Muu päätös 2484/2016

Asia Jätelain mukaista asiaa koskeva valitus

Valittaja Rauman Seudun Ympäristöhuolto Oy

Päätös, jota valitus koskee

Turun hallinto-oikeus 22.6.2015 nro 15/0161/1

Asian aikaisempi käsittely

Rauman tekninen lautakunta oli 6.5.2014 (§ 136) päättänyt, että Rauman kaupungin alueella kunnan vastuulla oleva jäte on toimitettava Rauman seudun jätehuoltolaitoksen järjestämiin vastaanotto- ja/tai hyödyntämispaikkoihin. Paikoista pidetään luetteloa jätehuoltolaitoksen nettisivuilla. Päätökseen on liitetty oikaisuvaatimusohjaus.

Tekninen lautakunta oli 10.6.2014 (§ 171) päättänyt merkitä tiedoksi, että päätöksestä 6.5.2014 virheellisen muutoksenhakuohjauksen vuoksi tehdyt oikaisuvaatimukset on toimitettu käsiteltäväksi oikealle muutoksenhakuviranomaiselle, joka on Turun hallinto-oikeus.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Turun hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään, siltä osin kuin nyt on kysymys, hylännyt Rauman Seudun Ympäristöhuolto Oy:n valituksen Rauman teknisen lautakunnan 6.5.2014 tekemästä päätöksestä sekä hylännyt yhtiön vaatimuksen oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta.

Hallinto-oikeus oli perustellut päätöstään näiltä osin seuraavasti:

Muutoksenhaku jätelain nojalla tehdystä päätöksestä

Jätelain 137 §:n 1 momentin mukaan tuon lain nojalla tehtyyn päätökseen haetaan muutosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Hallintolainkäyttölain 30 §:n mukaan jos valitus on virheellisen valitusosoituksen vuoksi pantu vireille väärässä viranomaisessa, viranomaisen on siirrettävä valituskirjelmä oikealle viranomaiselle.

Päätökseen 6.5.2014 olisi tullut liittää valitusosoitus hallinto-oikeudelle. Päätöstä koskevat oikaisuvaatimukset on siten virheellisen valitusosoituksen johdosta toimitettu väärälle viranomaiselle. Teknisen lautakunnan on näin ollen tullut siirtää oikaisuvaatimukset hallinto-oikeuden käsiteltäviksi.

Sovellettavat oikeusohjeet

Jätelain 35 §:n 3 momentin mukaan kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa on noudatettava kunnan jätehuoltomääräyksiä. Jäte on toimitettava kunnan määräämään vastaanotto- tai käsittelypaikkaan.

Jätelain 32 §:n 1 momentin mukaan kunnan on järjestettävä seuraavien, muiden kuin vaarallisten jätteiden jätehuolto:

1) vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvä jäte, mukaan lukien sako- ja umpikaivoliete;

2) sosiaali- ja terveyspalveluissa ja koulutustoiminnassa syntyvä yhdyskuntajäte;

3) valtion, kuntien, seurakuntien ja muiden julkisoikeudellisten yhteisöjen sekä julkisoikeudellisten yhdistysten hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvä muu kuin 2 kohdassa tarkoitettu yhdyskuntajäte;

4) liikehuoneistossa syntyvä yhdyskuntajäte, joka kerätään kiinteistöllä yhdessä 1–3 kohdassa tarkoitetun jätteen kanssa;

5) muu yhdyskuntajäte, joka kerätään yhdessä 1–4 kohdassa tarkoitetun jätteen kanssa alueellisessa putkikeräys- tai muussa vastaavassa keräysjärjestelmässä.

Saman pykälän 2 momentin mukaan kunnan on lisäksi järjestettävä asumisessa syntyvän vaarallisen jätteen vastaanotto ja käsittely. Maa- ja metsätaloudessa syntyvän vaarallisen jätteen vastaanotto ja käsittely kuuluu kunnan vastuulle, jollei kysymys ole kohtuuttomasta määrästä jätettä. Kunnan 1 ja 2 momentin mukainen velvollisuus ei kuitenkaan 3 momentin mukaan koske jätettä, joka toimitetaan 6 tai 7 luvun mukaisesti tuottajan tai jakelijan järjestämään jätehuoltoon.

