Muu päätös 2042/2016

Asia Ympäristölupaa koskevat valitukset

Valittajat 1. A ja B

2. C

3. D

4. Lännen Kivijaloste Oy

5. E, F ja G H:n kuolinpesän osakkaina sekä E omasta puolestaan

Päätös, jota valitukset koskevat

Vaasan hallinto-oikeus 15.10.2015 n:o 15/0485/1

Asian aikaisempi käsittely

Lapuan ympäristöinsinööri on 30.6.2014 (§ 1) tekemällään ja 1.7.2014 annetulla päätöksellään asiakirjoista tarkemmin ilmenevien aikaisempien vaiheiden jälkeen myöntänyt Lännen Kivijaloste Oy:lle ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 §:n mukaisen, toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan kallion louhintaan ja murskaukseen Lapuan kaupungin Kirkonkylän kylään tilalle Telakallio RN:o 147:0. Toiminnan tulee olla hakemuksen mukaista ja toiminnassa tulee noudattaa seuraavia lupamääräyksiä:

Toiminta-ajat

1. Toimintaa voidaan harjoittaa toimintapäivinä maanantaista perjantaihin seuraavasti:

- murskaus klo 7–21

- poraaminen klo 7–21

- rikotus klo 8–18

- räjäytykset klo 8–18

- kuormaaminen klo 6–22

Toimintaa ei saa harjoittaa viikonloppuisin eikä arkipyhinä lukuun ottamatta valmiin murskeen kuormaamista kasalta poisvietäväksi. Kuormaaminen kasalta poisvietäväksi on mahdollista lauantaisin klo 7–15.

Pölyn rajoittaminen

2. Murskauslaitos on sijoitettava louhosmontun pohjalle. Murskaamosta muodostuvan pölyn joutumista ympäristöön on estettävä kastelemalla tai koteloimalla päästölähteet kattavasti ja tiiviisti taikka käyttämällä muuta pölyn torjumisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Varastokasat ja ajoneuvojen kuormat on tarvittaessa kasteltava ja pölyn leviäminen ajoneuvoista toiminta-alueen ulkopuolelle on estettävä.

Kiven porauksessa syntyvän pölyn leviämistä on estettävä sijoittamalla porausvaunuihin pölynkeräyslaitteet tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

Kuormattavan ja murskauslaitteiston kuljettimelta varastokasaan putoavan kiviaineksen pölyämistä on estettävä säätämällä putoamiskorkeus mahdollisimman pieneksi, kiinnittämällä murskauslaitteiston kuljettimien päähän pölyämistä estävät suojat tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

Melun torjunta

3. Melulähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Raaka-aine-, pintamaa- ja tuotevarastokasat on pidettävä melun leviämisen estämisen kannalta riittävän korkeina ja ne on sijoitettava siten, että melun leviäminen melulle alttiisiin kohteisiin estyy. Melua on torjuttava koteloinnein, kumituksin tai muilla vastaavilla ääniteknisesti parhailla meluntorjuntatoimilla. Meluesteet on rakennettava melulähteen välittömään läheisyyteen. Koneiden ja laitteiden kunnossapidosta on huolehdittava. Toiminta-alueella siirtokuljetusmatkat on suunniteltava mahdollisimman lyhyiksi.

4. Toiminnasta syntyvä melu ei saa häiriöille alttiissa kohteissa ylittää melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädettyjä ulkomelun ohjearvoja. Asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7–22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22–7) 50 dB.

5. Kiviaineksen irti louhinnat tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että räjäytysten tärinävaikutukset lähimpiin häiriintyviin kohteisiin ovat mahdollisimman pienet. Tärinää on tarkkailtava alle 500 metrin etäisyydellä sijaitsevista asuinrakennuksista rakennuksiin kiinnitettävillä tärinämittareilla, mikäli kiinteistöjen omistajat sen sallivat. Valvontaviranomainen voi perustellusta syystä antaa räjäytystyötä ja tärinää koskevia lisämääräyksiä.

Maaperän ja pohjaveden suojelu

6. Polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estettävä.

Tukitoiminta-alueiden maarakenteet on tiivistettävä siten, että polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estetty.

Poltto- ja voiteluaineiden sekä kemikaalien varastointi- ja käsittelyalueiden on oltava nesteitä läpäisemättömiä ja reunoiltaan korotettuja. Polttoainesäiliöiden on oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valuma-altaallisia säiliöitä ja niiden on kestettävä mekaanista ja kemiallista rasitusta. Säiliöt on varustettava ylitäytönestimillä ja tankkauslaitteistot lukittavilla sulkuventtiileillä.

Kuormauskalustoa tankattaessa ja huollettaessa on huolehdittava siitä, että polttoaineita tai muita pilaantumisen vaaraa aiheuttavia aineita ei pääse maaperään tai pohjaveteen.

Pölynsidonta- ja liukkaudentorjunta-aineita sekä räjähteitä ei saa käyttää siten, että niistä voi aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa.

7. Laitosalueella saa säilyttää ainoastaan murskaus- ja louhintatyöhön liittyvää kalustoa. Sellaisia työkoneiden huoltotoimenpiteitä, joista saattaa aiheutua päästöjä ympäristöön, ei saa suorittaa toiminta-alueella.

Toiminta-alueelta muodostuvat pintavedet

8. Toiminta on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu pintavesien tai kaivojen pilaantumista. Tuotantoalueen pintavedet on ohjattava siten, että toiminta-alueen pintavedet johdetaan mitoitukseltaan riittävään laskeu-tusaltaaseen ennen vesien johtamista pois toiminta-alueelta. Laskeutusaltaan mitoituksessa ja käytössä tulee ottaa huomioon rankkasateiden aiheuttamat virtausmuutokset siten, että niistä ei aiheudu kiintoaineksen huuhtoutumista. Laskeutusaltaan mitoituslaskelmat tulee toimittaa ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toiminnan aloittamista. Viranomainen voi suunnitelman johdosta antaa tarkentavia määräyksiä.

Laskeutusallas on pidettävä kunnossa ja niihin kertyvä kiintoaines on poistettava riittävän usein.

9. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava siitä, että veden pumppaaminen ei aiheuta haittoja alapuolisille maanomistajille. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava alapuolisen ojaston kuntoa ja ryhdyttävä tarvittaessa toimenpiteisiin haitan poistamiseksi.

10. Pintavesien valunta hankealueelle tulee estää ja johtaa penkerein ja painantein alueen ojastoon.

Jätteet

11. Toiminta-alueen jätehuolto on järjestettävä jätelain (646/2011) ja sen nojalla annettujen säädösten mukaisesti siten, että toiminnasta ei aiheudu ympäristön roskaantumista, maaperän pilaantumista eikä haittaa terveydelle tai ympäristölle.

12. Alueelle ei saa vastaanottaa jätteitä eikä aluetta saa käyttää maankaatopaikkana ellei siihen ole ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa. Toiminnassa syntyvät jätteet on lajiteltava. Jätteet saa luovuttaa ainoastaan jätelain 29 §:n mukaiselle vastaanottajalle. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa jätteistä. Kirjanpitoon on sisällytettävä tiedot syntyneen, kerätyn ja poiskuljetetun jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä ja toimituspaikasta sekä jätteen kuljetuksesta ja käsittelystä. Kirjanpitotiedot on säilytettävä kuusi vuotta mahdollista viranomaistarkastusta varten.

13. Vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa keskenään tai muihin jätteisiin. Vaaralliset jätteet on varastoitava lukitussa tilassa tiiviillä alustalla sekä laatua ja vaarallisuutta osoittavilla merkinnöillä varustetuissa tiiviisti suljetuissa astioissa tai säiliöissä. Vaaralliset jätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jaetta. Siirtoa varten on laadittava siirtoasiakirja, joka annetaan jätteen kuljettajalle luovutettavaksi edelleen vaarallisen jätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä viiden vuoden ajan. Vaaralliset jätteet tulee toimittaa luvalliseen vastaanottopaikkaan vähintään kerran vuodessa.

Onnettomuuksiin ja häiriötilanteisiin varautuminen

14. Mahdollisista onnettomuus- ja häiriötilanteista tulee ilmoittaa välittömästi Lapuan kaupungin ympäristöinsinöörille.

15. Toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä viipymättä onnettomuuden tai häiriötilanteen edellyttämiin torjunta- tai korjaustoimiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Aiheutuneiden ympäristövaikutusten selvittäminen on aloitettava tilanteen edellyttämässä laajuudessa valvontaviranomaisen kanssa sovittavalla tavalla. Lisäksi on tehtävä korjaavat toimenpiteet vastaavan tapauksen toistumisen estämiseksi.

Toiminnanharjoittajan on huolehdittava toiminta-alueen rakenteiden ja laitteistojen huollosta ja kunnossapidosta siten, että ne eivät käytön aikana vioitu tai muutu siten, että toiminnasta aiheutuvien ympäristö- tai terveysvahinkojen riski lisääntyy.

