Muu päätös 4615/2016

Asia Ympäristölupaa koskevat valitukset

Valittajat

1. Vantaan Energia Oy

2. A:n kuolinpesän osakkaat

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 25.5.2015 n:o 15/0140/2

Asian aikaisempi käsittely

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään 11.3.2013 n:o 51/2013/1, siltä osin kuin nyt on kysymys, myöntänyt Vantaan Energia Oy:lle luvan jätevoimalan toiminnan olennaiseen muuttamiseen koskien kaasuturbiinin polttoainetehon muuttamista (uusi polttoaineteho 86+5,9 MW) ja uuden apukattilan (polttoaineteho 10,8 MW) toimintaa. Lisäksi aluehallintovirasto on myöntänyt oikeuden johtaa hakemuksessa esitetyn mukaisesti lisävesiprosessissa syntyvä laadultaan talousvettä vastaava jätevesi (savukaasulauhduttimen raakavesisäiliön ylijuoksutusvesi ja lisäprosessissa syntyvä vesi) sekä aluehallintoviraston päätöksen liitteen 1 mukaisen alueen (vihreällä merkitty alue) ja kattojen hulevedet avo-ojaan, josta viettoputkella Porvoonväylän ali etelään avo-ojaan ja edelleen Westerkullanojaan. Rakenteet tulee toteuttaa hakemuksen täydennyksenä esitetyn piirustuksen numero 60N50179.10-10035 (Pöyry Finland Oy, päivätty 12.9.2011) mukaisesti.

Aluehallintovirasto on muuttanut ympäristöluvan n:o YS 1696 (30.12.2009), sellaisena kuin se on muutettuna Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä 30.12.2011 n:o 11/0369/1 ja korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 17.1.2013 taltionumero 229 lupamääräystä 1. Mainitun lupamääräyksen 1 kaksi ensimmäistä kappaletta kuuluvat seuraavasti:

1. Jätevoimalassa muodostuvat jätevedet (kuten sosiaalijätevedet, lattioiden pesuvedet ja prosessijätevedet), jätevoimalan bunkkerin ympäristön hulevedet aluehallintoviraston päätöksen liitteen 1 mukaiselta alueelta (punaisella merkitty alue) sekä savukaasulauhduttimen jätevedet, joita ei hyödynnetä laitoksella, on johdettava kunnalliseen jätevesiviemäriin. Yhteys jätevesiviemäriin on voitava sulkea onnettomuustapauksissa. Prosessijätevedet on tarvittaessa neutraloitava ennen jätevesiviemäriin johtamista. Jätevesiviemäriin johdettavat mahdollisesti öljyä sisältävät jätevedet (kuten lattioiden pesuvedet ja päällystetyn piha-alueen hulevedet) on johdettava öljynerotuksen kautta. Öljynerottimien on oltava vähintään standardin SFS-EN 858-1 luokan II mukaisia.

Muiden alueiden (päätöksen liitteen 1 vihreällä merkitty alue) ja kattojen hulevedet sekä savukaasulauhduttimen raakavesisäiliön ylijuoksutusvesi ja lisävesiprosessissa syntyvä vesi voidaan johtaa hakemuksessa esitetyn mukaisesti kiintoaineen erotuksella varustetun tasausaltaan kautta viettoputkea pitkin Porvoonväylän ali ja edelleen ojaa pitkin, joka johtaa Westerkullanojaan liitteessä 1 esitetyn kartan mukaisesti. Mahdollisesti öljyä sisältävät hulevedet on johdettava tasausaltaaseen öljynerotuksen kautta. Öljynerottimien on oltava vähintään standardin SFS-EN 858-1 luokan I mukaisia. Puhtaitten vesien tasausaltaasta avo-ojaan saa johtaa hulevettä enintään noin 100 litraa sekunnissa vuorokausikeskiarvona. Yhteys ojaan on voitava sulkea onnettomuustapauksissa. Edellisestä poiketen rakentamattomien viheralueiden hulevedet voidaan johtaa ympäristölupahakemuksessa esitetyn mukaisesti suoraan maastoon. Luvan haltijan on osaltaan huolehdittava viettoputken ja ojien kunnossapidosta ja se on tarvittaessa velvollinen osallistumaan ojituskustannuksiin vettymishaitan ehkäisemiseksi hulevesien purkupaikan alapuolisilla alueilla.

= = =

Aluehallintovirasto on perustellut päätöstään tältä osin seuraavasti:

Lupamääräysten yleiset perustelut

= = =

Toiminnanharjoittaja on hakenut ympäristönsuojelulain 48 §:n 1 momentin mukaista oikeutta johtaa tietyt puhtaat jätevedet ja hulevedet viettoputkella Porvoon väylän ali etelään avo-ojaan ja edelleen Westerkullanojaan. Oikeus on myönnetty, koska johtamisesta ei aiheudu kohtuutonta haittaa muille ja johtaminen on teknisesti ja taloudellisesti perusteltua. Jätevesien johtamisesta on sovittu osin maanomistajien kanssa.

Ojan välittömässä läheisyydessä ei ole tonttia, rakennuspaikkaa, uimarantaa tai muuta vastaavaa erityiseen käyttöön otettua aluetta. Lupamääräyksessä 1 on asetettu velvollisuus pitää uoma kunnossa sekä annettu tarkemmat määräykset vesien johtamisesta. Hakijalle on lisäksi myönnetty 48 §:n 3 momentin mukainen oikeus viettoputken sijoittamiseksi maantien (Porvoonväylä) ali hakemuksen mukaisesti, ottaen huomioon että putken sijoittamisesta tieliikennealueelle on sovittu hakijan ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa.

Lupamääräysten yksilöidyt perustelut siltä osin kuin nyt on kysymys

Määräys 1. Lupamääräystä on muutettu siten, että on mahdollistettu = = = puhtaiden savukaasulauhduttimen raakavesisäiliön ylijuoksutusvesien ja lisäprosessissa syntyvien vesien johtaminen maastoon jätevesiviemärin sijasta, mahdollistettu savukaasulauhduttimien jätevesien käyttö laitoksella ja asetettu päästörajat hakemuksen mukaisesti savukaasulauhduttimien puhdistettujen jätevesien sisältämille epäpuhtauksille. = = =

Liitteessä 1 on esitetty myös maastoon johdettavien vesien tasausaltaan, viettoputken, uuden avo-ojan ja olemassa olevan avo-ojan sijainti.

= = =

Määräyksessä on mahdollistettu savukaasulauhduttimien puhdistettujen jätevesien hyödyntäminen laitoksen toiminnassa.

Päästörajat savukaasulauhduttimien jätevesien sisältämille haitta-aineille on asetettu jätteen poltosta annetun valtioneuvoston asetuksen (151/2013) mukaisesti. Asetuksen mukaan savukaasun puhdistuksessa syntyvän jäteveden päästäminen vesistöön on ehkäistävä mahdollisimman tehokkaasti. Kun päästöt alittavat määräyksessä annetut päästörajat, tämä vaatimus toteutuu. = = =

Savukaasulauhduttimen raakavesisäiliön ylijuoksutusvedet ja lisäprosessissa syntyvät maastoon johdettavat vedet ovat hakemuksessa esitettyjen tietojen mukaan puhtaita. Savukaasupesurissa syntyvät lauhteet käsitellään kemiallisesti ja suodatetaan. Tämän käsittelyn jälkeen vesi täyttää jätteen polttamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (151/2013) vaatimukset. Puhdistettu vesi varastoidaan puhdistetun lauhteen säiliössä ennen johtamista jatkokäsittelyn kautta raakavesisäiliöön tai muuten hyödynnettäväksi laitoksella. Hakemuksessa esitetyn ja aluehallintoviraston käsityksen mukaan raakavesisäiliön ylijuoksu ja lisävesiprosessin rejekti ei voi sisältää merkittäviä pitoisuuksia haitallisia aineita.

