Muu päätös 3830/2016

Asia Osayleiskaavaa koskeva valitus

Valittaja Hollolan ympäristöyhdistys ry

Päätös, jota valitus koskee

Itä-Suomen hallinto-oikeus 2.6.2015 nro 15/0171/3

Asian aikaisempi käsittely

Hollolan kunnanvaltuusto on päätöksellään 11.11.2013 (§ 81) hyväksynyt Messilän-Tiirismaan osayleiskaavan.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Itä-Suomen hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään, siltä osin kuin nyt on kysymys, hylännyt Hollolan ympäristöyhdistys ry:n valituksen kunnanvaltuuston päätöksestä.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään tältä osin seuraavasti:

Sovellettavat säännökset

Maankäyttö- ja rakennuslain 32 §:n 1 momentin mukaan maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi.

Maankäyttö- ja rakennuslain 35 §:n 1 momentin mukaan yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaava voidaan laatia myös maankäytön ja rakentamisen ohjaamiseksi määrätyllä alueella. Pykälän 2 momentin mukaan yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Pykälän 3 momentin mukaan yleiskaava voidaan laatia myös vaiheittain tai osa-alueittain.

Maankäyttö- ja rakennuslain 36 §:n mukaan kunnan tulee huolehtia tarpeellisesta yleiskaavan laatimisesta ja sen pitämisestä ajan tasalla.

Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 1 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. Pykälän 2 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon:
1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys;
2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö;
3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus;
4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla;
5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön;
6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset;
7) ympäristöhaittojen vähentäminen;
8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä
9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys.

Saman pykälän 3 momentin mukaan edellä 2 momentissa tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Pykälän 4 momentin mukaan yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa.

Maankäyttö- ja rakennuslain 42 §:n 1 momentin mukaa yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi.

Asiassa saatu selvitys

Suunnittelualue sijaitsee Hollolan kunnan ja Lahden kaupungin rajalla, noin kolmen kilometrin etäisyydellä Hollolan keskuksesta. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 1 430 hehtaaria. Suunnittelualueeseen kuuluu noin 300 hehtaaria vesialuetta Vesijärvestä. Suunnittelualue rajautuu lisäksi pieneltä osin Kutajärveen.

Maakuntakaavan merkinnät

Päijät-Hämeen maakuntakaavassa, joka on vahvistettu 11.3.2008, suurin osa suunnittelualueesta on merkitty virkistysalueeksi (V). Virkistysaluetta koskevan suunnittelumääräyksen mukaan alue varataan yleiseen virkistykseen ja ulkoiluun. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava virkistyskäyttöedellytyksien säilyminen, alueen saavutettavuus, riittävä palvelu- ja varustetaso sekä ympäristöarvot ja viher- tai ulkoilureittien jatkuvuus virkistysalueilla. Merkinnän toteuttamiskuvauksen esimerkkien mukaan alueelle laaditaan suunnitelma, jossa osoitetaan eri virkistystoimintoja varten tarpeelliset alueet, ulkoilureitit, rakenteet ja alueen hoito. Alueella välttämättömät yleistä ulkoilua palvelevat rakennukset ja rakenteet toteutetaan. Yksityiskohtaisempiin kaavoihin perustuen alueelle voidaan rakentaa myös matkailupalvelujen rakennuksia. Tavanomainen maa- ja metsätalousrakentaminen, olemassa olevien rakennusten peruskorjaus ja kohtuullinen lisärakentaminen toteutetaan niin, että ne ovat sopusoinnussa virkistyskäytön kanssa. Metsän käsittelyssä otetaan huomioon alueen virkistyskäyttö. Välttämätön maankamaran kaivaminen, louhiminen ja täyttäminen sekä muut niihin verrattavat toimenpiteet toteutetaan niin, etteivät ne heikennä alueen virkistyskäyttöedellytyksiä. Maakuntakaavan yleispiirteisyydestä johtuen virkistysalueilla voi sijaita asuin- tai lomarakennuspaikkoja. Mainituilla esimerkeillä ei kuitenkaan ole oikeusvaikutuksia.

Alueella on maakuntakaavaan merkitty laajahko matkailupalvelujen alue tai kohde (RM), jota kokevan suunnittelumääräyksen mukaan alueiden toteuttamisen ja kehittämisen tulee perustua kokonaisvaltaiseen suunnitelmaan, jossa otetaan huomioon toimintojen sopeutuminen ympäristöön sekä huolehditaan yhdyskuntateknisen huollon järjestämisestä. Suunnittelualueella on lisäksi maakuntakaavaan merkitty golf-alue (RMg). Mainittujen alueiden väliin on merkitty viheryhteystarve (vy6). Suunnittelumääräyksen mukaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huolehdittava siitä, että merkinnällä osoitettu yhteys säilyy tai toteutuu tavalla, joka turvaa virkistys- ja ulkoilumahdollisuudet.