Onnettomuus- ja häiriötilanteita varten toiminta-alueella on oltava riittävä alkusammutus- ja vuotojen torjuntakalusto. Laitteiden läheisyydessä on oltava hätäkytkimet sekä ohjeet menettelystä vuoto- ja tulipalotapauksissa.

Onnettomuuksista ja häiriötilanteista aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi poltto- ja voiteluaineet sekä muut kemikaalit on säilytettävä turvallisesti. Alueella olevat tiet on suunniteltava ja rakennettava pelastusajoneuvoille soveltuviksi.

Onnettomuus- ja häiriötilanteita varten toiminnalle on nimettävä vastuuhenkilö, jonka yhteystiedot on ilmoitettava valvontaviranomaiselle ennen toiminnan aloittamista. Yhteystiedot on pidettävä ajantasaisina.

16. Ulkopuolisten pääsy toiminta-alueelle on estettävä.

17. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia siitä, että toiminta-alueella mahdollisesti toimivat urakoitsijat ovat tietoisia ympäristölupapäätöksestä ja sen lupamääräyksistä ja toimivat ympäristölupapäätöksen mukaisesti.

Toiminnan tarkkailu ja ilmoitusvelvollisuus

18. Hankealueen läheisyydessä olevasta, käytössä olevasta, yksityisestä kaivosta tulee ottaa vesinäytteet ja mitata kaivon vedenpinta ennen toiminnan aloittamista, mikäli kaivon omistaja sen sallii. Vesinäyte tulee tutkia sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 401/2001 mukaisesti. Pohjaveden pinnan tasoa tulee seurata säännöllisesti neljä kertaa vuodessa. Tulokset vesinäytteistä ja pohjaveden korkeuksista (N60- tai N2000-järjestelmässä) tulee toimittaa havaintopaikkatietoineen vuosittain valvovalle viranomaiselle ja tiedoksi myös ELY-keskuksen vesihuoltoryhmälle sekä Lapuan kaupungin terveydensuojeluviranomaiselle.

19. Toiminnanharjoittajan tulee selvittää toiminnan melutaso kertaluonteisilla mittauksilla 3 kuukauden kuluessa toiminnan aloittamisen jälkeen. Mittaukset tulee suorittaa ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. Mittaukset on suoritettava silloin, kun toiminta-alueella on sekä murskausta että kiven rikotusta. Mittaussuunnitelma tulee toimittaa vähintään 2 viikkoa ennen mittausta Lapuan kaupungin ympäristöinsinöörille tarkastettavaksi. Mittausraportti suoritetuista mittauksista tulee toimittaa kuukauden kuluessa mittausten suorittamisesta Lapuan kaupungin ympäristöinsinöörille. Mittausraportissa tulee ottaa huomioon, että luonteeltaan iskumaiseen tai kapeakaistaiseen mittaustulokseen lisätään 5 dB ennen sen vertaamista ohjearvoon. Tarvittaessa ympäristöinsinööri voi erikseen antaa määräyksiä tarvittavista lisämittauksista.

20. Toiminnanharjoittajan tulee selvittää toiminnan aiheuttamat hiukkaspäästöt (hengitettävät hiukkaset PM10) 6 kuukauden kuluessa toiminnan aloittamisesta. Mittaukset tulee suorittaa ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. Mittaukset on suoritettava silloin, kun toiminta-alueella on sekä murskausta että porausta.

Mittaussuunnitelma tulee toimittaa vähintään 2 viikkoa ennen mittausta Lapuan kaupungin ympäristöinsinöörille tarkastettavaksi. Mittausraportti suoritetuista mittauksista tulee toimittaa kuukauden kuluessa mittausten suorittamisesta Lapuan kaupungin ympäristöinsinöörille. Tarvittaessa ympäristöinsinööri voi erikseen antaa määräyksiä tarvittavista lisämittauksista.

Mittauspaikka tulee valita siten, että se kuvaa lähimmille, alle 500 metrin etäisyydellä toiminta-alueen rajasta sijaitseville, häiriintyville kohteille mahdollisesta pölyämisestä aiheutuvaa pölyhaittaa. Mittausjakson pituuden tulee olla riittävä, jotta pitoisuusmittauksen tuloksia voidaan verrata ilmanlaadusta annettuun valtioneuvoston asetukseen (711/2001). Hiukkaspäästöjen tulee alittaa hiukkasille valtioneuvoston asetuksessa annettu raja-arvo.

21. Toiminnasta pidetään käyttöpäiväkirjaa. Käyttöpäiväkirjasta tulee ilmetä ainakin räjäytysten suorittamisajat ja käytettyjen räjähdysaineiden määrät sekä murskauslaitoksen käyntiajat, käytettyjen polttoaineiden määrät, tuotantomäärät ja tuotteiden toimituspaikka. Lisäksi tulee ilmetä jätteiden laatu, määrä ja toimituspaikka. Vuosiyhteenveto tiedoista toimitetaan Lapuan kaupungin ympäristölautakunnalle vuosittain helmikuun loppuun mennessä.

22. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa viikkoa ennen vuosittaista toiminnan aloittamista ympäristöinsinöörille murskausaseman toiminnan aloittamis- ja lopettamisajankohdista alku- ja lopputarkastusta varten.

Toiminnan lopettaminen

23. Luvan saaneen on viipymättä ilmoitettava lupaviranomaiselle toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta lopettamisesta.

24. Toiminnan päätyttyä alue on viipymättä saatettava sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu käytöstä poistamisen jälkeen maaperän pilaantumista, ympäristön roskaantumista tai muuta siihen rinnastettavaa haittaa tai vaaraa. Alueelta on poistettava kaikki toimintaan liittyvät laitteet ja varusteet. Toiminta-alue on siistittävä ja alueelle varastoidut jätteet on toimitettava hyödynnettäviksi tai käsiteltäviksi siten kuin siitä jätelaissa säädetään. Toiminnanharjoittajan tulee pyytää ympäristönsuojeluviranomaiselta lopputarkastusta.

Parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltaminen

25. Luvan haltijan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan taloudellisesti käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon.

Ympäristöinsinööri on perustellut ratkaisuaan muun muassa seuraavasti:

Toiminta sijoittuu Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa kalliokiviaineksen ottoalueeksi tarkoitetulle alueelle. Alueella on noin 0,3 hehtaarin vanha louhoskuoppa, joten toiminta voidaan aloittaa toimien louhoksen pohjalla.

Kivenlouhimo, muu kivenlouhinta ja kivenmurskaamo on valtioneuvoston asetuksen (800/2010) mukaan sijoitettava siten, että melua tai pölyä aiheuttavan toiminnon etäisyys asumiseen tai loma-asumiseen käytettävään rakennukseen tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan oleskeluun tarkoitettuun piha-alueeseen tai muuhun häiriölle alttiiseen kohteeseen on vähintään 300 metriä. Lähimmät 2 asuinrakennusta sijaitsevat noin 330 metrin etäisyydellä tuotantoalueen kiinteistön rajasta. Lisäksi alle 500 metrin etäisyydellä sijaitsee yksi asuinrakennus noin 420 metrin etäisyydellä tuotantoalueen kiinteistön rajasta.

Valtioneuvoston asetuksen mukaan, jos maasto-olosuhteet ovat erityisen suojaavat ja toiminnanharjoittaja voi sijoittamalla murskaamo rakennukseen tai muita melua tehokkaasti vähentäviä teknisiä keinoja käyttäen luotettavasti ja ympäristölupaviranomaisen hyväksymällä tavalla osoittaa, että toiminta täyttää häiriöille alttiissa kohteessa 7 §:n vaatimukset melutason arvoista, voidaan ympäristöluvassa sallia murskaus myös lauantaisin kello 7.00–18.00 välisenä aikana. Ympäristöluvassa voidaan lisäksi erityisistä syistä sallia kuormaus ja kuljetus lauantaisin kello 7.00–18.00 välisenä aikana. Lisäksi tällöin ympäristöluvassa ei tarvitsisi asettaa määräyksiä melun tarkkailusta. Toiminnanharjoittajan esittämän meluselvityksen mukaan toiminta täyttää lähimmässä häiriintyvässä kohteessa asetuksen 7 §:n mukaiset vaatimukset melutason ohjearvoista, joten toiminta voitaisiin sallia edellä mainitulla tavalla. Suurin osa toiminnalle häiriintyvistä kohteista sijaitsee siten, että louhinnan edetessä alueella lounaaseen asutukseen nähden jää suojaava kalliorintaus vaimentamaan toiminnasta aiheutuvaa melua ja ehkäisemään pölyn leviämistä lähimpiin häiriintyviin kohteisiin.

