Muu päätös 2831/2016

Asia Ympäristölupa-asiaa koskeva valitus

Valittaja A

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 21.10.2015 nro 15/0493/1

Asian aikaisempi käsittely

Mikkelin ympäristölautakunta on 23.12.2013 antamallaan päätöksellä (12.12.2013 § 119) hylännyt B:n perustettavan yhtiön puolesta tekemän ympäristölupahakemuksen kallionlouhinnalle ja kivenmurskaukselle Mikkelin kaupungin Tikkalan kylässä sijaitsevalla kiinteistöllä Pitkäkallio RN:o 2:22.

Ympäristölautakunta on perustellut päätöstään muun ohella seuraavasti:

Hakija on esittänyt hakemuksen liitteeksi Promethor -nimisen konsulttitoimiston tekemän ympäristömeluselvityksen (7.3.2013). Laskentatulosten mukaan B:n toiminnan yksin aiheuttama päiväajan keskiäänitaso ei ylitä valtioneuvoston melupäätöksen raja-arvoja. Sen sijaan B:n ja SBS Betoni Oy:n sekä TY-tontin rakentamisen aikaisen louhinnan aiheuttama päiväajan keskiäänitaso on läheisillä lomarakennuksilla 49–50 dB(A). 45 dB(A):n taso ylittyy kymmenellä lomarakennustontilla suunnitelluista meluvalleista ja aikarajoituksista huolimatta.

SBS Betoni Oy on saanut toiminnalleen (betonitehdas ja betonielementtitehdas sekä betoni-, asfaltti- ja puujätteen murskaus, välivarastointi ja hyötykäyttö) ympäristöluvan tietyin lupamääräyksin 26.4.2012. Ympäristölupapäätös on lainvoimainen. SBS Betoni Oy:n tontti on pinta-alaltaan noin 20 ha.

Betonitehtaan toiminta sijoittuu miltei välittömästi nyt haetun kallionlouhintapaikan länsipuolelle asemakaavan mukaiselle TY-alueelle. Toimintojen väliin jää Tikkalan asemakaavan mukainen suoja-alue (EV). Betonitehdasta on rakennettu vuoden 2013 aikana. Osa betonitehtaan tontista on vielä louhimatta. Tikkalan kallioista asemakaava-aluetta (yhteensä noin 52 ha) tullaan louhimaan ja rakentamaan vielä useiden vuosien ajan ennen kuin sille on mahdollista rakentaa kaavan mukaista ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta teollisuustoimintaa. Tikkalan kallioalueen asemakaava on hyväksytty Mikkelin kaupunginvaltuustossa 19.9.2011. Kaava on lainvoimainen. Suunniteltu kallionlouhintatoiminta sijoittuu teollisuusalueen viereisen suoja-alueen ja itäpuolelle jäävien Kallajärven rannalla sijaitsevien loma-asuntojen väliin.

Toiminnasta yhdessä lähialueen muun jo suunnitellun maankäytön kanssa aiheutuu naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle kohtuutonta rasitusta melusta ja tärinästä.

Toiminnasta, toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheutuu yhdessä muiden toimintojen kanssa melusta johtuvaa terveyshaittaa. Terveyshaitalla tarkoitetaan ympäristönsuojelulaissa esitetyn määritelmän mukaan muun muassa sellaisen tekijän tai olosuhteen esiintymistä, joka voi vähentää väestön tai yksilön elinympäristön terveellisyyttä.

Päätöksessä huomioidaan ympäristön oikeusvaikutteisen kaavan mukainen nykyinen ja tuleva käyttötarkoitus. Tikkalan alueella teollista toimintaa on haluttu ohjata kaavoituksella. Haettu uusi toiminta sijoittuu äskettäin päivitetyn yleiskaavan ja uuden asemakaavan ulkopuolelle, lähemmäksi häiriöille altistuvia vapaa-ajanasuntoja ja asuintaloja kuin kaavan mukainen teollinen toiminta.

Koska luvan myöntämisedellytykset eivät täyty, ympäristölupaa ei voida myöntää.