Suunnittelualueella on vielä maakuntakaavassa luonnonsuojelualueeksi (SL) osoitettuja alueita ja satama-alueeksi (LV) osoitettu alue. Suunnittelualueen länsiosaan sekä Vesijärven länsiosaan on merkitty Natura 2000 -verkostoon kuuluvat alueet (nat). Myös Kutajärven eteläosa on Natura 2000 -verkostoon kuuluva alue. Laajahko alue Messiläntien kahden puolen on maakuntakaavassa merkitty Nostavan – keskustan – Messilän kehittämisen kohdealueeksi (kk13). Suunnittelumääräyksen mukaan aluetta kehitetään raideliikenteeseen tukeutuvan logistiikan, elinkeinoelämän, asumisen ja vapaa-ajan alueena. Merkinnän toteuttamiskuvauksen esimerkin mukaan alueella kehitetään Messilän matkailutoimintoja ja satama-aluetta palveluineen. Suunnittelualueen eteläosa on merkitty kuuluvaksi tärkeään vedenhankintaan soveltuvaksi pohjavesialueeksi (pv). Suunnittelumääräyksen mukaan aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, etteivät ne vähennä pohjaveden määrää tai heikennä pohjaveden laatua.

Muut alueella voimassa olevat kaavat

Kaavaselostuksen mukaan alueella on voimassa vuonna 1991 vahvistettu osayleiskaava. Alueella on voimassa vuonna 1988 laadittu Messilän rantakaava.

Maakuntakaavan ohjausvaikutuksesta esitetty valitusperuste

Valituksessa on katsottu, että valituksenalainen kaava on vastoin maakuntakaavaa erityisesti alueen itäosaan osoitettujen uusien loma- ja matkailualueiden ja luoteisosaan osoitettujen M- ja MU -alueiden osalta sekä entisen laskettelurinteen (VU/s) alueelle osoitettujen aluevarausten osalta.

Kaavaselostuksen mukaan valituksenalainen kaava on voimassa olevan maakuntakaavan periaatteiden mukainen ja tukee maakuntakaavassa esitettyjä maankäytön kehittämisen ja merkittävien luonnonarvojen turvaamiseen tähtääviä tavoitteita. Osayleiskaavassa on tutkittu ja tarkennettu matkailua, majoitusta ja satamatoimintoja varten osoitettuja aluevarauksia sekä virkistysalueita. Maakuntakaavassa osoitetut luonnonsuojelualueet, Natura 2000 -verkostoon kuuluvat alueet sekä viheryhteystarpeet on huomioitu osayleiskaavassa.

Päijät-Hämeen liitto on osayleiskaavaehdotuksesta antamassaan lausunnossa todennut muun muassa seuraavaa. Yleiskaavaehdotuksessa on osoitettu voimassa olevan maakuntakaavan virkistysalueelle aluevarauksina MU-, M-, RA-, RA/s- ja AT-varauksia. Laskettelurinteiden yläpuolelle osoitetut kaksi vierekkäistä RA-varausta tukevat hyvin viereisen maakuntakaavassa RM-merkinnällä osoitetun laskettelukeskuksen toimintaa, eikä niitä voi pitää maakuntakaavan suhteen merkittävänä poikkeamana. Messiläntien itäpuolelle osoitettu RA-varaus sijaitsee lähes kokonaan maakuntakaavan V-alueella. Alueen läpi tulisi osoittaa riittävän leveä virkistysaluekäytävä. RA-alueiden ulkopuoliset alueet tulisi osoittaa virkistysalueina. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on osayleiskaavaehdotuksesta antamassaan lausunnossa todennut kaavaehdotuksen olevan vahvistetun maakuntakaavan mukainen.

Kunnanhallituksen lausunnossa on todettu, että maakuntakaavan keskeiset tavoitteet eivät vaarannu. Osayleiskaavaan on merkitty kaikki olemassa olevat ulkoilureitit, minkä lisäksi viheryhteystarve on otettu huomioon. Suunnittelualueen itäosan loma-asuntoalue (RA) on jonkin verran laajempi kuin maakuntakaavassa. Laajennus on tehty alueelle, joka on suurimmaksi osaksi vanhaa peltoa. Maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M) osoitetut alueet ovat pääosin peltoa. MU-alueiden kaavamääräys huomioon ottaen ne turvaavat yleistä virkistyskäyttöä. Maisema- ja luo-alueita koskevat merkinnät eivät tarkoita sitä, ettei alueille voisi rakentaa.

