Muu päätös 3849/2016

Asia Osayleiskaavan hyväksymistä koskeva valitus

Valittajat A ja B sekä heidän valituskirjelmästä ilmenevät 26 asiakumppaniaan

Päätös, jota valitus koskee

Turun hallinto-oikeus 3.9.2015 nro 15/0199/1

Asian aikaisempi käsittely

Luvian kunnanvaltuusto 18.6.2014 tekemällään päätöksellä (§ 37) hyväksynyt Oosinselän-Martinpalon-Hangassuon tuulivoimapuiston osayleiskaavan.

Tuulivoimapuiston kaava-alue käsittää myös Porin kaupungin aluetta. Porin kaupunginvaltuusto on 26.5.2014 tekemällään päätöksellä hyväksynyt osayleiskaavan Porin kaupungin aluetta koskevalta osalta ja päätös on saanut lainvoiman.

Osayleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 77 a §:ssä tarkoitettuna oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Osayleiskaavassa on määrätty, että sitä voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena tuulivoimaloiden alueilla (tv-alueilla).

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Turun hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt B:n ja hänen asiakumppaniensa valituksen kunnanvaltuuston päätöksestä.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Vuorovaikutus

Sovellettavat säännökset

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta.

Kaavaehdotus on asetettava julkisesti nähtäville. Nähtäville asettamisesta on tiedotettava kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Kunnan jäsenille ja osallisille on varattava tilaisuus esittää mielipiteensä asiassa (muistutus). Muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, on ilmoitettava kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen mukaan maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettu tilaisuuden varaaminen osallisille mielipiteensä esittämiseen kaavaa valmisteltaessa voidaan tehdä asettamalla valmisteluaineisto nähtäville ja varaamalla tilaisuus esittää mielipide määräajassa kirjallisesti tai suullisesti taikka erityisessä kaavaa koskevassa tilaisuudessa taikka muulla sopivaksi katsottavalla tavalla. Tässä yhteydessä voivat mielipiteensä esittää myös muut kunnan jäsenet.

Toteutunut vuorovaikutus

Oosinselän-Martinpalon-Hangassuon osayleiskaavan vireille tulosta on kuulutettu Luvialla 26.5.2011. Osayleiskaavaluonnos on ollut nähtävillä 25.5.–2.7.2012. Luonnosvaiheen nähtävillä olon alussa järjestettiin yleisötilaisuus 11.6.2012, jossa kaavaluonnos esiteltiin osallisille. Osayleiskaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 1.6.–1.7.2013. Ehdotusvaiheessa saadun palautteen perusteella osayleiskaavaehdotukseen on tehty merkittäviä muutoksia, jonka vuoksi tarkistettu osayleiskaavaehdo³tus oli julkisesti uudelleen nähtävillä 30.11.2013–3.1.2014. Esitettyihin mielipiteisiin ja muistutuksiin on ilmoitettu kaavoittajan laatimat kannanotot.

Johtopäätökset

Kaavoituksen yhteydessä noudatettavasta vuorovaikutusmenettelystä säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa. Näissä säännöksissä muun ohella edellytetään, että kunnan on ilmoitettava perusteltu kannanotto niille, jotka ovat tehneet kaavaehdotuksesta muistutuksen.

Osalliset, pääasiassa lähialueen asukkaat, ovat kaavoitusmenettelyn aikana esittäneet kaavaluonnoksesta mielipiteensä ja tehneet nähtävillä olleista kaavaehdotuksista muistutuksia, joihin kaavoittaja on laatinut vastineet. Edellä mainitut säännökset eivät tarkemmin määrittele annettavan vastineen sisältöä ja kun otetaan huomioon mitä jäljempänä todetaan esitettyjen mielipiteiden ja muistutusten huomioon ottamisesta kaavaa laadittaessa, osallisille ilmoitetut kannanotot ovat täyttäneet mainittujen säännösten mukaiset vaatimukset.

Kunta päättää itsehallintonsa nojalla kaavan sisällöstä kuultuaan asiassa ensin osallisia. Kaavan laatimiseen liittyy usein erilaisten näkemysten yhteensovittamista. Oosinselän-Martinpalon-Hangassuon osayleiskaavaan on sen laadinnan aikana tehty lukuisia muutoksia, jotka muun ohella ovat koskeneet tuulivoimaloiden lukumäärän vähentämistä sekä niiden sijainnin tarkistamista. Nämä muutokset ovat olleet pääosin esitettyjen mielipiteiden ja muistutusten suuntaisia. Vuorovaikutus kaavoituksessa ei kuitenkaan aina voi johtaa kaikkien esitettyjen näkökohtien huomioon ottamiseen. Näin ollen, kun otetaan huomioon edellä mainittu selvitys kaavan laatimisen vaiheista, kaavan laatimisen yhteydessä toteutuneista vuorovaikutusmahdollisuuksista sekä tiedottamisesta, kaavavalmistelulta edellytetty vuorovaikutus on toteutunut maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen mukaisesti.

Kaava-alueen ja sen ympäristön olosuhteet sekä kaavan tavoitteet

Oosinselän-Martinpalon-Hangassuon tuulivoimapuiston alue sijoittuu Luvian kunnan ja Porin kaupungin keskustojen väli³selle alueelle, noin viisi kilometriä Luvian keskustaajamasta pohjoiseen ja noin 10 kilometriä Porin keskustasta lounaaseen. Suunnittelualue sijoittuu Raumantien (valtatie 8) ja Viasvedentien väliselle metsäalueelle. Alueen kokonaispinta-ala on noin 23,5 km2. Suunnittelualue sijoittuu Luvian ja Porin rajalle siten, että kaava-alueesta noin 18,5 km2 sijoittuu Luvian kunnan puolelle. Maa-alueet ovat pääosin yksityisten maanomistajien omistuksessa.

Kaava-alueen lähiympäristö on pääosin metsätalousaluetta, jota käytetään yleisesti virkistyskäyttöön. Tällä alueella ei kuitenkaan ole merkittyjä retkeilyreittejä tai kuntoilupolkuja. Kaava-alueen eteläosaan sijoittuu kalliokiviaineksen ottoalue, itäosaan hiekan ja soran ottoalue sekä kaakkoisosaan Porin Jätehuollon Hangassuon jäteasema. Porin kaupunkiin kuuluvalla alueella on myös jokamiesluokan moottorirata, liukkaan kelin ajoharjoittelurata ja jätteiden käsittelylaitos.

Oosinselän-Martinpalon-Hangassuon osayleiskaava on käsitelty erikseen Luvian kunnan ja Porin kaupungin hallintomenettelyssä kummankin oman alueen osalta. Kaavaselostuksen mukaan tavoitteena on ollut laatia osayleiskaava, joka mahdollistaa 31:n tuulivoimalan rakentamisen suunnittelualueelle. Tuulivoimapuisto koostuu tuulivoimaloista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista, tuulipuiston sähköasemasta sekä tuulivoimaloita yhdistävistä teistä. Voimaloista 26 sijoittuu Luvian kunnan alueelle. Kaava on laadittu niin, että sitä voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennuslupien myöntämisen perusteena.

Kaavan selvityksiä koskevat säännökset

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen mukaan edellä mainittuja kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset muun ohella ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin sekä maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön.

Melun mallintamiseen ja arvioimiseen liittyvät säännökset ja viranomaisohjeet

Melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen (993/1992) 1 §:n mukaan päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päätöksessä esitetyt melutasoja koskevat ohjearvot eivät ole sitovia, vaan enimmäisarvot ovat ohjeellisia. Ohjearvoja on kuitenkin oikeuskäytännössä pidetty yleisesti jokapäiväisessä elinympäristössä suurimpina hyväksyttävinä melutasoina.

Asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason LAeq) päiväohjearvoa (klo 7–22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22–7) 50 dB. Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 dB.

Loma-asumiseen käytettävillä alueilla, leirintäalueilla, taajamien ulkopuolella olevilla virkistysalueilla ja luonnonsuojelualueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 dB eikä yöohjearvoa 40 dB.

Ympäristöministeriö on antamassaan ohjeessa 4/2012 "Tuulivoimalarakentamisen suunnittelu" edellä mainittuun valtioneuvoston melutason ohjearvoista antamaan päätökseen viitaten todennut, että se ei suoraan sovellu tuulivoimamelun häiritsevyyden arviointiin. Tuulivoimarakentamisesta saatujen kokemusten ja melun häiritsevyystutkimusten perusteella on todettu, että näiden melutason ohjearvojen käyttäminen suunnittelussa johtaa liian suureen meluhäiriöön. Tuulivoimarakentamisen meluvaikutusten minimoimiseksi on olennaista sijoittaa tuulivoimalat riittävän kauas asutuksesta ja muista meluvaikutuksille herkistä kohteista. Tuulivoimarakentamisen suunnittelussa suositellaan käytettäväksi oppaassa (4/2012) esitettäviä suunnitteluohjearvoja. Ne perustuvat pääosin muiden maiden kokemuksiin tuulivoimaloiden tuottaman äänen häiriövaikutuksista ja muissa maissa käytössä oleviin tuulivoimalamelulle annettuihin ohjearvoihin. Ohjeen mukaan tuulivoimarakentamisen suunnitteluohjearvot ovat riskienhallinnan ja suunnittelun apuväline. Niiden avulla voidaan tunnistaa tuulivoimarakentamiseen parhaiten soveltuvat alueet. Näillä suunnitteluohjearvoilla pyritään varmistamaan, ettei tuulivoimaloista aiheudu kohtuutonta häiriötä ja että esimerkiksi asuntojen sisämelutasot pysyvät asumisterveysohjeen mukaisina.

Suosituksen mukaan asumiseen käytettävillä alueilla, loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamissa ja virkistysalueilla melutaso ei saisi ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7–22) 45 dB eikä yöohjearvoa (klo 22–7) 40 dB. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamien ulkopuolella, leirintäalueilla ja luonnonsuojelualueilla melutaso ei saisi ylittää päiväohjearvoa 40 dB eikä yöohjearvoa 35 dB.

Mikäli tuulivoimalan ääni on laadultaan erityisen häiritsevää eli ääni on tarkastelupisteessä soivaa (tonaalista), kapeakaistaista tai impulssimaista tai se on selvästi sykkivää (amplitudimoduloitua eli äänen voimakkuus vaihtelee ajallisesti), lisätään laskenta- tai mittaustulokseen viisi desibeliä ennen suunnitteluohjearvoon vertaamista. Ulkomelutason suunnitteluohjearvojen lisäksi asuntojen sisätiloissa käytetään terveydensuojelulain (763/94) sisältövaatimuksiin pohjautuen asumisterveysohjeen mukaisia taajuuspainottamattomia tunnin keskiäänitasoon Leq,1h perustuvia suunnitteluohjearvoja koskien pienitaajuista melua. Sisämelutasot voidaan arvioida ulkomelutasojen perusteella ottamalla huomioon rakennusten vaipan ääneneristävyys.