Jätelain 41 §:n 1 momentin mukaan kiinteistön haltijan tai muun jätteen haltijan on luovutettava 32 §:n mukaisesti kunnan vastuulle kuuluva jäte alueella järjestettyyn kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen tai kunnan järjestämään alueelliseen vastaanottopaikkaan.

Asiassa saatu selvitys

Lautakunnan päätöksen esittelyosan mukaan jätelain 35 §:n 3 momentin tarkoituksena on lain perustelujen mukaisesti varmistaa kunnan oikeus ja mahdollisuudet huolehtia sille säädetyn jätehuoltotehtävän hoitamisesta. Rauman jätehuoltomääräyksissä on määrätty, että kunnan vastuulla oleva jäte on toimitettava kunnan järjestämään jätehuoltoon. Raumalla kunnan vastuulle kuuluvan lakisääteisen jätehuollon järjestää Rauman seudun jätehuoltolaitos. Asumisessa syntyvänä jätteenä pidetään kaikkea asumisessa syntyvää jätettä sen lajista, laadusta ja määrästä riippumatta. Raumalla tuottajat tai tuottajayhteisöt eivät ole ainakaan toistaiseksi järjestäneet kiinteistökohtaista keräystä pakkausjätteille ja tällöin ne ovat normaalia asumisessa syntynyttä jätettä, jonka jätehuollosta vastaa kunta. Rauman seudun jätehuoltolaitos on järjestänyt eri jätejakeiden hyödyntämisen ja käsittelyn kilpailuttamalla ne julkisista hankinnoista annetun lain mukaisesti tai sopimuksin eri hyödyntämislaitosten kanssa. Jätteiden vastaanottopaikat ovat kuljetusyrittäjien nähtävillä Rauman seudun jätehuoltolaitoksen nettisivuilla.

Rauman kaupungin teknisen toimen 1.2.2014 voimaan tulleen johtosäännön 2 §:n mukaan tekninen lautakunta toimii jätelain 23 §:n mukaisena kaupungin jätehuoltoviranomaisena ja tekninen toimi huolehtii jätehuollon valmistelu- ja täytäntöönpanotehtävistä. Liikelaitoksena toimivaa Rauman seudun jätehuoltoliikelaitosta (eli Rauman seudun jätehuoltolaitosta) johtaa yhteistoimintakunnista muodostettu johtokunta yhteistoimintasopimukseen ja omaan johtosääntöön perustuen. Liikelaitoksen 1.1.2009 voimaan tulleen johtosäännön 1 kohdan mukaan liikelaitoksen toimialaan kuuluu yhdyskuntajätteiden käsittely- ja hyödyntämispaikkojen suunnittelu, perustaminen ja ylläpito.

Lautakunnan hallinto-oikeudelle antaman lausunnon mukaan jätelaissa määritelty kunnan vastuulle kuuluva jätehuolto on osoitettu Rauman kaupungin teknisen toimen johtosäännössä teknisen toimen vastuulle. Tehtäviä hoidetaan Rauman seudun jätehuoltolaitoksessa, joka on kunnallinen liikelaitos, ja jonka työntekijät ovat kaupungin työntekijöitä. Jätehuoltoliikelaitoksen johtajana toimii teknisen toimen johtaja. Jätehuoltopalvelut järjestää liikelaitos itse tai hankkii ne julkisista hankinnoista annetun lain mukaisesti.