Hallinto-oikeus on todennut, että edellä selostetuista säännöksistä ilmenevällä tavalla maakuntakaava on ohjeena laadittaessa yleiskaavaa. Maakuntakaavan oleminen ohjeena kaavaa laadittaessa ei kuitenkaan merkitse sitä, että kaavaa olisi noudatettava sellaisenaan. Yksityiskohtaisemmat kaavat perustuvat tarkempaan tutkimukseen ja suunnitteluun, joka voi osoittaa maakuntakaavassa esitetyt tavoitteet olevan saavutettavissa siitä jossakin määrin poikkeavalla kaavaratkaisulla. Lisäksi kunnalle kuuluva kaavallinen harkintavalta antaa mahdollisuuden pidemmällekin menevään poikkeamiseen maakuntakaavaratkaisusta, jos poikkeaminen voidaan pätevästi perustella eikä se johda maakuntakaavan perusteena olevien seudullisten tai valtakunnallisten tavoitteiden heikentymiseen.

Maakuntakaavaan merkitty RM-alue on varsin laaja. Alue ulottuu lähelle golfkentän aluevarausta ja se ulottuu myös Messiläntien itäpuolelle. Maakuntakaavassa on Messiläntien kummallekin puolelle ulottuva kehittämisen kohdealue. Maakuntakaavassa virkistysalueeksi osoitetut alueet suunnittelualueen länsipuolella on valituksenalaisessa kaavassa osoitettu pääosin virkistysalueeksi (V, VU/s), luonnonsuojelualueiksi (SL) tai maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta tai ympäristöarvoja (MU). Suunnittelualueen luoteisosa eli Kutajärven ja Vesijärven välissä oleva alue on maakuntakaavassa merkitty maaseutumaiseksi alueeksi.

Uusia loma- ja matkailualueita (RA) koskevan kaavamääräyksen mukaan asemakaavoituksen yhteydessä on huolehdittava riittävien viheralueiden ja -yhteyksien säilymisestä sekä siitä, että rakenne sopeutuu hyvin ympäröivään maisemaan ja maastonmuotoihin. Messiläntien itäpuolelle osoitetun RA-alueen läpi on kaavassa merkitty kaksi viheryhteystarvetta koskevaa merkintää. Kaavamääräyksen mukaan viheryhteys toimii virkistysyhteytenä. Viheryhteyden tule olla riittävän leveä ja sen täytyy olla puustoinen. Tämä on otettava huomioon alueen suunnittelussa ja alueelle kohdistuvissa toimenpiteissä. Aluetta ja sen lähiympäristöä suunniteltaessa on katsottava, ettei viheryhteyden toteuttamismahdollisuuksia heikennetä. Messiläntien itäpuolelle osoitetun RA-alueen sisälle jää kaavassa osoitettu liito-oravan elinympäristö (luo-2).

Hallinto-oikeus on arvioinut, että valituksenalaisessa kaavassa loma- ja matkailukäyttöön osoitetut alueet eivät merkittävästi eroa maakuntakaavassa osoitetusta maankäytöstä. Aluevaraukset kohdistuvat pääosin sellaiselle alueelle, jota on maakuntakaavassa tarkoitettu kehitettäväksi matkailukäyttöön. Maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M) osoitettu alue sijoittuu kyläalueen tuntumaan ja osin maakuntakaavassa maaseutumaiseksi alueeksi osoitetulle alueelle. Maa- ja metsätalousvaltaisen alueen, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta tai ympäristöarvoja (MU), maankäytössä on otettava huomioon virkistyskäyttöön liittyvät tarpeet. Myös uusia loma- ja matkailualueita koskevat kaavamääräykset sekä viheryhteyksiä koskevat merkinnät ja kaavamääräykset edellyttävät riittäviä virkistysalueita tarkemman suunnittelun yhteydessä. Urheilu- ja virkistyspalvelualueelle (VU/s) osoitettu enintään kymmenen loma-asunnon rakentamismahdollisuus (rm) sijoittuu alueelle, jonne aluetta koskevan kaavamääräyksen mukaan sijoittuu hiihtokeskus ja alueelle voidaan sijoittaa siihen toimintoon liittyviä rakennuksia. Tähän nähden maakuntakaava on otettu riittävästi huomioon VU/s-alueen osalta. Kokonaisuutena arvioiden maakuntakaava on ollut maankäyttö- ja rakennuslain 32 §:n 1 momentissa ja 39 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla ohjeena ja se on otettu huomioon valituksenalaista kaavaa laadittaessa.

Yleiskaavan sisältövaatimuksia koskevat valitusperusteet

Ulkoilu- ja virkistyspalveluiden alue ja rakennettava alueen osa

Valituksessa on katsottu, että luontoarvoja ja maiseman vaalimista ei ole otettu huomioon siltä osin kuin urheilu- ja virkistyspalvelujen alueelle (VU/s) on osoitettu alueen osa, johon saa sijoittaa loma-asuntoja (rm).