Ympäristöinsinööri on edellä mainitusta huolimatta kuitenkin katsonut, että toiminnanharjoittajan on tarpeen noudattaa asetuksen mukaisia perustoiminta-aikoja lukuun ottamatta valmiin murskeen kuormaamista ja poisviemistä lauantaisin klo 7–15 välisenä aikana. Ympäristöinsinööri on myös katsonut, että toiminnan melutaso tulee selvittää todellisissa olosuhteissa valvonnallisista syistä ja melumittausten perusteella on mahdollisuus tarvittaessa antaa lisämääräyksiä, joilla varmistetaan, että lähimmille häiriintyville kohteille ei aiheudu melu- tai pölyhaittoja.

Ympäristöinsinööri on katsonut, että toiminta täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan.

Lupapäätöksessä on otettu huomioon toiminnasta kaava-alueelle ulottuvat ympäristövaikutukset ja toimittaessa lupahakemuksen ja -määräysten mukaisesti toiminnasta ei aiheudu kaava-alueelle sellaisia haittoja, että lupa tulisi evätä. Lähin Lapuan kaupungin kaava-alue sijaitsee 800 metrin etäisyydellä. Meluselvityksen mukaan kyseisellä alueella melutason ohjearvot eivät ylity.

Aikaisemman lupapäätöksen jälkeen alueelle on hyväksytty uusi asemakaava. Asemakaava-alueen etäisyys toiminta-alueen kiinteistön rajasta on noin 800 metriä. Lisäksi yleiskaava on hyväksytty siten, että osa yleiskaava-alueen mukaisesta alueesta on oikeusvaikutteista ja osa oikeusvaikutuksetonta aluetta. Toiminta-alueelta on yleiskaavan oikeusvaikutteiselle alueelle etäisyyttä noin kilometri. Lapuan kaupungin strategian mukaiset asuntoalueet eivät tule sijoittumaan alle 300 metrin etäisyydelle toiminta-alueen kiinteistön rajoista.

Toiminta ei sijaitse pohjavesialueella.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on 25.6.2014 antamassaan lausunnossaan todennut, että se ei pidä vesilain (587/2011) 3 luvun mukaista lupaa hankkeessa tarpeellisena.

Toiminnanharjoittaja on toimittanut Vaasan hallinto-oikeuden aiemmassa päätöksessä edellytetyt hakemuksen täydennykset 17.5.2014. Toiminnanharjoittaja on liittänyt lupahakemukseensa muun muassa maa-ainesluvan liitteineen, Thermopolis Oy:n laatiman laskennallisen meluselvityksen, Aluetekniikka Oy:n laatiman tutkimusselvityksen, toiminta-alueen sijaintia kuvaavan kartan sekä kirjallisen selvityksen pölyntorjunnasta, tankkausalueiden ja murskausalueiden toteutuksesta vuotojen varalle, tukitoimintojen, murskeen varastoalueiden, murskauspisteen ja polttoainesäiliöiden sijoituspaikoista, selvityksen tärinänrajoittamistoimenpiteistä alle 500 metrin etäisyydellä olevista kiinteistöistä sekä selvityksen alle 500 metrin etäisyydellä sijaitsevista kiinteistöistä.

Ympäristöinsinööri on katsonut, että hakijan esittämien lisäselvitysten perusteella voidaan luotettavasti arvioida toiminnan vaikutuksia ympäristöön ja arvioida, täyttääkö toiminta luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on myös lausunnossaan katsonut, että hakijan esittämät lisäselvitykset ovat riittävät.

Valtioneuvoston asetuksen 800/2010 perustelumuistion mukaan melua ja pölyä aiheuttavia toimintoja ei saa sijoittaa alle 300 metrin päähän häiriöille alttiista kohteista. Etäisyys arvioidaan häiriölähteestä, ei esimerkiksi toiminta-alueen rajasta. Kyseessä olevalla alueella etäisyysvaatimus täyttyy myös toiminta-alueen rajasta.

Toiminta-alueella jää noin 10–20 metriä korkea kalliorintaus suojaamaan pääasialliseen asutukseen nähden.

Koska kolme asuinrakennusta sijaitsee alle 500 metrin etäisyydellä, toiminta-aikoja on rajoitettu asetuksen mukaisesti.

Valtioneuvoston asetuksen mukaan luvassa voidaan määrätä toimista, jotka ovat tarpeen kiintoaineen käsittelemiseksi ennen alueelle kertyneen veden päätymistä ympäristöön. Kiintoaineen samentavaa vaikutusta vesistössä voidaan ehkäistä erottamalla kiintoaine vedestä laskeutusaltaissa ennen veden johtamista maastoon tai vesistöön. Nykyisellä toiminta-alueella on laskeutusalueeksi soveltuva allas, jota toiminnanharjoittaja voi hyödyntää jatkaessaan louhintaa suunnitellun mukaisesti toiminta-alueella lounaaseen. Toiminnanharjoittajan tulee selvittää, miten iso allasalue tulee rajata laskeutuskäyttöön ennen toiminnan aloittamista. Nykyinen maanpinta rajoittaa luontaisesti altaasta poistuvan veden määrää alapuolisessa ojastossa.

Lupamääräysten perusteluissa ympäristöinsinööri on muun muassa todennut, että pintavesien ja kaivojen pilaantumisen ehkäisemiseksi on annettu määräys alueelta muodostuvien pintavesien johtamiseksi alapuoliseen vesistöön laskeutusaltaan kautta. Pinta- ja valumavesien riittävän käsittelyn varmistamiseksi luvassa on annettu laskeutusaltaita koskevat suunnittelu- ja kunnossapitovelvoitteet. Suunnitelmien johdosta viranomaisella on mahdollisuus antaa tarkentavia määräyksiä. Toiminnasta ei saa aiheutua haittaa naapureille. Louhoskuopan pintavedet ovat tavallisia valumavesiä ja kiintoaines laskeutuu pohjalle, joten pintavesien kuormituksesta ei arvioida aiheutuvan haittaa alapuolisten kiinteistöjen omistajille. Toiminnanharjoittajalle on kuitenkin tarpeen määrätä tarkkailuvelvoite ja velvoite tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin naapureille mahdollisesti aiheutuvan haitan poistamiseksi. Lisäksi on annettu määräys yläpuolisten pintavesien johtamisesta siten, että pintavesiä ei johdeta maa-ainesten ottoalueen lävitse vesistöön aiheutuvan kuormituksen vähentämiseksi. Toiminnanharjoittajan tulee olla myös selvillä mahdollisesti toimintansa aiheuttamista haitoista alle 500 metrin etäisyydellä sijaitsevaan kaivoon, joten toiminnanharjoittajalle on määrätty tarkkailuvelvoite, jos kaivon omistaja sallii tarkkailun (lupamääräykset 8, 9, 10 ja 18).

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään, siltä osin kuin nyt on kysymys, toimitettuaan asiassa 7.5.2015 katselmuksen, C:n, A:n ja B:n, E:n ja hänen asiakumppaniensa sekä D:n ympäristöinsinöörin päätöksestä tekemien valitusten johdosta muuttanut lupamääräyksiä 1, 3, 8 ja 19 seuraavasti (muutokset ja lisäykset lihavoitu):

Toiminta-ajat

1. Toimintaa voidaan harjoittaa toimintapäivinä maanantaista perjantaihin seuraavasti:

- murskaus klo 7–21

- poraaminen klo 7–21

- rikotus klo 8–18

- räjäytykset klo 8–18

- kuormaaminen klo 6–22

Kallion porausta ei saa suorittaa samanaikaisesti räjäytyksen, rikotuksen tai murskauksen kanssa.

Murskausta, poraamista, rikotusta ja räjäytyksiä ei saa suorittaa kesätauon aikana. Kesätauko alkaa 15.6. ja päättyy 15.8. Toimintaa ei saa harjoittaa viikonloppuisin eikä arkipyhinä lukuun ottamatta valmiin murskeen kuormaamista kasalta poisvietäväksi. Kuormaaminen kasalta poisvietäväksi on mahdollista lauantaisin klo 7–15.

- - - - -

Melun torjunta

3. Melulähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Raaka-aine-, pintamaa- ja tuotevarastokasat on pidettävä melun leviämisen estämisen kannalta riittävän korkeina ja ne on sijoitettava siten, että melun leviäminen melulle alttiisiin kohteisiin estyy. Melua on torjuttava koteloinnein, kumituksin tai muilla vastaavilla ääniteknisesti parhailla meluntorjuntatoimilla. Meluesteet on rakennettava melulähteen välittömään läheisyyteen.

Luvanhakijan tulee esittää lupaviranomaiselle yksityiskohtainen suunnitelma toiminnan alkuvaiheen meluesteistä, kuten esimerkiksi meluseinämästä, joka sijoittuu siten, että se vähentää melun leviämistä kiinteistöllä 408-404-10-144 sijaitsevan asuinrakennuksen suuntaan (D:n talo). Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin lupaviranomainen on hyväksynyt suunnitelman ja melueste on rakennettu hyväksytyn suunnitelman mukaisesti. Lupaviranomainen voi suunnitelman johdosta antaa tarkentavia määräyksiä.