Edelleen lausunnon mukaan Rauman kaupungissa on kunnan järjestämä jätteenkuljetus. Tähän mennessä kiinteistöittäinen jätteenkuljetus on toteutettu kunnan järjestämänä sekajätteen, energiajätteen ja biojätteen osalta. Jätehuoltoliikelaitoksen hyötyjätepisteiden ja kunnan omistamien kiinteistöjen hyötyjätekeräys on myös kunnan kilpailuttamaa. Sen sijaan asuinkiinteistöjen kiinteistöittäisen hyötyjätteiden (metalli, lasi, kartonki) jätteenkuljetuksen ovat kiinteistön haltija toistaiseksi voineet itse järjestää. Myös tässä kuljetuksessa on noudatettava kunnan jätehuoltomääräyksiä ja jäte on toimitettava kunnan määräämään vastaanotto- ja/tai käsittelypaikkaan. Kuljetusyrityksiltä ei ole edellytetty muiden kuin kunnan vastuulle kuuluvien jätteiden toimittamista kunnan järjestämään jätehuoltoon.

Lausunnon mukaan tekninen lautakunta on päätöksellään 6.5.2014 tiedottanut kuljetusyrityksille kunnan vastuulle kuuluvien jätteiden vastaanottopaikat ja muistuttanut, että kunnan vastuulle kuuluva jäte on toimitettava kunnan järjestämään jätehuoltoon, koska kuljetusyritykset eivät kaikin osin ole noudattaneet jätelaitoksen asiasta antamaa informaatiota.

Rauman kaupungin yleisten jätehuoltomääräysten 3 §:n mukaan kunnan vastuulle kuuluva jäte on toimitettava kunnan järjestämään jätehuoltoon. Lautakunnan lausunnon mukaan kaikki kunnan vastuulle kuuluvat jätteet, myös kiinteistönhaltijan järjestämän jätteenkuljetuksen jätteet, tulee toimittaa kunnan osoittamaan paikkaan hyödyntämistä tai käsittelyä varten. Jätelaissa ja myös kaupungin jätehuoltomääräyksissä on sallittu isokokoisten jäte-esineiden tai poikkeuksellisten suurten jätemäärien kuljettaminen jätteen haltijan järjestämänä silloin, kun jätteet eivät sovellu kerättäväksi tai kuljetettavaksi muiden yhdyskuntajätteiden kanssa. Jäte on kuljetustavasta riippumatta toimitettava kunnan järjestämään vastaanottopaikkaan.

Lisäksi lausunnossa on vielä todettu, että Rauman Seudun Jätehuoltoliikelaitos on järjestänyt eri jätejakeiden vastaanottopaikat joko kilpailuttamalla ne julkisista hankinnoista annetun lain mukaisesti tai jos kyseessä on vähäinen määrä jätettä, niin sopimuksin eri hyödyntämislaitosten kanssa. Osa jätteistä otetaan vastaan jätelaitoksen ylläpitämällä Hevossuon jäteasemalla, jossa jäte mahdollisuuksien mukaan lajitellaan ja toimitetaan hyödynnettäväksi.

Oikeudellinen arviointi

Teknisen lautakunnan päätös on koskenut kunnan vastuulle kuuluvan jätteen toimittamista tiettyihin vastaanotto- ja/tai hyödyntämispaikkoihin.

Päätöksellä on vain täsmennetty Rauman kaupungin jätehuoltomääräyksiä, joissa on jo ennestään määrätty, että kunnan vastuulla oleva jäte on toimitettava kunnan järjestämään jätehuoltoon. Päätöksen vähäinen käytännön merkitys jätteenkuljetusyrityksille huomioon ottaen niille ei ole ollut tarpeen varata tilaisuutta tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä.