Alueelle suunniteltu tieyhteys kulkee osayleiskaavaan merkityn MY-alueen läpi. MY-alue on maa- ja metsätalousaluetta, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Kyseisessä tapauksessa alueella on luonnontilaista tai luonnontilaisen kaltaista varttuvaa/varttunutta lammenrantametsää ja alueen läpi kulkee liito-oravan kulkuyhteys liito-oravan lisääntymis- ja levähdysalueiden välillä.

Muistutuksissa on tuotu esille valkolehdokin esiintyminen kallionlouhinta-alueen läheisyydessä. Luontoselvityksessä ei ole mainintaa kyseisestä kasvista. Kasvi on luonnonsuojeluasetuksen 20 §:n mukaisesti rauhoitettu koko maassa. Luonnonsuojelulain 42 §:n mukaan rauhoitetun kasvin tai sen osan poimiminen, kerääminen, irti leikkaaminen, juurineen ottaminen tai hävittäminen on kielletty. Etelä-Savon ELY-keskukselta saadun tiedon mukaan kasvin hävittämiselle pitää olla ELY-keskukselta saatu poikkeuslupa. Koska ympäristölupaa ei myönnetä, kallion louhimisen ja murskaamisen vaikutusta rauhoitetun kasvin esiintymiseen ei ole tarpeen selvittää tämän enempää.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on hyväksynyt B:n perustettavan yhtiön lukuun tekemän valituksen, kumonnut ympäristölautakunnan päätöksen ja palauttanut asian lautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi perusteluista ilmenevistä syistä. Lautakunnan on asiaa uudelleen käsitellessään otettava huomioon palautuksen syyt.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Ympäristönsuojelulain (86/2000) 41 §:n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Saman pykälän 2 momentin mukaan lupaviranomaisen on tutkittava tehdyt muistutukset ja luvan myöntämisen edellytykset. Lupaviranomaisen on muutoinkin otettava huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Saman pykälän 3 momentin mukaan lupa-asiaa ratkaistaessa on noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään.

Luonnonsuojelulain 49 §:n 1 momentin mukaan luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainitaan muun muassa liito-orava (Pteromys volans).

Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa
1) terveyshaittaa,
2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa,
3) ympäristönsuojelulain 7–9 §:ssä kiellettyä seurausta,
4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai
5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Saman pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei ympäristönsuojelulain 42 §:n 2 momentin mukaan saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä ympäristönsuojelulain 6 §:ssä säädetään.

Naapuruussuhdelain 17 §:n 1 momentin mukaan kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista.

Ympäristönsuojelulain 6 §:n 1 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantuminen voidaan ehkäistä. Saman pykälän 2 momentin mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon:
1) toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski;
2) alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset sekä
3) muut mahdolliset sijoituspaikat alueella.

Kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (800/2010) 1 §:n mukaan asetuksessa säädetään kivenlouhimon, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamon ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimuksista silloin, kun toimintaan on oltava ympäristölupa.

Asetuksen 3 §:n 2 momentin mukaan kivenlouhimo, muu kivenlouhinta ja kivenmurskaamo on sijoitettava siten, että melua tai pölyä aiheuttavan toiminnon etäisyys asumiseen tai loma-asumiseen käytettävään rakennukseen tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan oleskeluun tarkoitettuun piha-alueeseen tai muuhun häiriölle alttiiseen kohteeseen on vähintään 300 metriä.

Toiminnan sijoittamisen lisäksi asetuksessa on annettu säännöksiä ilmaan joutuvien päästöjen ja niiden leviämisen rajoittamisesta sekä ilmanlaadusta, meluntorjunnasta, melutasoista ja melua aiheuttavien työvaiheiden aikarajoista, maaperän ja pohjaveden suojelusta, jäte- ja hulevesistä sekä jätehuollosta, onnettomuuksiin ja häiriötilanteisiin varautumisesta sekä tarkkailusta.

Valtioneuvoston melutason ohjearvoista antaman päätöksen (993/1992) 2 §:n 1 momentin mukaan asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (L_Aeq) päiväohjearvoa (klo 7–22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22–7) 50 dB. Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 dB. Pykälän 2 momentin mukaan loma-asumiseen käytettävillä alueilla, leirintäalueilla, taajamien ulkopuolella olevilla virkistysalueilla ja luonnonsuojelualueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 dB eikä yöohjearvoa 40 dB. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan kuitenkin soveltaa 1 momentissa mainittuja ohjearvoja.