Ympäristöministeriö on antanut ohjeen tuulivoimaloiden melun mallintamisesta (2/2014). Ohje on annettu ympäristönsuojelulain (86/2000) 108 §:n ja 117 §:n nojalla ja se on tullut voimaan 28.2.2014. Ohje on voimassa toistaiseksi. Tuulivoimaloiden melun mallinnusohje on tarkoitettu ohjeeksi suunnittelussa arvioitaessa tuulivoimaloiden tuottamaa melukuormitusta muun ohella maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa menettelyissä. Ohjeen mukaan tuulivoimaloiden melumallinnuksen lähtöarvoina käytetään ympäristöministeriön mittausohjeen mukaisesti mitattuja tai valmistajan standardin IEC TS 61400-14 mukaisesti ilmoittamia tuulivoimaloiden melupäästön takuuarvoja. Ohjeessa todetaan myös, että äänen mahdollinen kapeakaistaisuus ja pienitaajuisten komponenttien osuus äänen spektrissä selvitetään. Melun impulssimaisuuden ja merkityksellisen sykinnän (amplitudimodulaatio) vaikutukset sisältyvät lähtökohtaisesti valmistajan ilmoittamiin melupäästön takuuarvoihin. Sanktio voidaan huomioida laskennan lähtöarvoissa, mikäli tiedetään tuulivoimalan melupäästön sisältävän kapeakaistaisia/tonaalisia komponentteja ja näiden erityispiirteiden voidaan arvioida olevan kuulohavainnoin erotettavissa ja ohjeistuksen mukaisesti todennettavissa melulle altistuvalla alueella.

Kaavaan liittyvä selvitysaineisto

Luvian Oosinselän tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointi

Oosinselän, sittemmin Oosinselän-Martinpalon-Hangassuon tuulivoimapuistohanke on edellyttänyt ympäristövaikutusten arviointia koskevan lain mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA). Hankkeesta on laadittu 17.10.2011 valmistunut ympäristövaikutusten arviointiselostus (FCG Finnish Consulting Group Oy).

Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on kuvattu Luvian Oosinselkään suunnitellun tuulivoimapuiston ja huoltoteiden sekä sähkönsiirron liittymisvaihtoehtojen arvioidut ympäristövaikutukset, jos alueelle sijoitetaan 33 tuulivoimalaa (VE 1, napakorkeus 125 m ja VE 2, napakorkeus 145 m).

Ympäristövaikutusten arviointiselostukseen liittyvät seuraavat erillisselvitykset:

- Luvian Oosinselän tuulivoimapuiston ja sähkönsiirtoreittien pesimälinnustoselvitys (Ahlman Konsultointi & suunnittelu, 2011)

- Luvian Oosinselän tuulivoimapuiston lepakkoselvitys (Ahlman Konsultointi & suunnittelu, 2011)

- Luvian Oosinselän tuulivoimapuiston kevätmuuttoselvitys, talvihavainnointi ja liito-oravaselvitys (Ahlman Konsultointi & suunnittelu, 2011)

- Luvian Oosinselän tuulivoimapuiston ja sähkönsiirtoreittien kasvillisuus³selvitys (Ahlman Konsultointi & suunnittelu, 2011)

- Luvian ja Porin Oosin-Martinpalon-Hangassuon alueen lintujen syysmuuttoselvitys (Ahlman Konsultointi & suunnittelu, 2010)

- Oosin-Martinpalon-Hangassuon alueen tuulivoimapuiston YVA-menettely sekä yleiskaavan laatiminen, Arkeologinen inventointi (FCG Finnish Consulting Group Oy, 2011)

Satakunnan vaihemaakuntakaava 1

Valituksen kohteena olevaa osayleiskaavaa laadittaessa Satakunnan maakuntavaltuusto oli 13.12.2013 hyväksynyt Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1. Ympäristöministeriö vahvisti sen sittemmin 3.12.2014. Kaavalla on määritelty maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet sekä niihin liittyvä energiahuolto. Vaihemaakuntakaava ei ole ollut vielä voimassa Oosinselän-Martinpalon-Hangassuon tuulivoimapuiston osayleiskaavaa hyväksyttäessä, mutta sen aineistoa on käytetty ja voitukin käyttää selvityksenä osayleiskaavaa laadittaessa.

Maakuntakaavaselostuksen mukaan Satakunnassa maakunnallisesti merkittäviksi tuulivoimatuotannon alueiksi on luokiteltu yli 8–10 tuulivoimalan alueet, joilla on valtakunnallista, ylimaakunnallista, maakunnallista, seudullista tai ylikunnallista merkitystä. Maakunnallisen merkittävyyden raja riippuu myös alueen herkkyys³tekijöistä kuten rannikon läheisyydestä, kulttuuriympäristöstä, maisemasta, luontoarvoista, linnustosta ja asutuksen läheisyydestä. Vaihemaakuntakaavassa on osoitettu yhteensä 17 maakunnallisesti merkittävää tuulivoimatuotannon aluetta, jotka sijoittuvat yhteensä 14 kunnan alueelle.

Vaihemaakuntakaavan aineistona on ollut seuraavat erillisselvitykset ja -hankkeet 2010–2013:

- Mannertuulialueet Satakunnassa, 2010–11

- Satakunnan ilmasto- ja energiastrategia, 2011–12

- Maakunnallisesti merkittävien tuulivoimatuotannon alueiden havainnollistaminen, 2011–12

- Luontotietoa tuulivoimatuotannon suunnitteluun Satakunnassa (LTSS) -hanke 2010–13, johon kuuluvat havaintokatsaukset "Suurien lintulajien kerääntymäalueet Satakunnassa vuosina 2000–2011" sekä "Isojen lintujen muuttoreitit Satakunnassa".

Nyt kysymyksessä oleva Oosinselän-Martinpalon-Hangassuon tuulivoimapuiston osayleiskaava-alue sijoittuu Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 1 osoitetulle tuulivoimaloiden alueelle (tv1) siten, että tämän alueen ulkopuolelle on osayleiskaavassa osoitettu kaksi voimalapaikkaa ja useampia voimalapaikkoja sijoittuu aluerajauksen rajalle. Kysymys on maakuntakaavaselostuksen mukaisesta alueesta 13, Oosinselkä, Luvia.

Tv1-merkinnällä on vaihemaakuntakaavassa osoitettu maa-alueita, jotka soveltuvat tuulivoimatuotannon alueiksi. Aluetta koskevan suunnittelumääräyksen mukaan alueen suunnittelussa on otettava huomioon rakentamisen vaikutukset asutukseen, loma-asutukseen, maisemaan, kulttuuriperintöön, luontoon sekä pyrittävä ehkäisemään haitallisia vaikutuksia. Lisäksi tulee ottaa huomioon lentoliikenteen aiheuttamat rajoitteet suunniteltujen alueiden soveltuvuuteen tuulivoimaloiden sijoituspaikaksi.

Aluetta suunniteltaessa tulee turvata puolustusvoimien toimintaedellytykset sekä ottaa erityisesti huomioon puolustusvoimien toiminnasta, kuten tutkajärjestelmistä ja radioyhteyksien turvaamisesta johtuvat rajoitteet.

Meluselvitys

Tuulivoimapuiston melua on mallinnettu YVA-menettelyn yhteydessä. Tällöin tuulivoimaloiden sijoitus ja lukumäärä on kuitenkin ollut erilainen sittemmin hyväksyttyyn osayleiskaavaan verrattuna.

FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy on laatinut meluselvityksen osayleiskaavaa varten. Selvityksessä on tarkasteltu kahta turbiinityyppiä. Gamesa G128-4500 -voimalatyypin lähtömelutaso on 107,5 dB, napakorkeus on 145 metriä ja roottorin halkaisija 128 metriä. Vastaavat arvot Vestas 112-3 075 -voimalatyypillä ovat 106,5 dB, 145 metriä ja 112 metriä. Meluselvityksessä on mallinnettu voimaloiden melutasot WindPro 2.8.578 -laskentaohjelmalla ISO 9613-2 General -laskentamallia käyttäen. Mallinnuksissa tuulen nopeudeksi on valittu 8 m/s ja maaperän vaimennukseksi on arvioitu 0,5. Mallinnuksen tuloksia on verrattu valtioneuvoston päätöksen VNp 993/1992 mukaisiin melutason ohjearvioihin sekä ympäristöministeriön antamiin suunnitteluohjearvoihin.

Melun leviämistä on havainnollistettu leviämiskartan avulla, jossa on esitetty melun leviämisen keskiäänitasokäyrät 5 dB:n välein. Gamesa G128-4500 -voimalatyypin meluvaikutukset ulottuvat laajemmalle kuin Vestas 112-3 075 -voimalatyypin. Vestas-voimalatyypillä valtioneuvoston päätöksen mukainen melutason ohjearvo 40 dB(A) ei ylity yhdenkään vakituisen tai loma-asunnon kohdalla. Lähimmäksi 40 dB(A) melutason rajaa sijoittuu hiihtomaja etelässä. 40 dB(A) melu³tason alue ylittää kaava-alueen rajan lounaassa, lännessä, pohjoisessa, koilli³sessa ja idässä. Selvityksen mukaan 35 dB(A) äänitaso ylittyy 15 loma-asunnon kohdalla. Sen sijaan osayleiskaavassa osoitetut virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet sijoittuvat 45 dB(A) melutason rajan ulkopuolelle.

Osayleiskaavaehdotuksesta poistettiin sen ensimmäisen nähtävillä olon jälkeen neljä voimalaa (nro:t 1, 2, 5 ja 6). Tämän jälkeen tehtiin uusi melumallinnus edellä mainituilla voimalatyypeillä.

Selvityksen mukaan äänitason 40 dB(A) vyöhyke ulottuu kaava-alueen rajausta kauemmaksi monin paikoin. Kun huomioidaan todellisuudessa äänen kulkeutuminen vallitsevan tuulensuunnan suunnassa, selvityksessä on arvioitu suunnittelualueen etelä-lounaissektorilla meluvai³kutusten olevan vähäisempiä kuin mallinnus osoittaa. Valtatien lähiympäristössä liikennemelu peittää voimaloista aiheutuvaa melua. Melumallinnuksessa ei ole huomioitu taustamelua. Tuulivoimalat eivät myöskään pyöri koko ajan samalla teholla. Tuulennopeudella 8 m/s tuulivoimalan aiheut³tama ääni on helpommin erotettavissa kuin tätä suuremmilla tuulennopeuksil³la, jolloin tuulen aiheuttama ääni peittää voimaloiden aiheuttamaa ääntä.

