Muu päätös 3404/2016

Asia Osayleiskaavan hyväksymistä koskevat valitukset

Valittajat 1. A ja B

2. C, D ja E

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 29.1.2015 nro 15/0065/3

Asian aikaisempi käsittely

Isojoen kunnanvaltuusto on päätöksellään 16.12.2013 (§ 79) hyväksynyt Lakiakangas I tuulivoimapuiston osayleiskaavan.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään, siltä osin kuin nyt on kysymys, hylännyt A:n ja B:n sekä C:n, D:n ja E:n valitukset kunnanvaltuuston päätöksestä. Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Kaavaratkaisu

Lakiakangas I -osayleiskaavan suunnittelualue sijaitsee Isojoen Vanhakylän länsipuolisella Lakiakankaan metsäalueella ja se rajautuu pohjoisessa Karijoen ja lännessä Kristiinankaupungin kunnanrajaan.

Lakiakangas I -tuulivoimapuistohanke tarkoittaa osayleiskaavaselostuksen sivulla 1 olevan maininnan mukaan yhteensä 20 tuulivoimalan rakentamista Isojoen ja Karijoen kuntiin sijoittuvalle alueelle. Nyt kysymyksessä olevan Isojoen kunnanvaltuuston hyväksymän Lakiakangas I -tuulivoimapuiston osayleiskaavan suunnittelualue on pääosin osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi M-1. Aluetta koskevien kaavamääräysten mukaan alue on varattu pääasiassa metsätaloutta varten. Alueelle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetulle alueelle sekä niitä varten huoltoteitä ja teknisiä verkostoja. Alueella sallitaan maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen. Maa- ja metsätalousrakentaminen tulee sijoittaa vähintään 200 metrin etäisyydelle tuulivoimaloista ja rakentamattomasta tuulivoimaloille osoitetusta alueesta.

M-1 -alueelle on osoitettu osa-alueet yhteensä 18 tuulivoimalan sijoittamiseen. Osa-alueet on osoitettu osa-aluerajausmerkinnöillä tv-1/# vinoviivan jälkeisen numeron ilmaistessa, kuinka monta tuulivoimalaa kullekin erilliselle rakennusalalle voidaan enintään sijoittaa. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus saa olla enintään 205 metriä. Tuulivoimaloiden värityksen on oltava yhtenäinen ja vaalea. Osa-alueille on osoitettu ympyräkatkoviivoilla tuulivoimaloiden ohjeelliset sijainnit.

Suunnittelualueelle on osoitettu nykyiset/kunnostettavat tieyhteydet sekä ohjeelliset rakennettavat tieyhteydet. Tuulivoimaloiden sähkönsiirtoon on osoitettu ohjeelliset maakaapelit, jotka tulee sijoittaa mahdollisuuksien mukaan huoltoteiden yhteyteen.

Suunnittelualueen pohjoisosaan Mansikkamäentien ja Lakiakankaan tien risteykseen sekä alueen lounaisosaan Mansikkamäentien ja Lakia³kan³kaan metsätien risteykseen on osoitettu kaksi pienehköä energiahuollon aluetta EN, joille voidaan rakentaa sähköasemakenttä ja enintään 400 k-m² suuruinen kojeistorakennus. EN-alueilta on osoitettu suunnittelualueen rajalle kulkevat ohjeelliset 110 kV:n sähkölinjat. Kaavamääräyksen mukaan avoimilla alueilla sähkölinja on varustettava huomiopalloin. Suunnittelualueelle on lisäksi osoitettu pienehkö muinaismuistoalue SM.

Osayleiskaavan yleisissä määräyksissä on määrätty lisäksi muun muassa, että yleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 77 a §:n tarkoittamana oikeusvaikutteisena osayleiskaavana ja että osayleiskaavaa voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena tuulivoimaloiden alueilla (tv-alueilla). Tuulivoimapuiston sisäinen sähkönsiirto on toteuttava maakaapeleina. Tuulivoimaloiden huoltotiet ja maakaapelit on sijoitettava mahdollisuuksien mukaan samaan maastokäytävään. Tuulivoimaloiden käytön päätyttyä voimalat on purettava rakennusvalvonnan määräämässä kohtuullisessa ajassa. Tuulivoimalan perustuksen etäisyys kaava-alueen rajasta tulee olla vähintään 205 metriä.

Muutoksenhakijoiden kiinteistöt ja muut häiriintyvät kohteet

A:n ja B:n osoitteessa Kristiinantie X sijaitseva kesäasunto sijaitsee idässä runsaan kahden kilometrin etäisyydellä lähimmästä Mansikkamäentien ja Lakiakankaan tien risteyksen läheisyyteen osoitetusta tuulivoimalan 10 ohjeellisesta sijainnista.