Muilta osin määräys on sama kuin Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksessä n:o YS 1696 (30.12.2009), siten kuin Vaasan hallinto-oikeus on sitä päätöksellä n:o 11/0369/1 (30.12.2011) muuttanut.

Korvattavat lupamääräykset

Aluehallintovirasto on todennut, että päätöksen lupamääräykset korvaavat Uudenmaan ympäristökeskuksen myöntämän ympäristölupapäätöksen n:o YS 1696 (30.12.2009), siten kun se on muutettuna Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä nro 11/0369/1 (30.12.2011) ja korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä taltionumero 229 (17.1.2013), muun ohella lupamääräykset 1 osalta.

Päätöksen noudattaminen muutoksenhausta huolimatta

Aluehallintovirasto on määrännyt, että luvan saaja voi aloittaa toiminnan lupapäätöksen mukaisesti lupamääräyksiä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta aikaisintaan 1.1.2014. Hulevesien johtaminen lupamääräyksen 1 mukaisesti voidaan kuitenkin aloittaa välittömästi. Luvan saaja voi aloittaa toiminnan lupapäätöksen mukaisesti, mikäli asettaa päätöksen mukaisen vakuuden.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään, siltä osin kuin nyt on kysymys, Vaarala Seura ry:n, B:n ja hänen asiakumppaneidensa, Oy Karl Fazer Ab:n ja A:n kuolinpesän osakkaiden aluehallintoviraston päätöksistä tekemistä valituksista muuttanut lupamääräyksen 1 kahta ensimmäistä kappaletta siten, että ne muutettuina kuuluvat seuraavasti (muutokset kursiivilla):

"1. Jätevoimalassa muodostuvat jätevedet (kuten sosiaalijätevedet, lattioiden pesuvedet ja prosessijätevedet), jätevoimalan bunkkerin ympäristön hulevedet tämän päätöksen liitteen 1 mukaiselta alueelta (punaisella merkitty alue) sekä savukaasulauhduttimen jätevedet, savukaasulauhduttimen raakavesisäiliön ylijuoksutusvesi ja lisävesiprosessissa syntyvä vesi, joita ei hyödynnetä laitoksella, on johdettava kunnalliseen jätevesiviemäriin. Yhteys jätevesiviemäriin on voitava sulkea onnettomuustapauksissa. Prosessijätevedet on tarvittaessa neutraloitava ennen jätevesiviemäriin johtamista. Jätevesiviemäriin johdettavat mahdollisesti öljyä sisältävät jätevedet (kuten lattioiden pesuvedet ja päällystetyn piha-alueen hulevedet) on johdettava öljynerotuksen kautta. Öljynerottimien on oltava vähintään standardin SFS-EN 858-1 luokan II mukaisia.

Muiden alueiden (päätöksen liitteen 1 vihreällä merkitty alue) ja kattojen hulevedet (poistettu tekstiä) voidaan johtaa hakemuksessa esitetyn mukaisesti kiintoaineen erotuksella varustetun tasausaltaan kautta viettoputkea pitkin Porvoonväylän ali ja edelleen ojaa pitkin, joka johtaa Westerkullanojaan liitteessä 1 esitetyn kartan mukaisesti. Mahdollisesti öljyä sisältävät hulevedet on johdettava tasausaltaaseen öljynerotuksen kautta. Öljynerottimien on oltava vähintään standardin SFS-EN 858-1 luokan I mukaisia. Puhtaitten vesien tasausaltaasta avo-ojaan saa johtaa hulevettä enintään noin 100 litraa sekunnissa vuorokausikeskiarvona. Yhteys ojaan on voitava sulkea onnettomuustapauksissa. Edellisestä poiketen rakentamattomien viheralueiden hulevedet voidaan johtaa ympäristölupahakemuksessa esitetyn mukaisesti suoraan maastoon. Luvan haltijan on osaltaan huolehdittava viettoputken ja ojien kunnossapidosta ja se on tarvittaessa velvollinen osallistumaan ojituskustannuksiin vettymishaitan ehkäisemiseksi hulevesien purkupaikan alapuolisilla alueilla.

- - -"

Hallinto-oikeus on hylännyt A:n kuolinpesän osakkaiden oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevat vaatimukset.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään näiltä osin seuraavasti:

Sovellettavat oikeusohjeet nyt kysymyksessä olevilta osin:

Ympäristönsuojelulain (86/2000) 3 §:n 1 momentin 9 kohdan mukaan ympäristönsuojelulaissa tarkoitetaan jätevedellä sellaista käytöstä poistettua vettä, pilaantuneelta alueelta johdettavaa vettä tai ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan käytetyltä alueelta johdettavaa vettä, josta voi aiheutua ympäristön pilaantumista.

Ympäristönsuojelulain 4 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on periaatteena, että haitalliset ympäristövaikutukset ehkäistään ennakolta tai, milloin haitallisten vaikutusten syntymistä ei voida kokonaan ehkäistä, rajoitetaan ne mahdollisimman vähäisiksi (ennaltaehkäisyn ja haittojen minimoinnin periaate).

Ympäristönsuojelulain 8 §:n 1 momentin mukaan ainetta tai energiaa ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että 1) tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisesti huonontua; 2) toisen kiinteistöllä oleva pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää; tai 3) toimenpide vaikuttamalla pohjaveden laatuun muutoin saattaa loukata yleistä tai toisen yksityistä etua (pohjaveden pilaamiskielto).

Ympäristönsuojelulain 28 §:n 3 momentin mukaan luvan saaneen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun olennaiseen toiminnan muuttamiseen on oltava lupa. Lupaa ei kuitenkaan tarvita, jos muutos ei lisää ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia tai riskejä eikä lupaa toiminnan muutoksen vuoksi ole tarpeen tarkistaa.

= = =

Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa: 1) terveyshaittaa; 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa; 3) edellä 7–9 §:ssä kiellettyä seurausta; 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella; 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Ympäristönsuojelulain 43 §:n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset: 1) päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista; 2) jätteistä sekä niiden määrän ja haitallisuuden vähentämisestä; 3) toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa; 4) toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä; 5) muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja.

Ympäristönsuojelulain 43 §:n 3 momentin mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvoa sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lupamääräyksissä ei kuitenkaan saa velvoittaa käyttämään vain tiettyä määrättyä tekniikkaa. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian ja materiaalien käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen.

Ympäristönsuojelulain 48 §:n 1 momentin mukaan ympäristöluvassa voidaan myöntää oikeus jäteveden johtamiseen toisen maalla olevaan ojaan tai noroon, jos johtamisesta ei aiheudu kohtuutonta haittaa muille ja johtaminen on teknisesti ja taloudellisesti perusteltua. Jäteveden johtamiseen avo-ojassa tai norossa ei saa myöntää oikeutta, jos oja tai noro on tontin, rakennuspaikan, uimarannan tai muun vastaavan erityiseen käyttöön otetun alueen välittömässä läheisyydessä. Jätevettä johtavan velvollisuudesta pitää uoma kunnossa ja vastuusta jäteveden johtamisesta aiheutuvista kustannuksista säädetään 103 c §:ssä.