Melumallinnus suoritettiin myöhemmin tarkistetun osayleiskaavaehdotuksen mukaisella kaavaratkaisulla edellä mainituilla voimalatyypeillä. Tällöin mallinnettu meluvaikutus on yli 40 dB(A) neljän vakituisen asunnon (Kaskisto, Linden, Merola, Rotikko), hiihtomajan sekä kolmen loma-asuntona käytetyn asunnon (Kylänpää) kohdalla. 35–40 dB(A) melutason vyöhykkeelle sijoittuu useita loma-asuntoja (kartalta laskien 21). Näistä 12 sijoittuu Viasvedentien läheisyyteen kaava-alueen luo³teispuolelle, viisi kaava-alueen pohjoispuolelle, yksi Sudenkuopanmäen reu³nalle kaava-alueen koillispuolelle, yksi Niitoksen ja yksi Perkolan alueelle kaava-alueen eteläpuolelle sekä yksi Niemenkylän pohjoispuolelle. Hiihtomaja reitteineen, Porsmusansuon Natura-alue ja Kankaanpään lehtokorven suojelualue jäävät 45 dB(A) äänitason ulkopuolelle, joten niidenkin kohdalla asetetut ohjearvot täyttyvät.

Melumallinnuksen epävarmuus on noin -5–+3 dB. Melutaso jää mallinnettua pienemmäksi, jos voimalatyyppinä käytetään Vestaksen V112-3 075 -tuulivoimalaa, jonka lähtömelutaso on hiljaisempi.

Melumallinnusten johtopäätösten mukaan tuulivoimaloiden aiheuttamaa melua voidaan säädellä muun muassa laitevalinnoilla ja käytön aikana toiminta-asetuksia muuttamalla. Koska tuulivoimaloiden kehitys on nopeaa, voi myös lähtömelutasoihin tulla muutoksia tuulivoimaloiden kehittyessä. Edelleen on todettu, että tarvittaessa on syytä tehdä laajemman melukartoituksen lisäksi myös kohdekohtaista laskentaa ja tarkasteluja yksittäisten melulle häiriintyvi³en kohteiden osalta.

Varjostusta ja välkettä koskeva selvitys

FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy on laatinut hanketta koskevan varjostusselvityksen. Suomessa ei ole viranomaisten antamia yleisiä määräyksiä tuulivoimaloiden muodostaman varjostuksen enimmäiskestoista eikä varjonmuodostuksen ar³viointiperusteista. Saksassa tuulivoimaloiden aiheuttama todellinen varjostusvaikutus saa olla enintään 8 tuntia/vuosi. Ruotsissa ja Tanskassa ei ole lainsäädäntöä, mutta Tanskassa on käytössä todellisella varjonmuodostuksella enimmäismäärä 10 tuntia/vuosi ja Ruotsissa 8 tuntia/vuosi.

Kaavan ehdotusvaiheessa on laadittu varjostusmallinnukset edellä mainituille Vestas ja Gamesa -voimalatyypeille. Varjostusmallinnus on laadittu WindPRO-sovelluksella, jossa huomioidaan hankealueen korkeustiedot, tuulivoimaloiden ohjeelliset sijainnit kaavaehdotuksen mukaan, tuulivoimalan napakorkeus 145 m ja roottorin halkaisija 112 m / 128 m, hankealueen aikavyöhyke sekä vaikutusalueen maksimilaajuus (noin 2 km). Mallinnuksessa otettiin huomioon auringon asema horisontissa eri kellon- ja vuodenaikoina, pilvisyys kuukausittain eli kuinka paljon aurinko paistaa ollessaan horisontin yläpuolella sekä tuulivoimalaitoksien arvioitu vuotuinen käyntiaika. Tuulivoimalaitoksien vuotuisen käyntiajan oletetaan olevan 85 %.

Gamesa-voimalatyypillä Ruotsissa ohjearvona käytetty varjostusaika 8 h/vuodessa ylittyy kuuden asunnon tai loma³-asunnon kohdalla (Elomaa 8:02, Kaskisto 10:48, Kulmala 10:34, Linden 17:21, Merola 12:46, Kylänpää 13:10), joista vain Elomaalla varjostus on mallinnuksen mukaan alle 10 h/vuodessa, muilla ylittyy myös Tanskassa käytetty ohjearvo 10 h/vuodessa. Puuston suojaavaa vaikutusta ei ole mallinnuksessa huomioitu, joten tulos antaa pahemman kuvan kuin mitä todellinen tilanne tulee olemaan, mikäli asunnon ympärillä on puustoa.

Vestas voimalatyypillä varjostusmallinnuksen mukaan varjostusaika 8 h/vuodessa ylittyy kolmen asunnon kohdalla (Kaskisto 8:20, Linden 8:43, Kylänpää 8:12). Varjostuksen arvioidaan olevan lievää. Voimalatyyppi soveltuu alueelle varjostuksen kannalta Gamesan isompiroottorista voimalaa paremmin.

Selvityksessä on arvioitu, että kokonaisuutena ajatellen tuulivoimaloiden varjostusvaikutukset jäävät asutuksen näkökulmasta lieviksi, koska varjostusajat jäävät alle muissa maissa käytettyjen ohjearvojen. Varjostusajat jäävät suhteellisen lyhyiksi (noin 15–30 min päivässä) ja vaikutukset ovat suurimmillaan keväällä ja syksyllä auringon paistaessa matalalta. Varjostusvaikutus on merkittävintä aamuisin ja iltaisin auringon nousu- ja laskuaikaan. Kriittisimpinä ajankohtina voidaan tarvittaes³sa pysäyttää eniten varjostusta aiheuttavat voimalat tietyksi ajaksi, jotta vuosittainen kokonaisvarjostusaika ei ylitä esimerkiksi kahdeksaa tuntia. Välkevaikutus voi tuulivoimalan koosta, sijainnista ja auringon kulmasta riippuen ulottua jopa 1–3 kilometrin päähän tuulivoimalasta.

Tarkistetusta kaavaehdotuksesta laadittiin päivitetty varjostusmallinnus Gamesa voimalatyypillä. Varjostusmallinnuksen tulosten mukaan yli 8 h/a varjostusvyöhykkeelle sijoit³tuu pohjoisessa kolme loma-asuntona käytettyä rakennusta (Kylänpään kohdalla), Kaskiston tila, etelässä Viitalan alueen pohjoispuolella kolme vakituista asuntoa ja lounaassa Rotikko ja kolme muuta vakituista asuntoa sen länsipuolella sekä Linden kaava-alueen länsipuolella.

Lentoestevalot

Lentoestevalojen vaikutuksia on arvioitu kaavaselostuksessa. Pimeällä tuulivoimaloista havaitaan yleensä vain punaiset/valkoiset lentoestevalot. Tuulivoimalat tulee merkitä lentoturvallisuussyistä Finavian antamien määräyksien mukaisesti.³ Lapojen ohittaessa valon syntyy vaikutelma, että valot vilkkuvat. Tämä vilkkuminen voidaan kokea häiritsevänä. Lentoestevalojen näkyvyysalue on lähes yhtä laaja kuin koko voimalan näkyvyysalue. Lentoestevalojen maisemalliset vaikutukset kohdistuvat pääosin Lankoorinniemen läheisille merialueille, josta tuulivoimapuisto voidaan havaita yhtenäisenä voimalaryhmänä kirkkaalla säällä. Hämärässä, kirkkaalla säällä tuulivoimapuistosta havaitaan lentoestevalojen muodostamat valopisteet.

Kaavaselostuksen mukaan lentoestevalot muuttavat maiseman luonnetta etenkin pimeällä ja kirkkaalla säällä, kun valot erottuvat selkeästi korkealla ilmassa. Lentoestevalojen maisemavaikutukset korostuvat pimeään aikaan. Lentoestevalot sijoittuvat voimalan napakorkeudelle 120–145 metrin korkeuteen, eikä kaikkien voimaloiden lentoestevaloja voida havaita maan pinnalta tarkastellen yhtäaikaisesti, vaan suurin osa voimaloista jää tarkastelupisteestä riippuen mahdollisesti puuston taakse. Lentoestevalojen vilkkuminen on myös tempoltaan melko rauhallista, mikä vähentää niistä koettua haittaa. Ulkomailla tehdyissä lääketieteellisissä tutkimuksissa ei suoria tuulivoimaloista aiheutuvia terveysvaikutuksia ole voitu todeta, vaan ne liittyvät enemmän ihmisten koetun terveyshaitan alueelle (esimerkiksi stressi).

Maisemavaikutukset

Tuulivoimaloiden maisemavaikutusten merkittävyyttä on arvioitu YVA-selostuksessa. Selostukseen on liitetty havainnekuvia muun muassa mereltä Lankoorinniemen kärjen suunnasta, Luvian keskustasta Niementien ja Yhdystien liittymästä, Luodonkylästä, Tuorsniementieltä Porista ja Viasvedenlahdelta Rengaskarilta.

Osayleiskaavaa varten on laadittu näkemäalueanalyysi (FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy 2013). Havainnekuvat on laadittu alueesta laadittua maastomallinnusta hyödyntäen WindPRO-ohjelmalla. Maastomallinnustarkastelun pohjalta tuulivoimapuiston lähiympäristöstä otettuihin valokuviin on mallinnettu tuulivoimalat. Mallinnusta varten otetut valokuvat on pyritty ottamaan kohteista, joille tuulivoimalat olisivat havaittavissa. Valokuvat on otettu 8.3.2013 ja valokuvasovitteet on laadittu Gamesa G12812 -voimalalla, jonka roottorin halkaisija on 128 metriä ja voimalan napakorkeus 145 metriä. Näkymäalue³analyysi on laskennallinen malli voimaloiden näkyvyydestä, ja todellisuudessa hyvissä sääolosuhteissa voimalat tai niiden osia voidaan havaita myös kauempaa tuulipuistosta, kuin näkemäalueanalyysin tulokset osoittavat.

Näkemäalueanalyysin perusteella on arvioitu, että alle 5 km:n etäisyys³vyöhykkeellä eniten voimaloita tulee näkymään Niemenkylän, Luvian keskustan länsi-, etelä- ja itäpuolisten peltoaukeiden ja Kolinummen asutuksen suuntaan sellaisille kohdille, joilta on yli 300 metrin peltoaukea tuulivoimapuiston suuntaan. Eniten voimaloita on nähtävissä Porin puolella laajojen peltoalueiden reunalle Viasvedenkylän, Niittukulman, Hankreetin, Lattomeren, Sonnimäen ja Pino³mäen suunnassa. Kun etäisyyttä lähimmistä tuulivoimaloista on yli 3 km, tuu³livoimalat eivät enää hallitse maisemakuvaa yhtä voimakkaasti kuin alle 3 km:n etäisyydellä.

Selvityksen mukaan tuulivoimapuiston vaikutuksia kaukomaisemaan arvioitaessa voimalat havaitaan selvimmin mereltä ja Viasveden³ lahden pohjois- ja koillispuoleisilta ranta-alueilta sekä avoimilta hakkuu- ja peltoalueilta tuulivoimapuiston lähialueilta (0–5 km etäisyydellä voimaloista). Ympäröivien alueiden peitteisyys, sekä maaston kumpuilevuus muodostavat kuitenkin selkeitä näkemäesteitä tuulivoimaloiden näkyvyydelle. Mereltä tarkasteltaessa tuulivoimalat on havaittavissa huomattavasti helpommin ja laajemmalle alueelle kuin mantereella, koska näkemäesteitä ei juurikaan ole. Etenkin Viasvedenlahden alueelta aina Säpin saarelle asti näkymät kohti tuulivoimaloita ovat avoimet. Tällöin tuulivoimalat ovat selkeästi havaittavissa puuston latvuston yläpuolella yhtenäisenä laajana voimalaryhmänä, jolloin maiseman luonteen muutos on merkittävä.