Urheilu- ja virkistyspalvelujen (VU/s) alueen pinta-ala on kaavaselostuksen mukaan noin 15 hehtaaria. Kaavamääräyksen mukaan alue varataan hiihtokeskuksia varten. Alue on tarkoitettu ulkoilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi, jonka käyttö yleiseen virkistykseen on rajoitettua. Alueelle voidaan sijoittaa hiihtokeskus-, urheilu-, virkistys- ja vapaa-ajantoimintoja palvelevia rakennuksia, rakennelmia sekä alueen käytön edellyttämiä teitä ja reittiverkostoja. Alueella sijaitsee maakunnallisesti tärkeä Tiirismaan niittyjen perinneympäristö. Alueella tehtävät toimenpiteet on suoritettava alueen erityisluonteen edellyttämällä tavalla siten, että ympäristön erityisarvoja ei heikennetä. Maastoa muokkaavat toimenpiteet on kielletty. Rakennelmat on toteutettava siten, että ne sopeutuvat hyvin ympäröivään maisemaan ja maastonmuotoihin.

Ulkoilu- ja virkistyspalvelujen alueen länsiosaan on merkitty alueen osa, jolle saa sijoittaa loma-asuntoja enintään kymmenen kappaletta (rm). Rakennettaessa on huolehdittava, ettei rakentaminen hävitä tai heikennä liito-oravan lisääntymis- tai levähdyspaikkoja.

Suunnittelualueen keski- ja eteläosasta on rajattu laaja alue maisemallisesti arvokkaaksi alueeksi (ma). Kaavamääräyksen mukaan alueen maisemalliset ominaispiirteet: Salpausselän rinteet, peltojen ja järvien yli avautuvat kylä- ja kartanonäkymät tulee säilyttää. Alueella tapahtuva rakentaminen ja ympäristönhoito tulee sopeuttaa alueen maisemallisiin, kulttuurihistoriallisiin ja rakennustaiteellisiin arvoihin. Ulkoilu- ja virkistyspalvelujen (VU/s) alueesta yli puolet on rajattu kuuluvaksi maisemallisesti arvokkaaksi alueeksi.

Noin puolet rm-alueeksi merkitystä alueesta on liito-oravan elinympäristöksi rajatulla alueella (luo-12, Pasurintilan pesäalue). Kaavamääräyksen mukaan ympäristön tilaan vaikuttavia toimenpiteitä suoritettaessa ja alueen läheisyyteen rakennettaessa on varmistettava, ettei merkinnän mukaisen alueen luontoarvoja vaaranneta tai heikennetä.

Voimassa olevassa Messilän-Tiirismaan osayleiskaavassa kysymyksessä oleva alue on myös osoitettu urheilu- ja virkistyspalvelujen (VU-1) alueeksi, jolla sijaitsee alueen osa, jolle saa sijoittaa loma-asuntoja enintään kymmenen kappaletta (rm).

Hallinto-oikeus on todennut, että maisema-aluetta koskeva merkintä ei tarkoita sitä, etteikö alueelle voisi rakentaa. Rakentaminen on kaavamääräyksen ohjauksen mukaan sopeutettava alueen maisemallisiin arvoihin. Asiassa on tältä osin otettu huomioon maiseman vaaliminen.

Kaavan valmisteluaineistoon kuuluvasta luonto- ja ympäristöselvityksestä ja siihen liittyvästä kartasta ilmenee, että Pasurin tilan–Laasonpeltojen alueelta on tehty liito-oravan jätöshavaintoja useina vuosina. Alueella on havaittu olevan myös liito-oravan kolopuita. Liito-oravan elinympäristöksi rajattu alue (luo-12) on melko laaja. Alue on vain osittain päällekkäinen rm-alueeksi rajatun alueen kanssa. Kun otetaan vielä huomioon rm-alueen kaavamääräys, jonka mukaan alueelle rakennettaessa on huolehdittava, ettei rakentaminen hävitä tai heikennä liito-oravan lisääntymis- tai levähdyspaikkoja, kaavassa on riittävästi otettu huomioon luontoarvot.

Kun otetaan huomioon voimassa olevan osayleiskaavan sisältö ja se, että valitus on yleiskaavan sisältövaatimuksiin perustuen VU/s-alueen ja mainitulle alueelle osoitetun rm-alueen osalta kohdistunut maisemaan ja luontoarvoihin, hallinto-oikeus edellä mainituilla perusteilla ja kuntalain 90 § huomioon ottaen katsoo, ettei valituksenalainen päätös ole valituksessa mainittujen perusteiden johdosta lainvastainen.

Viheryhteyttä koskeva valitusperuste

Valituksessa on katsottu, että golfkenttäaluetta tulisi supistaa, jotta viheryhteys ja virkistysmahdollisuudet olisivat riittävät.