Ympäristönsuojelulain 50 §:n 2 momentin mukaan luvassa on 42 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua pilaantumisen merkittävyyttä arvioitaessa otettava huomioon, mitä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain mukaisessa vesienhoitosuunnitelmassa tai merenhoitosuunnitelmassa on esitetty toiminnan vaikutusalueen vesien ja meriympäristön tilaan ja käyttöön liittyvistä seikoista.

Ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 9 §:n 2 momentin mukaan lupahakemuksen tulee sisältää, ottaen huomioon toiminnan luonne ja sen vaikutukset, lupaharkinnan kannalta tarpeelliset seuraavat seikat:

= = =

8) selvitys päästöjen vähentämistä ja puhdistamista koskevista toimista.

= = =

Jätteen polttamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (151/2013, jätteenpolttoasetus) 15 §:n 1 momentin mukaan savukaasujen puhdistuksessa syntyvän jäteveden päästäminen vesiin on ehkäistävä mahdollisimman tehokkaasti siten kuin ympäristöluvassa määrätään.

Jätteenpolttoasetuksen 15 §:n 2 momentin mukaan savukaasujen puhdistuksessa syntyvän jäteveden epäpuhtauksien pitoisuudet eivät saa ylittää jätteenpolttoasetuksen liitteessä 4 ilmaistuja päästöjen raja-arvoja. Jätevettä ei saa laimentaa päästöjen raja-arvojen noudattamiseksi.

Jätteenpolttoasetuksen 15 §:n 3 momentin mukaan päästöjen raja-arvot on mitattava paikassa, jossa savukaasujen puhdistuksessa syntyvä jätevesi poistetaan jätteenpolttolaitoksesta tai jätteen rinnakkaispolttolaitoksesta. Jos jätevesi käsitellään laitoksen ulkopuolella pelkästään tällaisen jäteveden käsittelyyn tarkoitetussa käsittelylaitoksessa, päästöjen raja-arvot mitataan kuitenkin paikassa, jossa jätevesi poistetaan käsittelylaitoksesta.

Jätteenpolttoasetuksen 15 §:n 4 momentin mukaan, jos savukaasujen puhdistuksessa syntyvä jätevesi käsitellään yhdessä muun jäteveden kanssa joko laitoksessa tai muualla, toiminnanharjoittajan on päästöjen raja-arvojen noudattamiseksi tehtävä tarvittavat ainetaselaskelmat määrittääkseen päästömäärät, joiden voidaan katsoa johtuvan savukaasujen puhdistuksessa syntyvästä jätevedestä. Laskelman laatimiseksi tarvittavat mittaukset on tehtävä: 1) savukaasun puhdistuksessa syntyvästä jätevesivirrasta ennen sen johtamista yhteiseen jätevesien käsittelylaitokseen; 2) muusta kuin 1 kohdassa tarkoitetusta jätevesivirrasta ennen sen johtamista yhteiseen jätevesien käsittelylaitokseen; 3) paikassa, jossa jätevesi poistetaan käsittelyn jälkeen lopullisesti.

Jätteenpolttoasetuksen 24 §:n mukaan vesiin johdettavien päästöjen raja-arvot eivät ylity, jos: 1) kiintoaineksen kokonaismäärän mittaustulokset eivät ylitä tämän asetuksen liitteessä 4 mainittuja vastaavia päästöjen raja-arvoja; 2) raskasmetallien mittaustuloksista enintään yksi vuodessa ylittää tämän asetuksen liitteessä 4 mainitut päästöjen raja-arvot tai, jos ympäristöluvassa on määrätty useammasta kuin 20 näytteestä vuodessa, enintään 5 prosenttia kyseisistä näytteistä ylittää tämän asetuksen liitteessä 4 mainitut päästöjen raja-arvot; ja 3) dioksiinien ja furaanien mittausten tulokset eivät ylitä tämän asetuksen liitteessä 4 mainittuja päästöjen raja-arvoja.

= = =

Vesien johtaminen

Ratkaistavana oleva kysymys

= = =

Oy Karl Fazer Ab on valituksessaan kiinnittänyt huomiota erityisesti hulevesien sekä savukaasulauhduttimen raakavesisäiliön ylijuoksutusveden ja lisävesiprosessissa syntyvän veden johtamiseen liittyviin seikkoihin ja vaikutuksiin, muun muassa hulevesien hallintaan liittyviin epävarmuustekijöihin, mahdollisiin pohjavesivaikutuksiin, maastoon johdettavien vesien laatuun ja hakemuksen puutteellisuuteen puhdistusmenetelmien osalta.

A:n kuolinpesän osakkaat ovat valituksessaan kiinnittäneet huomiota Oy Karl Fazer Ab:n valituksessa esille tuotujen seikkojen lisäksi muun ohella siihen, että ympäristön kannalta olisi turvallisinta ja edullisinta johtaa teolliselta alueelta kulkeutuvat hulevedet viemärijärjestelmään vähintäänkin, kunnes niiden puhtaus on osoitettu luotettavalla tavalla.

= = = valituksissa esitettyjen seikkojen johdosta asiassa on ratkaistava, onko aluehallintovirasto voinut myöntää luvan ympäristöluvan muuttamiseen siten, että lupamääräys 1 on muotoiltu edeltä tästä päätöksestä ilmenevällä tavalla siten, että = = = savukaasulauhduttimen raakavesisäiliön ylijuoksutusvesi ja lisävesiprosessissa syntyvä vesi voidaan johtaa hakemuksessa esitetyn mukaisesti kiintoaineen erotuksella varustetun tasausaltaan kautta viettoputkea pitkin Porvoonväylän ali ja edelleen ojaa pitkin, joka johtaa Westerkullanojaan liitteessä 1 esitetyn kartan mukaisesti siten, että puhtaitten vesien tasausaltaasta avo-ojaan saa johtaa hulevettä enintään noin 100 litraa sekunnissa vuorokausikeskiarvona.

Asiassa saatu selvitys

Ympäristöluvan muuttamista koskevan hakemuksen mukaan jätteenpolttoprosessiin liitetään savukaasulauhduttimet, joilla parannetaan laitoksen kokonaishyötysuhdetta. Lauhdutinyksiköitä tulee laitokselle kaksi, molemmille jätteenpolttolinjoille oma. Savukaasu virtaa pystysuorassa lauhduttimen läpi ja sieltä ulos savupiippuun. Lämmön talteenotto tapahtuu jäähdyttämällä savukaasu vaiheistetulla vesiruiskutuksella, jolloin osa savukaasun lämmöstä siirtyy ruiskutusveteen ja samalla savukaasun lämpötila laskee. Ruiskutusveteen kerätty lämpö siirretään kaukolämpöveteen lämmönvaihtimen kautta. Savukaasulauhduttimilta tuleva jätevesi johdetaan ensin kemialliseen käsittelyyn ja suodatukseen, jotka puhdistavat jäteveden jätteenpolttoasetuksen vaatimalle tasolle. Jätteenpolttoasetuksen vaatimusten mukainen jäteveden tarkkailupiste sijoitetaan ensimmäisen puhdistusvaiheen perään. Tämän jälkeen vesi hakemuksen mukaan puhdistetaan edelleen hyötykäyttöä varten.