Päätös koskee sanamuotonsakin mukaan vain kunnan vastuulle kuuluvaa jätettä. Kuljetusyrityksiltä ei ole edellytetty muiden kuin kunnan vastuulle kuuluvien jätteiden toimittamista kunnan järjestämään jätehuoltoon. (---)

Jätteen vastaanottopaikan järjestäminen kuuluu kunnalle siltä osin kuin kyse on kunnan vastuulle kuuluvasta jätteestä. Rauman kaupungin teknisen toimen johtosäännön mukaan teknisen toimen vastuulle kuuluu jätelaissa määritelty kunnan vastuulle kuuluva jätehuolto. Rauman Seudun Jätehuoltoliikelaitoksen johtosäännön mukaan liikelaitoksen toimialaan kuuluu yhdyskuntajätteiden käsittely- ja hyödyntämispaikkojen suunnittelu, perustaminen ja ylläpito. Päätöksen tekeminen on siten kuulunut teknisen lautakunnan toimivaltaan. Kaupungin liikelaitokselle voidaan lain säännösten estämättä delegoida päätösvalta siitä, mihin vastaanotto- ja hyödyntämispaikkoihin kunnan vastuulle kuuluva jäte on toimitettava. Kyseessä ei ole ollut myöskään hankintalain tarkoittama julkinen hankinta.

Lautakunnan päätöksen muuttamiselle ei ole esitetty syytä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Mitä tässä pykälässä ja 75 §:ssä säädetään asianosaisesta, voidaan soveltaa myös päätöksen tehneeseen hallintoviranomaiseen. Saman pykälän 2 momentin mukaan harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että Rauman Seudun Ympäristöhuolto Oy joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Jätelaki 32 § 1-3 momentti, 35 § 3 momentti, 41 § 1 momentti ja 137 § 1 momentti

Hallintolainkäyttölaki 30 § ja 74 § 1 ja 2 momentti

Rauman kaupungin yleiset jätehuoltomääräykset 1.11.2013 3 §

Rauman kaupungin teknisen toimen johtosääntö 1.2.2014 2 §

Rauman Seudun Jätehuoltoliikelaitoksen johtosääntö 1.1.2009 1 kohta

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Ritva Isomoisio, Hannamaija Falck ja Heikki Toivanen. Asian esittelijä Elina Nyholm.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Rauman Seudun Ympäristöhuolto Oy on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja Rauman teknisen lautakunnan päätökset kumotaan. Rauman kaupunki on velvoitettava korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut.

Yhtiö on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti:

Rauman kaupunginvaltuusto ei ole antanut Rauman seudun jätehuoltoliikelaitoksen tehtäväksi jätehuollon järjestämistä Rauman teknisen lautakunnan päätöksessä esitetyllä tavalla, joka on myös liikelaitoksen johtosäännön ja perustamistarkoituksen vastaista. Lautakunnalla ei ole ollut toimivaltaa oikeuttaa kyseessä olevaa tehtävien muutosta, joten lautakunta on ylittänyt toimivaltansa tehdessään valituksenalaisen päätöksen. Liikelaitoksen tehtävien muuttamisesta päättää yksiselitteisesti Rauman kaupunginvaltuusto, joten valituksenalainen asia olisi tullut saattaa valtuuston päätettäväksi.

Kunnan jätehuoltoa koskevasta järjestämisvastuusta säädetään jätelain 32 §:ssä. Rauman kaupunginvaltuusto on valinnut toteutustavaksi perustaa liikelaitoksen ja rajannut sille kuuluvat tehtävät liikelaitoksen johtosäännössä.

Vanhan kuntalain (365/1995) 87 a §:n (626/2013) mukaan liikelaitoksen tehtävistä määrätään johtosäännössä, jonka vahvistaa Rauman kaupunginvaltuusto. Uuden kuntalain (410/2015) 65 §:n 4 momentin mukaan tehtävät määrätään hallintosäännössä. Yhteistä lainkohdille on, että liikelaitoksen perustamisesta ja tehtävistä päättää aina kunnan ylintä päätäntävaltaa käyttävä toimielin. Liikelaitoksen johtosäännön kohdassa 1.2 on vahvistettu, että oleellisesta muuttamisesta päättää Rauman kaupunginvaltuusto. Valitusasiassa on kyse liikelaitoksen tehtävien sellaisesta muuttamisesta, joka vaatii valtuuston hyväksynnän. Lautakunnan johtosäännössä on lautakunnan tehtäväksi määrätty jätehuoltoviranomaisena toimiminen sekä jätehuollon valmistelu- ja täytäntöönpanotehtävistä huolehtiminen. Lautakunnalla ei ole ollut toimivaltaa tehdä liikelaitoksen tehtävien muutosta erityisesti sen tiedossa olleisiin, liikelaitoksen toiminnan muuttamista koskeviin seikkoihin nähden.