Vaikutuksia lähimaisemaan arvioitaessa tuulivoimapuisto näkyy yhtenäisenä tai lähes yhtenäisenä kokonaisuutena maisemassa parhaiten välittömän lähivaikutusalueen (0–3 km) avoimilla alueilla, joilta avautuu suorat näkymät kohti voimaloita. Tällaisilla alueilla tuulivoimalat muuttavat selvityksen mukaan maiseman luonnetta merkittävästi. Avoimilla pelto- ja vesialueilla on huomattava, että selkeä metsänreunan puusto peittää näkyvyyden tuulivoimaloille usean sadan metrin matkalta, ennen kuin tuulivoimalat tulevat näkyviin puuston latvuston yläpuolella.

Kaavaselostukseen on liitetty kuvasovitteet voimaloista eri etäisyyksiltä. Laadittujen kuvasovitteiden perusteella on arvioitu, että voimalat hallitsevat maisemaa alle 2,5 km:n etäisyydellä voimaloista, mikäli näkemäesteitä ei ole.

Lähimmät tuulivoimalat sijoittuvat noin 3,5 km:n päähän Luvian kirkonkylän valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön pohjoisrajasta, noin 12,5 km:n päähän Säpin majakkayhteisön ja luotsiaseman valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön kaakkoisrajasta sekä noin 7 km:n päähän Luvian saariston kalastajatilojen valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön koillisrajasta. Maisemaselvityksen mukaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden alueiden ja kohteiden luonne ja arvo eivät muutu merkittävästi, vaikka tuulivoimalat voidaan havaita osasta kohteita. Edelleen on todettu, että tuulivoimalat eivät sijoitu osaksi näitä arvoaluekokonaisuuksia, vaan ne ovat miellettävissä erilliseksi maisemaelementiksi arvoalueiden ulkopuolella.

Luonnonympäristöä, linnustoa ja muuta eläimistöä koskevat selvitykset

Kaava-alueen luonnonympäristöä on laajasti selvitetty Luvian Oosinselän tuulivoimapuiston YVA-selostuksessa ja sitä varten laadituissa luontoselvityksissä (Ahlman Konsultointi & suunnittelu 2011–2012). Ympäristövaikutusarvioinnin yhteydessä on alueella tehty luontoinventointi maasto³töineen, jonka taustatietoina ovat olleet Satakunnan seutukaavaliiton teettämät luonnonsuojeluselvitykset (Hakila 1984 ja 2000) sekä Porin Jätehuollon Hangassuon jäteaseman ympäristön luontoselvitys (Suunnittelukeskus 2004). Aiemmin hankealueelta ja sen lähialueelta tiedossa olevan uhanalaislajiston osalta lähtöaineistona hyödynnettiin Hertta Eliölajit -uhanalaistietokannan paikkatietoja. Lisäksi YVA-selostukseen on vaikutusten arvioinnin pohjaksi koottu lähimpien suojelualueiden sijaintitieto ja suojeluperusteet.

Toukokuussa 2011 alueella on tehty liito-oravainventointi ja heinäkuussa 2011 lepakkoselvitys, jota on täydennetty kevätmuuton ja pesinnän sekä syysmuuton osalta 2012 (Ahlman Konsultointi & suunnittelu). Kasvillisuus- ja luontotyyppi-inventoinnin maastotyöt on suoritettu kasvillisuuden parhaan kasvukauden aikaan heinäkuussa 2011 ja niissä on selvitetty alueen kasvillisuuden yleispiirteitä sekä keskitytty erityisesti arvokkaiden luontotyyppien (LSL 29 §, MetsäL 10 §, VesiL 15 a ja 17 a §, oikeastaan 1 luvun 15 a ja 17 a §) sekä uhanalaisen tai muutoin arvokkaan lajiston merkittävien elinympäristöjen paikantamiseen.

YVA-selostusta varten laadituissa linnustoselvityksissä kiinnitettiin erityistä huomiota kaikkiin suojelullisesti arvokkaisiin lajeihin, kuten Suomen Punaisen kirjan uhanalaisiin ja silmälläpidettäviin lajeihin, EU:n lintudirektiivin liitteen I lajeihin (79/409/ETY), luonnonsuojelulailla ja -asetuksella uhanalaisiksi tai erityistä suojelua vaativiksi säädettyihin lajeihin sekä Suomen kansainvälisiin erityisvastuulajeihin. Lisäksi huomioitiin tuulivoiman vaikutuksille (muun muassa törmäykset) herkiksi tiedetyt lajit (esimerkiksi petolinnut), alueella erityisen runsaana esiintyvät lajit sekä jotain tiettyä arvokasta elinympäristöä (esimerkiksi vanhat metsät, lehdot) ilmentävät lajit. Selvitysten lisäksi on haastateltu paikallisia lintu- ja luontoharrastajia ja asukkaita, Varsinais-Suomen ELY-keskusta ja Suomen WWF:n merikotkatyöryhmää.

Tuulivoimapuistoalueen pesimälinnustoa selvitettiin pesimälinnustoinventointeihin tarkoitettujen laskentamenetelmien avulla (kartoituslaskenta, linjalaskenta ja pistelaskenta) yhteensä 70 tuntia. Selvitysten mukaan kaavan mahdollistama hanke muuttaa ja pirstoo alueen elinympäristöjä, mistä voi aiheutua vähäisiä vaikutuksia alueen pesimälinnustolle esimerkiksi heikentämällä pesimämenestystä ja poikastuottoa alueella. Herkimmät lajit (esimerkiksi metso, kanahaukka) saattavat siirtyä muualle. Häiriöitä aiheuttaa muun muassa lisääntynyt liikenne ja rakentamisesta aiheutuva melu. Rakentamisen aikaiset linnustovaikutukset jäävät pääosin lyhytaikaisiksi, mutta elinympäristön muutosten koh³dalla vaikutukset ovat pysyviä osan elinympäristöstä muuttuessa peruutta³mattomasti. Pesimälinnuston kannalta alueen arvokkaimmat kohteet ovat pienialaiset varttuneemman metsän kuviot, missä muun muassa kanahaukka, palokärki ja metso pesivät. Nämä elinympäristöt jäävät pääasiassa varsinaisten voimalayksiköiden rakennuspaikkojen ulkopuolelle, joten linnustovaikutusten on arvioitu jäävän vähäisiksi, jos rakentamistoimet suoritetaan herkimmän pesimäkauden ulkopuolella esimerkiksi loppukesällä tai syksyllä.

Alueella pesii 23 suojelullisesti arvokasta lintulajia. Suojelullisesti arvokkaista lajeista osa on vesilintuja, joiden elinympäristö ei varsinaisesti muutu tuulivoimapuiston rakentamisen myötä, vaan lajit ovat enemmän sidoksissa ihmistoiminnan myötä syntyneisiin vesialtaisiin ja kosteikkoihin. Pensaikoiden ja puoliavoimen maan tai rakennetun maan lajistosta esi³merkiksi kivitasku, niittykirvinen, pikkulepinkäinen ja punavarpunen eivät luultavasti tule merkittävästi kärsimään elinympäristöjen pirstoutumisesta, sillä tuulivoimapuiston rakentaminen saattaa jopa lisätä kyseisten lajien suotuisia elinympäristöjä alueella. Sen sijaan arempien metsälajien ja etenkin iäkkäämpiä metsäkuvioita suosivien lajien (esimerkiksi metso, kanahaukka, pohjan³tikka) pesimäkantoja tuulivoimapuiston rakentaminen saattaa selvityksen mukaan heikentää pa³ikallisesti. Tuulivoimapuiston rakentamisen ei ole arvioitu aiheuttavan merkittävää törmäysriskin kasvua suurimmalle osalle hankealueella tai sen välittömässä läheisyy³dessä pesivistä lajeista.

Hankealueen kautta kulkevaa lintujen muuttovirtaa seurattiin keväällä (2011) ja syksyllä (2010) kahdessa havaintopisteessä. Hankealueen läpimuuttavista linnuista suurin törmäysriski on laulujoutsenella. Törmäysmallinnuksessa mukana olevien lajien kohdalla törmäykset ovat suhteellisen harvinaisia, suurimmalla osalla lajeista selvästi alle yksi yksilö vuodessa. Eniten törmäyksiä tapahtuisi naurulokilla, sepelkyyhkyllä sekä kurjella. Oosinselän tuulivoimapuistolla tulee väistämättä olemaan paikallisia vaikutuksia lintujen muuttoreitteihin alueella. Muuttavien lintujen törmäysriski tuulivoimaloihin arvioidaan vähäiseksi, eikä niillä ole vaikutuksia lajien populaatioihin. Tuulivoimapuiston rakentaminen tulee jossain määrin vaikuttamaan muuttolintujen tilankäyttöön ja muuttoreit³teihin paikallisesti, mutta tällä ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta lintujen muuttoreitteihin laajemmalla Satakunnan rannikkoalueella.

Oosinselän tuulivoimapuistoa lähinnä olevat merikotkan pesäpaikat sijaitsevat noin neljän kilometrin etäisyydellä, ja kymmenen kilometrin säteellä sijaitsee lisäksi 2–3 muuta tiedossa olevaa reviiriä. Lajin kasvavan pesimäkannan vuoksi Oosinselän tuulivoima³puiston mahdollisesti aiheuttamilla merikotkatörmäyksillä ja siitä seuraavalla kuolleisuuden kasvulla ei luultavasti tule olemaan vaikutusta lajin pesimäkantaan Suomessa.

Oosinselän tuulivoimapuiston lepakkoselvitys (Ahlman 2011) on tehty hyvin yleispiirteisenä alueen suuresta pinta-alasta johtuen heinäkuussa 2011. Inventoinnissa havaittiin vain Suomen yleisintä lepakkolajia pohjanlepakkoa. Suositusten mukaisesti alueella tehtiin lepakoita koskevia lisäselvityksiä. Lepakoiden kevätmuutto ja pesintä -selvityksessä 2012 (Ahlman Konsultointi & suunnittelu, 2012) lisääntymis- ja levähdyspaikkojen inventoinnin maasto³käynnit kohdennettiin tuulivoimalapaikkojen läheisyyteen sekä aiempien maastoselvitysten perusteella muuta ympäristöä potentiaalisemmiksi arvioi³tuihin paikkoihin. Kokonaisuudessaan lepakkomäärät olivat pinta-alaan nähden hyvin vähäisiä. Merkittäviä lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ei myöskään löydetty, eikä hankealueella ole maastotöiden valossa käytännössä missään paikkoja, josta kyseisiä arvokkaita kohteita saattaisi löytää. Lepakoiden syysmuuttoselvityksen (Ahlman Konsultointi & suunnittelu, 2012) aikana havaittiin kolme eri lepakkolajia: pohjanlepakko, pikkulepakko sekä siippalajeja. Keväällä tehtyyn selvitykseen verrattuna syksyllä lepakoita ja siippoja havaittiin huomattavasti runsaammin, yhteensä 609 havaintoa. Selvityksissä lepakoiden selviä kevätmuuttoreittejä ei tulosten perusteella havaittu. Selvityksissä suositellaan muuttavien lepakoiden seurantaa tuulivoimahankkeen yhteydessä useamman vuoden ajan.