Hakemuksessa todetaan, että savukaasulauhduttimen lauhdevedet pyritään ensisijaisesti hyödyntämään voimalaitoksella kaukolämpöverkon ja prosessin lisävetenä. Lisäksi lauhdevettä hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan pohjakuonan jäähdytyksessä sekä savukaasunpuhdistusjärjestelmän lisävetenä, jolloin keskimääräisessä ajotilanteessa viemäriin ei johdeta lauhdevettä lainkaan tai hyvin vähän. Tietyissä käyttötilanteissa lauhteen määrä saattaa kuitenkin ylittää laitoksen veden tarpeen, jolloin vuositasolla katsottuna lauhdetta jouduttaneen johtamaan viemäriin pieniä määriä. Tämä määrä pyritään minimoimaan sillä, että lauhteelle varataan laitoksen alueella riittävästi säiliötilaa. Lisäksi raakavesisäiliön ylijuoksuvettä ja lisävesiprosessissa syntyvää vettä johdetaan pieniä määriä hulevesisäiliön kautta maastoon. Hakemuksen mukaan nämä vesijakeet vastaavat laadultaan talousvettä.

Hakemuksen mukaan savukaasulauhduttimen lauhdevesien hyödyntämisen johdosta vesijohtoveden vuosittainen tarve pienenee parhaimmassa tapauksessa yli kolmanneksella aikaisemmassa hakemuksessa ilmoitettuun verrattuna. Arvio laitoksella vuosittain käytettävän vesijohtoveden määrästä on savukaasulauhduttimen lisäämisen jälkeen noin 60 000 m³.

Hakemuksessa todetaan hulevesien johtamisen osalta, että jätevoimalan toteutusprojektin edetessä on todettu, että lupamääräyksen mukaisesti toimien jätevesiviemäriin johdettaisiin suuri määrä sellaisia vesiä, jotka voitaisiin ominaisuuksiensa puolesta johtaa turvallisesti maastoon. Suuri vesimäärä kuormittaisi turhaan viemäristön kapasiteettia. Jätevesiviemärin asemesta hulevedet voitaisiin johtaa maastoon lukuun ottamatta jätebunkkerin välittömässä läheisyydessä muodostuvia hulevesiä, jotka edelleen johdettaisiin jätevesiviemäriin. Maastoon johdettavien hulevesien muodostumispinta-ala on noin 12 hehtaaria (katot, puhtaat asfalttialueet, rakentamaton alue). Jätevesiviemäriin johdettavia hulevesiä muodostuu noin yhden hehtaarin alueella (jätebunkkerin viereinen alue). Maastoon johdettavia hulevesiä arvioidaan syntyvän enintään 100 l/s. Päätöksen liitteessä 1 olevassa kartassa on esitetty alueet, joissa syntyy puhtaita ja likaisia hulevesiä. Hakemuksessa esitetyn mukaan talousvedenlaatuista maastoon johdettavaa vettä syntyisi myös puhdistetuista savukaasulauhduttimelta tulevista vesistä. Maastoon johdettavat hulevedet ohjataan jätevoimalan tontin purkukaivon kautta viettoputkella Porvoonväylän ali etelään samaan avo-ojaan, jonne nykyisin johdetaan Porvoonväylän hulevesiä. Oja johtaa Westerkullanojaan ja päätyy Porvarinlahteen. Maastoon johdettavista hulevesistä poistetaan suurin osa kiintoaineista ennen niiden päätymistä purkukaivoon. Kiintoaineet kerätään hulevesiviemäriverkoston sakkapesiin sekä tasausaltaan selkeytykseen, jotka tyhjennetään imuautoilla säännöllisesti. Viettoputken halkaisija on 450 mm ja pituus 250 metriä. Putki on valmistettu polyeteenistä.

Jätevoimalan alueelle on suunniteltu tasausallas tasaamaan virtaamia siten, että virtaama maastoon on enimmillään noin 100 litraa sekunnissa. Maastoon johdettavien hulevesien sadevesijärjestelmä ja tasausallas varustetaan kiintoainetta pidättävillä rakenteilla, mikä vähentää Westerkullanojan kiintoainekuormitusta merkittävästi verrattuna tilanteeseen, ettei näitä vesiensuojelutoimenpiteitä toteutettaisi. Maastoon johdettavat hulevedet ohjataan tarpeen mukaan öljynerotuksen kautta.

Hakemuksessa on edelleen todettu, että hulevesien joukossa maastoon johdettava vesi on raakavesisäiliön ylijuoksuvettä ja lisäveden valmistuksessa syntyvää vettä. Tämän veden laatu vastaa vähintään talousveden laatua. Raakavesisäiliön sisältämä vesi on suoraan kaupungin vesijohtoverkosta otettua vettä. Lisävesiprosessissa vesi puhdistetaan hyvin tarkasti vastaamaan prosessiveden vaatimuksia, jotka ovat talousvesivaatimuksiakin tiukemmat. Näiden vesien ei katsota olevan edellä selostetussa määritelmässä tarkoitettua jätevettä, koska niistä ei missään olosuhteissa saata aiheutua ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa.

Hakemuksessa on esitetty, että alueen muuttunut maankäyttö on otettu huomioon tasausaltaan rakentamisella.

Oikeudellinen arviointi ja lopputulos

Aluehallintoviraston päätöksen mukainen lupamääräys 1 mahdollistaa savukaasulauhduttimen raakavesisäiliön ylijuoksutusveden ja lisävesiprosessissa syntyvän veden johtamisen kiintoaineen erotuksella varustetun tasausaltaan kautta lupamääräyksestä tarkemmin ilmenevällä tavalla maastoon.

Yhtiö on sekä hakemuksessaan että valitusten johdosta antamassaan vastineessa todennut, että raakavesisäiliön ylijuoksutusvesi ja lisävesiprosessissa syntyvä vesi vastaavat laadultaan talousvettä. Hakemuksessa todetaan, että savukaasulauhduttimen lauhteen neutralisointiin käytetään natriumhydroksidia arviolta 445 tonnia vuodessa. Hakemukseen liitetyn savukaasulauhduttimien jätevesien käsittelyä koskevan kuvan 1 mukaan kemiallisesta käsittelystä ja suodatuksesta/veden puhdistuksesta vesi johdetaan puhdistetun lauhteen säiliöön ja siitä edelleen jatkokäsittelyn kautta raakavesisäiliöön ja kattiloiden lisäveden valmistukseen. Hakemuksessa tai valitusten johdosta annetussa Vantaan Energia Oy:n vastineessa ei ole esitetty selvitystä siitä, millaisia toimenpiteitä käyttäen jatkokäsittelyssä varmistutaan siitä, että raakavesisäiliöön johdettava vesi vastaa laadultaan vastineessa ja hakemuksessa esitetyllä tavalla talousvettä.

Aluehallintovirastolle annetussa 7.11.2012 päivätyssä vastineessa Vantaan Energia Oy on ilmoittanut, että raakavesisäiliön sisältämä vesi on suoraan kaupungin vesijohtoverkosta otettua vettä. Lisävesiprosessissa vesi puhdistetaan hyvin tarkasti vastaamaan prosessiveden vaatimuksia, jotka ovat talousvesitutkimuksiakin tiukemmat. Hakija on todennut, ettei näitä vesiä ole tarpeen erikseen tutkia eikä johtaa jätevesiviemäriin. Aluehallintoviraston päätöksen lupamääräyksessä 1 tai päätöksessä muutoinkaan ei ole asetettu raja-arvoja, jotka mainittujen vesien on täytettävä, jotta ne voidaan johtaa lupamääräyksestä 1 ilmenevällä tavalla muualle kuin jätevesiviemäriin.