Toiminnan kuvaus

Suunniteltu toiminta koskee kallion louhintaa ja kivenmurskausta kiinteistöllä Pitkäkallio RN:o 2:22 Mikkelin kaupungin Tikkalan kylässä. Kyse on uudesta toiminnasta. Suunniteltu ottamismäärä on 0,7 milj.m³ ja ottoaika 10 vuotta. Keskimääräinen louhinta olisi noin 192 000 tonnia vuodessa. Murskausta tapahtuisi vuosittain noin 70 työpäivän, enintään noin 4 kuukauden ajan.

Alueelle on tieyhteys vanhalta Lahdentieltä Kallajärventien kautta. Uusi tieyhteys on perustettavana lännestä Tikkalan yksityistieltä. Suunniteltu otto sijoittuu Rantakylän osayleiskaavaan merkitylle metsätalousalueelle. Suunnitellun toiminnan länsipuoleisella alueella on Tikkalan teollisuusalueen 19.9.2011 hyväksytty ja 3.11.2011 lainvoimaiseksi tullut asemakaava. Lähinnä B:n aluetta on EV eli suojaviheralue ja sen länsipuolella TY-alue eli ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue. TY-alueella sijaitsee SBS Betoni Oy:n betonitehdas. Lähimpään loma-asuinrakennukseen on ottoalueelta matkaa 413 metriä ja lähimmästä murskaamon sijoituspaikasta yli 430 metriä. Lähin asunto sijaitsee ottoalueesta 760 metrin ja murskaamosta 830 metrin päässä.

Kaivualueen irtilouhitusta kerroksesta vedet pääsevät purkautumaan tilan luoteiskulmassa olevaan ojaan ja siinä valumalla pohjoisessa olevaan Kallajärven lahteen.

Asiassa saatu selvitys

Promethor Oy:n 7.3.2013 laatiman meluselvityksen mukaan Maamerkki Infra Oy:n (tarkoittaa B:tä) toiminnan yksin sekä yhdessä SBS Betoni Oy:n normaalitoiminnan kanssa aiheuttama päiväajan (7–22) keskiäänitaso L_Aeq ei ylitä asetuksen 800/2010 raja-arvoja ympäröivillä melulle herkillä kohteilla. Maamerkki Infra Oy:n ja SBS Betoni Oy:n sekä TY-tontin louhinnan ja murskauksen yhdessä aiheuttama päiväajan (7–22) keskiäänitaso L_Aeq ylittää asetuksen raja-arvon noin kymmenellä lomarakennuksella.

Laskentatuloksissa huomioitavaa on muun muassa, että:
- melun raja-arvojen alittaminen Maamerkki Infra Oy:n ja SBS Betoni Oy:n yhteisvaikutuksen tilanteessa vaatii esitettyjen tai vastaavien meluntorjuntatoimenpiteiden toteuttamista
- yksin TY-tontin louhinnasta ja murskauksesta aiheutuva melu ylittää 45 dB(A) usealla lomarakennuksella. Jos TY-tontin louhinta huomioidaan yhteismelussa, ei Maamerkki Infra Oy:n melulähteiden suojaamisella saavuteta kaikilla lomarakennuksilla raja-arvoa 45 dB(A)
- esitetyssä TY-tontin louhinnassa ja murskauksessa ei ole huomioitu meluntorjuntaa. Meluntorjunnalla voitaisiin pienentää tästä toiminnasta aiheutuvaa melutasoa
- esitetty SBS Betoni Oy:n toiminnan ja TY-tontin louhinnan ja murskauksen aiheuttama melu perustuu arvioon, koska tarkkoja lähtötietoja ei saatu. Näin ollen SBS Betoni Oy:n ja TY-tontin louhinnan aiheuttamaa melua ei tule tarkastella muissa yhteyksissä tämän selvityksen tuloksia käyttäen
- SBS Betoni Oy:n betonimurskaus aiheuttaa yksinään ilman meluntorjuntaa muutamalla lomarakennuksella raja-arvon 45 dB(A) ylityksen.
- murskaustoiminnan ja rikotuksen laskentatuloksiin on tehty osittainen impulssimelukorjaus
- laskentaepävarmuus on lähimmillä lomarakennuksilla Maamerkki Infra Oy:n toiminnan osalta ±4 dB(A) ja muiden toimijoiden osalta huomattavasti tätä suurempi.