Koneiden ja laitteiden kunnossapidosta on huolehdittava. Toiminta-alueella siirtokuljetusmatkat on suunniteltava mahdollisimman lyhyiksi.

- - - - -

Toiminta-alueelta muodostuvat pintavedet

8. Toiminta on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu pintavesien tai kaivojen pilaantumista. Tuotantoalueen pintavedet on ohjattava siten, että toiminta-alueen pintavedet johdetaan mitoitukseltaan riittävään laskeu-tusaltaaseen ennen vesien johtamista pois toiminta-alueelta. Laskeutusaltaan mitoituksessa ja käytössä tulee ottaa huomioon rankkasateiden aiheuttamat virtausmuutokset siten, että niistä ei aiheudu kiintoaineksen huuhtoutumista. Suunnitelma laskeutusaltaan toteutuksesta ja sijainnista sekä sen mitoituslaskelmat tulee toimittaa lupaviranomaiselle hyväksyttäväksi ennen toiminnan aloittamista. Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin lupaviranomainen on hyväksynyt suunnitelman ja laskeutusallas on rakennettu hyväksytyn suunnitelman mukaisesti.

Lupaviranomainen voi suunnitelman johdosta antaa tarkentavia määräyksiä.

Laskeutusallas on pidettävä kunnossa ja niihin kertyvä kiintoaines on poistettava riittävän usein.

- - - - -

19. Toiminnanharjoittajan tulee selvittää toiminnan melutaso kertaluonteisilla mittauksilla 3 kuukauden kuluessa toiminnan aloittamisen jälkeen. Mittaukset tulee suorittaa ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. Mittaukset on suoritettava silloin, kun toiminta-alueella on sekä murskausta että kiven rikotusta. Porauksen melutaso on mitattava erikseen. Mittaussuunnitelma tulee toimittaa vähintään 2 viikkoa ennen mittausta Lapuan kaupungin ympäristöinsinöörille tarkastettavaksi. Mittausraportti suoritetuista mittauksista tulee toimittaa kuukauden kuluessa mittausten suorittamisesta Lapuan kaupungin ympäristöinsinöörille. Mittausraportissa tulee ottaa huomioon, että luonteeltaan iskumaiseen tai kapeakaistaiseen mittaustulokseen lisätään 5 dB ennen sen vertaamista ohjearvoon. Tarvittaessa ympäristöinsinööri voi erikseen antaa määräyksiä tarvittavista lisämittauksista.

- - - - -

Hallinto-oikeus on muilta osin hylännyt edellä mainittujen valittajien valitukset ympäristöinsinöörin päätöksestä sekä E:n ja hänen asiakumppaneidensa oikeudenkäyntikuluvaatimuksen.

Hallinto-oikeus on perustellut pääasiaratkaisuaan seuraavasti:

Asiassa on kysymys Lännen Kivijaloste Oy:n ympäristölupahakemuksesta, joka koskee kallion louhintaa ja murskausta Lapuan kaupungin Kirkonkylän kylän tilalla Telakallio RN:o 147:0. Toiminta-alueen pohjoiskulmassa on vanha noin 0,3 hehtaarin louhoskuoppa, josta louhintaa on tarkoitus jatkaa.

Muutoksenhakijat omistavat kiinteistöjä toiminta-alueen läheisyydessä. Toiminta-alueesta pohjoiseen, luoteeseen ja länteen sijaitsee muutoksenhakijoina toimivien E:n ja hänen asiakumppaneidensa kiinteistö Lakso RN:o 10:124, jolla on metsää ja peltoa. Toiminta-alueen pohjoispäästä katsottuna luoteeseen sijaitsee D:n talo noin 350–400 metrin etäisyydellä kiinteistöllä Saarniharju RN:o 10:144, välissä on metsää ja peltoa. Toiminta-alueesta länteen/lounaaseen sijaitsee A:n ja B:n talo kiinteistöllä Korpimetsä RN:o 55:49 noin 500–600 metrin etäisyydellä, välissä on metsää. C omistaa kiinteistön toiminta-alueen vaikutuspiirissä, kiinteistöllä ei ole asuinrakennuksia.

Toiminnasta aiheutuvaa melua on arvioitu Thermopolis Oy:n 16.5.2014 päivätyssä meluselvityksessä. Selvityksessä on mallinnettu toiminnan melua siten, että kaikkien murskaukseen liittyvien työvaiheiden ja kuormauksen on oletettu olevan toiminnassa samaan aikaan ja räjäytykset sekä poraukset suoritetaan eri aikaan. Hallinto-oikeuden katselmuksen jälkeen Thermopolis Oy on täydentänyt meluselvitystä 20.5.2015. Hallinto-oikeus on tutustunut alueeseen katselmuksella ja toteaa, että toimittaessa vanhassa louhoskuopassa kallioseinämät muodostavat ainakin 7 metrin korkuisen luontaisen meluesteen A:n ja B:n talon suuntaan, mikä käy ilmi myös Thermopolis Oy:n melumallinnuksesta. D:n talon suuntaan luontaista meluestettä ei alkuvaiheessa ole juuri lainkaan. Vanhan louhoskuopan luoteispuolella luontaista meluestettä on joitakin metrejä kalliota ja lisäksi metsää. Louhoskuopan pohjoispuolella ainoastaan metsä toimii meluesteenä. Toiminta-alueen ja D:n talon välissä on metsän lisäksi peltoa. E ja hänen asiakumppaninsa ovat esittäneet, että he saattavat poistaa puustoa kiinteistöltään.

Muutoksenhakijat ovat esittäneet ja toiminnanharjoittaja on osin myöntänyt, että meluselvityksen maininta 9 metrin luontaisesta meluesteestä on harhaanjohtava. Hallinto-oikeus katsoo jääneen epäselväksi, mihin maininta viittaa tai mihin se perustuu. Hallinto-oikeuden käsityksen mukaan Lännen Kivijaloste Oy ei esitä, että D:n talon suuntaan olisi 9 metrin luontaista meluestettä. Näiltä osin toiminnanharjoittaja on hallinto-oikeudessa tarkentanut esitystään. Tarkennusten jälkeen hallinto-oikeus pitää luotettavana toiminnanharjoittajan toimittamia selvityksiä, joista ilmenee, että melumallinnuksessa on käytetty tietoja maaston todellisista muodoista.

Meluselvityksen liitteissä olevissa melulaskelmissa on esitetty erikseen melutasot murskaus-, poraus- ja räjäytyspäivinä. Eri toimintojen yhtäaikaista melulaskelmaa ei ole eikä rikotusta mainita lainkaan. Kun otetaan huomioon maasto-olosuhteet, hallinto-oikeus pitää luotettavina meluselvityksiä, joiden mukaan A:n ja B:n kiinteistölle kantautuva melu alittaa säädetyt raja-arvot. Meluselvityksen mukaan D:n talon osalta melutaso vaihtelee murskaustoiminnan alku- ja keskivaiheilla 50–55 desibelin välillä. Näiltä osin hallinto-oikeus katsoo, että tuloksiin liittyy epävarmuutta. On mahdollista, että raja-arvot ylittyvät tai toiminnasta aiheutuu muutoin kohtuutonta melurasitusta D:lle. Hakija on ilmoittanut, että alueen meluntorjunta hoidetaan tarvittaessa varastokasojen sijoittelulla. Murskauslaitoksen sijoitukseen varattu alue on etenkin toiminnan alkuvaiheessa hyvin pieni. Hallinto-oikeus on sen vuoksi tarkentanut toiminta-aikoihin liittyvää lupamääräystä 1 ja melun torjuntaan liittyvää lupamääräystä 3. Toiminnanharjoittajan on ennen toiminnan aloittamista toimitettava lupaviranomaiselle hyväksyttäväksi suunnitelma meluesteiden rakentamisesta vanhan louhoskuopan länsi-luoteispuolelle eli D:n talon suuntaan. Hallinto-oikeus on lisäksi täsmentänyt samalle alueelle suunniteltua louhosvesien laskeutusallasta koskevaa lupamääräystä 8. Meluesteitä ja laskeutusallasta koskevat suunnitelmat on käsiteltävä soveltuvin osin kuten lupahakemus.

Toiminnan melurasitusta voidaan vähentää myös rajoittamalla toiminta-aikoja. Toiminnanharjoittaja on hallinto-oikeudessa ilmoittanut suostuvansa noin 1,5-2 kuukauden kesätaukoon, joka olisi mahdollisimman lyhyt ja etukäteen tiedossa. Hallinto-oikeus on rajoittanut toiminta-aikoja siten, että louhintaa ja murskausta ei saa suorittaa aikavälillä 15.6.–15.8. eikä porausta samanaikaisesti räjäytysten, rikotuksen tai murskauksen kanssa.

Valituksenalaiseen päätökseen sisältyy lisäksi lupamääräys 19 melumittauksista ja velvoite ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin mittaustulosten johdosta. Hallinto-oikeus lisää lupamääräykseen maininnan, että myös porauksen aiheuttama melu tulee huomioida mittauksissa, koska poraus on oleellinen osa toimintaa.