C:n ja D:n metsätalouskiinteistö 151-405-2-122 sijaitsee tuulivoimaloille 24, 29 ja 30 osoitetun tuulivoimaloiden osa-alueen välittömässä läheisyydessä lähimmillään noin 100 metrin etäisyydellä luoteeseen tuulivoimalalle 24 osoitetusta ohjeellisesta sijainnista. C:n ja D:n toinen valituksessa mainittu metsätalouskiinteistö 151-405-2-121 sijaitsee välittömästi edellä mainitun kiinteistön luoteispuolella lähimmillään runsaan 100 metrin etäisyydellä etelään tuulivoimalalle 21 osoitetusta tuulivoimaloiden osa-alueesta.

E:n selvityksessään esittämä kiinteistöön 151-405-6-15 kuuluva asuinrakennuksen käsittävä palsta sijaitsee Vanhakylässä lähes kolmen kilometrin etäisyydellä lähimmästä suunnitellusta tuulivoimalasta 22. E:n selvityksessä esitetyt metsätalouskiinteistöt sijaitsevat osayleiskaavan suunnittelualueen kaakkoispuolella lähimmillään noin 400 metrin etäisyydellä tuulivoimaloille 24, 29 ja 30 osoitetusta tuulivoimaloiden osa-alueesta.

Nyt hyväksytyssä osayleiskaavassa osoitetuista tuulivoimaloiden ohjeellisista sijainneista lähimpänä asutusta sijaitsee suunniteltu tuulivoimala 27, jonka etäisyys lähimpään lännen suunnassa Korsbäckin kylässä sijaitsevaan asutukseen on noin 1,2 kilometriä. Etäisyys lähimpään asutukseen tuulivoimalan 16 ohjeellisesta sijainnista on noin 1,5 kilometriä ja tuulivoimalan 10 ohjeellisesta sijainnista noin 1,7 kilometriä. C:n ja D:n ja E:n valituksessa mainittu tuulivoimala 7 ei sijaitse valituksenalaisen osayleiskaavan suunnittelualueella.

Yleiskaavasuunnittelun edellytykset

Etelä-Pohjanmaan voimassa olevassa maakuntakaavassa ei ole osoitettu tuulivoimatuotannon alueita. Maakuntakaavassa ei ole muutenkaan osoitettu aluevaraus- tai kohdemerkintöjä osayleiskaavan suunnittelualueelle. Maakuntakaavan tuulivoimatuotantoa ohjaavan vaihekaavan I ehdotus on asetettu nähtäville 1.12.2014 - 9.1.2015. Ehdotuksessa osayleiskaavan suunnittelualue on osoitettu tuulivoimapuiston alueeksi. Ehdotuksessa on myös osoitettu Vanhakylän koillispuolella sijaitseva Rajanmäenkylän tuulivoimapuiston alue.

Pohjanmaan liiton maakuntavaltuusto on hyväksynyt uusiutuvia energialähteitä koskevan vaihemaakuntakaavan 12.5.2014. Kaavassa on muun muassa osoitettu Lakiakangas I -osayleiskaavan länsipuolelle sijoittuva Lapväärtin tuulivoimaloiden alue.

Valituksenalaisen osayleiskaavan alueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa tai asemakaavaa.

Hallinto-oikeus on todennut, että tuulivoimarakentamista ohjaavan yleiskaavan laatimisen edellytyksenä ei maankäyttö- ja rakennuslain suunnittelujärjestelmässä ole, että alueelle olisi ensin hyväksytty ja vahvistettu tuulivoimarakentamista ohjaava maakuntakaava. Laadittaessa tuulivoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa on tässä tilanteessa kuitenkin otettava soveltuvin osin huomioon maakuntakaavaa koskevat tavoitteet ja vaatimukset. Myöskään ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa ei ole yleiskaavan hyväksymisen edellytys.

Kun otetaan huomioon valtakunnalliset energiahuoltoa ja uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämistä koskevat alueidenkäyttötavoitteet ja se, että Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan tuulivoimatuotantoa ohjaavan vaihekaavan I ehdotuksessa Lakiakangas I -osayleiskaavan suunnittelualue on osoitettu tuulivoimapuiston alueeksi, ei Isojoen kunnanvaltuuston päätöstä osayleiskaavan hyväksymisestä voida näiden valitusperusteiden johdosta pitää lainvastaisena.

Osayleiskaavan suunnittelualueen rajaus

Maankäyttö- ja rakennuslain 35 §:n 1 momentin mukaan yleiskaava voidaan laatia maankäytön ja rakentamisen ohjaamiseksi määrätyllä alueella. Lainkohdan 2 momentin mukaan yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Lainkohdan 3 momentin mukaan yleiskaava voidaan laatia myös vaiheittain tai osa-alueittain.

Maankäyttö- ja rakennuslain 46 §:n mukaan maankäytön yleispiirteiseksi ohjaamiseksi ja toimintojen yhteen sovittamiseksi kunnat voivat laatia yhteistyönä yleiskaavan (yhteinen yleiskaava).