Ympäristösuunnittelu Enviro Oy:n 4.12.2012 tilaa Pitkäkallio 2:22 koskevan Luonnonolot 2012 -selvityksen mukaan suunnittelualueelle on tehty maastokäynti 13.11.2012, jolloin maa oli lumeton. Maastossa inventointiin luonnon yleis- ja erityispiirteet sekä kasvillisuutta ja luonnontyyppejä niiltä osin kuin se oli inventointiajankohtana mahdollista. Samalla selvitettiin vesilain 2 luvun 11 §:n tarkoittamien kohteiden (suojellut pienvedet) ja luonnonsuojelulain 29 §:n mukaisten suojeltujen luontotyyppien sekä muiden arvokkaiden luontokohteiden esiintyminen. Erityistä huomiota kiinnitettiin luonnonsuojelulain nojalla suojeltujen lajien mahdollisiin elinympäristöihin. Inventointiajankohdasta johtuen kaikkia alueella esiintyviä eliölajeja ei voitu havaita, mutta pääosa kasvilajistosta oli tunnistettavissa ja kasvillisuus- sekä luontotyypit voitiin määrittää melko luotettavasti. Pitkäkallion tilalla tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole Natura 2000 -verkoston kohteita, valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien kohteita, luonnonsuojelualueita, suojeltuja luontotyyppejä tai luonnonmuistomerkkejä. Suunnitellulla maa-ainesten ottamisalueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole uhanalaisia luontotyyppejä tai muita arvokkaita luontokohteita. Pitkäkallion tilan itäpuolella, tilarajan sekä Kallajärventie–Mustalammentien välisellä alueella on liito-oravan elinalue. Itse Pitkäkallion tilalla ei ole uhanalaisille tai muille merkittäville eliölajeille sopivia elinympäristöjä, joissa niiden esiintyminen olisi todennäköistä. Pitkäkallion tilan alueella ei ole tarvetta tehdä liito-oravaselvitystä tai muitakaan tarkempia lajistoselvityksiä. Tielinjalla tai sen läheisyydessä ei ole osayleiskaavan inventoinnissa todettu arvokkaita luontokohteita tai esimerkiksi liito-oravan lisääntymis- tai levähdyspaikkoja.

Ympäristösuunnittelu Enviro Oy:n 29.1.2013 antaman selvityksen mukaan Pitkäkalliolle suunnitellulla tiealueella ei ole tiedossa liito-oravien lisääntymis- tai levähdyspaikkoja. Teollisuusalueelle rakennetun tien eteläpuolella on tehty luonnonsuojelulain 72 a §:n mukainen päätös liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan määrittämisestä ja alueen metsän käsittelystä (ESAELY/21 9/07.01/2012). Avohakkuiden ja teollisuusalueelle rakennetun tien seurauksena liito-oravien kulkuyhteys pohjoiseen rajauspäätöksessä mainitulta alueelta on muuttunut. Liito-oravien kulkuyhteys pohjoiseen on mahdollista Tikkalantien ylityksen jälkeen Tikkalantien länsipuolella ja noin 150–200 metriä Tikkalantieltä itään, jossa teollisuusalueelle rakennetun tien molemmin puolin on varttunutta puustoa. Pitkäkallion tie ei vaikuta enää liito-oravien kulkuyhteyksiin Sammallammen eteläpuolella, koska teollisuusalueelle rakennettu tie on korkealla penkereellä ja tien molemmin puolin on nuorta puustoa, joten liitäminen teollisuusalueelle rakennetun tie yli on tällä kohdin jo nyt epätodennäköistä. Sammallammen itäpuolella Pitkäkalliolle rakennettavan tiealueen leveys on noin 8 metriä, joten liito-orava pystyy ylittämään tiealueen liitämällä, jos tiealueen molemmin puolin jätetään varttunutta puustoa.