Valituksenalaisessa kaavassa on sekä golfkenttiä varten varatun ulkoilu- ja virkistyspalvelualueen (VU-2) pohjois- että eteläpuolelle merkitty viheryhteystarvetta osoittava merkintä. Kaavamääräyksen mukaan viheryhteys toimii virkistysyhteytenä. Viheryhteyden tulee olla riittävän leveä ja sen täytyy olla puustoinen. Tämä on otettava huomioon alueen suunnittelussa ja alueelle kohdistuvissa toimenpiteissä. Aluetta ja sen lähiympäristöä suunniteltaessa on katsottava, ettei viheryhteyden toteuttamismahdollisuuksia heikennetä. Kaavakarttaan on VU-2-alueen pohjoisosaan merkitty ulkoilureitti. Alueen länsireunaan ja alueen eteläpuolelle on myös merkitty ulkoilureitit. VU-2-alueen länsipuolella on laaja luonnonsuojelualue.

Viheryhteyttä osoittavan merkinnän kaavamääräys, kaavaan merkityt ulkoilureitit ja yleiskaavan suunnittelutarkkuus huomioon ottaen valituksenalaisessa kaavassa on otettu huomioon virkistysalueiden riittävyys VU-2-alueen osalta.

Satama-aluetta sekä matkailupalvelujen aluetta (RM-1) koskevat valitusperusteet

Valituksen mukaan satama-aluetta (LSP) koskeva määräys vähentää virkistysaluetta ja heikentää luonnonarvoja. Vesijärven rannassa sijaitsevalle matkailupalvelujen alueelle (RM-1) ei tule sallia kylpylän sijoittamista Vesijärven pilaantumisriskin ja maisemahaittojen vuoksi.

Satama-aluetta (LSP) koskevan kaavamääräyksen mukaan alueelle sijoittuva satama- ja palvelualue toteutetaan asemakaavan perusteella. Alueelle saa sijoittaa satamatoimintoja tukevia laitureita ja rakennelmia sekä ponttoneille rakennettuja kelluvia vapaa-ajan asuntoja. Asemakaavoituksen yhteydessä on huolehdittava siitä, että rakenne sopeutuu hyvin ympäröivään maisemaan ja maastonmuotoihin. Satama-alueen pinta-ala on kaavaselostuksen mukaan noin 24 hehtaaria.

Matkailupalvelujen aluetta (RM-1) koskevan kaavamääräyksen mukaan alue varataan matkailua palvelevaa toimintaa, kuten majoittamista, ravitsemuspalveluja, kongressi-, näyttely- ja virkistystoimintaa varten. Alueelle saa sijoittaa kylpylän. Alueelle sijoittuvan uudisrakentamisen tulee perustua asemakaavaan. Asemakaavoituksen yhteydessä tulee kiinnittää erityistä huomiota rakennusten sovittamisessa rantamaisemaan. Asemakaavoituksen yhteydessä on huolehdittava riittävistä kevyen liikenteen yhteyksistä.

Kaavan yleisten määräysten mukaan koko kaava-alueella tulee kiinnittää erityistä huomiota hulevesien riittävään käsittelyyn niin, että ne eivät pääse käsittelemättöminä luonnonvesiin, ja niin, että alueen nykyinen vesitalous ei koe merkittäviä muutoksia.

Satama-alueeksi osoitetulla alueella on venesatama. Rannan tuntumassa RM-1-alueeksi osoitetulla alueella toimii leirintäalue ja siellä sijaitsee myös uimaranta. Luonto- ja ympäristöselvityksessä on todettu, että venesataman, leirintäalueen ja uimarannan alueiden virkistyskäyttöä voidaan kehittää maisemalliset näkökohdat huomioon ottaen. Alueen on arvioitu sietävän jonkin verran muutoksia.

Kysymyksessä oleva alue on voimassa olevassa Messilän-Tiirismaan osayleiskaavassa osoitettu vesiliikenteen alueeksi, joka on varattu venesatamaa ja veneliikenteen tarvitsemia palveluita varten. Lisäksi alueelle on voimassa olevassa osayleiskaavassa osoitettu leirintäalue (RT-1) ja matkailualueiden alue (RM-2).

Satama-alue ja matkailupalvelujen alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Rakentamisen määrää ei ole vielä suunniteltu. Alueen olosuhteet nykyisellään, alueesta esitetyt selvitykset ja niitä koskevat kaavamääräykset sekä yleiskaavan suunnittelutarkkuus huomioon ottaen valituksenalaisessa päätöksessä on riittävästi otettu huomioon virkistystarpeet ja luontoarvot.