Muita alueella mahdollisesti esiintyviä EU:n luontodirektiivin liitteessä IV (a) lueteltuja nisäkkäitä ovat susi ja karhu, mutta niiden esiintyminen alueella lienee hyvin satunnaista. Tuulivoimapuistolla tai sen sähkönsiirrolla ei arvioida olevan sellaisia merkittävän haitallisia vaikutuksia, että näiden lajien esiintyminen tai elinolot laajemmalla alueella vaarantuisivat.

Muut selvitykset

Digita Oy:ltä on pyydetty kaavaa valmisteltaessa lausunnot. Lausuntojen mukaan tuulivoimapuiston toteuttamisesta suunnitellulla tavalla ei ole teleyhteyksille ja digilaitteiden toiminnalle olennaista haittaa, eikä tuulivoimapuiston yli esimerkiksi tapahdu lainkaan antennikuvavastaanottoa.

Hallinto-oikeuden johtopäätökset selvitysten riittävyyden osalta

Melu

Alueelle samaan aikaan laaditussa ja vastikään vahvistetussa vaihemaakuntakaavassa on laaja-alaisesti selvitetty alueiden soveltuvuutta tuulivoimala-alueen rakentamiseen. Nyt kysymyksessä olevan osayleiskaavan tuulivoimaloiden ohjeelliset rakennuspaikat sijaitsevat pääosin vaihemaakuntakaavan Oosinselän tuulivoimala-alueella. Osayleiskaavaa varten laadituissa melumallinnuksissa ei ole kaikilta osin noudatettu ympäristöministeriön ohjeistusta tuulivoimala-alueiden suunnittelusta (4/2012). Melumallinnusten tuloksia on kuitenkin verrattu ohjeessa suositeltuihin meluarvoihin, jotka ovat matalampia kuin yleisesti noudatetut valtioneuvoston päätöksen (VNp 993/1992) mukaiset melutason ohjearvot. Melumallinnukset eivät myöskään osoita, että pienitaajuisen melun osuus sisätiloissa ylittäisi suositellut raja-arvot. Laaditut meluselvitykset eivät myöskään viittaa siihen, että mallinnuksessa käytetystä tuulivoimalatyypistä aiheutuisi sellaista merkityksellistä sykintää (amplitudimodulaatio) tai kapeakaistaista melua, jonka johdosta mallinnukseen olisi tullut sisällyttää ympäristöministeriön ohjeessa mainittu +5 dB:n suuruinen sanktio. Tuulivoimahankkeen meluvaikutukset on edellä selostetulla tavalla riittävästi selvitetty.

Hallinto-oikeus toteaa, että mikäli hanketta toteutettaessa voimalaksi valitaan muu kuin mallinnuksissa käytetyt voimalatyypit, tuulivoimaloiden melumallinnus päivitetään rakennuslupahakemuksia varten käytettävän voimalatyypin mukaan. Tässä yhteydessä on mahdollista tarvittaessa ottaa huomioon äänen mahdollinen kapeakaistaisuus ja pienitaajuisten komponenttien osuus äänen spektrissä sekä huomioida muut edellä mainitut ympäristöministeriön antamat tuulivoimalamelun mallintamiseen ja mittaamiseen liittyvät ohjeet.

Varjostus ja välke

Varjostusmallinnus on laadittu WindPRO-sovelluksella, jossa on otettu huomioon hankealueen korkeustiedot ja tuulivoimaloiden ohjeelliset sijainnit kaavaehdotuksen mukaan. Mallinnusta on vielä tarkennettu uudemman kaavaehdotuksen mukaisessa tilanteessa. Saatuja tuloksia on suomalaisten ohjearvojen puuttuessa verrattu pohjoismaissa ja Saksassa sovellettuihin ohjearvoihin. Voimaloiden varjostus- ja välkevaikutus on riittävästi selvitetty.

Maisema

Tuulivoimahankkeen vaikutuksia maisemaan on arvioitu sekä YVA-menettelyn että kaavan laadinnan yhteydessä. Näkemäalueanalyysissä on laaja-alaisesti kuvattu alueen ja sen ympäristön maisemallisesti arvokkaat alueet sekä esitetty havainnekuvia hankkeen vaikutuksesta kauko- ja lähimaisemassa. Maisemaselvitystä on vielä kaavan laadinnan aikana täydennetty. Myös lentoestevalojen visuaalinen vaikutus on selvitetty. Hallinto-oikeus katsoo, että maisemaa koskevissa selvityksissä on riittävän kattavasti kartoitettu arvokkaaksi luokitellut alueet ja kohteet kaava-alueella ja sen lähiympäristössä. Laadittujen selvitysten perusteella voidaan riittävän luotettavasti arvioida hankkeesta aiheutuvat maisemavaikutukset.

Luontoarvoja koskevat selvitykset

Kaava-alueen luonnonympäristöä on laajasti selvitetty Luvian Oosinselän tuulivoimapuiston YVA-selostuksessa ja sitä varten laadituissa luontoselvityksissä. Näitä selvityksiä on täydennetty muun ohella lepakkoselvityksellä ja myös linnustoa koskevia selvityksiä on täydennetty. Luonnonarvoja koskevien selvitysten tuloksia on kaavan laadinnan yhteydessä käytetty hyväksi muun ohella tuulivoimaloiden sijaintipaikkojen määrittelyssä.

Hallinto-oikeus katsoo, että laadittujen selvitysten perusteella voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin sekä luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin.

Johtopäätös

Tuulivoimayleiskaavoituksen yhteydessä on hyödynnetty ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydessä tehtyjä selvityksiä ja vaihemaakuntakaavaan liittyviä selvityksiä sekä tehty runsaasti hankkeeseen liittyviä erillisselvityksiä ja niiden täydennyksiä, joissa on otettu huomioon asiantuntijaviranomaisten kaavoituksen eri vaiheissa antamia lausuntoja. Hallinto-oikeus katsoo, että hyväksytty Oosinselän-Martinpalon-Hangassuon tuulivoimapuiston osayleiskaava perustuu maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettuihin riittäviin selvityksiin.

Kaavan sisältöä koskevat säännökset

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi.

Yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään.

Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon muun ohella mahdollisuudet energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla, mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön, kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset, rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys.

Edellä tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät.

Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa.

Laadittaessa tuulivoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa, jota voidaan käyttää tuulivoimalan rakennusluvan perusteena, on sen lisäksi, mitä yleiskaavasta muutoin säädetään, huolehdittava siitä, että yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kyseisellä alueella, suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön ja että tuulivoimalan tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää.

Yleiskaavassa voidaan antaa määräyksiä, joita kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asetettavat vaatimukset huomioon ottaen tarvitaan yleiskaava-aluetta suunniteltaessa tai rakennettaessa taikka muutoin käytettäessä (yleiskaavamääräykset). Yleiskaavamääräykset voivat muun ohessa koskea maankäytön ja rakentamisen erityistä ohjausta tietyllä alueella sekä haitallisten ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista.

Alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Valtioneuvoston vahvistamien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden eheytyvää yhdyskuntarakennetta ja elinympäristön laatua koskevan erityistavoitteen mukaan alueidenkäytössä tulee muun ohella edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöedellytyksiä. Haitallisia terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä aiheuttavien toimintojen ja vaikutuksille herkkien toimintojen välille on jätettävä riittävän suuri etäisyys. Kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevien erityistavoitteiden mukaan alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuri- ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomion alueiden käytön suunnittelun lähtökohtana. Tällainen inventointi on muun ohella Museoviraston valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja ympäristöjä koskeva inventointi, (RKY 2009).

Maakuntakaavoitus

Ympäristöministeriö on 30.11.2011 vahvistanut Satakunnan maakuntakaavan. Maakuntakaavassa valtaosalle osayleiskaava-alueesta ei sijoitu aluevarausmerkintöjä. Alueen kaakkoisosaan on merkitty erityisurheilualuetta (e2) ja jätteenkäsittelyaluetta (EJ). Suunnittelualueen eteläosassa on kaksi kallionoton aluetta (EO2). Alueen luoteisosan halki on merkitty tärkeä yhdystie / kokoojakatu (yt) ja keskivaiheille arvokas historiallinen tie (ht). Tuulivoimapuistoalueen kaakkoisosan halki on merkitty joko olemassa oleva tai kehitettävä ohjeellinen ulkoilureitti sekä vesihuollon kannalta tärkeät yhdysvesijohto (v) ja siirtoviemäri (j).

Osayleiskaava-alueen länsipuoli on osa rannikkoalueelle osoitettua luontomatkailun kehittämisvyöhykettä (mv3), johon kohdistuu luontomatkailun, luonnon virkistyskäytön, ulkoilu- ja muiden reitistöjen sekä luonnonsuojelun kehittämis- ja yhteensovittamistarpeita. Suunnittelualueen tuntumaan on osoitettu kaksi muinaismuistokohdetta (sm). Alueelle ja sen läheisyyteen on merkitty viisi luonnonsuojelualuetta tai -kohdetta (SL), jotka ovat luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja tai suojel³tavia. Alueeseen rajautuvan arvokkaan geologisen muodostuman, maiseman ja luonnonarvojen kannalta arvokkaan harjualueen (ge1, Porsmusa) yhteydessä sijaitseva luonnonsuojelualue on merkitty lisäksi Natura 2000 -verkostoon kuuluvaksi alueeksi. Suunnittelualueen koillispuolelle on osoitettu hiekan- ja soranoton alue (EO1, Nummensuo).

Alueen lounaispuolelle on maakuntakaavaan merkitty valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (kh1, Luvianlahden kulttuurimaisema), joka ei kuitenkaan enää kuulu valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen kohdeluetteloon (RKY 2009), mutta on maakunnallisesti merkittävä, ja sen pohjoisosaan maakunnallisesti tai valtakunnallisesti merkittävä perinnemaisema (kh3, Pyynössaaren lahti). Suunnittelualueen eteläpuolelle on merkitty yhdyskuntara³kenteen laajenemissuunta, jonka maankäyttömuodoksi on osoitettu teolli³suus- ja varastotoimintojen alue. Yleiskaava-alueen kaakkoispuolitse on merkitty kaksiajorataiseksi parannettava päätie, joka on valtatie (vt), sekä alueen tuntumaan merkitty uusi eritasoliittymä (Hangassuon liittymä).