Oikeudellinen arviointi ja johtopäätös

Hakemuksen mukainen toiminta sijaitsee yleiskaavassa maa- ja metsätalousalueeksi osoitetulla alueella M, mikä ei ole este luvan myöntämiselle louhintaan ja murskaukseen. Hankealue rajoittuu sen länsipuolella sijaitsevaan asemakaava-alueeseen. Lähinnä hankealuetta on suojaviheralue EV ja sen takana ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue TY, joka kattaa suurimman osan asemakaava-alueesta. TY-alueen pohjoisosassa toimii ympäristöluvan saanut betonitehdas. Kaavoitus ei ole ympäristöluvan myöntämisen esteenä.

Ympäristöluvan myöntämisen edellytyksiä harkittaessa on otettava huomioon toiminnan päästöjen vaikutusalueella sijaitsevat häiriintyvät kohteet. Toiminnan meluvaikutukset saattavat ulottua erityisesti Kallajärven rannalla sijaitseville asuinkäytössä oleville kiinteistöille. Sen sijaan TY-alueella ei asemakaavan mukaan tulevaisuudessakaan tule olemaan häiriintyviä kohteita.

Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa ympäristönsuojelulain vastaisia seurauksia. Myös muiden toimintojen melupäästöt on siten otettava huomioon arvioitaessa luvan myöntämisen edellytyksiä. Asiassa saadun selvityksen perusteella TY-alueella ei ole maa-aineslupaa tai ympäristölupaa edellyttävää toimintaa eikä sellaiseen toimintaan ole myönnetty lupia. Toistaiseksi TY-alueella on saadun selvityksen mukaan ympäristölupa ainoastaan betonitehtaalle, jonka rakentaminen, josta on tehty meluilmoitus, on päättynyt. Ympäristölautakunta ei ole voinut hylätä hakemusta alueelle mahdollisesti sijoittuvan melua aiheuttavan toiminnan perusteella, kun sen laadusta tai melun leviämisen estämisestä ei ole ollut tarkempaa tietoa.

Asiakirjoista saadun selvityksen perusteella luonnonsuojelulain mukainen suojelu ei ole luvan myöntämisen esteenä. ELY-keskuksen toimivaltaan kuuluu tarvittaessa arvioida, edellyttääkö hanke luonnonsuojelulain mukaisia poikkeuslupia, ja käsitellä niitä koskevat hakemukset.

(---)

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Jaakko Kellosalo, Varpu Kujanpää ja Sinikka Kangasmaa. Esittelijä Pirjo Pentinmäki

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A on valituksessaan vaatinut hallinto-oikeuden päätöksen kumoamista ja lautakunnan päätöksen saattamista voimaan. Lisäksi hän on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

A on perustellut vaatimuksiaan muun ohella sillä, että lupahakemus ja sen liitteenä oleva selostus ovat harhaanjohtavia. Kalliomuodostelman pitkät kalliot ovat maisemakuvaltaan kauniita, ja aluetta käytetään virkistystarkoitukseen. A:n vapaa-ajan asunto sijaitsee vain 440 metrin päässä louhinta-alueen reunasta, eikä välissä ole melun, pölyn tai tärinän leviämistä estäviä maastonmuotoja. A oleskelee vapaa-ajan asunnollaan kesäaikana lähes vakituisesti. Ainoa luonnollinen melueste SBS Betoni Oy:n kiinteistön ja Kallajärven länsirannan häiriintyvien kohteiden välissä on kyseinen kallioalue. Hakemuksen liitteenä olevat melu- ja luontoselvitykset ovat puutteellisia ja virheellisiä.

Mikkelin seudun ympäristölautakunta on antanut vastineen, jossa se on todennut, että SBS Betoni Oy:n kiinteistön rakentaminen ei ole päättynyt, vaan se jatkuu vielä useita vuosia.

B on antanut selityksen. Valitus on jätettävä tutkimatta tai hylättävä. A on velvoitettava korvaamaan B:n oikeudenkäyntikulut.

A on antanut vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

1. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.

2. A:n ja B:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevat vaatimukset hylätään puolin ja toisin.

Perustelut

1. Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen, jolla asia on palautettu ympäristölautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi, muuttamiseen ei ole perusteita.

2. Asian lopputulokseen nähden ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, A:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian laatuun nähden ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, B:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Hannu Ranta, Tuomas Lehtonen, Mika Seppälä ja Tuomas Kuokkanen sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Juha Kaila ja Jukka Horppila. Asian esittelijä Elina Nyholm.