Jätteenpolttoasetuksen 15 §:n 2 momentin mukaan jätevettä ei saa laimentaa päästöjen raja-arvojen noudattamiseksi. Vantaan Energia Oy ei ole hakemuksessa tai vielä hallinto-oikeudellekaan esittänyt selvitystä siitä, miten puhdistetun lauhteen säiliöstä johdettava ja raakavesisäiliöön päätyvä vesi käsitellään siten, että vesi ei enää tuossa vaiheessa ole jätevettä. Koska yhtiö ei ole esittänyt selvitystä käytettävästä puhdistusmenetelmästä, käsittelyn vaikutusta veden laatuun ei voida arvioida. Jos raakavesisäiliöön johdettava vesi on sellaista, että siitä voisi aiheutua ympäristön pilaantumista, on tuo vesi ympäristönsuojelulain 3 §:n 1 momentin 9 kohdassa tarkoitettua jätevettä ja sen johtaminen raakavesisäiliöön yhdessä vesijohtoverkosta otetun veden kanssa jäteveden laimentamista. Se seikka, että savukaasulauhduttimen jätevedet puhdistetaan lupamääräyksessä 1 asetettujen raja-arvojen mukaiseksi ei yksin johda siihen, että kysymys ei enää olisi jätevesistä. Arvioitaessa sitä, voidaanko raakavesisäiliön ylijuoksutusveden ja lisävesiprosessissa syntyvän veden johtaminen ojaan sallia, on otettava huomioon myös tuon veden arvioitu, hulevesistä poikkeava lämpötila ja siitä aiheutuvat mahdolliset vaikutukset. Vantaan Energia Oy:n asiassa esittämän selvityksen perusteella ei ole voitu varmistua siitä, että lupa tältä osin perustuisi ympäristönsuojelulain 4 §:n 1 momentin 3 kohdasta ja ympäristönsuojelulain 43 §:n 3 momentista ilmenevään parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaatteeseen. Lupamääräystä on näin ollen muutettava ratkaisukohdasta ilmenevällä tavalla siten, että myös savukaasulauhduttimen raakavesisäiliön ylijuoksutusvesi ja lisävesiprosessissa syntyvä vesi on johdettava jätevesiviemäriin.

Kun otetaan huomioon lupamääräykseen 1 tehty muutos ja hulevesien laadusta ja määrästä saatu selvitys, kuten hulevesien sadevesijärjestelmän ja tasausaltaan varustaminen kiintoainetta pidättävillä rakenteilla ja hulevesien ohjaaminen tarpeen mukaan öljynerotuksen kautta, ja toisaalta vesistövaikutuksista esitetyt arviot sekä tiedot Westerkullanojan tilasta ja arvio vaikutuksista mainitun ojan virtaamiin, hankkeesta ei ennalta arvioiden voida myöskään ympäristönsuojelulain 4 §:n 1 momentin 2 kohdasta ilmenevä varovaisuusperiaate huomioon ottaen todeta aiheutuvan sellaista ympäristönsuojelulain 8 §:n 1 momentissa tai 42 §:n 1 momentissa tarkoitettua seurausta, jonka vuoksi lupaa ei olisi voitu myöntää.

Valituksissa on viitattu vesistövaikutusten osalta muun ohella vesipolitiikan puitedirektiiviin, joka on Suomessa pantu täytäntöön vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetulla lailla. Ympäristönsuojelulain 50 §:n 2 momentti huomioon ottaen lupaa ei valituksissa esitettyjen seikkojen vuoksi voida pitää myöskään mainitun lainkohdan tai vesienhoidon järjestämisestä annetun lain vastaisena.

Perustelut oikeudenkäyntikulujen osalta

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaaman toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian laatuun nähden ja hallinto-oikeuden päätöksen lopputulos huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että = = = A:n kuolinpesän osakkaat joutuvat pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Esitetyt oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevat vaatimukset on siten hylättävä.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Marja Lampi, Arto Hietaniemi, joka on myös esitellyt asian, Sauli Viitasaari ja Juha Väisänen.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

1. Vantaan Energia Oy on valituksessaan vaatinut ensisijaisesti, että Vaasan hallinto-oikeuden päätös kumotaan siltä osin kuin hallinto-oikeus on muuttanut Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöstä ja aluehallintoviraston päätös saatetaan voimaan. Toissijaisesti asia on palautettava tältä osin aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi.

Vaatimuksensa tueksi yhtiö on esittänyt muun ohella seuraavaa:

Yhtiö on lupahakemuksessa riittävästi selvittänyt savukaasulauhduttimen raakavesisäiliön ylijuoksutusveden ja lisävesiprosessissa syntyvän veden laatua, ja aluehallintovirasto on voinut yhtiön esittämien tietojen perusteella voinut tehdä haetut muutokset lupamääräykseen 1. Mikäli korkein hallinto-oikeus katsoo, että yhtiön esittämä selvitys ei ole riittävä, asia on tältä osin toissijaisesti palautettava aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi riittävän selvityksen hankkimiseksi. Hallinto-oikeudella ei ole toimivaltaa määrätä riittämättömien selvitysten perusteella muutoksia lupamääräyksiin, vaan mikäli selvitykset ovat olleet riittämättömät, asia on palautettava uudelleen lupaviranomaiselle ratkaistavaksi.

Hallinto-oikeuden päätöksestä ilmenee virheellinen käsitys savukaasulauhdutinprosessista ja siihen liittyvästä veden talteenotosta. Raakavesisäiliössä säilytetään vettä, jota laitoksella käytetään. Raakavesisäiliöön johdetaan talousvettä ja lauhdevedestä puhdistettua vettä. Raakavesisäiliön vesi on puhtaampaa kuin talousvesi. Lisävesisäiliön vesi on puhdasta vettä, jota käytetään korkeapainekattiloiden suolattomana lisävetenä.

Molemmissa säiliöissä on pinnanmittausjärjestelmä ja automaattinen vedentulon katkaisu, mikäli säiliöt ovat täyttymässä. Yhtiö on hakenut siltä varalta, että automaattisessa vedentulon katkaisussa tulisi häiriötilanne, lupaa laskea ylijäämävesiä säiliöistä hulevesien mukana ojaan. Yhtiö korostaa, että vedet ovat talousvettä puhtaampia ja siten ympäristölle haitattomia. Yhtiön valituksessa on kysymys näistä ylijäämävesistä, joiden johtaminen tulisi kysymykseen vain poikkeuksellisissa tilanteissa.

Jätevoimalan jätteenpolttoprosessiin on liitetty savukaasulauhduttimet, joilla parannetaan laitoksen kokonaishyötysuhdetta. Lauhdutinyksiköitä on laitoksella kaksi, molemmille jätteenpolttolinjoille oma. Savukaasusta poistetaan lauhduttimissa huomattava määrä vettä lauhteen muodossa. Lauhde johdetaan edelleen savukaasulauhduttimen selkeytysaltaaseen, josta se kulkeutuu jatkokäsittelyyn. Savukaasulauhduttimen lauhdevedet pyritään hyödyntämään jätevoimalan lisävetenä.