Kaavan sisältö valituksen tarkoittamin osin

Alueelle on Luvian kunnan puolella osoitettu 22 tuulivoimalan aluetta (tv-2), joihin on merkitty 26:n tuulivoimalaitoksen ohjeellinen sijainti. Tv-2-aluetta koskevan kaavamääräyksen mukaan tuulivoimaloiden napakorkeus saa olla enintään 145 m, edellyttäen että tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus merenpinnasta ei ylitä ilmailuviranomaisten asettamaa lentoestekorkeutta. Tuulivoimaloista ei saa aiheutua suunnitteluohjearvoja ylittävää melua lähialueen asutukselle. Tarvittaessa rakennusluvan yhteydessä on esitettävä melu- ja varjostusmallinnukset valitulla tuulivoimalatyypillä laadittuna. Tuulivoimaloiden värityksen on oltava yhtenäinen ja vaalea.

Pääosa osayleiskaava-alueesta on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M-1). Kaavamääräyksen mukaan alueella sallitaan maa- ja metsätaloutta palveleva rakentaminen sekä tuulivoimaloiden rakentaminen niille erikseen osoitetuille alueille sekä niitä varten huoltoteitä ja teknisiä verkostoja. Kaava-alueen pohjois- ja länsiosaan on osoitettu maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY-3). Kaavamääräyksen mukaan alueella sallitaan maa- ja metsätaloutta palveleva rakentaminen, joka tulee suunnitella niin, ettei heikennetä alueen maisema- ja muita arvoja.

Kaava-alueen keskelle on osoitettu energiahuollon alue (EN), jolle voidaan rakentaa sähköasemakenttä ja enintään 150 k-m2:n suuruinen kojeistorakennus. Alueen länsiosaan on osoitettu jätteenkäsittelyalue (EJ). Kaavamääräyksen mukaan alueelle sallitaan tuulivoimaloiden rakentaminen niille erikseen osoitetuille alueille sekä niitä varten huoltoteitä ja teknisiä verkostoja.

Kaava-alueen eteläosaan on osoitettu viisi maa-ainesten ottoaluetta (EO), urheilu- ja virkistyspalvelujen alue (VU) sekä ampumarata-alue (EA).

Kaava-alueen pohjois- ja länsiosaan on osoitettu kaksi luonnonsuojelualuetta (SL). Kaavamääräyksen mukaan alueelle ei saa rakentaa (MRL 43.2 §). Merkinnällä on osoitettu Kankaanpään lehtokorven ja Porsmusansuon luonnonsuojelualueet. Porsmusansuon SL-alue on merkitty NATURA 2000 -verkostoon kuuluvaksi tai ehdotetuksi alueeksi.

Kaava-alueen läpi on merkitty maakunnallisesti arvokas vanha tielinja ja Porsmusan alueelle on osoitettu valtakunnallisesti arvokas harjualue (ge).

Alueelle on osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä alueita, jotka ovat metsälain, luonnonsuojelulain tai vesilain mukaisia tai muuten erityisen tärkeitä elinympäristöjä (luo-1). Merkinnällä on osoitettu: 1. Kankaanpään lehtokorpi, 2. Knapernummen lehto, 3. Knapernummen korpi, 4. Rajakalliot ja 5. Rajakallioiden suot ja lehtokorvet. Lisäksi MY-3-alueelle on osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet (luo-2), jotka ovat uhanalaisen lajin, liito-oravan, esiintymisalueita.

Kaavaa koskevien yleismääräysten mukaan yleiskaavassa osoitetuille tuulivoimaloiden alueille voidaan sijoittaa yhteensä enintään 31 tuulivoimalaa ja niiden vaatima rakennusoikeus siten, että viisi tuulivoimalaa sijoitetaan Porin kaupungin puolelle ja 26 tuulivoimalaa Luvian kunnan puolelle.

Tuulivoimapuiston sisäinen sähkönsiirto on toteutettava maakaapeleina. Tuulivoimaloiden huoltotiet ja maakaa³pelit on sijoitettava mahdollisuuksien mukaan samaan maastokäytävään. Tuulivoimaloiden huoltoteitä ja maakaapeleita ei saa sijoittaa luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeille alueille.

Yleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 77 a §:n mukaisena oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Osayleiskaavaa voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena tuulivoimaloiden alueilla (tv). Kullekin tuulivoimalalle on haettava ilmailulain 165 §:n mukainen lentoestelupa ennen voimalan rakentamista.

Kaavan sisällön lainmukaisuus

Tuulivoimapuiston sijoittuminen asutukseen nähden

Maankäyttö- ja rakennuslaissa ei ole säännöksiä valituksessa mainitusta kahden kilometrin suojaetäisyydestä tai muistakaan metrimääräisistä suojaetäisyyksistä lähimpiin häiriintyviin kohteisiin. Kaavan sisältövaatimusten toteutumista arvioidaan laadittujen selvitysten nojalla ja tässä harkinnassa otetaan myös huomioon kaavaan liitetyt haitallisten ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista koskevat kaavamääräykset.

Kunta päättää sille kuuluvan itsehallinto-oikeuden nojalla kaavan laatimisesta sekä kaavassa osoitettavan maankäytön laadusta. Kaavaa varten laaditut selvitykset kattavat koko kaava-alueen ja myös ne alueet kaava-alueen ulkopuolella, joilla kaavan toteuttamisella saattaa olla maankäytöllisiä vaikutuksia. Näiden selvitysten perusteella arvioidaan yleiskaavan terveellisyyttä, turvallisuutta ja viihtyisyyttä koskevan sekä myös muiden sisältövaatimusten täyttymistä. Tuulivoimapuiston rakentamisen mahdollistava osayleiskaava ei siten ole lainvastainen pelkästään sillä perusteella, että kaava-alueen lähiympäristössä on vakituista ja vapaa-ajan asutusta.

Terveellisyys, turvallisuus ja viihtyisyys

Laaditut melumallinnukset osoittavat, että ympäristöministeriön ohjeen 4/2012 mukainen vakituisten asuntojen 40 dB:n yöajan melutason suunnitteluohjearvo ylittyy muutaman asunnon osalta. Loma-asuntojen 35 dB:n yöajan melutason suunnitteluohjearvo ylittyy useiden loma-asuntojen osalta. Laaditut melumallinnukset toisaalta osoittavat, että melutaso jää toisella mallinnetulla voimalatyypillä alhaisemmaksi, jolloin häiriintyvien kohteiden lukumäärä on vähäisempi. Yleensäkin melumallinnukset osoittavat, että häiriintyviin kohteisiin ulottuvaan melutasoon voidaan huomattavasti vaikuttaa voimalatyypin valinnalla.

Edellä mainittujen ohjearvojen ylittyminen ei myöskään välittömästi merkitse sitä, että kaava olisi tällä perusteella lainvastainen, vaan on arvioitava, onko mainittu haitta kaavamääräyksin tai rakennuslupamenettelyssä muutoin rajoitettavissa niin, että asumisen ja tuulivoimalarakentamisen tarpeet voidaan sovittaa yhteen siten, että saavutetaan kaavan sisältövaatimukset täyttävä ratkaisu. Asiassa on otettava huomioon myös se, että viitatut 35 dB:n ja 40 dB:n yöajan melutason ohjearvot ovat ainoastaan suositusluonteisia, eikä niillä ole samanlaista oikeuskäytännössä syntynyttä sitovuutta kuin valtioneuvoston päätöksellä melutason ohjearvoista (VNp 993/1992).

Osayleiskaavaan on liitetty kaavamääräykset, joiden mukaan tuulivoimaloista ei saa aiheutua suunnitteluohjearvoja ylittävää melua lähialueen asutukselle. Lisäksi rakennusluvan yhteydessä on tarvittaessa esitettävä melu- ja varjostusmallinnukset valitulla tuulivoimalatyypillä laadittuna. Nämä määräykset voidaan ottaa huomioon arvioitaessa terveellisyyttä, turvallisuutta ja viihtyisyyttä koskevien yleiskaavan sisältövaatimusten täyttymistä.

Valituksessa esitetyt tuulivoimaloiden rakentamisen aikaiset melu- ja liikennevaikutukset ovat lyhytaikaisia ja paikallisia. Niillä ei siten ole merkitystä ratkaistaessa mainitun yleiskaavan sisältövaatimuksen täyttymistä.

Valituksessa on vedottu myös siihen, että tuulivoimaloista putoava jää voi aiheuttaa vaaratilanteita, ja lisäksi tuulivoimaloista voi aiheutua haittaa television näkyvyydelle ja matkapuhelimien kuuluvuudelle.

Lähin tuulivoimalan sijoituspaikka sijaitsee Liikenneviraston ohjeen mukaisen 300 metrin etäisyydellä maantiestä. Tuulivoimalasta irtoava lumi ja jää voivat aiheuttaa riskin tuulivoimalan lähistöllä liikkuvalle, koska jää voi kovalla tuulella lentää jopa muutaman sadan metrin päähän voimalasta. Tuulivoimaloiden rakennusluvissa voidaan kuitenkin antaa tarvittavia määräyksiä varustaa tuulivoimalat lapojen jäänestojärjestelmällä tai jäätunnistimella ja/tai sijoittaa tuulivoimalan alueelle putoilevasta jäästä varoittavia kylttejä.

Selvitysten mukaan kaavan toteuttamisesta ei myöskään ole odotettavissa olennaista haittaa televisiolähetyksille tai matkapuhelinyhteyksille eikä pelastuslaitoksella eikä muillakaan yleistä turvallisuutta valvovilla viranomaisilla ole ollut tämän seikan osalta huomautettavaa.

Tuulivoimaloiden sijoituspaikka ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Pohjaveden pilaamiskiellosta säädetään ympäristönsuojelulaissa eikä osayleiskaava ole terveellisyyttä ja turvallisuutta koskevan kaavan sisältövaatimuksen vastainen pelkästään sillä perusteella, että voimaloiden rakentaminen tai käyttäminen saattaa valittajien käsityksen mukaan aiheuttaa uhkaa pohjaveden laadulle.

Kaava on maankäytön suunnitelma, jonka lainmukaisuutta arvioidaan maankäyttö- ja rakennuslain nojalla. Maankäyttö- ja rakennuslaki ei edellytä, että kaavassa olisi annettava määräyksiä kaavan mukaisen toiminnan mahdolliseen lopettamiseen liittyvien seurausten varalta. Toiminnasta mahdollisesti aiheutuvasta haitasta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä säädetään eräistä naapuruussuhteista annetusta laissa, terveydensuojelulaissa ja ympäristönsuojelulaissa.

Kun otetaan huomioon melun ja välkkeen haitallisten vaikutusten rajoittamista koskeva kaavamääräys sekä se, että rakennuslupavaiheessa on vielä mahdollista antaa tarkentavia haittojen rajoittamista koskevia määräyksiä, hallinto-oikeus katsoo, että kaava täyttää siltä edellytetyn terveellisen, turvallisen ja viihtyisän elinympäristön sisältövaatimuksen.