Osayleiskaavaa laadittaessa kaavan suunnittelualue on rajattava kaavan tarkoituksen mukaisesti. Lakiakangas I -osayleiskaavan tavoitteena on tuulivoimapuiston rakentamisen ohjaaminen Isojoen kuntaan kuuluvalle Lakiakankaan alueelle. Kunnilla ei ole velvollisuutta eri kuntien alueille ulottuvan yhteisen yleiskaavan laatimiseen eikä laajemman YVA-menettelyyn sisältyneen alueen käsittävän osayleiskaavan laatimiseen ole osayleiskaavan tavoite huomioon ottaen ollut muutenkaan tarvetta. Tuulivoiman rakentamista ohjaavan osayleiskaavan suunnittelualuetta rajattaessa on edelleen otettava huomioon, että tuulivoimaloiden vaikutukset muuhun maankäyttöön ja rakentamiseen ulottuvat myös varsinaisten tuulivoiman rakentamiseen osoitettavien alueiden ulkopuolelle. Osayleiskaavassa on osoitettu tuulivoimaloiden rakentamiseen tarkoitettuja osa-alueita Lakiakankaan-Mansikkamäentien läheisyyteen kaavan suunnittelualueen ulottuessa enimmillään noin 700 metrin etäisyydelle itään tiestä, mitä voidaan edellä lausuttu huomioon ottaen pitää perusteltuna. Muinaismuistoalueeksi SM osoitettu alue sijaitsee Lakiakankaan-Mansikkamäentien varressa tuulivoimalalle 22 osoitetun tuulivoimaloiden osa-alueen läheisyydessä ja se on siten tullut sisällyttää osayleiskaavan suunnittelualueeseen. Suunnittelualueen rajausta ei edellä lausuttu huomioon ottaen ole pidettävä maanomistajien tasapuolisen kohtelun periaatteen vastaisena.

Kaavan vaikutusten selvittämisestä

Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 §:n 1 momentin mukaan maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:ssä tarkoitettuja kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön, maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon, kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin, alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen, kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Asetuksen 1 §:n 2 momentin mukaan, jos yleis- tai asemakaavan maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:ssä tarkoitetut olennaiset vaikutukset ulottuvat toisen kunnan alueelle, kaavan vaikutuksia selvitettäessä tulee olla tarpeellisessa määrin yhteydessä tähän kuntaan. Jos kaavan olennaiset vaikutukset ulottuvat toisen maakunnan liiton alueelle, tulee vastaavasti olla yhteydessä tähän liittoon.

Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 4 §:n 1 momentin mukaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan muun muassa hankkeisiin ja niiden muutoksiin, joista saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia Suomen luonnon ja muun ympäristön erityispiirteiden vuoksi. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä arvioitavista hankkeista ja niiden muutoksista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 17 §:n 2 momentin mukaan se, jolla muutoin on oikeus hakea päätökseen valittamalla muutosta, voi valituksessaan vedota siihen, ettei arviointimenettelyä ole suoritettu tai se on suoritettu olennaisilta osin puutteellisesti.

Valtioneuvoston ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun asetuksen 6 §:n 7 kohdan e alakohdan mukaan arviointimenettelyä sovelletaan tuulivoimahankkeisiin, kun yksittäisten laitosten lukumäärä on vähintään 10 kappaletta tai kokonaisteho vähintään 30 megawattia.

CPC Finland Oy:n suunnittelemien Lakiakankaan ja Lapväärtin tuulivoimapuistohankkeiden johdosta on tehty ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) alkaen marraskuussa 2011. Tuulivoimapuistot sijaitsevat Isojoen, Karijoen ja Kristiinankaupungin kuntien alueilla Kärjenjoen - Lillån -jokilaakson itä- ja länsipuolella. Helmikuussa 2013 valmistuneessa YVA-selostuksessa on arvioitu hankkeiden erilaisten toteuttamisvaihtoehtojen ympäristövaikutuksia. Vaihtoehdossa 2B on selvitetty yhteensä 56 tuulivoimalaa käsittävien tuulivoimapuistojen rakentamista Lakiakankaan alueelle Isojoen ja Karijoen kunnissa. Vaihtoehdossa rakennettaisiin Lakiakankaan tuulivoimapuiston olemassa olevaan valtakunnalliseen sähköverkkoon yhdistävät kaksi 110 kV:n ilmajohtoa osayleiskaavassa sähköasemien rakentamiseen osoitetuilta energiahuollon EN-alueilta.