Savukaasulauhduttimen lauhteen neutralisointiin arvioidaan käytettävän natriumhydroksidia noin 445 t/a. Laitoksen natriumhydroksidin kokonaiskäyttö kasvaa yhteensä noin 450 tonniin vuodessa. Savukaasulauhduttimen lauhteen käsittelyssä tullaan käyttämään lisäksi natriumhydroksidia tai esimerkiksi kiteytymisen ehkäisevää kemikaalia (antiskalantti). Lauhteen käsittelyssä vuosittain käytettävä kemikaalimäärä on noin 1,2 tonnia. Kemikaalien käytön lisäyksellä ei ole vaikutusta olemassa olevien lupaehtojen noudattamiseen kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista voimalassa. Näiltä osin noudatetaan edelleen Uudenmaan ympäristökeskuksen 30.12.2009 myöntämän ympäristöluvan n:o YS 1696 lupamääräyksissä 16 ja 18 asetettuja vaatimuksia sellaisenaan.

Savukaasulauhduttimen raakavesisäiliön ylijuoksutusvettä ja lisävesiprosessissa syntyvää vettä ei voida pitää ympäristönsuojelulaissa tarkoitettuna jätevetenä. Kyse on puhtaista vesistä, joista ei voi aiheutua ympäristön pilaantumista.

Raakavesisäiliön vesi koostuu lauhteesta puhdistetusta vedestä ja talousvedestä. Savukaasulauhduttimelta tuleva lauhde puhdistetaan jätteenpolttoasetuksen vaatimalle tasolle. Tämän jälkeen lauhdetta puhdistetaan edelleen ja siitä erotetaan jäteveteen johdettavat vedet. Puhdistusprosessin läpikäynnin jälkeen puhdistettu lauhde johdetaan raakavesisäiliöön, josta raakavettä otetaan hyötykäyttöön laitoksen muihin prosesseihin. Lauhdevedestä puhdistetun veden käytöllä korvataan kaupungin vesijohtoveden käyttöä. Siltä osin kuin lauhteesta puhdistettu vesi ei riitä laitoksen tarpeeseen, laitos ottaa veden kaupungin vesijohtoverkosta. Raakavesisäiliö sisältää siten sekä lauhteesta puhdistettua vettä että kaupungin vesijohtoverkosta otettua talousvettä.

Maastoon johdettava vesi on raakavesisäiliön ylijuoksutusvettä. Veden laatu vastaa vähintään talousveden laatua. Valitukseen liitetyn taulukon arvoista ilmenee, että raakavesisäiliöön johdettava lauhteesta puhdistettu vesi on puhtaampaa kuin talousveden laatu pääkaupunkiseudulla. Verrattaessa lauhteesta puhdistettua vettä talousveden laatuvaatimuksiin ja -suosituksiin laatuvaatimukset ja -suositukset täyttyvät selvästi.

Raakavesisäiliön sisältämää vettä yhtiö hyödyntää muun muassa jäähdytys- ja savukaasunpuhdistusprosesseissa sekä lisäveden valmistuksessa. Raakavesisäiliön veden lämpötila on enintään 25 astetta. Raakavesisäiliön veden lämpötilaan vaikuttaa pääasiassa ulkolämpötila ja veden lämpötila vastaa suunnilleen järvivesien lämpötilaa.

Koska raakavesisäiliön ylijuoksutusvedet ovat puhtaampia kuin talousvedet ja niiden lämpötila on enintään 25 astetta, vesien johtamiselle ojaan ei ole esteitä. Ei ole lainmukaista perustetta edellyttää, että näitä vesiä tulisi johtaa jätevesiviemäriin. Raakavesisäiliön vedestä ei missään olosuhteissa voi aiheutua ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, joten ympäristönsuojelullista perustetta vesien johtamisen kieltämiselle ojaan ei ole. Kyse ei ole jätevesistä.

Raakavesisäiliön vedelle ei ole ollut tarpeen asettaa hallinto-oikeuden edellyttämiä raja-arvoja, koska raakavesisäiliön vedestä on esitetty riittävä selvitys. Lupahakemuksessa esitetyt selvitykset velvoittavat yhtiötä, jolloin erityisten määräysten antaminen raakavesisäiliön veden raja-arvoista ei ole tarpeen.

Lisävesisäiliön vesi on valmistettu raakavesisäiliön vedestä. Raakavesisäiliön vettä johdetaan valituksesta ilmenevän prosessikaavion mukaisesti puhdistukseen ja monivaiheisen puhdistusprosessin jälkeen lisävesisäiliöön. Lisävesiprosessissa vesi puhdistetaan hyvin tarkasti vastaamaan prosessiveden vaatimuksia, jotka ovat talousvesivaatimuksiakin tiukemmat. Lisävesisäiliön vesi ei sisällä epäpuhtauksia, eikä suoloja, eikä muuta kuin vettä. Lisävesisäiliön veden lämpötila on enintään 25 astetta, mihin vaikuttaa pääasiassa ulkolämpötila. Veden lämpötila vastaa suunnilleen järvivesien lämpötilaa.

Lisävesisäiliön ylijuoksutusvesi on puhdasta vettä, mikä tarkoittaa, että se on puhtaampaa kuin talousvesi tai raakavesisäiliön vedet, ja sen lämpötila on 25 astetta. Ei ole perustetta katsoa lisävesisäiliön ylijuoksutusvettä jätevedeksi ja määrätä sitä johdettavaksi jätevesiviemäriin. Lisävedestä ei voi aiheutua minkäänlaista ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Kyse ei ole jätevesistä.

Hallinto-oikeus ei ole perustellut päätöksessään lisävesisäiliön veden johtamisen kieltämistä millään tavalla. Tälläkin perusteella hallinto-oikeuden päätös lisävesisäiliön veden osalta on kumottava. Myöskään lisävesisäiliön vedelle ei ole ollut tarpeen asettaa hallinto-oikeuden edellyttämiä raja-arvoja, koska lisävesisäiliön vedestä on esitetty riittävä selvitys ja vesi on puhdasta.

Savukaasulauhduttimen raakavesisäiliön ylijuoksutusveden ja lisävesiprosessissa syntyvän veden johtaminen ojaan on erittäin poikkeuksellista. Normaalitilanteessa vedet hyödynnetään laitoksen prosesseissa ja laitoksen lisävesien valmistukseen.

Kyseiset vedet ovat yhtiölle taloudellisesti tärkeitä. Vesien valmistaminen ja varastoiminen on kallista ja vesiä pyritään valmistamaan ja varastoimaan optimimäärät. Erityisesti lisävesi on kallista prosessivettä, jota ei ole tarkoitus valmistaa liikaa eikä johtaa ojaan laitoksen normaalitoiminnassa. Sekä raakavesisäiliössä että lisävesisäiliössä on veden pinnan mittausjärjestelmä ja täytön automaattinen pysäytysjärjestelmä. Kaikkia vesivirtoja ohjataan ja valvotaan jatkuvatoimisilla laitteilla automaatiojärjestelmässä. Häiriötapauksissa vedenjuoksutus suljetaan.