Virkistys- ja luonnonarvot

Luvian kuntaan kuuluvalle noin 18,5 km2:n kokoiselle kaava-alueelle on osoitettu 26:n tuulivoimalan rakennuspaikkaa. Muutoin alue on pääasiassa maa- ja metsätalousvaltaista aluetta eikä voimaloiden rakentaminen estä ulkoilua tällä alueella. Kaavan toteuttaminen ei siten merkittävästi vähennä virkistykseen soveltuvien alueiden määrää.

Kaava-alueella sijoittuvat Porsmusansuon ja Kankaanpään lehtokorven suojelualueet sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä alueita. Näiden alueiden säilyminen on kaavassa turvattu sijoittamalla voimalayksiköt arvoalueiden ulkopuolelle ja osoittamalla arvoalueet kaavakartalla, jolloin niiden säilyminen voidaan ottaa jatkossa huomioon myös muussa alueiden käytössä. Voimalayksiköt on selvitysten mukaan sijoitettu riittävän etäälle luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävistä alueista, luonnonsuojelu- ja Natura 2000 -alueista ja arvokkaasta geologisesta muodostumasta.

Valituksen kohteena olevaa osayleiskaavaa laadittaessa on hyväksytty Satakunnan vaihemaakuntakaava 1. Tässä kaavassa on määritelty maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet. Osayleiskaavan mukaiset tuulivoimaloiden rakennuspaikat sijoittuvat lähes kokonaan vaihemaakuntakaavan Oosinselän tuulivoimatuotannon alueelle. Vaihemaakuntakaavan tuulivoimatuotannon alueita määriteltäessä on muun ohella luontoarvoja ja linnustoa koskevin selvityksin tutkittu tuulivoimatuotantoalueiden yhteisvaikutuksia maakunnallisella tasolla.

Hankkeen toteuttamisen vaikutuksia linnustoon on arvioitu useissa selvityksissä. Muun muassa alueen pesimälinnuston osalta on todettu, että linnuston elinympäristön kannalta alueen arvokkaimmat kohteet jäävät pääasiassa varsinaisten voimalayksiköiden rakennuspaikkojen ulkopuolelle, joten linnustovaikutukset jäävät vähäisiksi, jos rakentamistoimet suoritetaan herkimmän pesimäkauden ulkopuolella. Ainoastaan joidenkin lajien pesimäkantoja tuulivoimapuiston rakentaminen saattaa heikentää pa³ikallisesti. Tuulivoimapuiston rakentamisen ei myöskään katsota aiheuttavan merkittävää törmäysriskin kasvua suurimmalle osalle hankealueella tai sen välittömässä läheisyy³dessä pesivistä lajeista.

Lintujen muuttoa koskevien selvitysten mukaan tuulivoimapuiston rakentaminen tulee jossain määrin vaikuttamaan muuttolintujen tilankäyttöön ja muuttoreit³teihin paikallisesti, mutta tällä ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta lintujen muuttoreitteihin laajemmalla Satakunnan rannikkoalueella. Myös muuttavien lintujen törmäysriski tuulivoimaloihin on arvioitu niin vähäiseksi, ettei sillä ole vaikutuksia lajien populaatioihin.

Oosinselän-Martinpalon-Hangassuon tuulivoimapuistoa lähinnä olevat merikotkan pesäpaikat sijaitsevat noin neljän kilometrin etäisyydellä. Selvitysten mukaan tuulivoima³puiston mahdollisesti aiheuttamilla merikotkatörmäyksillä ja siitä seuraavalla kuolleisuuden kasvulla ei luultavasti tule olemaan vaikutusta lajin pesimäkantaan.

Lepakoiden esiintymistä alueella ja myös niiden muuttoa on tutkittu useammassa selvityksessä. Merkittäviä lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja alueelta ei löydetty. Selvityksissä ainoastaan suositellaan muuttavien lepakoiden seurantaa tuulivoimahankkeen yhteydessä useamman vuoden ajan.

Suden ja karhun esiintymisen alueella on arvioitu olevan hyvin satunnaista. Tuulivoimapuistolla tai sen sähkönsiirrolla ei arvioida olevan sellaisia merkittävän haitallisia vaikutuksia, että näiden lajien esiintyminen tai elinolot laajemmalla alueella vaarantuisivat.

Kun otetaan huomioon asiakirjoissa olevien luonnonarvoja koskevien selvitysten sisältö sekä kaavan ratkaisut, kaava täyttää luonnonarvojen vaalimista ja virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyttä koskevan yleiskaavan sisältövaatimuksen.

Maisema- ja kulttuurihistorialliset arvot

Kaava-alue ei miltään osin ulotu Museoviraston valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä koskevassa inventoinnissa mainituille alueille. Maisemaa koskevien selvitysten perusteella on arvioitavissa, että kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden alueiden ja kohteiden luonne ja arvo eivät muutu merkittävästi, vaikka tuulivoimalat voidaankin havaita osasta kohteita. Tuulivoimalat eivät sijoitu osaksi näitä aluekokonaisuuksia, vaan ne ovat miellettävissä erilliseksi maisemaelementiksi arvoalueiden ulkopuolella. Hankkeella ei siten ole kyseisten alueiden arvoa merkittävästi heikentäviä vaikutuksia.

Maisemaselvitysten mukaan kaava-alueella ei ole erityisiä maisemallisia arvoja. Tuulivoimalat kuitenkin näkyvät selvästi maisemassa välittömän lähivaikutusalueen eli noin kolmeen kilometriin ulottuvan alueen osalta avoimilla alueilla, joilta avautuu suorat näkymät kohti voimaloita. Tällaisilla alueilla tuulivoimalat muuttavat maiseman luonnetta merkittävästi. Toisaalta puustolla on selvä vaikutus voimaloiden näkyvyyteen lähivaikutusalueella.

Tuulivoimalat ovat teknisiä rakenteita, jotka poikkeavat selvästi luonnonmaisemasta, ja suuren kokonsa vuoksi niiden visuaalinen vaikutus ulottuu laajalle. Hanketta ei siten ole mahdollista toteuttaa aiheuttamatta muutoksia ympäristössä ja maisemakuvassa. Kaavan laatiminen edellyttää kuitenkin usein erilaisten ja keskenään ristiriitaistenkin sisältövaatimusten ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden yhteensovittamista. Tähän nähden ja edellä mainitut maisemavaikutukset ja kaavan ratkaisut huomioon ottaen hallinto-oikeus katsoo, että kaava täyttää riittävästi rakennetun ympäristön ja maiseman vaalimista koskevan sisältövaatimuksen ja suunniteltu tuulivoimalarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön lain edellyttämällä tavalla. Kun arvioidaan kaavan maankäyttöratkaisuja kokonaisuutena, kaava edistää myös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden saavuttamista.

Muut valitusperusteet

Valituksessa on esitetty, että Porin kaupunki on ollut jäävi toimimaan asiassa, koska kaupunki on toisaalta hankkeen toisen tuulivoimatoimijan Pori Energia Oy:n omistaja ja toisaalta kaupungille kuuluvat kunnalliset maankäyttö- ja rakennuslain sekä terveydensuojelulain mukaiset tehtävät.

Hallintolain mukaiset esteellisyyssäännökset eivät tule sovellettaviksi edellä mainittua valitusperustetta ratkaistaessa, koska Porin kaupungin edustajat eivät ole hallintolain tarkoittamalla tavalla osallistuneet asian käsittelyyn Luvian kunnan hallintomenettelyssä. Porin kaupunki on ollut Luvian kunnan kaavoitusmenettelyssä ainoastaan maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettu osallinen. Valituksessa väitetyillä eturistiriidoilla ei siten ole merkitystä Luvian kaavoitusmenettelyn laillisuuden kannalta.

Valituksessa on myös todettu kaavan olevan maaomistajille kohtuuton, koska tuulivoimaloiden rakentaminen alentaa ympäristön kiinteistöjen arvoja.

Kaava-alue ja sen ympäristö on maakuntakaavassa maa- ja metsätalousvaltaista aluetta eikä sinne ole osoitettu merkittäviä rakentamista koskevia aluevarauksia. Alue on tällä hetkellä pääosin maa- ja metsätalouskäytössä. Yleiskaava ei estä alueiden käyttämistä maakuntakaavan aluevarausten mukaisesti eikä nykykäyttöä vastaavasti edelleen maa- ja metsätalousalueena. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan kaavan toteuttamisesta aiheutuva muutos maisemakuvassa ja tämän seikan mahdollinen vaikutus kiinteistön arvoon ei ole sellainen maanomistajan kannalta kohtuuton haitta, jota maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitetaan. Kaava ei muillakaan valituksessa esitetyillä perusteilla ole kohtuuton.

Yhteenveto

Kaavoitusmenettely ja vuorovaikutus on toteutunut maankäyttö- ja rakennuslain säännösten mukaisesti ja yleiskaavan laatiminen on perustunut riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaava täyttää sitä koskevat sisältövaatimukset ja edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden saavuttamista. Yleiskaava ei myöskään aiheuta maanomistajille kohtuutonta haittaa. Kunnanvaltuuston päätös ei ole lainvastainen.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 9 §, 24 § 2 momentti, 32 § 1 momentti, 36 §, 39 §, 41 §, 62 §, 63 §, 65 §, 77 a §, 77 b § ja 188 § 1 momentti

Maankäyttö- ja rakennusasetus 1 §, 19 § ja 30 §

Kuntalaki (365/1995) 90 §

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Ritva Isomoisio ja Tuire Nurmio. Esittelijä Kari Hartzell.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A ja hänen asiakumppaninsa ovat valituksessaan vaatineet, että hallinto-oikeuden ja kunnanvaltuuston päätökset kumotaan.

Muutoksenhakijat ovat uudistaneet aiemmin esittämänsä ja lausuneet lisäksi vaatimustensa tueksi muun ohella seuraavaa:

Valittajien kiinteistöt sijaitsevat 700–2 500 metrin etäisyydellä suunnitelluista tuulivoimaloista. Tuulivoimalat (31 kpl) varaavat muun maankäytön ulkopuolelle laajoja maa-alueita. Kaavan yhteydessä tehdyn melumallinnuksen mukaan ulkomelun ohjearvot 40 ja 35 dB ylittyvät useilla kiinteistöillä, mikä rajoittaa valittajien rakennusoikeutta ja maankäyttöä. Yli 2,5 MW:n tuulivoimaloiden ja asutuksen väliin tulee asettaa kahden kilometrin suojaraja. Melun suunnitteluohjearvoja noudattaen kaava-alueen rajaus tulee ulottaa 35 dB:n melualueen rajalle.