YVA-selostuksessa on selvitetty myös muita lähialueen olemassa olevia sekä suunniteltuja tuulivoimapuistoja. Selostuksessa on mainittu muun muassa noin kahden kilometrin etäisyydelle lounaassa Lapväärtin tuulivoimapuiston YVA-arvioinnin selvitysalueesta ja noin kuuden kilometrin etäisyydelle Lakiakankaan tuulivoimapuiston YVA-arvioinnin selvitysalueesta suunniteltu EPV Tuulivoima Oy:n Kristiinankaupungin Metsälän tuulivoimapuiston selvitysalue sekä noin kilometrin etäisyydelle etelässä Lapväärtin tuulivoimapuiston selvitysalueesta ja noin neljän kilometrin etäisyydelle Lakiakankaan tuulivoimapuiston selvitysalueesta suunniteltu Oy Uttermossan Tuulivoimapuiston Kristiinankaupungin Uttermossan tuulivoimapuisto. Edellä mainittujen tuulivoimapuistojen lisäksi tuulivoimayhtiö 02 Finland suunnittelee ympäristöhallinnon sivujen mukaan tuulivoimapuiston rakentamista Karijoen ja Isojoen kuntien Rajamäenkylän alueelle Vanhakylän koillispuolelle. Rajamäenkylän tuulivoimapuiston YVA-selvitysalue sijaitsee lähimmillään noin 2,5 kilometrin etäisyydellä Lakiankankaan tuulivoimapuiston selvitysalueesta. YVA-yhteysviranomainen on antanut lausuntonsa arviointiohjelmasta 8.7.2014. Ympäristöhallinnon sivujen mukaan myös tuulivoimayhtiö 0X2 Wind Finland suunnittelee tuulivoimapuiston rakentamista Kristiinankaupungin Lapväärtin-Dagsmarkin alueelle. Lapväärtin-Dagsmarkin tuulivoimapuiston YVA-selvitysalue sijaitsee lähimmillään noin 4,5 kilometrin etäisyydellä Lakiankankaan tuulivoimapuiston selvitysalueesta. YVA-yhteysviranomainen on kuuluttanut tuulivoimapuiston YVA-selostuksen 12.9.2014. Rajamäenkylän ja Lapväärtin-Dagsmarkin hankkeita ei ole otettu huomioon Lakiakankaan ja Lapväärtin tuulivoimapuistohankkeiden YVA-menettelyssä.

Hallinto-oikeus on todennut, että Lapväärtin ja Lakiakankaan tuulivoimapuistohankkeet eivät muodosta muiden edellä mainittujen hankkeiden kanssa sellaista toimintakokonaisuutta, jonka ympäristövaikutukset olisi lähtökohtaisesti tullut arvioida yhtenä kokonaisuutena. Kulloinkin kysymyksessä olevan hankkeen ympäristövaikutuksia arvioitaessa tulee kuitenkin ottaa huomioon mahdolliset yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa sikäli kuin se hankkeiden suunnittelutilanne huomioon ottaen on mahdollista. Kun otetaan huomioon muiden edellä mainittujen tuulivoimapuistohankkeiden suunnittelutilanne tehtäessä Lapväärtin ja Lakiakankaan tuulivoimapuistojen YVA-menettelyä ja se, että osalla mainituista muista hankkeista ei voida etäisyydet huomioon ottaen arvioida olevan yhteisiä ympäristövaikutuksia Lapväärtin ja Lakiakankaan tuulivoimapuistohankkeiden kanssa, että YVA-menettelyssä arvioidun hankkeen suunnittelua voidaan kaavoituksessa jatkaa myös suppeampana kuin mitä sen vaikutuksia on arvioitu YVA-menettelyssä ja että molemmat Lakiakangas I -osayleiskaavassa ohjeellisesti osoitetut 110 kV:n sähkölinjat on esitetty myös Lapväärtin ja Lakiakankaan tuulivoimapuistojen YVA-menettelyssä, hallinto-oikeus on katsonut, että Lapväärtin ja Lakiakankaan tuulivoimapuistojen YVA-menettelyä ei ole pidettävä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 17 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla olennaisilta osin puutteellisena valituksissa esitetyillä perusteilla.

Osayleiskaavan sisältövaatimusten täyttyminen

Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 1 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä on samassa laissa säädetty. Lainkohdan 2 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon muun muassa mahdollisuudet liikenteen tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; ympäristöhaittojen vähentäminen; rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Lainkohdan 3 momentin mukaan 2 momentissa tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Lainkohdan 4 momentin mukaan yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa.

Maankäyttö- ja rakennuslain 77 b §:n mukaan laadittaessa lain 77 a §:ssä tarkoitettua tuulivoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa, on sen lisäksi, mitä yleiskaavasta muutoin säädetään, huolehdittava siitä, että:

1) yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kyseisellä alueella;

2) suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön;

3) tuulivoimalan tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää.

