviraston päätöksen ja palauttanut asian aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi ja luonnonsuojelulain 65 §:n mukaisen arvioinnin suorittamiseksi ja koska aluehallintoviraston päätöksen lupamääräykset ovat melun osalta riittämättömiä. Hallinto-oikeus on velvoittanut Turun Satama Oy:n korvaamaan A:lle ja B:lle meluselvityskustannukset oikeudenkäyntikuluina.

Korkein hallinto-oikeus on päätöksellään 28.2.2014 taltionumero 608 Turun Satama Oy:n valituksesta kumonnut hallinto-oikeuden 8.6.2012 antaman päätöksen pääasiaratkaisun ja oikeudenkäyntikuluratkaisun osalta ja palauttanut asian noilta osin hallinto-oikeudelle uudelleen käsiteltäväksi.

Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen perustelujen kohta "2.5 Yhteenveto ja lopputulos" kuuluu seuraavasti:

"Ympäristönsuojelulain 41 §:n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää mainitun lain ja jätelain sekä niiden no-jalla annettujen asetusten vaatimukset.

Kysymyksessä on alueella pitkään ympärivuotisesti toiminut satama, jossa harjoitetaan erilaisia edellä kuvattuja toimintoja. Tähän nähden ja kun otetaan huomioon, että korkeimmalla hallinto-oikeudella on ollut käytettävissään laaja asiakirja-aineisto, pelkästään sillä seikalla, että hallinto-oikeus on toimittanut paikalla suullisen käsittelyn ja katselmuksen 17.–18.1.2012, ei ole ratkaistavina olevien Natura-arvioinnin tarpeeseen ja meluntorjuntaan liittyvien kysymysten oikeudellisen arvioimisen kannalta ratkaisevaa merkitystä.

Edellä lausutun perusteella ja kun otetaan huomioon asiakirjoista saatava ja osittain yksityiskohtainenkin selvitys ja se, mitä edellä kohdissa 2.1–2.4 on muutoin lausuttu, asiassa ei ole käsillä sellaisia perusteita, joiden nojalla aluehallintoviraston päätös olisi kumottava pelkästään hallinto-oikeuden päätöksessä mainituilla ja yleisesti esitetyillä Natura-arvioinnin tarpeeseen ja meluntorjuntaan liittyvillä perusteilla. Korkein hallinto-oikeus samalla myös toteaa, että puheena olevan ympäristölupa-asian palauttamista aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi ei voida enää tässä vaiheessa perustella myöskään sillä, että aluehallintovirastossa olisi käsiteltävänä satamaan suunnitellun uuden ro-ro-laiturin vesitalouslupahakemus. Tässä tilanteessa ja kun toisaalta otetaan huomioon, että hallinto-oikeus ei ole lausunut Turun Sataman vaatimuksista, jotka tämä on esittänyt valituksessaan hallinto-oikeudelle, hallinto-oikeuden päätös on kumottava ja asia palautettava hallinto-oikeudelle uudelleen käsiteltäväksi."

Hallinto-oikeuden valituksenalainen ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on asian uudelleen käsiteltyään valituksenalaisella päätöksellään, siltä osin kuin nyt on kysymys, hylännyt A:n ja B:n valitukset aluehallintoviraston päätöksestä.

Hallinto-oikeus on hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin perusteella hylännyt A:n ja B:n vaatimukset melumittauskustannusten korvaamisesta.

Hallinto-oikeus on ajan kulumisen vuoksi muuttanut aluehallintoviraston päätöksen lupamääräyksiin 7 ja 19 sisältyvät määräajat seuraavasti (muu³tokset kursiivilla):

7. Uudelle ro-ro-laiturialueelle on rakennettava valmiudet kytkeä laiturissa olevat alukset maasähköön.

Turun Sataman on tehtävä teknistaloudellinen selvitys maasähkön rakentamis- ja käyttöönottomahdollisuuksista nykyisessä ro-ro-laiturissa ja öljysataman laiturissa sekä selvitettävä maasähkön käyttöönoton vaikutukset alusten satamassaoloajan melu- ja ilmapäästöihin. Selvitys on toimitettava hyväksyttäväksi Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ja tiedoksi Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 31.12.2016 mennessä. Selvityksen perusteella aluehallintovirasto voi täsmentää tai täydentää tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä.

= = =

19. Satamatoiminnoista aiheutuva ekvivalenttimelutaso (LAeq) on mitattava jatkuvatoimisella mittauksella vuonna 2016 kahdesta mittauspisteestä. Mittaus on tehtävä vähintään puolen vuoden pituisena esimerkiksi huhti–lokakuun välisenä aikana.