Hallinto-oikeus pitää valituksenalaiseen päätökseen sisältyvää lupamääräystä 2 riittävänä pölyhaittojen estämiseksi.

Vesienhallinnan osalta valituksenalaiseen päätökseen sisältyy lupamääräykset 8–10. Hallinto-oikeus on edellä todetuin tavoin tarkentanut lupamääräystä 8. Muutoksenhakijat ovat vedonneet epäselvyyksiin muun muassa laskeutusaltaan osalta. Hallinto-oikeus katsoo, että vesienhallintaan liittyvä suunnitelma laskeutusaltaasta olisi tullut toimittaa lupaviranomaiselle ennen luvan myöntämistä. Kun kuitenkin otetaan huomioon edellä mainitut lupamääräykset, katselmuksella tehdyt havainnot sekä hallinto-oikeudelle toimitetut lisäselvitykset, hallinto-oikeus katsoo, että ilmenneissä epäselvyyksissä ei ole kyse sellaisesta hakemuksen puutteellisuudesta tai lupaviranomaisen virheestä, että ympäristölupapäätös pitäisi tällä perusteella kumota. Näiltä osin hallinto-oikeus on kokonaisarvioinnissa ottanut huomioon myös, että alue on maakuntakaavassa osoitettu kalliokiviainesten ottoalueeksi.

Muutoksenhakijat ovat viitanneet myös siihen mahdollisuuteen, että toiminnassa tarvittava kalusto ei mahdu vanhaan louhoskuoppaan. Ympäristölupapäätöstä koskevassa muutoksenhakumenettelyssä ei arvioida hankkeen toteuttamiskelpoisuutta sinänsä, vaan hakemuksen mukaisen toiminnan aiheuttamia päästöjä ja haittojen torjunta- ja vähentämismahdollisuuksia. Alueella on aikaisemmin ollut vastaavaa toimintaa. Hallinto-oikeus katsoo, että toimintaa on hakemusasiakirjoissa ja muutoin kuvattu siten, että luvan myöntämiselle ei ole estettä. Sen arvioiminen, onko toiminta hakemuksen mukaista, on valvonnallinen asia, jota hallinto-oikeus ei nyt voi arvioida. Asiassa ei voida arvioida sitä, vastaako ympäristölupa maa-aineslupaa.

Kun muutoin otetaan huomioon asiassa saatu selvitys ja hallinto-oikeuden tekemät muutokset ympäristölupaan, hallinto-oikeus katsoo, että ympäristöluvan myöntämiselle ei ole estettä muutoksenhakijoiden esittämillä perusteilla.

= = =

Hallinto-oikeus on perustellut oikeudenkäyntikuluja koskevaa ratkaisuaan seuraavasti:

Kun otetaan huomioon asian laatu ja asiassa annettu ratkaisu, hallinto-oikeus katsoo, ettei ole kohtuutonta, että E asiakumppaneineen joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 35 §, 41 §, 42 §, 43 § ja 55 §

Laki eräistä naapuruussuhteista 17 §

Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta 7 §

Hallintolainkäyttölaki 74 §

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Jaakko Kellosalo, Kari Hauru, Merja Manninen ja Juha Väisänen. Esittelijä Peik Strömsholm.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

1. A ja B ovat valituksessaan vaatineet, että Vaasan hallinto-oikeuden ja Lapuan ympäristöinsinöörin päätökset kumotaan.

Vaatimustensa tueksi he ovat esittäneet muun ohella, että luvanhakija on hakemuksen täydennyksessä 19.5.2014 ilmoittanut etäisyyden olevan D:n taloon 300 metriä ja I:n taloon 350 metriä. Hallinto-oikeus on todennut etäisyyden valittajien (A ja B) taloon olevan 500–600 metriä, vaikka se todellisuudessa on 350–400 metriä. Puolueettoman tahon tulee tarkistaa etäisyydet.

Luvanantaja toimii luvan valvojana. Valvonnan pitäisi olla toisella virkamiehellä.

Hallinto-oikeus on katsonut, että vesienhallintaan liittyvä suunnitelma laskeutusaltaasta olisi tullut toimittaa lupaviranomaiselle ennen luvan myöntämistä. Hallinto-oikeus on tehnyt liikaa sovittelevia ratkaisuja hyväksyessään lupapäätöksissä puuttuvat asiakirjat. Muun muassa näiden epäselvyyksien vuoksi ympäristölupa tulisi kumota.

2. C on valituksessaan vaatinut, että Vaasan hallinto-oikeuden ja Lapuan ympäristöinsinöörin päätökset kumotaan.

Vaatimustensa tueksi hän on uudistanut aikaisemmin lausumansa ja lisäksi esittänyt muun ohella seuraavaa:

Hakija on hallinto-oikeuden 17.1.2014 antaman palautuspäätöksen jälkeen täydentänyt hakemustaan 19.5.2014. Hakijan täydennys on vastannut vain osittain hallinto-oikeuden palautuspäätöksessä edellytettyä lisäselvitystä. Ympäristöinsinööri myönsi kuitenkin luvan puutteista huolimatta ja lisäsi lupaan määräyksen pintavesien johtamisesta laskeutusaltaaseen ennen vesien johtamista pois toiminta-alueelta.

Hakijan toimittamassa täydennyksissä on Thermopolis Oy:n meluselvitys, jossa kohdassa "laskennan lähtötiedot" on ilmoitettu virheellisesti, että lähimpiin asuintaloihin päin on yhdeksän metrin kalliorintaus. Meluselvityksessä myös etäisyydet häiriintyviin asuintaloihin on ilmoitettu liian pitkiksi. Lisäksi on selvitetty vain alkutilanne ja tilanne toiminnan keskivaiheilla. Kuitenkin lopputilanne on tärkein, koska silloin etäisyydet häiriintyviin kohteisiin ovat lyhimmillään. Viranomaiset ovat ilmoittaneet käyneensä paikalla, mutta eivät ole huomanneet kalliorintauksen puuttumista ja hakijan täydennyksen 19.5.2014 liitekartan välimatkojen virheitä ja yhden talon puuttumista. Alueella voimassa olevan maa-ainesluvan mukainen ottoalue rajautuu louhoksen pohjoisreunaan. Sen pohjoispuolelle on kuitenkin porattu kenttä, jossa on reikiä ainakin 1 000 metriä. Se on tarkoitus laukaista vanhaan louhoskaivantoon. Luvanhakija ilmoittanut kentän olevan laatututkimusta. Kun asioihin ei ole puututtu, herää epäilys, onko alueella käyty, vai onko lausunnot annettu pelkästään asiakirjojen perusteella. Tällöin meluselvitys nousee ratkaisevaan asemaan.

Hallinto-oikeuden päätöksessä on pyritty sopuratkaisuun. Luvanhakija ei kuitenkaan ole osoittanut, että toiminta alueella on kaikki lupamääräykset täyttäenkään toteuttamiskelpoinen. Hakijan täydentämät selvitykset ovat ajan kuluessa muuttuneet. Myönnetty lupa on toteuttamiskelvoton. Hakijalla ei ole kokonaissuunnitelmaa toiminnastaan alueella. Hallinto-oikeus on päätöksensä perusteluissa todennut, että luvanhakija ei esitä, että D:n talon suuntaan olisi yhdeksän metrin luontaista meluestettä. Tulkinta on väärä. Thermopolis Oy:n meluselvityksen teksti on täysin yksiselitteinen ja asutuksen häiriintyvät kohteet on esitetty tarkasti tiloittain. Luettelosta puuttuu kuitenkin I:n talo.

Hallinto-oikeus on katsonut päätöksessään, että vesienhallintaan liittyvä suunnitelma laskeutusaltaasta olisi tullut toimittaa lupaviranomaiselle ennen luvan myöntämistä. Se ei kuitenkaan ole ollut riittävä syy ympäristöluvan kumoamiseen. Lupaviranomaisen virheellinen menettely ja hakijan puutteelliset täydennykset huomioon ottaen lupapäätös tulisi kumota. Hallinto-oikeus on katsonut, että muutoksenhakumenettelyssä ei tarkastella luvan mukaisen hankkeen toteuttamiskelpoisuutta sinänsä, vaan toiminnan päästöjä ja haittojen torjunta- ja vähentämismahdollisuuksia. Hallinto-oikeus on kuitenkin tehnyt lupaan lisäyksiä ja muutoksia. Siten hallinto-oikeuden olisi tullut selvittää, onko toiminta lupapäätösten mukaisesti käytännössä mahdollista. Siihen vaikuttaa myös se, että hakijan tulee vielä esittää lupaviranomaisen hyväksyttäviksi toiminnan alkuvaiheen meluesteitä ja selkeytysaltaan toteutusta ja sijaintia koskevat suunnitelmat. Oikeusturva huomioon ottaen hallinto-oikeuden olisi tullut määrätä, minkälainen melueste ja selkeytysallas alueelle on rakennettava. Murskaustoiminta ei ole nytkään mahdollista alueella olevassa vanhassa louhoskaivannossa sillä olevan toisen käyttötarkoituksen ja tilan vuoksi.