Kaporianpuroa ja Kiiskojaa koskevat valitusperusteet

Valituksessa on katsottu, että luontoarvoja ei ole otettu huomioon siltä osin kuin Kaporianpuron aluetta ja Kiiskojan yläjuoksua ei ole osoitettu luonnonsuojelualueeksi.

Kaporianpuron alue on valituksenalaisessa kaavassa osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY/1). Kaavamääräyksen mukaan alueella tehtävät mahdolliset metsänhoidolliset tai muut hoitotoimenpiteet on suoritettava alueen erityisluonteen edellyttämällä tavalla siten, että ympäristöllisiä erityisarvoja ei vaaranneta. Luonto- ja ympäristöselvityksen mukaan puro on lähdepuro, joka virtaa Kaporianmäen länsipuolitse Kutajärven rantapellolle. Puronvarren lajistoon kuuluu muun muassa hajuheinä ja korpihohtosammal, jotka ovat luontodirektiivin liitteessä II mainittuja kasvilajeja. Selvityksessä on suositeltu, että puronvarsi suojeltaisiin luonnonsuojelualueena.

Kiiskojan yläjuoksu on valituksenalaisessa kaavassa osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeäksi alueeksi (luo/1). Kaavamääräyksen mukaan ympäristön tilaan vaikuttavia toimenpiteitä suoritettaessa ja alueen läheisyyteen rakennettaessa on varmistettava, ettei merkinnän mukaisen alueen luontoarvoja vaaranneta tai heikennetä. Alue rajoittuu kaavassa osoitettuun Kiiskojan luonnonsuojelualueeseen (SL/12). Luonto- ja ympäristöselvityksen mukaan Kiiskoja alkaa Rätäksuolta ja laskee Kutajärveen. Puronvarresta on löytynyt muun muassa turrisammalta sekä kolme kosteiden lehtojen, lehtokorpien ja lähteikköjen hyvää suojeluarvoa osoittavaa lajia. Selvityksessä on suositeltu, että alue osoitettaisiin merkinnällä luo tai s.

Kunnanhallituksen lausunnossa on katsottu, että alueita koskevat kaavamääräykset ovat riittäviä turvamaan luontoarvot. Sekä MY- että luo-alueita koskee maankäyttö- ja rakennuslain 128 §:n toimenpiderajoitus. Kaavassa on esitetty suojelumerkinnöillä rauhoitetut tai rauhoitetuksi hankitut alueet. Yksityisten omistamilla alueilla luontoarvot on esitetty MY- ja luo-merkinnöin.

Kaporianpuron ja Kiiskojan luontoarvot on selvitetty riittävästi ja otettu valituksenalaisessa kaavassa huomioon. Alueita koskevien kaavamääräysten sisältö sekä MY- ja luo-alueita koskeva kaavan yleisissä määräyksissä oleva toimenpiderajoitus huomioon ottaen valituksenalaisessa kaavassa on otettu huomioon luonnonarvojen vaaliminen maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Matkailupalvelujen aluetta (RM-2) koskeva valitusperuste

Valituksen mukaan virkistysalueiden riittävyyttä ja ympäristöhaittojen vähentämistä ei ole otettu huomioon siltä osin kuin Messiläntien ja Salpakankaan väliin on osoitettu uusi matkailupalvelujen alue (RM-2).

Valituksenalaisessa kaavassa Messiläntien varteen on osoitettu uusi matkailupalvelujen alue (RM-2). Kaavamääräyksen mukaan alue varataan matkailua palvelevaa toimintaa, kuten majoittamista, ravitsemuspalveluja, kongressi-, näyttely- ja virkistystoimintaa varten. Alueelle sijoittuvan uudisrakentamisen tulee perustua asemakaavaan. Asemakaavoituksen yhteydessä on huolehdittava riittävistä kevyen liikenteen yhteyksistä. Matkailupalvelujen alue on kaavaan merkityllä tärkeällä tai vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella (pv). Kaavamääräyksen mukaan alueella ei sallita toimintaa, joka saattaa huonontaa pohjaveden laatua tai vähentää sen määrää. Kaavaselostuksen mukaan alueen pinta-ala on noin neljä hehtaaria.

Kunnanhallituksen lausunnossa on todettu, että alue liittyy rakennettuun ympäristöön eikä alueella ole virkistysyhteyksiä. Alue on voimassa olevassa Messilän-Tiirismaan osayleiskaavassa virkistysaluetta (V). Alueen länsipuolella oleva Salpakankaan teollisuusalue on Kuntakeskuksen yleiskaavassa osoitettu teollisuus- ja varastoalueeksi (T). Kaavaselostuksen mukaan pohjavesialueelle osoitetut uudet matkailu- ja majoituskäyttöön tarkoitetut alueet liitetään jätevesiverkostoon.