= = =

Hallinto-oikeus on perustellut pääasiaratkaisuaan näiltä osin seuraavasti:

Sovellettavat säännökset

Ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 §:n 2 momentin mukaan lupahakemukseen on liitettävä lupaharkinnan kannalta tarpeellinen selvitys toiminnasta, sen vaikutuksista, asianosaisista ja muista merkityksellisistä seikoista siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään.

Ympäristönsuojelulain 41 §:n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.

Ympäristönsuojelulain 41 §:n 3 momentin mukaan lupa-asiaa ratkaistaessa on noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään.

Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, ympäristönsuojelulain 7–9 §:ssä kiellettyä seurausta, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Ympäristönsuojelulain 43 §:n 1 momentin mukaan luvassa on muun ohella annettava tarpeelliset määräykset päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja.

Ympäristönsuojelulain 43 §:n 3 momentin mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvoa sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lupamääräyksissä ei kuitenkaan saa velvoittaa käyttämään vain tiettyä määrättyä tekniikkaa. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian ja materiaalien käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen.

Ympäristönsuojelulain 46 §:n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta sekä päästöjen, toiminnan vaikutusten ja toiminnan lopettamisen jälkeisen ympäristön tilan tarkkailusta. Tarkkailun toteuttamiseksi luvassa on määrättävä mittausmenetelmistä ja mittausten tiheydestä. Luvassa on myös määrättävä siitä, miten seurannan ja tarkkailun tulokset arvioidaan ja miten tulokset toimitetaan valvontaviranomaiselle. Toiminnanharjoittaja voidaan myös määrätä antamaan valvontaa varten muita tarpeellisia tietoja.

Melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen (993/1992) 2 §:n 1 momentin mukaan asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7–22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22–7) 50 dB. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla, taajamien ulkopuolella käytettävillä virkistysalueilla ja luonnonsuojelualueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 dB eikä yöohjearvoa 40 dB.

Pansion satamatoiminta

Pansion satamalla on voimassa oleva ympäristölupamenettelylain nojalla myönnetty ympäristölupa, joka on tullut lainvoimaiseksi korkeimman hallinto-oikeuden 14.1.2004 antamalla päätöksellä taltionumero 48. Ympäristölupa on myönnetty junalauttasataman ja öljysataman toiminnalle.

Pansion satama sijaitsee noin viiden kilometrin päässä Turun keskustasta. Satama-aluetta rajaa eteläpuolella Pohjoissalmi, lännessä puolustusvoimien alue sekä pohjoisessa ja idässä teollisuus-, asuin- ja virkistysalueet. Pohjoissalmen eteläpuolella on Ruissalon saari, jossa sijaitsee Natura-kohde Ruissalon lehdot (FI0200057). Ruissalon saaren ja samalla myös mainitun Natura-kohteen etäisyys satama-alueesta on lähimmillään noin 150 metriä ja enimmillään noin 400 metriä. Ruissalon saarella Pansion satamaa vastapäätä on noin 10 kesäasuntoa, joko vakituisessa tai loma-asuntokäytössä. Ruissalon lehtojen Natura-alue (FI0200057) on perustettu suojelemaan saaren Suomen oloissa ainutlaatuisia tammilehtoja ja tammisekametsiä sekä eräitä luontodirektiivin (92/43/ETY) ja lintudirektiivin (2009/147/EY) mainitsemia suojeltavia luontotyyppejä, lintulajeja, hyönteisiä ja kasvilajeja.

Pansion sataman alueella on yksi ro-ro-laituri (entinen junalauttasatama) ja yksi nestebulk-laituri (öljysatama). Hakemuksen mukaan on suunniteltu rakennettavaksi toinen ro-ro-laituri Oravaistenniemeen.

Ympäristölupaa on haettu 2,5 miljoonan tonnin vuosittaiselle kappaletavaramäärälle. Lisäksi irtotavaran tuonti- ja vientiliikenteen enimmäismääräksi on arvioitu 200 000 tonnia vuodessa ja nestebulk-liikenteen enimmäismääräksi noin 900 000 tonnia vuodessa.

Satama on käytössä ympäri vuoden ja toimintoja harjoitetaan ympärivuorokautisesti, jaksottuen kuitenkin laivojen satamaan tulo- ja lähtöaikojen mukaan. Pääsääntöisesti sataman toiminta-aika on kuitenkin klo 6.30–23.00. Ro-ro-sataman työaika on arkisin klo 6.30–23.00 ja lauantaisin klo 7.00–15.30. Lastaus- ja purkutoimintoja tehdään satunnaisesti öisin. Ajoneuvoliikenteen määräksi on hakemuksessa arvioitu noin 1 900 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Vaasan hallinto-oikeuden suullisessa käsittelyssä ja katselmuksessa Turun Satamalta saadun selvityksen mukaan Pansion sataman toiminta on viime vuosina huomattavasti vähentynyt ja lähivuosina ei ole nähtävissä toiminnan kasvamista.