Sisämelun ja matalataajuisen melun huomiotta jättäminen vaikuttaa heikentävästi asuinviihtyvyyteen, terveyteen, kiinteistöjen arvoon ja rakennusoikeuteen. Lähimpien talojen sisämeluarviota ei ole tehty terssikaistoittain, vaikka ympäristöhallinnon ohjeet niin edellyttävät. Tuulivoimaloiden aiheuttama melutaso asuntojen sisällä tulee esittää asuntokohtaisesti kaavaselostuksessa. Huomattava osa hankealueen ympäristössä sijaitsevista rakennuksista on kevytrakenteisia vapaa-ajanasuntoja, joten tuulivoimamelu vaimenee niiden rakenteista keskimääräistä vähemmän. Loma-asuntojen kohdalla sisämelu on sama kuin ulkomelu eli sallitun ulkomelun tulee perustua sisämelurajoituksiin.

Tuulivoimaloiden rakentaminen liian lähelle asutusta on vastoin maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteita hyvän elinympäristön edellytyksistä sekä terveydensuojelulain mukaista terveellisen elinympäristön turvaamisesta. Melumallinnus toteaa melun suunnitteluohjearvojen ylittyvän, mutta mitään ratkaisuja tälle ei ole kaavassa esitetty.

Kaavan melumallinnus on vanhentunut ja puutteellinen. Melumallinnus on tehty aikaisemmin voimassa olleiden riittämättömien ohjeiden mukaan. Mallinnuksessa on otettava huomioon ympäristöhallinnon uusi ohje 2/2014. Korjattua melumallinnusta ei tule lykätä vasta rakennuslupavaiheeseen. Virheellinen melumallinnus mahdollistaa tuulivoimaloiden sijoittamisen liian lähelle asuntoja. Melumallinnuksessa ei ole esitetty matalataajuisen melun terassikaistoja eikä huomioitu merkityksellistä sykintää. Melun kapeakaistaisuus ja pienitaajuisen melun vaikutukset tulee myös mallintaa. Vaadittua melun ylärajatarkastelua ei ole tehty. Myöskään virhemarginaaleja ei ole esitetty. Melulaskennassa on käytetty

väärää maaperän vaikutuskerrointa. Kertoimen tulisi ympäristöministeriön ohjeiden mukaan olla 0. Voimaloiden lukumäärä (31 kpl) edellyttää yhteisvaikutuksesta syntyvän summa-aallon (interferenssiaallon) huomioon ottamista.

Asiaan liittyvissä asiakirjoissa ja kuulemisissa voimaloiden teho, napakorkeus, kokonaiskorkeus, melu, sijoituspaikat ja muut olennaiset seikat ovat väärin. Kaavan melumallinnus tulee tehdä käyttäen suurimman mahdollisen alueelle suunnitellun tuulivoimalan (4,2 MW) lähtötietoja. Voimaloiden rakennusluvat on myönnetty jo ehdollisina 1.9.2015. Rakennusluvat mahdollistavat suurempien voimaloiden rakentamisen kuin kaavan melumallinnuksissa on käytetty.

Tuulivoimaloiden melu- ja välkehaittojen mallinnus pitää tehdä siten, etteivät tuulivoimalat tarvitse käyntirajoituksia. Kaavassa ei saa edellyttää toiminnallista valvontaa, jota rajoitusten toteuttamisessa vaadittaisiin.

Tuulivoimala-alueen yhteisvaikutukset tulee selvittää. Asukkaat altistuvat samanaikaisesti melulle, välke- ja varjostushaitalle, lentoestevalojen aiheuttamalle häiriölle, televisiokuvalle ja kännykän toiminnalle aiheutuville häiriöille sekä maisemahaitalle. Välke- ja näkymävaikutukset olisivat erityisen suuret meren suuntaan ja erityisesti Selkämeren kansallispuistoon, joka sijaitsee lähimmillään noin kuuden kilometrin päässä hankealueesta. Tuulivoimala-alue, joka sijaitsee korkean selänteen huipulla, näkyisi lentoestevaloineen merelle 20–30 kilometrin päähän. Kaavaselostuksen kuvasovitteet eivät anna realistista kuvaa voimaloista. Selostuksessa ei ole havainnekuvia lentoestevalojen vaikutuksesta eikä kuvasovitteita näkymästä voimaloiden juurelta eri etäisyyksiltä.

Tuulivoimala-alueen harju on pohjavesialuetta, jota ei kuitenkaan ole merkitty karttaan. Alueen ympärillä sijaitsee myös useita talousvesikaivoja. Tuulivoimaloiden betoniperustuksien sisältämät lisäaineet sekä maahan pääsevä öljy muodostaisivat uhan pohjavedelle.

Tuulivoimalat häiritsisivät toteutuessaan myös television näkyvyyttä ja matkapuhelinten kuuluvuutta. Tätä ei ole huomioitu kaavaselostuksessa.

Kaavaselostuksen lintu-, lepakko- ja luontokartoitukset ovat riittämättömiä ja puutteellisia. Lisäksi tulee selvittää kaikkien lähialueille suunniteltujen tuulivoimala-alueiden yhteisvaikutukset. Alue on linnustollisesti erittäin arvokas alue, sillä se on isojen muuttolintujen, kuten metsähanhien, kurkien ja laulujoutsenten päämuuttoreittiä. Nyt linnuston päämuuttoreitille on kaavoitettu peräkkäin ainakin kolme suurta tuulivoimala-aluetta. Euroopan unionin lintudirektiivin liitteen I lajeista alueella esiintyy muun muassa metsoja ja muita metsäkanalintuja. Tuulivoimalat olisivat lisäksi sijainnillaan erityiseksi vaaraksi myös isoille petolinnuille. Hangassuon jäteasema haaskalintuineen on merikotkien saalistusaluetta. Alueelta tehty luontokartoitus ei mainitse siellä tavattavia ilvestä, hirveä, peuraa ja sutta tai niiden pesäalueita tai reviirejä.

Turvallisuusnäkökohtia, kuten voimaloiden aiheuttamaa jäävaaraa, ei ole huomioitu kaavaselostuksessa. Vaikutukset tiestöön on selvitetty puutteellisesti.

Kotieläinten laidunalue sijaitsee noin 400 metrin päässä ja metsästysseuran ampumarata noin 200 metrin päässä. Läheisten hevostallien toiminta uhkaa loppua, kun turvallinen laiduntaminen ja ratsastus metsäteillä vaarantuu.

Muistutuksia tai mielipiteitä ei ole otettu kaavoitusprosessissa huomioon. Myös asukaskysely on tehty puutteellisesti painottaen se yli 2–10 kilometrin päässä voimaloista asuviin, jolloin lähiasukkaiden mielipide on hukkunut muiden vastauksiin. Asukkaita ei ole otettu mukaan kaavoitusprosessiin, kuten olisi kuulunut.

Päätöksessä ei ole huomioitu rakentamisenaikaista melua eikä maiseman muuttumista laajojen avohakkuualueiden, teiden, sähkölinjojen ja kokoonpanoalueiden takia. Tuulivoimaloiden tekninen käyttöikä on noin 15 vuotta, mutta vaikutus lähiasukkaille ja luonnolle olisi kuitenkin kohtuuttoman suuri ja huomattavasti kauemmin jatkuva. Toiminnan loppuessa suunnitelmissa ei ole annettu vakuuksia tuulivoimaloiden purkamisesta syntyvän jätteen ja vaarallisen jätteen käsittelystä.

Tuulivoiman rakentaminen ei edistä maisemallisesti erityisten luonnon³- ja kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista. Kaava johtaisi haittavaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen ja aiheuttaisi merkittäviä ongelmia ympäristö- ja terveysvaikutuksillaan.

Päätöksenteossa on tapahtunut menettelyvirhe. Kaava-aluetta on suurennettu alkuperäisen selvityksen jälkeen. Kun Luvian hankealue on muuttunut, muutettuun tilanteeseen ei sisälly selvitystä tuulivoimaloiden muuttuneesta sijoittelusta. Tuulivoimaloiden uusista sijainneista ei ole kuultu naapureita.

Tuulivoimaloiden purkamisvelvollisuutta voimaloiden käyttöiän päätyttyä sekä tuulivoimaloiden rakentamisesta ja käytöstä aiheutuvien vahinkojen korvaamista ei ole selvitetty.

Kaavassa tulee vaatia tuulivoimaloille ympäristölupaa rakentamisen edellytyksenä.

Luvian kunnanhallitus on antanut selityksen, jossa se on esittänyt, että valitus hylätään.

A ja hänen asiakumppaninsa ovat antaneet vastaselityksen sekä toimittaneet lisäselvitystä.

A ja hänen asiakumppaninsa ovat lisäksi myöhemmin toimittaneet mahdollista jääviyttä koskevan lisäkirjoituksen jossa he ovat muun ohella lausuneet, että Porin kaupungin tekninen päällikkö omistaa kiinteistöjä Luvian kunnan puolella Oosinselän tuulivoimala-alueella. Samanaikaisesti tekninen päällikkö on ollut puhujana puoltamassa tuulivoimarakentamista yleisötilaisuuksissa.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus ei tutki valituksessa esitettyä kaava-alueen laajentamista koskevaa valitusperustetta eikä lisäkirjoituksessa esitettyä Porin kaupungin teknisen päällikön esteellisyyttä koskevaa valitusperustetta.

Korkein hallinto-oikeus on muutoin tutkinut asian.

2. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Perustelut

1. Tutkimatta jättäminen

Kuntalain (365/1995) 90 §:n 3 momentin mukaan valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä. Koska kaava-alueen laajentamista ja teknisen päällikön esteellisyyttä koskevat valitusperusteet on esitetty vasta korkeimmassa hallinto-oikeudessa, ne on myöhään esitettyinä jätettävä tutkimatta.

2. Valituksen hylkääminen

Kaava-alueesta tehdyt melumallinnukset osoittavat, että ympäristöministeriön ohjeen 4/2012 mukainen vakituisten asuntojen 40 dB:n yöajan melutason suunnitteluohjearvo ylittyy eräiden asuntojen osalta. Loma-asuntojen 35 dB:n yöajan melutason suunnitteluohjearvo ylittyy useiden loma-asuntojen osalta. Meluhaitan mahdollisuutta ei jo yksin tähän nähden voida näiden asuntojen osalta pitää poissuljettuna. Kun kuitenkin otetaan huomioon se, mitä hallinto-oikeuden päätöksessä on meluselvitysten osalta lausuttu, sekä erityisesti se, että kaavamääräyksen mukaan alueen toteuttamisessa eli muun ohella rakennuslupamenettelyssä on varmistettava, ettei tuulivoimalasta saa aiheutua ympäristöministeriön suositusohjearvot ylittävää melua lähiasutukselle, kaavaa ei ole pidettävä lainvastaisena valituksessa esitetyillä meluselvityksiin liittyvillä perusteilla. Jos tuulivoimalan toiminnasta saattaa ympäristössä aiheutua eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta meluhaitan vuoksi, hankkeen toteuttaminen edellyttää rakennusluvan lisäksi ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa. Ympäristöluvan tarve on harkittava erikseen.

Kun muuten otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Hannu Ranta, Tuomas Lehtonen, Mika Seppälä ja Elina Lampi-Fagerholm. Asian esittelijä Marko Nurmikolu.