Melu

Ympäristöministeriö on julkaissut tuulivoimarakentamisen suunnittelua koskevan Ympäristöhallinnon ohjeen 4/2012. Ohjeen selityksen mukaan tuulivoimalan lapojen pyörimisestä aiheutuva ääni on haittavaikutustensa kannalta yleensä merkittävämpi kuin voimalan koneiston ääni ja sen merkitys lisääntyy tuulivoimalan roottorin koon kasvaessa. Äänen voimakkuus, taajuus ja ajallinen vaihtelu riippuvat tuulivoimaloiden lukumäärästä, niiden etäisyyksistä tarkastelupisteeseen sekä tuulen nopeudesta. Lapojen pyörimisestä johtuen ääni on jaksottaista sisältäen myös matala- eli pienitaajuisia ääniä. Ohjeessa on suositeltu käytettäväksi seuraavia tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvoja:

• asumiseen käytettävillä alueilla, loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamissa, virkistysalueilla:

LAeq päiväajalle (klo 7–22) 45 dB

LAeq yöajalle (klo 22–7) 40 dB

• loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamien ulkopuolella, leirintäalueilla, luonnonsuojelualueilla*:

LAeq päiväajalle (klo 7–22) 40 dB

LAeq yöajalle (klo 22–7) 35 dB

• muilla alueilla:

LAeq päiväajalle (klo 7–22) ei sovelleta

LAeq yöajalle (klo 22–7) ei sovelleta

* yöarvoa ei sovelleta luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä

Ulkomelutason suunnitteluohjearvot määritetään A-taajuuspainotettuna keskiäänitasona LAeq erikseen yhden vuorokauden päiväajan (klo 7–22) ja yöajan (klo 22–7) osalta. Ohjeen mukaan, mikäli äänen todetaan olevan erityisen häiritsevää, esimerkiksi impulssimaista tai amplitudimoduloitua äänen voimakkuuden vaihdellessa ajallisesti, melun laskenta- ja mittaustuloksiin lisätään 5 dB. Ulkomelutason suunnitteluohjearvojen lisäksi asuntojen sisätiloissa käytetään terveydensuojelulain (763/94) sisältövaatimuksiin pohjautuen asumisterveysohjeen mukaisia taajuuspainottamattomia tunnin keskiäänitasoon LAeq/1h perustuvia suunnitteluohjearvoja koskien pienitaajuista melua.

Osayleiskaavoituksessa on selvitetty suunnitellun tuulivoimapuiston aiheuttamaa melua laskennallisilla melunleviämismalleilla. Laskennassa on käytetty 3,3 MW tehoista voimalaa Vestas V126, jonka napakorkeus on 137 metriä ja lapojen halkaisija 126 metriä kokonaiskorkeuden ollessa siten 200 metriä.

Hallinto-oikeus on todennut, että ympäristöhallinnon ohjeessa 4/2012 ei ole kyse kaavoituksessa normina noudatettavasta melutason raja-arvosta, mutta ohjearvojen voidaan kuitenkin katsoa edustavan luotettavaan tutkimustietoon perustuvaa sellaista voimaloiden synnyttämän ja häiritsevänä pidettävän melun ekvivalenttitasoa, jota ei tulisi meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi ylittää. Osayleiskaavan johdosta tehdyssä melumallinnuksessa yli 40 dB:n alue ulottuu enimmillään noin 1 200 metrin etäisyydelle ja yli 45 dB:n alue noin 600 metrin etäisyydelle voimaloista. Alueilla ei sijaitse asuinrakennuksia eikä 40 dB:n alue ulotu myöskään tällaisten rakennusten lähistölle. Mallinnuksessa on otettu huomioon muun muassa maaston muodot. Mallinnus on arvio voimaloiden toiminnan aiheuttamasta melusta, johon liittyy epävarmuustekijöitä, mutta hallinto-oikeuden käsityksen mukaan edellä mainitun perusteella voidaan riittävällä luotettavuudella arvioida, etteivät melun ohjearvot tulisi ylittymään asumiseen käytettävillä alueilla käytettäessä melumallinnuksen mukaista tai sitä hiljaisempaa voimalatyyppiä.

Turvallisuus- ja ympäristövaara

Voimaloiden jäänmuodostumisen ja tulipalosta tai muusta syystä aiheutuvan rikkoutumisen aiheuttamaa vaaraa ei ole erityisesti selvitetty osayleiskaavan suunnittelualuetta koskevassa YVA-menettelyssä tai osayleiskaavaa laadittaessa. YVA-selostuksessa on kuitenkin yleisesti esitetty, että tuulivoimaloiden turvallisuus- ja ympäristöriskit ovat hyvin pieniä, mutta mahdollisia. Kaavaselostuksen mukaan lumen ja jään putoamisvaarasta ilmoitetaan varoituskyltein. Osayleiskaavassa on annettu määräys rakennusten rakentamista koskevasta suojaetäisyydestä tuulivoimaloille osoitettuihin osa-alueisiin.