Satamatoiminnasta syntyy päästöjä ilmaan alusten pää- ja apukoneiden sekä sataman kuljetusvälineiden ja työkoneiden polttoaineista sekä liikenteestä. Melua aiheutuu satamatoiminnan liikenteestä, alusten koneiden käyntiäänistä sekä alusten lastaamisesta ja lastin purkamisesta. Satama-alue on työskentelyä varten ja turvallisuussyistä valaistu myös yöaikaan.

Luvan myöntämisen edellytykset

Hallinto-oikeus arvioi, että sataman toiminta, kun sitä harjoitetaan ympäristöluvan ja muutettujen lupamääräysten mukaisesti, ei aiheuta yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista eikä vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella. Toiminta ei myöskään aiheuta sellaista kohtuutonta rasitusta, jota tarkoitetaan eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:ssä.

Pansion sataman vaikutuksia Ruissalon lehdot (FI0200057) Natura 2000 -alueeseen on selvitetty. Tehtyjen selvitysten perusteella toiminta ei yksin eikä tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa heikennä merkittävästi niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon. Sataman toiminnasta ei aiheudu luvassa annetut lupamääräykset huomioon ottaen luonnonsuojelulaissa tarkoitettuja kiellettyjä seurauksia.

Satamatoiminnan ilmapäästöt ja vaikutukset lähiympäristöön voidaan arvioida vähäisiksi, ja päästöt tulevat todennetuiksi ilmanlaadun yhteistarkkailussa, johon Turun Satama on määrätty osallistumaan.

Satamatoiminnasta aiheutuvaa meluhaittaa on selvitetty useilla tutkimuksilla. Tutkimustulosten ja hallinto-oikeuden katselmuksessa saadun selvityksen perusteella hallinto-oikeus arvioi, että satamatoiminnan meluhaitta on ehkäistävissä lupamääräyksillä eikä melusta aiheudu edellä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta Ruissalon huvila-asutukselle.

= = =

Hylätyt vaatimukset

= = =

Melumääräykset

Hallinto-oikeudella on ollut käytettävissään seuraavat meluselvitykset, jotka perustuvat mallinnuksiin sataman eri toimintaolosuhteissa ja eri ajankohtina.

Turun Sataman ympäristölupahakemukseen oli liitetty tuolloin viimeisin vuonna 2008 tehty melutaso- ja meluvyöhykelaskelma (Pansion satama, ympäristömeluselvityksen päivitys 2008, Insinööritoimisto Akukon Oy, Helsinki 3/2008). Sataman maasto- ja melulähdemalliin oli lisätty uusi laituripaikka, joka kuitenkin oli sijoitettu sittemmin lupahakemuksen sijaintia lännemmäksi Oravaistenniemeen.

Turun Sataman vastineen 26.1.2012 liitteenä on 1) melumallinnus (TL akustiikka 2011-07), jossa on tarkasteltu mallintamalla alkukesän 2011 tilannetta vertaamalla uuden ympäristöluvan määräyksiin, lupamääräys 5a–d. Tässä mallissa uusi ro-ro-laituri ei ole mukana, sekä 2) mallinnus talvelta 2011, jossa tarkastelu on tehty kuten edellä, mutta äänekkäämmälle Finnkraft-alukselle (TL akustiikka 2011-3).

Ympäristölupa-asiassa Turun Sataman korkeimmalle hallinto-oikeudelle toimittaman vastaselityksen liitteenä ovat selvitykset Finnbreeze, arvio Ruissalon melusta ja uuden meluaidan vaimennuksesta (TL akustiikka 12013-2) sekä Uusi meluaita, vaimennuksen arviointi (TL akustiikka 12003-2).

Uuden ro-ro-laiturin vesitalouslupa-asiassa hakemuksesta tehtyihin muistutuksiin Turun Sataman antaman selityksen liitteenä on meluselvityksen päivitys, Uusi ro-ro-paikka, Akukon 93026-2. Tässä melumallinnuksessa suunniteltu uusi ro-ro-laituri on mallissa lupahakemuksen mukaisella paikallaan.

Näiden lisäksi A:n vastineen liitteenä uuden ro-ro-laiturin vesitalouslupa-asiassa on meluselvitys, Bio-Actors Ab 1/2011. Selvitykseen sisältyy myös kertaluontoisia melumittauksia Ruissalossa.