Liikelaitoksen johtosäännössä määrätään, että liikelaitoksen toimialaan kuuluu yhdyskuntajätteiden käsittely- ja hyödyntämispaikkojen suunnittelu, perustaminen ja ylläpito. Liikelaitoksen pääasiallinen tehtävä on nimenomaan jätteiden käsittely, joka annettu liikelaitokselle vanhan jätelain aikaan. Vanhan jätelain mukaan jätteen käsittelyllä tarkoitetaan jätteen vaarattomaksi tekemistä tai lopullista sijoittamista. Tällä tarkoitetaan vakiintuneesti kaatopaikkatoimintaa, joka johtosäännön laatimisaikaan vuonna 2008 on ollut vallitseva kotitalousjätteiden käsittelymuoto. Perinteisesti kaupungin alueella on sijainnut kaatopaikka, jonne yhdyskuntajätteitä on toimitettu. Rauman kaupungin kaatopaikka sijaitsee edelleen Hevossuon jätekeskuksen alueella, jossa on myös muita jätteen vastaanottopaikkoja. Suunnittelu, perustaminen ja ylläpito ovat teknisiä ilmaisuja ja viittaavat siis kaatopaikan ja jätekeskuksen toimintaan.

Uusien jätteen vastaanotto- ja hyödyntämispaikkojen järjestäminen muualle kuin Hevossuon jäteasemalle on eri asia, jota uutta tehtävänantoa, myös liikelaitoksen perustamistarkoituksen vastaisesti, Rauman kaupunginvaltuusto ei ole käsitellyt lainkaan.

Lautakunta on päätöstä tehdessään ollut tietoinen siitä, että päätös johtaa liikelaitoksen tehtävien ja Rauman kaupungin jätehuollon oleelliseen muutokseen. Lienee selvää, että lautakunta on ollut tietoinen sen alaisen liikelaitoksen mittavasta suunnitelmasta ohjata käytännössä suurin osa Rauman kaupungin vastuulle jätelain 32 §:n mukaan kuuluvasta jätteestä muuhun kuin Hevossuon jäteaseman käsittelyyn.

Liikelaitoksen tehtävien oleellisen muuttumisen valituksenalaisen lautakunnan päätöksen johdosta todistaa myös Rauman kaupunginvaltuuston kokouksen 25.11.1996 pöytäkirjaote § 160 ja sen liitteenä oleva yhteistoimintasopimus Rauman seudun jätehuoltolaitoksen eli liikelaitoksen käytöstä. Asiakirjoista ilmenee liikelaitoksen perustamisen ja tehtävien tarkoitus.

Yhteistoimintasopimuksen kohdasta 6 "Jätteiden vastaanotto" ilmenee yksiselitteisesti, että liikelaitoksen perustehtävä on yhdyskuntajätteiden käsittely eli sen aikaisen jätelain terminologiassa kaatopaikalle sijoittaminen. Tämä on loogista, koska sopimuksen pääasiallinen tarkoitus on ollut sopia muiden kuntien kanssa Hevossuon kaatopaikan käytön kustannusten kattamisesta sen mukaan, paljonko jätteitä kuntien alueelta jäteasemalle ja kaatopaikalle saapuu. Käyttökustannuksista ja niiden jakautumisesta määrätään sopimuksen kohdissa 8 ja 9. Koska sopimuksen tarkoitus on ollut sopia Hevossuon jäteaseman ja kaatopaikan käytöstä, liikelaitoksen johtosäännön ilmaisu "Toimialaan kuuluu yhdyskuntajätteiden käsittely- ja hyödyntämispaikkojen suunnittelu, perustaminen ja ylläpito" voi viitata vain Hevossuon laajalla jäteasemalla ja kaatopaikalla tapahtuviin teknisluonteisiin tehtäviin. Sopimus on voimassa ainakin vuoteen 2020.