Valituksessa tarkoitettu uusi matkailupalvelujen alue rajoittuu lännessä Salpakankaan teollisuusalueeseen ja idän puolella Messiläntiehen. Messiläntien ja alueen väliin on osoitettu kevyen liikenteen reitti. Suunnittelualueella on kokonaisuutena arvioituna laajat virkistyskäyttöön soveltuvat alueet. Matkailupalvelujen aluetta koskevan kaavamääräyksen mukaan tarkemmassa suunnittelussa on huolehdittava riittävistä kevyen liikenteen yhteyksistä. Pohjavesialue on otettava huomioon tarkemmassa suunnittelussa. Kaavamääräysten sisältö ja yleiskaavan suunnittelutarkkuus huomioon ottaen valituksenalaisessa kaavassa on RM-2-alueen osalta riittävästi otettu huomioon ympäristöhaittojen vähentäminen ja virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys.

Maisema-arvoihin liittyvä valitusperuste

Valituksessa on katsottu, ettei alueen maisemallisia arvoja ole otettu huomioon.

Suunnittelualueen keski- ja eteläosasta on rajattu laaja alue maisemallisesti arvokkaaksi alueeksi (ma). Kaavamääräyksen mukaan alueen maisemalliset ominaispiirteet Salpausselän rinteet, peltojen ja järvien yli avautuvat kylä- ja kartanonäkymät tulee säilyttää. Alueella tapahtuva rakentaminen ja ympäristönhoito tulee sopeuttaa alueen maisemallisiin, kulttuurihistoriallisiin ja rakennustaiteellisiin arvoihin.

Suunnittelualueelle on rajattu useita alueita arvokkaaksi harjualueeksi tai muuksi geologiseksi muodostumaksi (ge). Kaavamääräyksen mukaan maa-ainesten otto ja muu maanpinnan muuttaminen, joka vaarantaa alueen luonnonarvojen säilymisen, on alueella kielletty.

Suunnittelualueelle on osoitettu laajat alueet luonnonsuojelualueiksi, virkistyskäyttöön tarkoitetuiksi alueiksi sekä maa- ja metsätalousalueiksi. Kun otetaan lisäksi huomioon edellä mainittujen ma- ja ge-alueita koskevien kaavamääräysten sisältö, valituksenalaisessa kaavassa on otettu alueen maisemalliset arvot huomioon.

Muut valitusperusteet

Valituksessa on katsottu, että yleiskaava ei ole riittävästi ohjeena tarkemmalle suunnittelulle. Suunnittelualueeseen olisi tullut sisällyttää myös Iso-Tiilijärveen rajoittuva alue. Maastokäytön rajoittamista koskeva päätös tulisi näkyä kaavamääräyksissä.

Kaavaselostuksen mukaan kaavan tarkoituksena on ollut laatia alueelle yleispiirteinen oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jossa osoitetaan tarpeelliset aluevaraukset asemakaavoituksen ja muun suunnittelun ohjaamiseksi. Kaavan päätarkoituksia ovat luonnonarvojen ja virkistysmahdollisuuksien turvaaminen ja Messilän keskuksen taloudellisesti kannattava ja toiminnallisesti järkevä kehittäminen ja jatkosuunnittelu. Alueella on voimassa Hämeen lääninhallituksen 21.2.1980 antama päätös moottorikäyttöisten ajoneuvojen maastokäytön rajoittamisesta.

Kunnanhallituksen lausunnossa on todettu, että muun muassa rakennusoikeuden määrä on tarkoitus ratkaista asemakaavalla. Iso-Tiilijärveen rajautuvaa aluetta koskeva kaavavalitus on ollut vireillä valituksenalaisen kaavan valmisteluaikana, eikä aluetta sen vuoksi ole otettu suunnittelualueeseen. Viranomaisneuvottelussa 29.5.2013 on todettu, ettei valituksessa mainittua Hämeen lääninhallituksen päätöstä ole tarpeen liittää kaavakartalle.

Hallinto-oikeus on todennut, että edellä selostettujen maankäyttö- ja rakennuslain 20 §:n, 35 §:n ja 36 §:n perusteella kunnalla on laaja harkintavalta sen suhteen, minne yleiskaava laaditaan ja mitä alueita kaavoitettavaan alueeseen sisällytetään. Kaavan laatimisen tarpeellisuus kuuluu kunnan ratkaistavaksi. Yleiskaavan tarkoituksena on maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen. Yleiskaava voi olla myös yleispiirteinen aluevarausyleiskaava. Kaavan tavoitteet huomioon ottaen valituksenalainen kaava ei ole maankäyttö- ja rakennuslain vastainen sillä perusteella, ettei siinä ole tarkemmin ohjattu rakentamisen määrää. Valituksenalainen kaava ei ole lainvastainen myöskään suunnittelualueen rajaamiseen liittyvällä perusteella taikka sillä perusteella, että lääninhallituksen päätöstä ei ole otettu kaavakartalle tai -määräyksiin.