Valittaja on pyytänyt lupaviranomaista ennen luvan myöntämistä tutkimaan niin sanotut takapotkut, jotka aiheutuvat nykyisin käytettävistä suurista räjähdysainemääristä louhetta irrotettaessa. Lupaviranomaisen käyttämät vanhat normit perustuvat noin 5 000 kg:n määriin. Nykyaikaisessa louhinnassa käytetään yleisesti 10 000–12 000 kg nestemäistä räjähdysainetta yhden kentän panostukseen. Tällöin takapotku osuu louhintasuuntaan noin 800–1 200 metrin päähän. Telakallion tapauksessa potku osuu alueelta etelään suoraan Ritavuoren uudelle asuntoalueelle, jossa on noin 100 uutta taloa. Ympäristöinsinööri on lausunnossaan kiistänyt tämän näkemyksen. Takapotkut ovat vakavasti otettava uusi ongelma, jonka louhintayhtiötkin tunnustavat. Myös viranomaisten tulee olla perillä viimeisimmästä tekniikasta.

Osayleiskaavaehdotuksessa, joka hyväksyttäneen keväällä 2016, Telakallio on merkinnällä EO/VR. Ritavuoren alue on etelämpänä. Telakallion pohjoispuolella on valittajan kiinteistö, johon mainitussa kaavaehdotuksessa kohdistuvat luo- ja sl-1-merkinnät. Ympäristölupaa myönnettäessä ei ole otettu riittävästi huomioon aluetta koskevia muita suunnitelmia. Samalle alueelle suunnitellaan luonnonläheistä asuntoaluetta sekä laajamittaista kiviaineksen louhintaa ja murskausta.

3. D on valituksessaan vaatinut, että Vaasan hallinto-oikeuden ja Lapuan ympäristöinsinöörin päätökset kumotaan ja lupahakemus hylätään.

Vaatimustensa tueksi hän on esittänyt muun ohella, että ympäristön kannalta murskaustoiminnan vaikutukset olisivat huomattavia. Louhosalue rajoittuu osayleiskaavaehdotuksessa luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi (MY) merkittyyn alueeseen. Alueella on erityisiä ympäristöarvoja ja monipuolinen riistakanta. Valittajan asuinkiinteistö Saarniharju RN:o 10:144 sijaitsee osayleiskaavaehdotuksen AT-alueella. Teeret viihtyvät peltoalueella (osayleiskaavaehdotuksessa MT-aluetta) keväisin ja käyttävät sitä soidinalueena syksyisin. Kesäisin kurjet ruokailevat alueella. Joutsenpoikue saattaa olla alueella yhtäjaksoisesti viikkoja. Pelloilla ja kallioalueilla liikkuu kauriita. Valittaja on juuri näiden asioiden vuoksi aikanaan hakeutunut asumaan alueelle. On kohtuutonta joutua vaihtamaan luontoarvot jatkuvaan meluun ja pölyyn.

4. Lännen Kivijaloste Oy on valituksessaan vaatinut, että Vaasan hallinto-oikeuden päätös kumotaan siltä osin kuin päätöksessä on muutettu lupamääräyksiä 3 ja 8. Mikäli kyseisiin lupamääräyksiin tehtyjä muutoksia ei kokonaan kumota, päätöksen perusteluista on poistettava kohta, jonka mukaan lupamääräyksissä 3 ja 8 tarkoitettuja meluesteitä ja laskeutusaltaita koskevat suunnitelmat on käsiteltävä soveltuvin osin kuten lupahakemus.

Vaatimustensa tueksi yhtiö on esittänyt muun ohella seuraavaa:

Lupamääräyksessä 4 on asetettu raja-arvot toiminnan ympäristömelulle. Lupamääräyksessä 19 on määrätty velvoite selvittää toiminnan melutaso kertaluonteisilla mittauksilla melutason seuraamiseksi. Lisäksi valvontaviranomainen voi tarvittaessa puuttua toimintaan, mikäli siitä aiheutuu ennalta arvaamatonta haittaa tai häiriötä. Luvanhakija on teettänyt melumallinnuksen, jossa on laskelmin arvioitu toiminnan melurasitukset lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Selvityksen mukaan raja-arvot ylittävää melua ei lähimpiin asuinrakennuksiin aiheudu. Nämä toimet yhdessä alkuperäisen lupamääräyksen 3 kanssa takaavat riittävästi, ettei toiminnan melusta aiheudu lähiasutukselle kohtuutonta melurasitusta.

Lupapäätöksen alkuperäinen lupamääräys 8 on riittävä. Sen mukaan pintavesien käsittelystä tulee tehdä suunnitelma, oikeastaan laskeutusaltaan mitoituslaskelmat tulee toimittaa lupaviranomaisen tarkistettavaksi. Viranomainen voi antaa suunnitelman johdosta tarkentavia määräyksiä.

Hallinto-oikeuden päätöksen mukainen lupamääräyksiin 3 ja 8 perustuva erillisen suunnitelman hyväksymismenettely merkitsee uutta luvitusprosessia jo myönnetyn ympäristöluvan lisäksi, mikä vaarantaa luvanhakijan oikeusturvan.

Mikäli hallinto-oikeuden päätöksen mukaiset lupamääräykset pysytetään voimassa, päätöksen perusteluista on poistettava kohta, jonka mukaan lupamääräyksissä 3 ja 8 tarkoitettuja meluesteitä ja laskeutusaltaita koskevat suunnitelmat on käsiteltävä soveltuvin osin kuten lupahakemus. Uusi lupaprosessi suunnitelmien osalta estäisi käytännössä myönnetyn ympäristöluvan mukaisen toiminnan käynnistämisen. Tämä ei ole ympäristönsuojelulain mukaista ja johtaa toiminnanharjoittajan kannalta kohtuuttomaan tilanteeseen. Mahdolliset valitukset kyseisten suunnitelmien hyväksymispäätöksistä saattavat viivästyttää toiminnan käynnistämistä useita vuosia. Myös mahdollisesti myönnettävästä toiminnan aloitusluvastakin voidaan erikseen valittaa, joten sekään ei takaisi myönnetyn ympäristöluvan mukaisen toiminnan käynnistämistä. Kyseiset suunnitelmat voidaan tarkistaa normaalisti viranomaisen toimesta ja viranomainen voi tehdä tarvittavat hallinnolliset toimet, mikäli se katsoo suunnitelmien niitä edellyttävän.

5. E ja hänen asiakumppaninsa ovat valituksessaan vaatineet, että Vaasan hallinto-oikeuden ja Lapuan ympäristöinsinöörin päätökset kumotaan ja lupahakemus hylätään. Lisäksi he ovat vaatineet, että Lapuan ympäristölautakunta velvoitetaan korvaamaan heidän oikeudenkäyntikulunsa asiassa laillisine korkoineen.

Vaatimustensa tueksi he ovat uudistaneet aikaisemmin lausumansa ja lisäksi esittäneet muun ohella seuraavaa:

Valittajat ovat muistutuksessaan vastustaneet ympäristöluvan myöntämistä ja viitanneet lupahakemuksen puutteellisuuteen. Muistutuksessa vaadittiin, että ympäristölupahakemusta on täydennettävä louhoksen vesien käsittely- ja johtamissuunnitelmalla, johon on sisällytettävä vesien tarkkailu. Hakemuksen täydennykseen ei sisältynyt toiminnanharjoittajan selvitystä tai suunnitelmaa siitä, paljonko ottamisalueelta on odotettavissa vettä, mihin vesi johdetaan, selvitystä veden valuma-alueesta, veden koostumuksesta ja siitä aiheutuvasta kuormituksesta. Valittajat ovat jo aiemmin esittäneet koko joukon kysymyksiä veden pumppauksesta, pumpattavista vesimääristä, pumppausajankohdista, pumpattavan veden laadusta ja kiintoaineksen erottamisesta.

Valittajien viljelyksessä on ottoalueen alapuolella sijaitseva, salaojitettu peltoalue. He ovat vaatineet hakemuksen täydentämistä ja selvitystä siitä, että suunnitellusta kiviaineksen ottamisesta ei missään olosuhteissa voi aiheutua vettymis- tai muuta haittaa heidän viljelyksilleen. Alueelta tuleva vesi sekä louhinnasta ja räjähteistä johtuva typpikuormitus ja -huuhtoutuma on riski ja ympäristöhaitta heidän viljelyksilleen.

Hakemuksesta ja sen täydennyksestä puuttuu hallinto-oikeuden edellyttämä suunnitelma pintavesien hallinnasta, käsittelystä ja poisjohtamisesta. Ympäristöinsinööri on myöntänyt luvan vaatimatta hakijalta selvitystä ja asettamatta riittävää lupamääräystä hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi tarpeellisista toimenpiteistä. Hallinto-oikeuden aikaisempi päätös ja valittajien muistutuksessa esitetty on jäänyt ottamatta huomioon päätöksenteossa.