Myös sopimuksen kohta 10 vahvistaa toimivallan ylityksen. Liikelaitokselle on annettu valta hyödyntää itse ja omatoimisesti vastaanottamiaan jätteitä Hevossuon jäteasemalla. Liikelaitos voi omatoimisesti lajitella tai jalostaa jätteitä siten, että tuotto käytetään tulevien investointien katteeksi. Valituksenalainen päätös johtaa kuitenkin muun muassa siihen, että Rauman kaupungin alueella syntyvien yhdyskuntajätteiden hyötykäyttö toteutettaisiinkin liikelaitoksen toimeksiantona Salon massapolttolaitoksessa siten, että liikelaitos maksaa keräämillään jätemaksuilla jätteiden polttamisesta. Kyse ei siis miltään osin ole sopimuksen edellyttämästä tavasta, jossa liikelaitos kehittää omatoimisesti ja nykyisen jätelain 8 §:n velvoittavan etusijajärjestyksen mukaisesti omaa jätteiden lajittelu- ja jalostustoimintaansa kerryttäen tuloa investointeihin. Lautakunta ei ole voinut oikeuttaa liikelaitosta järjestämään Rauman kaupungin jätehuoltoa oman halunsa mukaisesti vastoin liikelaitoksen johtosääntöä sekä vastoin kuntien yhteistoimintasopimusta.

Päinvastoin kuin hallinto-oikeus on perusteluissaan todennut, ei jätelain mukaisena jätehuoltoviranomaisena toimiminen ensinnäkään muodosta tekniselle lautakunnalle toimivaltaa muuttaa Rauman kaupunginvaltuuston päättämää tapaa huolehtia kaupungin vastuulle kuuluvasta jätehuollosta. Jätelaissa ei ole säännöstä, jonka perusteella jätehuoltoviranomainen voisi päättää kunnan jätehuollon järjestämistavasta. Toiseksi lautakunnan johtosääntö rajoittaa lautakunnan toimivallan ainoastaan jätehuollon valmistelu- ja täytäntöönpanotehtäviin. Tällöin lautakunta ei ole voinut antaa liikelaitokselle olennaisesti uusia jätehuoltotehtäviä, jotka johtavat koko Rauman kaupungin jätehuoltotavan muuttumiseen, vaan sen olisi tullut saattaa valitusasia Rauman kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi.

Käytännössä lautakunnalle annettu valta päättää jätteen toimituspaikoista johtanee muun muassa siihen, että jätehuoltoyritykset voidaan velvoittaa toimittamaan Raumalta keräämänsä yhdyskuntajätteet Salon massapolttolaitokseen. Tämä olisi kohtuutonta, eivätkä yritykset välttämättä kykene hinnoittelemaan lisääntyneitä kuljetuskustannuksia palveluhintoihinsa. Yritykset eivät voisi hakea muutosta liikelaitoksen internet-sivuillaan osoittamien toimituspaikkojen suhteen, mitä ei voida pitää hyväksyttävänä ja lain mukaisena tilanteena.

Jätelain 35 §:n 3 momentin mukaista viranomaisvaltaa määrätä jätteen vastaanotto- ja käsittelypaikoista voi käyttää vain lautakunta. Se ei voi delegoida valtaa liikelaitokselle. Lautakunnan päätöksen perusteella julkista valtaa määrätä vastaanottopaikoista käyttäisi tosiasiallisesti liikelaitos. Se ei siis ainoastaan järjestäisi jätehuoltoa alkuperäisen tehtävänantonsa vastaisesti vaan se myös tosiasiassa antaisi yrityksiä ja muita oikeushenkilöitä sitovia määräyksiä siitä, minne jätteet on toimitettava. Määräys sisältäisi toimituspaikan järjestämisen ja nimeämisen. Päätös on siis perustuslain 2 §:n 3 momentin sekä jätelain 35 §:n 3 momentin vastainen.