Hallinto-oikeuden käsitys siitä, että yhtiön toiminnassa tapahtuisi jätteenpolttoasetuksessa kiellettyä laimennusta, on virheellinen. Raakavesisäiliön sekä lisävesisäiliön sisältämät vedet eivät ylitä jätteenpolttoasetuksen raja-arvoja. Raja-arvot alittuvat selkeästi, sillä kyseessä on talousveden laatuun rinnastettavissa oleva vesi (raakavesisäiliön vesi) sekä vielä sitäkin paljon puhtaampi vesi (lisävesisäiliön vesi). Asetuksen mukainen laaduntarkkailu tapahtuu jo heti savukaasulauhteen puhdistusprosessin alussa. Vesistä ei voi aiheutua ympäristön pilaantumista, eikä niitä siksi voi pitää jätevesinä.

Puhtaan lauhteen säiliössä toteutetaan jatkuvatoimiset sameus- (kiintoaine), pH-, virtaus-, johtokyky- sekä lämpötilamittaukset. Lisäksi raakavesisäiliön sekä lisävesisäiliön vesien lämpötilaa tarkkaillaan.

Hallinto-oikeuden päätöksen mukaan yhtiön esittämän selvityksen perusteella ei voida varmistua siitä, että aluehallintoviraston myöntämä lupa perustuisi parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaatteeseen. Kun otetaan huomioon ympäristöluvan muutosten myötä saavutettavat ympäristölliset sekä taloudelliset hyödyt yhtiön toimintaan kokonaisuudessaan, sekä erityisesti savukaasulauhteen talteenoton ympäristölliset ja taloudelliset edut sekä Vantaan ympäristölautakunnan asiassa antamat lausunnot, voidaan varmistua siitä, että aluehallintoviraston 11.3.2013 myöntämän ympäristöluvan mukainen toiminta perustuu parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaatteeseen.

2. A:n kuolinpesän osakkaat ovat valituksessaan vaatineet, että Vaasan hallinto-oikeuden päätös kumotaan siltä osin kuin siinä on hylätty valittajien oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevat vaatimukset ja Vantaan Energia Oy määrätään korvaamaan valittajien oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen. Lisäksi Vantaan Energia Oy on velvoitettava korvaamaan valittajien oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa laillisine korkoineen.

Vaatimuksensa tueksi valittajat ovat esittäneet muun ohella seuraavaa:

Hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään muuttanut aluehallintoviraston päätöksen lupamääräyksen l kahta ensimmäistä kappaletta keskeiseltä osaltaan valittajien vaatimusten mukaisesti. Osittain valittajien valituksen johdosta määrättiin, että savukaasulauhduttimen raakavesisäiliön ylijuoksutusvesi ja lisävesiprosessissa syntyvä vesi, joita ei hyödynnetä laitoksella, on johdettava edellä mainitun lupamääräyksen mukaisesti jätevesiviemäriin. Muutoksella on erityistä merkitystä valittajien tilan käytön kannalta. Edellä mainituin perustein olisi kohtuutonta, mikäli oikeudenkäyntikulut jäisivät kokonaisuudessaan valittajien vahingoksi. Koska valittajat ovat joutuneet hakemaan muutosta myös hallinto-oikeuden päätökseen sen virheellisyyden johdosta, on myös kohtuutonta, mikäli siitä aiheutuvat kulut jäävät heidän kannettavakseen.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on antanut Vantaan Energia Oy:n valituksen johdosta lausunnon, jossa on esitetty seuraavaa:

Ympäristölupahakemuksessa on esitetty riittävät tiedot savukaasupesurin lauhdeveden puhdistuksesta ja savukaasulauhduttimen raakavesisäiliön ylijuoksutusveden ja lisävesiprosessissa syntyvän veden laadusta. Johtamalla edellä mainitut vesijakeet jätevedenpuhdistamolle sen sijaan, että vedet johdettaisiin aluehallintoviraston päätöksessä määrätyllä tavalla hulevesien mukana viettoputkella avo-ojaan ja edelleen Westerkullan³ojaan, ei saavuteta ympäristön kannalta parempaa lopputulosta. Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan on tarpeetonta johtaa puhtaita vesiä jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi.

Vantaan Energia Oy:n ympäristölupahakemuksessa on esitetty valituksenalaista asiaa koskevat tiedot riittävällä tarkkuudella eikä asian palauttaminen aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi ole tarpeellista. Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan Vaasan hallinto-oikeuden päätöstä voidaan muuttaa Vantaan Energia Oy:n ensisijaisen vaatimuksen mukaisesti.

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on ilmoittanut, ettei se anna Vantaan Energia Oy:n valituksen johdosta lausuntoa.

Helsingin ympäristölautakunta on viitannut asiassa 21.5.2013 antamaansa lausuntoon, jossa lautakunta on todennut, että raakavesisäiliön ylijuoksutusvedet ja lisäprosessissa syntyvä vesi voidaan johtaa Westerkullanojaan. Tätä kantaa ei ole tarpeen muuttaa.

Vantaan kaupunginhallitukselle on varattu tilaisuus antaa lausunto Vantaan Energia Oy:n valituksen johdosta. Lausuntoa ei ole annettu.

Vantaan ympäristölautakunta on antanut Vantaan Energia Oy:n valituksen johdosta lausunnon, jossa on esitetty Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen pysyttämistä voimassa.

Vantaan Energia Oy on antanut A:n kuolinpesän osakkaiden valituksen johdosta selityksen, jossa yhtiö on esittänyt heidän valituksensa ja oikeudenkäyntikulujensa korvaamista korkeimmassa hallinto-oikeudessa koskevan vaatimuksen hylkäämistä.

A:n kuolinpesän osakkaat ovat antaneet Vantaan Energia Oy:n heidän valituksestaan antaman selityksen johdosta vastaselityksen.

Vaarala Seura ry on antanut Vantaan Energia Oy:n valituksen sekä aluehallintoviraston, Helsingin ympäristölautakunnan ja Vantaan ympäristölautakunnan lausuntojen johdosta selityksen. Yhdistys on vaatinut Vantaan Energia Oy:n valituksen hylkäämistä ja hallinto-oikeuden päätöksen pysyttämistä voimassa.

Lisäksi yhdistys on lähettänyt useita lisäkirjoituksia.

B ja hänen asiakumppaninsa ovat antaneet Vantaan Energia Oy:n valituksen sekä aluehallintoviraston, Helsingin ympäristölautakunnan ja Vantaan ympäristölautakunnan lausuntojen johdosta selityksen. He ovat vaatineet Vantaan Energia Oy:n valituksen hylkäämistä ja hallinto-oikeuden päätöksen pysyttämistä voimassa.

A:n kuolinpesän osakkaat ovat antaneet Vantaan Energia Oy:n valituksen sekä aluehallintoviraston, Helsingin ympäristölautakunnan ja Vantaan ympäristölautakunnan lausuntojen johdosta selityksen. He ovat vaatineet Vantaan Energia Oy:n valituksen hylkäämistä ja hallinto-oikeuden päätöksen pysyttämistä voimassa.

Oy Karl Fazer Ab on antanut Vantaan Energia Oy:n valituksen sekä aluehallintoviraston, Helsingin ympäristölautakunnan ja Vantaan ympäristölautakunnan lausuntojen johdosta selityksen. Yhtiö on vaatinut Vantaan Energia Oy:n valituksen hylkäämistä ja hallinto-oikeuden päätöksen pysyttämistä voimassa tai toissijaisesti asian palauttamista lupamääräystä 1 koskevalta osalta aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi. Vantaan Energia Oy on velvoitettava korvaamaan yhtiölle selityksen antamisesta aiheutuneet oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Vantaan Energia Oy on antanut aluehallintoviraston, Helsingin ympäristölautakunnan ja Vantaan ympäristölautakunnan lausuntojen sekä annettujen selitysten johdosta vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

1. Vaasan hallinto-oikeuden päätös kumotaan hallinto-oikeuden lupamääräyksen 1 ensimmäiseen ja toiseen kappaleeseen tekemien muutosten osalta ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen lupamääräys 1 saatetaan näiltä osin voimaan.