Hakemukseen ei sisälly suunnitelmaa eikä päätöksessä ole tarkempia määräyksiä louhosalueelta tulevasta vedestä, sen määrästä ja johtamisesta, veden valuma-alueesta, mahdollisten laskeutusaltaiden rakentamisesta, alueen ojitustilanteen huomioon ottamisesta, tulevan kuormituksen selvittämisestä, pintavesien laaduntarkkailusta, näytteenotosta ja raja-arvoista.

Lupamääräykset 8–10 koskevat toiminta-alueelta muodostuvia pintavesiä. Vesien tarkkailusta ei ole annettu lupamääräyksiä. Lisäksi lupamääräys 10 aiheuttaa yhä lisääntyvää kuormitusta alueen ojastolle.

Hallinto-oikeuden aikaisemmassa päätöksessä 17.1.2014 on edellytetty, että suunnitelma pintavesien hallinnasta, käsittelystä ja poisjohtamisesta tulee olla käytettävissä jo ennen lupaharkintaa. Hallinto-oikeus on valituksenalaisessa päätöksessään todennut, että vesienhallintaan liittyvä suunnitelma laskeutusaltaasta olisi tullut toimittaa lupaviranomaiselle ennen luvan myöntämistä, mutta sitä ei ole tuolloin toimitettu. Ympäristölupapäätös olisi tullut tällä perusteella kumota. Toiminnanharjoittaja on hallinto-oikeuskäsittelyn kuluessa ja vielä hallinto-oikeuden katselmuksenkin jälkeen toimittanut toisistaan poikkeavia laskeutusallasta koskevia selvityksiä. Hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään pitänyt ympäristöluvan voimassa, vaikka se on todennut, että vaadittu suunnitelma puuttuu yhä.

Vesien käsittelyn, johtamisen ja tarkkailun osalta toiminnan luonteesta ja pintavesien laadusta ei päätöstä tehtäessä ole ollut käytettävissä todellista tietoa. Lupamääräyksen 9 mukaan siinä tarkoitetun vettymis- ja muun sellaisen haitan osalta toiminnanharjoittajan on tarvittaessa ryhdyttävä toimenpiteisiin haitan poistamiseksi. Asiassa on toiminnanharjoittajan taholta esitetty ristiriitaisia lausumia ja toisistaan poikkeavia suunnitelmia ja selvityksiä. Toiminnanharjoittaja ei ole esittänyt suunnitelmaa, jonka toteuttamiseen se olisi sitoutunut. Ympäristöluvan edellyttämä kokonaissuunnitelma ottotoiminnasta ja sen etenemisestä alueella puuttuu yhä.

Lapuan ympäristöinsinööri on antanut valitusten johdosta selityksen. Ympäristöinsinööri on viitannut asiassa aikaisemmin antamiinsa lausuntoihin ja vastineisiin ja on lisäksi esittänyt muun ohella seuraavaa:

Ympäristölupahakemuksessa on esitetty, että räjäytyksiä suoritetaan 5–7 kertaa vuodessa ja räjäytykset kestävät kerrallaan tunnin. Vuoden aikana tulee räjäytyksiä yhteensä noin 5–7 tuntia. Räjäytykset ovat pieni osa koko toimintakokonaisuutta. Niistä aiheutuvaa rasitusta ei voida pitää kohtuuttomana, kun otetaan huomioon, että melumallinnuksen mukaan melun ohjearvotasot eivät ylity lähimmissä häiriintyvissä kohteissa.

Yleiskaavaehdotuksessa osa alueesta sijaitsee MY-alueella (maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja). Yleiskaavasta ei ole tehty päätöstä, eikä kaava siis ole lainvoimainen. Lupapäätöksessä on otettu kaavallinen tilanne huomioon lupapäätöksestä ilmenevällä tavalla.

C:n valitukseen liitetyssä kartassa olevat etäisyydet ovat viitteellisiä, mutta osoittavat, että toiminnan etäisyys lähimpiin häiriintyviin kohteisiin on vähintään 300 metriä. Toiminnanharjoittajan maa-ainesten ottamislupa päättyy vuonna 2020. Vuonna 2016 voimaan tulevan lainmuutoksen myötä toiminnanharjoittajan tulee hakea maa-ainesten ottoluvan lisäksi ympäristölupaa näiden mainittujen lupien yhteiskäsittelyn vuoksi.

Lapuan kaupunki on laadituttanut luontoselvitykset alueelle yleiskaavoituksen yhteydessä. Selvitykseen on koottu myös tietoja aiemmin tehdyistä luontoselvityksistä. Selvityksen mukaan lähin liito-oravareviiri sijaitsee Vehkakorvessa. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa nyt kysymyksessä oleva alue on merkitty kiviaineisten ottamisalueeksi. Hankealue ei ole luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokasta aluetta. Hankealueen pohjoispuolella, 570 metrin ja 280 metrin etäisyydellä hankealueesta, on esitetty kaksi kohdetta, joissa on havaintoja lepakosta. Kaavaehdotukseen merkityllä luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeällä alueella on haluttu turvata lepakkohavaintojen mukaiset paikat niin, että lepakoilla on riittävästi lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Tämä kaavaehdotuksen mukainen alue ei ulotu hankealueelle. Toiminnalla ei ole vaikutusta linnuston elinoloihin.

Toiminnanharjoittaja on täydentänyt hakemustaan 5.5.2014 päivätyllä tutkimusselostuksella, jossa on mainittu muun muassa, että "Ojastot purkavat luoteispuolen peltoalueen lävitse kulkevaan ojaan ja edelleen Kahlooksenluomaan ja sen kautta Eristysoja-nimiseen ojaan. Eristysoja purkautuu Kauhavanjoen suulle noin 11 kilometrin päähän ottoalueesta ja edelleen Lapuanjokeen. Purkuojan sijainti on esitetty kartoilla paksulla sinisellä viivalla. Louhosalueen pintavedet on mahdollista johtaa penkerein ja painantein alueen ojastoon. Kun kallionotto ulotetaan tason +60.00 alapuolelle, on todennäköisesti ryhdyttävä kuivattamaan ottoaluetta pumppaamalla. Ottotoiminnan aikana veden pumppaus ei aiheuta juurikaan virtaaman lisäystä alapuolisessa ojastossa. Mikäli ottamistoiminta ja pumppaus keskeytetään, voi veden pinta nousta tasolle + 60.00. Keskeytyksen jälkeen toimintaa uudelleen käynnistettäessä voidaan pumppauksesta aiheutuvaa virtaaman lisäystä säädellä sopivaksi pumppausaikaa pidentämällä sekä minimoida haittoja pumppausajankohdan sopivalla valinnalla." Lisäksi on mainittu, että "Pintavesien valunta hankealueelle on mahdollistaa estää ja johtaa penkerein ja painantein alueen ojastoon. Alueella satavan veden ja pohjaveden virtaus voidaan hallita pumppaamalla. Louhokseen on mahdollista suunnitella ja toteuttaa laskeutusallas, jonka kautta vesi voidaan johtaa pumppausaltaaseen. Laskeutusallas voidaan mitoittaa siten, että kiintoaineksen laskeutumiselle vaadittava aika täyttyy."

Lupaviranomainen on lupaharkinnassaan katsonut, että toiminnanharjoittaja on riittävästi selvittänyt edellä mainitussa tutkimusselostuksessa hankealueen vesien käsittelyä ja edellyttänyt, että tarkempi laskeutusallasta koskeva suunnitelma tulee toimittaa lupaviranomaiselle ennen toiminnan aloittamista. Valtioneuvoston asetuksen (800/2010) 10 §:n mukaan toiminta on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu pintavesien tai kaivojen pilaantumista. Lisäksi kiintoaineen erottamiseksi ympäristöön päätyvät vedet on tarvittaessa johdettava selkeytysaltaan kautta. Asetuksen mukainen vaatimus on ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimustaso, eikä asetus edellytä pintavesien johtamista laskeutusaltaan kautta. Siten lupaviranomainen on antanut vähimmäisvaatimustasoa tiukemman lupamääräyksen hankealueen pintavesien käsittelystä ja katsonut, että tällä perusteella yksityiskohtainen rakentamissuunnitelma voidaan toimittaa ennen toiminnan aloittamista eikä se ole este lupaharkinnalle.

Lupapäätöksen mukaisesti toiminnanharjoittaja on toimittanut lupaviranomaiselle 9.7.2014 päivätyn laskeutusallasta koskevan suunnitelmaselostuksen. Lupaviranomainen ei ole käsitellyt suunnitelmaselostusta, koska lupapäätöksestä on valitettu. Sekä suunnitelmaselostuksessa että toiminnanharjoittajan vastineiden mukaan louhosalueen reunalle rakennetaan riittävän suuri laskeutusallas, jonka kautta louhosalueelta pumpattavat vedet johdetaan silloin, kun alueella on toiminta käynnissä. Nykyinen vanha kaivanto toimii esiselkeytysaltaana silloin, kun alueella ei ole toimintaa.