Vaaraa ehkäisevistä toimista tai suojaetäisyydestä ei ole annettu yleistä normiohjeistusta. Turvallisuusvaarasta ei ole myöskään tarpeeksi kokemusperäistä tutkittua tietoa vaaran ehkäisemiseksi vaadittavan suojaetäisyyden määrittämiseksi luotettavalla tavalla. Tuulivoimaloiden jäänmuodostuksen tai rikkoutumisen yleiselle turvallisuudelle ja ympäristölle aiheuttamasta vaarasta voidaan hallinto-oikeuden käsityksen mukaan kuitenkin yleisesti todeta, että tuulivoimalasta irtoava kappale tai talviaikana irtoava lumi ja jää voivat aiheuttaa tilastollisesti katsoen pienen riskin ympäristölle tai tuulivoimalan lähistöllä liikkuville. Suurin riski jään putoamiselle esiintyy, kun seisoksissa ollut voimala käynnistyy, jolloin lapojen vauhti on hidas ja vaara-alue pieni. Valituksenalaisen osayleiskaavan suunnittelualueen muu maankäyttö on lähinnä metsätaloutta ja jokamiehenoikeuksiin perustuvaa virkistyskäyttöä. Liikenteen alueella voimaloiden läheisyydessä samoin kuin alueella muutoin liikkuvien ihmisten määrä on siten kunakin hetkenä yleensä pieni. Käytännössä turvallisuudelle ja ympäristölle aiheutuvan vaaran samoin kuin siitä ympäröivälle maankäytölle aiheutuvien rajoitusten voidaan siten kokonaisuutena arvioida olevan vähäisiä. Voimaloille myönnettävässä mahdollisessa ympäristöluvassa samoin kuin rakennusluvassa on mahdollista antaa vaaran ehkäisemistä ja rajoittamista tarkoittavia tarkempia määräyksiä. Osayleiskaavassa ei siten ole tässä tapauksessa katsottava olleen tarpeen antaa enempiä jäänmuodostumisen ja rikkoutumisen aiheuttaman vaaran ehkäisemistä ja rajoittamista koskevia määräyksiä.

Muut sisältövaatimukset

Voimaloiden tarkemmasta rakentamistavasta määrätään rakentamista koskevassa suunnittelujärjestelmässä tavanomaisesti voimaloille myönnettävässä rakennusluvassa eikä siitä ole tässäkään tapauksessa ollut erityistä syytä määrätä suurimman sallitun kokonaiskorkeuden lisäksi muutoin osayleiskaavassa kaavan ohjaustavoite ja tarkkuus huomioon ottaen. Ohjeelliset 110 kV:n sähkölinjat on osoitettu kaavassa sen ohjaustavoite ja tarkkuus huomioon ottaen riittävällä tarkkuudella. Kunnan rakennusvalvonnan velvollisuuksiin kuuluu rakennuspaikan kunnostamisen valvonta rakennuksen käytön päätyttyä, mihin nähden osayleiskaavassa voimaloiden purkamisesta niiden käytön päätyttyä annettujen määräysten on katsottava olevan riittäviä. Kaavoituksessa ei voida ratkaista sähkönsiirtoa varten tarvittavien maakaapelien sijoittamista sen enempää kuin antaa vahingonkorvausvastuita koskevia määräyksiäkään, vaan niitä koskevat kysymykset on ratkaistava erikseen niin kuin niistä on laissa säädetty.

Alue on osayleiskaavassa osoitettu sen nykyisen käyttötarkoituksen mukaisesti maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi M-1. Kaavamääräykset eivät rajoita alueen käyttötarkoituksen mukaista rakentamista 200 metriä etäämmällä suunnitelluille tuulivoimaloille osoitetuista osa-alueista. Osayleiskaavan ei näiltä osin ole valituksessa esitetyillä perusteilla katsottava aiheuttavan muutoksenhakijoille tai muille oikeuden haltijoille kohtuutonta haittaa.

Johtopäätös

Isojoen kunnanvaltuuston päätöstä osayleiskaavan hyväksymisestä ei edellä lausutun perusteella voida valituksissa esitetyillä perusteilla pitää lainvastaisena. Päätöksen kumoamiseen ei siten ole syytä, minkä vuoksi valitukset on [---] hylättävä.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 9 §, 35 §, 39 §, 46 §, 77 b § ja 188 § 1 momentti

Maankäyttö- ja rakennusasetus 1 §

Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 4 §:n 1 momentti ja 17 § 2 momentti

Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 6 § 7 kohta e alakohta

Kuntalaki 90 §, 93 § ja 100 §

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Johan Hagman, Petri Forma, joka on myös esitellyt asian, ja Riikka Mäki.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

1. A ja B ovat valituksessaan vaatineet, että hallinto-oikeuden ja kunnanvaltuuston päätökset kumotaan. Vaatimustensa tueksi he ovat viitanneet asiassa aiemmin esitettyyn ja lisäksi lausuneet muun ohella seuraavaa:

Lakiakangas I tuulivoimahankkeen lähialueiden suunnitelmissa olevien tuulivoimahankkeiden melu-, maisema- ja ympäristövaikutuksia ei ole riittävästi arvioitu. Osayleiskaavan melumallinnus pitäisi tehdä uudelleen. Tuulivoimamelun häiritsevyydessä usein keskeisintä on melun erityispiirteet, kuten vaihteleva ajallinen voimakkuus, impulssimaisuus ja amplitudimodulaatio. Näiden tekijöiden arviointi on ollut selkeän puutteellista. Melumallinnuksen mukaisten voimaloiden erityistä häiritsevyyttä ei ole voitu selvittää riittävällä tarkkuudella, koska voimalatyyppiä ja roottorilavan pituutta ei ole määrätty. Melumallinnuksessa ei ole tehty ympäristöministeriön ohjeen mukaista tuulivoimamelun 5 dB:n tasokorjausta.