Korkein hallinto-oikeus on 28.2.2014 antamansa päätöksen kohdassa 2.1 (Lähtökohdat ja kysymyksenasettelu) lausunut, että asiassa on Turun Sataman valituksesta korkeimmassa hallinto-oikeudessa arvioitava, edellyttääkö ympäristöluvan myöntäminen melua koskevien lupamääräysten muuttamista ja/tai täydentämistä. Kun otetaan huomioon toiminta-alueen sijainti kaupunkikeskustan tuntumassa sekä toiminnan luonne, asiassa on tältä osin erityisesti arvioitava mahdollisuutta määrätä tarkemmista mittauksista muun ohella muista lähteistä tulevan melun selvittämiseksi sekä toimintaa koskevista aikarajoituksista.

Päätöksen kohdassa 2.4.2 (Oikeudellinen arviointi meluntorjuntaa koskevien määräysten osalta) korkein hallinto-oikeus on todennut seuraavaa:

"Ympäristönsuojelulain 43 §:n 3 momentin lähtökohtana pilaantumisen ehkäisemiseksi annettavia lupamääräyksiä asetettaessa on tapauskohtainen harkinta, jossa huomioon otettavat eri näkökohdat ilmenevät momentin ensimmäisestä virkkeestä. Tästä riippumatta päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten vähimmäistasona on aina parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukainen taso.

Valtioneuvoston päätöstä melutason ohjearvoista sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyissä. Päätöksessä asetetut ohjearvot otetaan kuitenkin tapauskohtaisesti huomioon myös ympäristölupaharkinnassa arvioitaessa melusta aiheutuvaa haittaa ja asetettaessa lupamääräyksin rajoja hankkeesta lähimmissä häiriintyvissä kohteissa aiheutuvalle melulle. Päätöksessä esitetyt melun ohjeelliset tasot eivät ole sitovia ympäristölupaharkinnassa, vaan lupaviranomainen voi ympäristönsuojelulain 42 ja 43 § huomioon ottaen antaa lupamääräyksiä, joissa melutaso määrätään korkeammaksi tai alhaisemmaksi kuin päätöksen ohjearvo.

Aluehallintovirasto on päätöksessään lupamääräyksessä 5 rajoittanut satamatoiminnasta johtuvan melun määrää lähimpien kiinteistöjen sekä virkistys- ja suojelualueiden kohdalla siten, että jatkuvatoimisessa mittauksessa melun päivä- ja yöaikaiset ekvivalenttimelutasot eivät saa ylittää mainitussa lupamääräyksessä määrättyjä raja-arvoja, kuitenkin vuorokautisen keskiarvojen sijasta viikkokeskiarvona.

Lupamääräyksessä 5 on otettu huomioon toiminnan luonne. Sääolosuhteista ja jäätilanteesta johtuen alusten satamassaoloaikoja voi olla vaikea ennakoida. Lisäksi satamatoiminnan melu aiheutuu useista eri lähteistä. Tämän vuoksi korkein hallinto-oikeus katsoo, että lupamääräyksessä 5 on voitu poikkeuksellisesti edellyttää, että mahdollisia melutasojen ylittymisiä arvioidaan viikkokeskiarvojen perusteella silloin, kun melun tarkkailu tapahtuu lupamääräyksen 19 mukaisella jatkuvatoimisella mittauksella. Korkein hallinto-oikeus viittaa tältä osin myös lupamääräykseen 21, joka koskee kertaluonteisia melumittauksia.

Edellä mainituista sataman toiminnan luonteesta johtuvista syistä ympäristöluvan myöntämisen edellytykseksi ei myöskään ole voitu asettaa tiukkoja aikarajoituksia.

Kun otetaan huomioon, että muista lähteistä Ruissalon alueelle aiheutuva melu muodostuu suurelta osin kaupungin liikenteestä ja muusta taustamelusta, korkein hallinto-oikeus katsoo, että ympäristölupapäätöstä ei ole myöskään syytä kumota pelkästään sillä yleisellä perusteella, että lupamääräyksissä ei ole otettu riittävällä tavalla huomioon melulähteiden yhteisvaikutuksia.

Lupamääräyksen 6 mukaan, jos lupamääräyksessä 5 määrätyt melutasot ylittyvät, satamatoiminnan alueilla on toteutettava tarvittavia melupäästöjä rajoittavia toimenpiteitä, kuten toimintojen uudelleen sijoittelua, meluaitojen rakentamista ja muita tarkoitukseen soveltuvia teknisiä menetelmiä sekä toiminnallisia järjestelyjä. Tarvittavista meluntorjuntatoimenpiteistä on lupamääräyksen mukaan tehtävä suunnitelma, joka on toimitettava tiedoksi valvontaviranomaisille, muun ohella ELY-keskukselle. Uusien laituri- ja muiden satamatoiminta-alueiden meluntorjunta on suunniteltava yksityiskohtaisesti ja toteutettava ennen alueiden käyttöönottoa.