Johtopäätös

Valituksenalainen kaava ei ole lainvastainen valituksessa esitettyjen valitusperusteiden johdosta.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut
Kuntalaki (365/1995) 90 §

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Jaana Malinen, Riikka Tiainen ja Terhi Helttunen, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Hollolan ympäristöyhdistys ry on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja kunnanvaltuuston päätökset kumotaan. Vaatimustensa tueksi yhdistys on viitannut asiassa aiemmin esitettyyn ja lausunut lisäksi muun ohella seuraavaa:

Hallinto-oikeus on katsonut valituksen perusteina olleita lainkohtia yksipuolisesti. Tulkinnat edesauttavat yksinomaan Messilän matkailuliiketoiminnan laajentamista eikä kaavoitettavan alueen luonnon- ja maisema-arvojen säilymistä yleisen virkistyskäytön turvaamiseksi.

Salpausselkä-Tiirismaata on esitetty valtakunnallisesti arvokkaaksi maisemanähtävyydeksi koko valtakunnan käsittävässä maisemainventoinnissa. Messilä-Tiirismaan osayleiskaavan alue on ensimmäisen Salpausselän reunamuodostumaa. Salpausselät ovat kansainvälisesti arvokas ja Suomen maaperän huomattavin geologinen muodostuma. Tiirismaa on Etelä-Suomen korkein kohta. Maisemallisia arvoja ei ole valituksenalaisessa kaavassa otettu riittävästi huomioon.

Yleiskaavassa on osoitettu voimassa olevan maakuntakaavan virkistysalueelle aluevarauksina MU-, M-, RA-, RA/s- ja AT-varauksia. V-merkintä turvaa virkistys-, suojelu- ja maisema-alueet muiksi muutettuja varauksia paremmin. Osayleiskaavassa on tehty merkittävä poikkeama maakuntakaavasta. Kunnallisen harkintavallan käyttö johtaa kohteiden taloudelliseen hyödyntämiseen, ei virkistys-, suojelu- ja maisema-arvojen säilyttämiseen, vaikka jälkimmäinen pitkällä aikavälillä voisikin osoittautua taloudellisemmaksi.

Urheilu- ja virkistyspalvelualueelle (VU/s) osoitettu rm-alue on liito-oravan asuinaluetta, eikä lajin lisääntymis- tai levähdyspaikkoja saa hävittää tai heikentää. Suunnittelualueesta on laaja osa rajattu maisemallisesti arvokkaaksi alueeksi. VU/s-alueelle ja sen viereiselle rm-alueelle rakentaminen heikentää Salpausselkä-Tiirismaan valtakunnallisesti arvokasta maisemanähtävyyttä.

VU-2-alueen eteläpuolinen ulkoilureitti on golfkentän ja teollisuusalueen kapeassa välissä eikä sen vartta saa riittävän puustoiseksi muutoin kuin istuttamalla golfkentän eteläkärkeen puita eli supistamalla VU-2-aluetta. Valituksenalaisessa kaavassa ei ole otettu huomioon virkistysyhteyksien riittävyyttä VU-2-alueen osalta.

Satama-alueelle sijoitettavia kelluvien vapaa-ajanasuntojen rivistöjä ei voida sopeuttaa ympäröivään rantamaisemaan ja maastonmuotoihin. RM-1-alueelle sijoitettavaksi suunniteltu kylpylä aiheuttaa sekä maisemahaittaa että Vesijärven pilaantumisriskiä. Alueen osalta ei ole otettu riittävästi huomioon virkistystarpeita eikä luontoarvoja.

Kiiskojan ja Kaporianpuron luontoarvot säilyvät parhaiten kaavoittamalla ne ja niiden varret riittävän leveälti luonnonsuojelualueiksi. Luontoarvoja ei ole tältä osin otettu riittävästi huomioon.

Matkailupalvelujen alueen (RM-2) metsä on pari vuotta sitten lähes avohakattu. Läheinen teollisuusalue saattaa muuttua asuinalueeksi, joten sen ympärillä olevat metsiköt olisi jätettävä mahdollisten asuinalueiden lähivirkistysalueiksi ja liikenteen suojaviheralueeksi. RM-2-alue ei avohakattuna enää toimi suojaviheralueena, mutta sen rakentamatta jättäminen parantaisi sen pohjoispäähän suunniteltua virkistysyhteyttä.

Hollolan kunnanhallitus on antanut selityksen.

Hollolan ympäristöyhdistys ry on antanut vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.

Perustelut

Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Hannu Ranta, Tuomas Lehtonen, Kari Tornikoski ja Elina Lampi-Fagerholm. Asian esittelijä Tuula Pääkkönen.