Melumallinnuksessa on otettu huomioon maaston todelliset muodot. Meluselvityksen mukaan äänen kapeakaistaisuuden ja iskumaisuuden väheneminen etäisyyden kasvaessa on huomioitu laskelmissa. Kasvillisuuden melua vaimentavaa vaikutusta ei laskennoissa huomioitu, vaan koko kallioalue ajateltiin kuorituksi kasvillisuudesta. Mallin epätarkkuudeksi on ilmoitettu noin ±3 desibeliä. Hallinto-oikeus on todennut, että D:n osalta melutaso vaihtelee 50–55 desibelin välillä ja hallinto-oikeuden päätöksen mukaan tuloksiin liittyy epävarmuutta. Tämän vuoksi hallinto-oikeus on edellyttänyt, että toiminnanharjoittajan tulee rakentaa melueste vanhan louhoskuopan länsi-luoteispuolelle. Ympäristömelun mittaamisesta annetun ohjeen mukaan ohjearvo ylittyy vasta, jos melutaso ylittää ohjearvon, johon on lisätty mittausepävarmuus eli melutaso ylittää melutason 58 desibeliä. Lupaviranomainen on katsonut, että melumallinnuksilla on luotettavasti selvitetty, että melutaso ei ylity D:n kiinteistöllä. Lupamääräysten mukaan toiminnanharjoittajan tulee tarkistaa melumallinnuksen tulokset toiminnan käynnistyttyä paikan päällä suoritettavien melumittausten avulla ja lupaviranomaisella on mahdollisuus antaa melusta melumittausten perusteella tarkentavia määräyksiä. Lupaviranomainen on katsonut, että annetuilla lupamääräyksillä voidaan varmistaa melutasojen alittuminen myös D:n kiinteistöllä, eikä hankealueella ole tarpeen ryhtyä meluseinän rakentamiseen pelkän melumallinnuksen tulosten perusteella.

Lännen Kivijaloste Oy on antanut muiden valitusten ja Lapuan ympäristöinsinöörin selityksen johdosta selityksen. Yhtiö on esittänyt valitusten hylkäämistä. Valituksissa viitattu yleiskaavaluonnos on vailla oikeusvaikutuksia. Ainoa alueella voimassa oleva maankäytön suunnitelma on Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava, jossa kysymyksessä oleva ottamisalue on varattu kalliokiviaineksen ottamisalueeksi. Luvan mukaisella toiminnalla ei ole vaikutuksia alueen eliölajeihin.

A ja B ovat antaneet Lännen Kivijaloste Oy:n valituksen ja ympäristöinsinöörin selityksen johdosta selityksen. He ovat esittäneet yhtiön valituksen hylkäämistä.

C on antanut Lännen Kivijaloste Oy:n valituksen ja ympäristöinsinöörin selityksen johdosta selityksen. Hän on esittänyt yhtiön valituksen hylkäämistä.

D on antanut Lännen Kivijaloste Oy:n valituksen ja ympäristöinsinöörin selityksen johdosta selityksen. Hän on esittänyt yhtiön valituksen hylkäämistä. D on muun ohella esittänyt, että ympäristöluvan valvonta tulee siirtää lupaviranomaiselta ulkopuoliselle toimijalle.

E ja hänen asiakumppaninsa ovat antaneet Lännen Kivijaloste Oy:n valituksen ja ympäristöinsinöörin selityksen johdosta selityksen. He ovat esittäneet yhtiön valituksen hylkäämistä.

A ja B ovat antaneet vastaselityksen Lännen Kivijaloste Oy:n selityksen johdosta. He ovat muun ohella esittäneet, että Lapuan kaupunki on teettänyt selvityksen eliölajeista louhosalueen ympäristössä. Lepakkoalue, joka on 244 metrin päässä toiminta-alueesta, on otettava huomioon.

C on antanut vastaselityksen Lännen Kivijaloste Oy:n selityksen johdosta.

D on antanut vastaselityksen Lännen Kivijaloste Oy:n selityksen johdosta.

E:lle ja hänen asiakumppaneilleen on varattu tilaisuus antaa vastaselitys Lännen Kivijaloste Oy:n selityksen johdosta. Vastaselitystä ei ole annettu.

Lännen Kivijaloste Oy on antanut vastaselityksen yhtiön valituksen ja ympäristöinsinöörin selityksen johdosta annetuista selityksistä.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

1. Valitukset hylätään. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

2. E:n ja hänen asiakumppaniensa oikeudenkäyntikulujen korvaamista korkeimmassa hallinto-oikeudessa koskeva vaatimus hylätään.

Perustelut

1. Huolimatta valituksissa esitetyistä eräitä etäisyyksiä koskevista erilaisista käsityksistä asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan etäisyys toiminta-alueena olevan Telakallion tilan RN:o 147:0 rajasta on vähintään 300 metriä lähimpiin kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (800/2010) 3 §:n 2 momentissa tarkoitettuihin häiriöille alttiisiin kohteisiin.

Osayleiskaavaehdotuksessa osoitetulla toiminta-alueen viereisten alueiden maankäytöllä ei ympäristölupaharkinnassa ole välittömiä oikeusvaikutuksia, eikä mainittu kaavaehdotus ole ollut esteenä luvan myöntämiselle. Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan A:n ja B:n vastaselityksessä viitattu lepakkoalue ei ulotu nyt kysymyksessä olevalle hankealueelle. Näin ollen tällä perusteella ei luonnonsuojelulain 49 §:n 1 momentti huomioon ottaen ole estettä luvan myöntämiselle. Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan luonnonsuojelulain säännöksistä ei aiheudu muutakaan estettä ympäristöluvan myöntämiselle tai perusteita sen sisällön muuttamiselle. Sikäli kuin hakemuksessa tarkoitettu toiminta merkitsee toiminta-alueen fyysistä muuttamista tavalla, joka voi vaikuttaa alueen luonnonarvoihin, tällaiset vaikutukset eivät aiheudu ympäristönsuojelulain (86/2000) 3 §:ssä tarkoitetusta päästöstä eivätkä ne siten aiheuta ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua ympäristön pilaantumista. Luvan yhteydessä ei myöskään ratkaista toiminnan valvontaan liittyviä kysymyksiä. Valvonnasta vastaavat lain säännösten mukaisesti toimivaltaiset viranomaiset.

Ympäristönsuojelulain 43 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaan lupamääräyksiä voidaan antaa erilaisista toimista, joilla ehkäistään ympäristön pilaantumista. Lain 55 §:n 3 momentin mukaan määräys voidaan asettaa myös selvitysvelvoitteena. Tällainen määräys ei tarkoita, että luvan myöntämisen kannalta olennainen seikka olisi jätetty selvitettäväksi myöhemmin. Kun otetaan huomioon hallinto-oikeuden päätöksessä lausutut perustelut koskien muun ohella meluselvityksen tuloksiin liittyvää epävarmuutta erityisesti D:n talon osalta sekä päätöksessä muutoin lausutut perustelut koskien suunniteltua louhosvesien laskeutusallasta, hallinto-oikeuden on ympäristönsuojelulain 41 ja 42 § huomioon ottaen tullut ympäristöluvan myöntämisen edellytysten täyttymisen varmistamiseksi täydentää luvan melun torjuntaa koskevaa lupamääräystä 3 ja laskeutusallasta koskevaa lupamääräystä 8 päätöksestään ilmenevällä tavalla. Käsiteltäessä asiaa lupaviranomaisessa lupamääräyksissä 3 ja 8 edellytettyjen toiminnanharjoittajan esittämien suunnitelmien perusteella on meneteltävä siten kuin uuden ympäristönsuojelulain (527/2014) 96 §:ssä säädetään. Saman lain 199 §:ssä on säädetty luvanvaraisen toiminnan aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta. Näillä perusteilla ja kun muutoin otetaan huomioon hallinto-oikeuden päätöksessä lausutut perustelut, päätöstä ei lupamääräysten 3 ja 8 osalta ole tehtyjen valitusten johdosta perusteita kumota tai muuttaa.

Lupapäätöksessä on ennalta arvioiden annettu riittävät määräykset muun ohella kuivatusvesistä aiheutuvan haitan estämiseksi. Päätöstä ei tältä osin ole perusteita E:n ja hänen asiakumppaniensa valituksesta muuttaa.

Kun muutoin otetaan huomioon Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen edellä ilmenevät perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

2. Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, E:lle ja hänen asiakumppaneilleen ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Hannu Ranta, Tuomas Lehtonen, Mika Seppälä ja Elina Lampi-Fagerholm sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Janne Hukkinen ja Seppo Rekolainen. Asian esittelijä Irene Mäenpää.