Tarvittaessa valvontaviranomainen voi siten velvoittaa toiminnanharjoittajan ryhtymään melupäästöjen rajoittamistoimenpiteisiin määräyksen 6 mukaisesti. Korkein hallinto-oikeus myös toteaa, että ympäristölupapäätös on annettu ennen kuin uuden ro-ro-laiturin rakentamiseen oli myönnetty vesilaissa tarkoitettua lupaa. Tähän nähden ja kun otetaan huomioon, että lupamääräyksessä 7 edellytetään, että uudelle ro-ro-laiturille on muun ohella melupäästöjen vähentämiseksi rakennettava valmiudet kytkeä laiturissa olevat alukset maasähköön, ympäristölupapäätöksessä on otettu riittävästi huomioon mahdollisuudet antaa tässä vaiheessa yksilöityjä määräyksiä meluhaittojen vähentämiseksi".

Johtopäätöksenään korkein hallinto-oikeus on lausunut, että asiassa ei ollut esitetty sellaisia perusteita, joiden nojalla lupapäätöksessä asetettuja meluntorjuntaa koskevia lupamääräyksiä olisi tässä vaiheessa pidettävä riittämättöminä, ja että asiassa ei ole käsillä sellaisia perusteita, joiden nojalla aluehallintoviraston päätös olisi kumottava esitetyillä meluntorjuntaan liittyvillä perusteilla.

Hallinto-oikeus toteaa, että asiassa ei ole tapahtunut sellaista olennaista olosuhteiden muutosta tai esitetty sellaista uutta selvitystä, jonka perusteella nyt voitaisiin arvioida meluvaikutuksia ja niiden rajoittamiskeinoja toisin kuin korkein hallinto-oikeus päätöksessään.

Edellä lausutuilla perusteilla hallinto-oikeus hylkää (---) vaatimuksen poistaa viikkokeskiarvoihin perustuvan laskennan jatkuvatoimisen melumittauksen aikana sekä vaatimuksen satamatoiminnan melun rajoittamisesta määräämällä ympäristöluvassa tai meluntorjuntasuunnitelman perusteella alusten enimmäisäänitasoista, ajallisista toimintarajoituksista sekä meluesteiden rakentamisvelvollisuudesta.

Samoin perustein hallinto-oikeus hylkää A:n, B:n ja (---) vaatimukset, että lupamääräyksen 5 melurajoissa olisi otettava huomioon myös taustamelu, ja että jatkuvatoimisessa mittauksessa melun ekvivalenttimelutasot eivät saa ylittää määrättyjä raja-arvoja päivä- ja yökeskiarvoina. Siltä osin kuin A:n valituksessa on vaadittu melun kapeakaistaisuuden ja iskumaisuuden huomioon ottamista, hallinto-oikeus toteaa, että mittaustulokset on tulkittava ympäristöministeriön ohjeen 1/1995 mukaisesti, eikä lupamääräystä 5 ole tarpeen muuttaa. Satamatoiminnan luonteesta johtuen ei ole mahdollista määrätä sataman yöaikaisesta käyttökiellosta, joten B:n valitus tältä osin hylätään.

= = =

Näillä perusteilla ja aluehallintoviraston perusteluihin viitaten hallinto-oikeus hylkää vaatimukset lupapäätöksen kumoamisesta ja enemmälti muuttamisesta.

Oikeudenkäyntikulut

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että A ja B joutuvat pitämään kulunsa vahinkonaan.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Marjatta Korsbäck, Yrjänä Honkavaara, Sauli Viitasaari (eri mieltä) ja Mauri Kerätär (eri mieltä), joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A ja B ovat valituksessaan vaatineet, että hallinto-oikeuden ja aluehallintoviraston päätökset kumotaan ja hakemus hylätään. Toissijaisesti valittajat ovat vaatineet, että lupamääräys ekvivalenttisen melun laskemisesta viikkotasolla muutetaan päivä- ja yöajan ekvivalenttitasoiksi.

Lisäksi valittajat ovat vaatineet melumittauskustannusten korvaamista.

Asiassa on toimitettava katselmus ja suullinen käsittely.

Valittajat ovat uudistaneet asiassa aikaisemmin esittämänsä perusteet ja lisäksi esittäneet vaatimustensa tueksi muun ohella seuraavaa:

Pansion satama rakennettiin ilman vesioikeuden lupaa. Sataman toiminta aloitettiin vuonna 1998 ilman ympäristölupaa. Satamassa ei sittemmin 17 vuoden kuluessa tehtyjen meluntorjuntatoimien jälkeenkään ole saavutettu voimassa olevassa ympäristöluvassa asetettuja melun raja-arvoja. Nyt sataman toimintaa laajennettaisiin alle 200 metrin päähän lähimmästä, Ruissalossa olevasta kiinteistöstä sijoitettavalla ro-ro-laiturilla.