Vanhan jätelain systematiikka perustui siihen, että kunta voi antaa lain 13 §:n 1 momentin perusteella, ja yleensä jätehuoltomääräyksissään, yleismääräyksen toimittaa kuntajätteet, eli nykyisen lain 32 §:n mukaiset jätteet, kunnan järjestämään käsittelyyn. Uuden jätelain 35 §:n 3 momentissa kuitenkin säädetään yksiselitteisesti, että vain kunta voi määrätä jätteen vastaanottopaikoista. Nykyisen jätelain sanamuoto "määrää" on täysin erilainen kuin vanhan jätelain aikainen viittaus kunnan järjestämiin vastaanottopaikkoihin. Yritysten on voitava luottaa siihen, että Rauman kaupungissa jätehuoltoa koskevat määräykset annetaan lain kirjaimen mukaisesti. Tällöin jätteiden vastaanotto- ja käsittelypaikoista voi määrätä ainoastaan tekninen lautakunta oman toimivaltansa puitteissa.

Lisäksi jätelain 147 §:n 1 momentin 7 kohdassa on sanktioitu jätelain 35 §:n 3 momentin mukainen jätteiden toimittamatta jättäminen. Lautakunnan päätöksen vastaiseen toimintaan liittyy rikosoikeudellisen seuraamuksen uhka. Yksilön velvollisuuksista määrättäisiin liikelaitoksen päätöksellä eikä jätelain 35 §:n 3 momentin mukaisesti. Tämä on vastoin perustuslain 80 §:n edellyttämää sääntelyn selkeyttä ja tarkkarajaisuutta sekä perustuslain 8 §:n rikosoikeudellisen lakisidonnaisuuden periaatetta.

Hallinto-oikeus on viitannut siihen, että lautakunnan päätöksellä on vain täsmennetty voimassa olevia jätehuoltomääräyksiä. Valittajan kannan mukaan myös jätehuoltomääräyksien yleisluonteinen viittaus jätteiden toimittamisesta kunnan järjestämiin vastaanottopaikkoihin on lainvastainen, joten viittaus vain niiden täsmentämistarkoitukseen on merkityksetön.

Koska osa valittajan kustannuksista johtuu selkeästä viranomaisen virheestä, eli väärästä muutoksenhakuohjauksesta, tulee Rauman kaupunki hallintolainkäyttölain 74 §:n 2 momentin perusteella velvoittaa korvaamaan ainakin nämä valittajan kulut laillisine korkoineen siinäkin tapauksessa, ettei korkein hallinto-oikeus hyväksy valitusta.

Rauman tekninen lautakunta on antanut valituksen johdosta vastineen, jossa se on vaatinut valituksen ja oikeudenkäyntikuluvaatimuksen hylkäämistä perusteettomana. Lisäksi lautakunta on vaatinut, että valittaja on velvoitettava korvaamaan Rauman kaupungin teknisen lautakunnan oikeudenkäyntikulut.

Rauman Seudun Ympäristöhuolto Oy on antanut vastineen johdosta vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

1. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.

2. Oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevat vaatimukset hylätään.

Perustelut

1. Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.

2. Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, Rauman Seudun Ympäristöhuolto Oy:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 3 momentin mukaan yksityistä asianosaista ei saa velvoittaa korvaamaan julkisen asianosaisen oikeudenkäyntikuluja, ellei yksityinen asianosainen ole esittänyt ilmeisen perusteetonta vaatimusta. Koska Rauman Seudun Ympäristöhuolto Oy:n ei voida katsoa esittäneen asiassa ilmeisen perusteetonta vaatimusta, yhtiötä ei voida määrätä korvaamaan Rauman teknisen lautakunnan oikeudenkäyntikuluja.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Hannu Ranta, Mika Seppälä, Kari Tornikoski ja Elina Lampi-Fagerholm. Asian esittelijä Tuire Taina.