Kesäkäytössä olevien rakennusten vaipan ääneneristävyys on yleensä erityisen alhainen, mikä vaikuttaa sisämeluun. A ja B omistavat tuulivoimaloille kaavoitetun alueen läheisyydessä tilan eikä sen osalta ole tehty yksilöllistä melumallinnusta. A ja B asuvat tilalla pääosin kesäkuukaudet.

Melumallinnuksen jälkeen lähialueelle on suunniteltu uusi Rajamäenkylän tuulivoimapuisto. Lakiakankaan ja Rajamäenkylän tuulivoima-alueiden väliin jää useita sekä ympärivuotisesti että kesäajan asuttuja asuntoja. Tuulivoimala-alueiden yhteisvaikutuksia ei ole arvioitu melumallinnuksessa. Tarkempi melun häiritsevyyden arviointi on tehtävä myös ympäristöluvan tarpeita ajatellen. Kaavan mukaiset voimalat voivat aiheuttaa naapuruussuhdelaissa tarkoitettuja kohtuuttomia melu- tai välkevaikutuksia naapureille tai lähialueen asukkaille.

Alueen nykyisillä teillä liikkuu tienkäyttäjiä ympärivuotisesti. Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ohjeistuksessa katsotaan, että turvallisuusriskien kannalta riittävä suojaetäisyys on 1,5 kertaa tuulivoimalan kokonaiskorkeus. Hyväksytyssä kaavassa ainakin voimalan numero 14 ohjeellinen rakennuspaikka on selvästi liian lähellä tietä. Kaavan määräämä varoittaminen lumen ja jään putoamisesta varoituskyltein ei ole riittävä. Kaavassa olisi tullut antaa tarkemmat määräykset tuulivoimaloiden riittävästä suojaetäisyydestä nykyisiin teihin.

Osayleiskaavassa voimalan numero 14 osa-aluerajaus ulottuu tarpeettomasti Lakiakankaan-Mansikkamäentien itäpuolelle. Rajaus on kunnanhallituksen päätösten vastainen. Isojoen kunnan rakennuslautakunta on kehottanut maatalouteen liittyvien suurten kotieläinyksiköiden rakentamiseen tälle alueelle. Suurten kotieläinyksiköiden tulisi sijaita 700 metrin etäisyydellä tuulivoimalan kaavasta. Nämä päätökset ovat keskenään ristiriitaisia. Asia tulisi ratkaista siten, että kaavan itäraja muutetaan kulkemaan Lakiakankaan-Mansikkamäen tien mukaisesti.

2. C, D ja E ovat valituksessaan vaatineet, että kunnanvaltuuston ja hallinto-oikeuden päätökset kumotaan. Vaatimustensa tueksi muutoksenhakijat ovat vedonneet asiassa aiemmin esitettyyn ja lisäksi lausuneet muun ohella seuraavaa:

Valituksessa on tiedusteltu, voiko yksityinen taho ottaa toisen yksityisen toimijan omistamat metsäkiinteistöt mukaan omaan liiketoimintaansa ilman kiinteistönomistajien suostumusta. Valittajien mukaan tämä on perustuslain määrittelemän omaisuudensuojan vastaista.

Maakuntaliitto on antanut tuulivoimayritykselle luvan hankkeen eteenpäin viemiseen, vaikka lainvoimaista tuulivoimamaakuntakaavaa ei ole. Maakuntahallitus ylittää toimivaltuutensa ja ohittaa maankäyttö- ja rakennuslain kolmiportaisen kaavoitusmallin, jossa maakuntakaava toimii ohjaavana osayleiskaavoitukselle. Maakuntahallitus on samalla ohittanut maakunnan asukkaiden vaikutusmahdollisuuden maakuntakaavan teon yhteydessä.

Hallinto-oikeuden päätöksessä ei ole melun osalta käsitelty terssikohtaisten arvojen inter/extrapolointia. Myöskään ristiriitaisia voimalan lähtömelutietoja koskevaan valitusperusteeseen ei ole vastattu. On hyvin oleellista, että melumallinnuksissa on käytetty oikeaa tuulivoimalatyyppiä ja sen mukaista lähtömelutasoa. Muuten mallinnukset voivat antaa vääriä tuloksia.