2. A:n kuolinpesän osakkaiden valitus hallinto-oikeuden päätöksen oikeudenkäyntikuluja koskevasta ratkaisusta hylätään.

3. A:n kuolinpesän osakkaiden ja Oy Karl Fazer Ab:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista korkeimmassa hallinto-oikeudessa koskevat vaatimukset hylätään.

Perustelut

1. Yhtiön valitus

Saatu selvitys

Yhtiö on valituksessaan korkeimmalle hallinto-oikeudelle esittänyt muun ohella selvitystä, joka koskee savukaasulauhteen talteenottoa talousvettä korvaavaksi raakavedeksi. Yhtiö on esittämäänsä prosessikaavioon viitaten esittänyt, että ensimmäisessä vaiheessa savukaasulauhde johdetaan saostukseen ja suodatukseen. Puhdistettu savukaasulauhde kerätään puhtaan lauhteen säiliöön. Puhtaan lauhteen säiliössä toteutetaan jatkuvatoimiset sameus- (kiintoaine), pH-, virtaus-, johtokyky- sekä lämpötilamittaukset. Lauhteen laatua valvotaan ympäristöluvan ja tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Puhdistettu lauhde voidaan vaihtoehtoisesti viemäröidä. Jätevoimalalla lauhde ohjataan lisäpuhdistukseen ja korvaamaan talousvettä raakavetenä. Erikseen käsiteltäväksi toimitettavaan lietteeseen erottuu 80–90 % lauhteen raskasmetalleista.

Puhdistetun lauhteen jatkopuhdistusprosessi alkaa ioninvaihtoon perustuvalla pehmennysprosessilla. Prosessissa syntyvät jätevedet viemäröidään. Sen jälkeen käänteisosmoosista (RO) lauhde ajetaan puoliläpäisevän kalvon läpi, jolloin noin 90–95 % kaikesta veden sisältämästä aineesta konsentroituu rejektinä jätevesivirtaan. Tuloksena liuenneiden aiheiden kokonaispitoisuutta kuvaava veden sähkönjohtokyky laskee tasolle < 50 μS/cm. Osa raakavesisäiliön vedestä käytetään lisävesiprosessiin, jossa raakavettä puhdistetaan edelleen kattilaprosessiin sopivaksi. Tältä osin prosessi koostuu esitetyn selvityksen mukaan ioninvaihtopehmennyksestä (IX), käänteisosmoosista (RO), sähköisestä ioninvaihdosta ja laadun varmistavasta ioninvaihdosta (MB). Syntyvä lisävesi on suolatonta ja sen sähkönjohtokyky on < 0,1 μS/cm.

Jätevesi- eli rejektivirtaus on noin 30 % puhdistukseen tulevasta lauhdevirtauksesta. Lauhteen ensimmäisen vaiheen suodatuksesta läpi tulleet raskasmetallit kertyvät rejektiin, joka ajetaan raskasmetallit poistavan ioninvaihtohartsin läpi ennen viemäröintiä. Hartsit toimitetaan asianmukaiseen loppukäsittelyyn. Niiden käytöstä ei synny jätevettä.

Raakavesisäiliöön laitos ottaa veden, jota se tarvitsee jäähdytys-, savukaasunpuhdistus- ja muissa prosesseissa. Osa vedestä käytetään lisävesiprosessiin. Talousveden sähkönjohtokyky on noin 150–180 μS/cm. Puhdistetun savukaasulauhteen liuenneiden aineiden kokonaispitoisuus on noin 67 % talousvettä alhaisempi. Mahdollinen ylivuoto ohjataan puhtaisiin hulevesiin. Puhtaita hulevesiä valvotaan ympäristöluvan mukaisella tarkkailusuunnitelmalla.

Lisävesiprosessissa raakavettä puhdistetaan edelleen kattilaprosessiin sopivaksi. Prosessi koostuu ioninvaihtopehmennyksestä (IX), käänteisosmoosista (RO), sähköisestä ioninvaihdosta ja laadun varmistavasta ioninvaihdosta (MB). Lisävesiprosessista syntyvät jätevedet viemäröidään. Tuotteena syntyvä lisävesi on täysin suolatonta vettä. Lisäveden laatua ohjaavat standardit ja sitä valvotaan sekä jatkuvatoimisilla että laboratoriomittauksilla. Lisäveden sähkönjohtokyky on < 0,1 μS/cm.

Lisäksi yhtiö on esittänyt selvitystä muun ohella puhdistetun savukaasulauhteen laadusta ennen raakavesisäiliötä ja lisäveden laadusta. Mainittu selvitys perustuu valituksen mukaan prosessissa 2014–2015 tehtyihin vesianalyyseihin ja laskentoihin.

Oikeudellinen arvio ja lopputulos

Sovellettavien säännösten osalta korkein hallinto-oikeus viittaa hallinto-oikeuden soveltamiin oikeusohjeisiin.

Yhtiö on valituksessaan esittänyt uutta selvitystä koskien savukaasulauhteen talteenottoa talousvettä korvaavaksi raakavedeksi sekä muun ohella puhdistetun savukaasulauhteen laadusta ennen raakavesisäiliötä ja lisäveden laadusta. Asiaan saatu selvitys tukee yhtiön hakemuksessaan esittämää arvioita, jonka mukaan raakavesisäiliön ylijuoksutusvesi ja lisävesiprosessissa syntyvä vesi vastaavat laadultaan talousvettä. Hallinto-oikeuden tekemät muutokset eivät siten ympäristönsuojelulain (86/2000) 41 §:n 1 momentti, 42 §:n 1 momentti ja 43 § sekä jätteenpolttoasetuksen (151/2013) 15 § huomioon ottaen ole olleet tarpeellisia. Tähän nähden ja kun voidaan, vastaavasti kuin lupahakemuksen osalta vakiintuneesti katsotaan, edellyttää, että toimintaa harjoitetaan yhtiön valituksessa esitetyllä tavalla, asiaa ei saadun uuden selvityksen johdosta ole myöskään tarvetta palauttaa aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi.

Näillä perusteilla ja kun otetaan huomioon korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätös on kumottava lupamääräyksen 1 ensimmäiseen ja toiseen kappaleeseen tehtyjen muutosten osalta ja aluehallintoviraston päätös saatettava näiltä osin voimaan.

2. Oikeudenkäyntikuluja hallinto-oikeudessa koskeva valitus

Kun otetaan huomioon korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen lopputulos, ei ole hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla kohtuutonta, että kuolinpesän osakkaat ovat joutuneet hallinto-oikeudessa pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hallinto-oikeuden päätöksen, jolla on hylätty heidän oikeudenkäyntikulujensa korvaamista koskeva vaatimus, lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

3. Oikeudenkäyntikuluja korkeimmassa hallinto-oikeudessa koskevat vaatimukset

Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, kuolinpesän osakkaille ja Oy Karl Fazer Ab:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Hannu Ranta, Tuomas Lehtonen, Mika Seppälä ja Kari Tornikoski sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Janne Hukkinen ja Rauno Pääkkönen. Asian esittelijä Irene Mäenpää.