Vuoden 1999 jälkeen on tehty 27 mittausta, jotka ovat kestäneet ympäristöluvan mukaisen kokonaisen päiväjakson (15 tuntia) tai yöjakson (9 tuntia). Laivan satamassa käynnistä on aina aiheutunut melurajan ylittyminen, vaikka mittaukset on tehty normaaleissa sää- ja jääolosuhteissa.

Hallinto-oikeuden päätöksessä on viitattu muun muassa melumallinnuksiin ja meluntorjuntatoimiin, mutta todellisten mittausten selvä ja yhtenäinen tulos laivojen vaikutuksesta melutasoon on ilmeisesti sivuutettu.

Ympäristöluvan myöntäminen ei ole perustunut mittaustulosten objektiiviseen tarkasteluun, vaan melumallinnusten epävarmoihin olettamuksiin. Päätös ei näin ollen perustu laissa edellytettyyn riittävään, objektiiviseen arvioon.

Hakemuksen mukainen sataman laajentaminen nostaisi entisestään melutasoja alueella, jolla voimassa olevassa ympäristöluvassa asetettujen melun raja-arvojen on osoitettu toistuvasti ylittyvän. Melumittaukset osoittavat, että hallinto-oikeuden äänestyksen jälkeen syntynyt päätös perustuu väärään tulkintaan tausta- ja kokonaismelusta alueella ja virheelliseen arvioon mahdollisuuksista suunnitelluin torjuntatoimin vaikuttaa melutasoon. Ei ole näytetty, miten melutasoon vaikuttaminen melun lisääntyessä onnistuisi, kun vaikuttaminen ei ole 17 vuoden kuluessa onnistunut melutason ollessa nykyisellään. Ro-ro-laiturin rakentaminen ei pienennä melutasoa. Toiminnan laajetessa melun rajoittamisen tarve päinvastoin lisääntyy. Selvitys melun torjunnan tehostumisesta on riittämätön varsinkin, kun lupamääräyksissä ei ole edellytetty vanhojen toimintojen rajoittamista tai niitä koskevia uu³sia meluntorjuntatoimia.

Koska paikalla todellisuudessa vallitsevan tilanteen osoittavia mittaustuloksia on runsaasti ja niitä on asian käsittelyn aikana tuotu esiin, ne olisi tullut ottaa huomioon melumallinnusten rinnalla. Koska näin ei ole tehty, arvio meluvaikutuksista ei ole kokonaisvaltainen ja objektiivinen. Näin on syntynyt väärä käsitys myös taustamelun osuudesta alueella. Mittausten mukaan taustamelutasot Ruissalossa sijaitsevilla kiinteistöillä ovat matalia. Sääolojen ollessa normaalit pelkästään taustamelutasot eivät ylitä ympäristöluvan mukaisia raja-arvoja. Mittaukset myös osoittavat, miten laivan saapuessa satamaan melutaso nousee huomattavasti ja ympäristöluvan mukainen raja-arvo ylittyy. Mittaustulokset ovat yksiselitteisiä ja poikkeavat huomattavasti luvan hakijan esittämien mallinnusten tuloksista. Hakijan esittämien arvioiden asian käsittelyn kuluessa ilmennyt epäluotettavuus olisi tullut ottaa huomioon.

Kun toiminnanharjoittajan pitempikestoisista melumittauksista (Envimetria 1999) ilmeni, että melun raja-arvot ylittyvät Ruissalossa, toiminnanharjoittaja on mittausten sijasta esittänyt mallinnuksia. Ekvivalenttisen melutason mittauskäyrät ovat vuodesta toiseen osoittaneet melutason Ruissalon lähimmillä kiinteistöillä lähes poikkeuksetta nousevan hyvin voimakkaasti, kun laiva saapuu satamaan. Jotta melutason nousu ei näkyisi, toiminnanharjoittajan mittaustulokset ovat yleensä olleet vain siltä ajalta, kun laiva on satamassa.

Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, ettei toiminnanharjoittaja ole nykyisen ympäristöluvan vuonna 2004 tapahtuneen lainvoimaiseksi tulon jälkeen pystynyt esittämään ainoatakaan lupamääräyksen mukaisen päivä- tai yöjakson käsittävää mittaustulosta, jonka mukaan melutaso olisi jäänyt alle raja-arvon. Toiminnanharjoittajan väittämät raja-arvojen alitukset perustuvat siis lyhytkestoisiin mittauksiin. Hallintopakkoasiassa on ilmennyt, että raja-arvot on ylitetty ja että toiminnanharjoittaja on hallintopakkopäätöksestä ja valvovan viranomaisen kielloista huolimatta antanut ylitysten jatkua. Toiminnanharjoittaja ei ole ryhtynyt hallintopakkopäätöksessä edellytettyihin meluntorjuntatoimiin. Pitkäkestoiset melumittaukset on jätetty tekemättä ja meluaita rakentamatta.

Hallinto-oikeus on viitannut korkeimman hallinto-oikeuden 28.2.2014 antaman päätöksen perustelujen lausumaan, jonka mukaan Ruissalossa ilmenevä melu muodostuu suurelta osin kaupunkiliikenteestä ja muusta taustamelusta. Lausuma ei pidä paikkaansa niiden noin kymmenen Ruissalossa olevan kiinteistön osalta, jotka sijaitsevat Pansion sataman edessä Ruissalon pohjoisrannalla. Kuten alueella tehdyt pitkäkestoisemmat mittaukset osoittavat, mainitun alueen ekvivalenttinen melutaso jää alle luonnonsuojelualueita koskevien raja-arvojen, mutta nousee merkittävästi laivojen käydessä satamassa. Jos korkeimman hallinto-oikeuden lausuma taustamelun osuudesta pitäisi paikkansa, melu ei lisääntyisi moninkertaiseksi (10–20 dB logaritmisella asteikolla) laivojen saapuessa satamaan.

Aluehallintoviraston ja hallinto-oikeuden päätöksissä ei ole arvioitu, miten ekvivalenttisen melun laskeminen normaalista käytännöstä poiketen viikkotasolla vaikuttaa meluhaittoihin. Päätöksen mukainen viikkotasolla laskeminen tarkoittaa, että esimerkiksi yöaikainen melu voi ylittää 40 dB:n rajan jopa 12 dB:llä niin, että se kuitenkin alittaa viikkokeskiarvon 40 dB. Useampi lyhytkestoinen erittäin korkea melutaso olisi mahdollinen usean yön aikana viikkokeskiarvon 40 dB kuitenkin alittuessa. Tätä vaikutusta ei ole otettu päätöksissä huomioon. Tarkoituksena ei voi olla, että laskeminen tehdään viikkotasolla, jotta melun päivä- ja yöohjearvon selvästi ylittyessä melulle asetettu raja-arvo kuitenkin alittuu.

Melutason yhteys laivaliikenteeseen ilmenee mittaustuloksista selvästi. Tuon yhteyden vuoksi meluntorjuntatoimet, jotka eivät kohdistu laivoihin, eivät myöskään estä meluhaittaa. Maasähkön rakentaminen uuden ro-ro-laiturin yhteyteen ei yksin riitä alentamaan melutasoa. Lisäksi määräys ei ole pakottava, vaan laivat saisivat käyttää laituria käyttämättä maasähköä.

Korkein hallinto-oikeus on voimassa olevaa ympäristölupaa koskevassa päätöksessään 14.1.2004 taltionumero 48 katsonut selvitysten osoittavan, että melun raja-arvot eivät tule Ruissalon pohjoisrannalla ylittymään. Korkeimman hallinto-oikeuden käsitys on osoittautunut sittemmin hallintopakkoasian yhteydessä vääräksi. Melutason on todettu toistuvasti ylittyvän. Korkein hallinto-oikeus on ilmeisesti asiakirjojen perusteella saanut mainitusta päätöksestään ilmenevän väärän kuvan melutilanteesta, minkä vuoksi katselmuksen toimittaminen Ruissalossa, vastapäätä satamaa sijaitsevalla alueella on tarpeellista. Suullista käsittelyä tarvitaan sen selvittämiseksi, mistä johtuvat väärät käsitykset melutilanteesta ja sataman vaikutuksesta. Korkein hallinto-oikeus ei ole satamaa koskevien lupien 17 vuotta kestäneen käsittelyn aikana käynyt alueella kertaakaan, mikä voi vakavasti loukata haitankärsijöiden oikeutta. Katselmus ja suullinen käsittely ovat tarpeen, jotta asian virheellinen arviointi ei toistu.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue on lausuntonaan valituksen johdosta todennut, ettei sillä ole lisättävää siihen, mitä valituksenalaisessa päätöksessä on lausuttu ja aikaisemmissa lausunnoissa esitetty.

Turun kaupungin ympäristötoimiala, ympäristönsuojelu on vastineessaan todennut, ettei valituksessa ole ilmennyt mitään sellaista uutta, että kaupungin ympäristönsuojelu antaisi siitä vastinetta.