Amplitudimodulaatiota ei ole otettu melumallinnuksessa huomioon. Kun amplitudimodulaatio otetaan huomioon, niin melumallinnuksessa saatuihin arvoihin pitää lisätä + 5 dB korjaus. Tällöin ympäristöministeriön ohjeen 4/2012 mukaisia suunnitteluohjearvoja suuremmalle melulle altistuvien asukkaiden määrä kasvaa huomattavasti. Näin myös amplitudimodulaation huomioon ottaminen edellyttää melumallinnusten ja kaavoituksen uusimista.

Lakiakankaan metsätie on yksityistie, mutta se on kuitenkin vapaasti kaikkien käytössä. Tiellä liikkujien turvallisuus on huomioitava samalla tavalla kuin yleisellä tiellä, joten suojaetäisyyden määrittelyyn tulee käyttää Liikenneviraston ohjeistusta. Tiekunnan kanssa ei ole tehty sopimusta suojaetäisyydestä tai voimaloiden sijoittamisesta aivan tien viereen. Myös metsän hakkuissa ja hoitotöissä olevien ihmisten turvallisuus on voitava taata.

Jos Lapväärtti-Lakiakangas hanke kokonaisuudessaan (39+43 voimalaa) ja Rajamäenkylän hanke (107 voimalaa) toteutuvat, Vanhakylä jää kahden Suomen suurimpiin kuuluvien tuulivoimala-alueiden väliin, ja etäisyys kylästä molempiin hankkeisiin on lähimmillään vain runsas kilometri. Tämä vaatii tarkkaa yhteisvaikutusten arviointia mahdollisimman varhaisessa vaiheessa siinäkin tapauksessa, että kyseisten hankkeiden aikataulut poikkeavat toisistaan.

Isojoen kunnanhallitus on antanut selityksen, jossa se on vaatinut valittajien velvoittamista korvaamaan yhteisvastuullisesti kunnalle aiheutuneet oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

A ja B ovat antaneet vastaselityksen.

C ja hänen asiakumppaninsa ovat antaneet vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

1. Valitukset hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

2. Isojoen kunnanhallituksen oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään.

Perustelut

1.Valitusten hylkääminen

Maankäyttö- ja rakennuslain 132 §:n mukaan, jos rakentamisesta taikka muusta mainitun lain mukaan luvanvaraisesta tai viranomaishyväksyntää vaativasta toimenpiteestä on laadittava ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) mukainen arviointiselostus, se tulee liittää maankäyttö- ja rakennuslaissa säädettyyn lupahakemukseen tai ilmoitukseen.

Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 5 §:n 1 momentin mukaan yhteysviranomaisen, kaavaa laativan kunnan tai maakunnan liiton ja hankkeesta vastaavan on oltava riittävässä yhteistyössä hankkeen arviointimenettelyn ja kaavoituksen yhteensovittamiseksi.

C:n ja hänen asiakumppaneidensa hallinto-oikeudessa esittämän ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa uudistaman ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koskevan valitusperusteen osalta korkein hallinto-oikeus toteaa, ettei yleiskaavan hyväksymistä koskevassa asiassa voida tutkia, onko ympäristövaikutusten arviointi ollut ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukainen. Sen sijaan yleiskaavaa koskevassa asiassa on tullut tutkia, ovatko kaavaa koskevat, YVA-menettelyssä laaditut selvitykset olleet maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 §:n mukaisia. Korkein hallinto-oikeus katsoo, kuten hallinto-oikeus, että selvitykset ovat olleet edellä mainittujen lainkohtien edellyttämällä tavalla riittävät ja niiden perusteella voidaan arvioida hankkeen vaikutuksia ja kaavaratkaisun lainmukaisuutta.

Osayleiskaavan hyväksymisestä ei ole aiheutunut kaava-alueen maanomistajille kohtuutonta haittaa. Maankäyttö- ja rakennuslaissa on myös säädetty lunastus- ja korvausvelvollisuudesta niissä tilanteissa, joissa maanomistaja ei yleiskaavasta johtuen voi käyttää aluettaan kohtuullista hyötyä tuottavalla tavalla.

Päätös ei tämän vuoksi loukkaa perustuslaissa turvattua omaisuuden suojaa eikä osayleiskaavan hyväksymiselle ole ollut C:n ja hänen asiakumppaniensa valituksessa tarkoitettua perustuslaista johtuvaa estettä.

Tämän vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita A:n ja B:n ja C:n ja hänen asiakumppaniensa valitusten johdosta.

2. Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 3 momentin mukaan yksityistä asianosaista ei saa velvoittaa korvaamaan julkisen asianosaisen oikeudenkäyntikuluja, ellei yksityinen asianosainen ole esittänyt ilmeisen perusteetonta vaatimusta. Koska muutoksenhakijoiden ei voida katsoa esittäneen asiassa ilmeisen perusteetonta vaatimusta, heitä ei voida määrätä korvaamaan Isojoen kunnanhallituksen oikeudenkäyntikuluja.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Tuomas Lehtonen, Mika Seppälä ja Elina Lampi-Fagerholm. Asian esittelijä Tuula Pääkkönen.