Turun kaupungin ympäristötoimiala, ympäristöterveydenhuolto on vastineessaan muun ohella todennut, että valitus koskee pääasiassa ympäristömelua. Melun osalta ympäristöterveydenhuollon pääasiallinen toiminta-alue on asuntojen sisämelu ja siitä aiheutuva terveyshaitta. Asunnon sisällä ei ole tehty melumittauksia. Meluarvot ulkona lähimpien kiinteistöjen pihalla ovat pääsääntöisesti olleet alle 50 dB(A) Leq. Korkein mitattu arvo on ollut 58 dB(A) Leq. Normaalisti asuntojen äänieristys on yli 35 dB. Näin ollen asunnon sisämelu jää todennäköisesti alle ohjearvon 30 dB(A) Leq yöaikana. Käytössä olevien tietojen pohjalta ympäristöterveydenhuolto on kantanaan esittänyt, ettei Pansion sataman melusta aiheudu terveyshaittaa.

Turun Satama Oy on vastineessaan vaatinut, että valitus hylätään. Yhtiö on viitannut asiassa aikaisemmin esittämäänsä sekä korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen 28.2.2014 taltionumero 608 ja sen perusteluihin. Valituksessa ei ole esitetty uusia asiaan vaikuttavia seikkoja.

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on ilmoittanut, ettei se anna asiassa lausuntoa.

A ja B ovat lausunnon ja vastineiden johdosta antamassaan vastaselityksessä esittäneet muun ohella, että Ruissalon kiinteistöt on rakennettu 1800-luvulla, minkä vuoksi niiden äänieristys on todennäköisesti alle tason 35 dB. Asiassa on esitetty selvitys valittajien asunnossa tehdyistä mittauksista. Tulosten mukaan melutaso sisällä asunnossa ylitti yöaikaisen ohjearvon 30 dB. Kaupungin ympäristöterveydenhuollon lausunto perustuu olettamuksiin ja on virheellinen. Lausunto myös osaltaan osoittaa, että katselmus ja suullinen käsittely ovat tarpeen, jotta asian oikeudenmukainen käsittely tulee taatuksi. Katselmuksessa tulisi myös tutustua lausuntojen mukaiseen "lähimpään luonnonsuojelualueeseen". Tuo paikka sijaitsee 1,5 kilometrin päässä satamasta, ja Ruissalossa lähinnä satamaa sijaitsevat kiinteistöt sijaitsevat 1,5–2 kilometrin päässä tuosta "lähimmästä luonnonsuojelualueesta".

Jo voimassa olevan ympäristöluvan mukaiset melun raja-arvot ovat toistuvasti ylittyneet. Laajennettu toiminta lisää päästöjä. Luvan edellytyksiä ei ole, joten hakemus on hylättävä.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

1. Vaatimus suullisen käsittelyn ja katselmuksen toimittamisesta hylätään.

2. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.

Perustelut

1. Hallintolainkäyttölain 37 §:n 1 momentin mukaan asian selvittämiseksi toimitetaan tarvittaessa suullinen käsittely. Mainitun lain 41 §:n mukaan asian selvittämiseksi voidaan toimittaa katselmus.

A ja B ovat valituksessaan korkeimmalle hallinto-oikeudelle vaatineet hakemuksen hylkäämistä erityisesti sillä perusteella, että annetut lupamääräykset eivät ole riittäviä laajennettavasta toiminnasta aiheutuvien meluhaittojen ehkäisemiseksi. Melutilanteen selvittämiseksi ja melutilannetta koskevien virheellisten käsitysten oikaisemiseksi he ovat vaatineet, että korkein hallinto-oikeus toimittaa suullisen käsittelyn ja katselmuksen.

Korkein hallinto-oikeus on asian edellisessä vaiheessa antamansa päätöksen 28.12.2014 taltionumero 608 perusteluissa viitannut hallinto-oikeuden asiassa toimittamaan suulliseen käsittelyyn ja katselmukseen ja alueella pitkään jatkuneeseen satamatoimintaan sekä käytettävissä olevaan laajaan asiakirja-aineistoon ja lausunut, ettei suullisella käsittelyllä ja katselmuksella ole meluntorjuntaan liittyvien kysymysten oikeudellisen arvioimisen kannalta ratkaisevaa merkitystä.

Samoilla perusteilla suullista käsittelyä ja katselmusta koskeva vaatimus on tämän asian yhteydessä hylättävä.

2. Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Vesa-Pekka Nuotio, Kari Tornikoski, Elina Lampi-Fagerholm ja Maarit Lindroos sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Juha Kaila ja Rauno Pääkkönen. Asian esittelijä Petri Leinonen.