Muu päätös 4887/2016

Asia Yleiskaavan hyväksymistä koskeva valitus

Valittajat A ja hänen asiakumppaninsa

Päätös, jota valitus koskee

Hämeenlinnan hallinto-oikeus 2.3.2016 nro 16/0107/2

Asian aikaisempi käsittely

Karstulan kunnanvaltuusto on 22.6.2015 tekemällään päätöksellä (§ 20) hyväksynyt Mustalamminmäen tuulivoimapuiston osayleiskaavan.

Osayleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 77 a §:ssä tarkoitettuna oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Osayleiskaavassa on määrätty, että sitä voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena tuulivoimaloiden alueilla (tv-alueilla).

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hämeenlinnan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään, siltä osin kuin nyt on kysymys, hylännyt A:n ja hänen asiakumppaniensa tekemän valituksen kunnanvaltuuston päätöksestä.

Hallinto-oikeus on perustellut valituksen hylkäämistä seuraavasti:

= = =

3. Kaavan sisällöllinen lainmukaisuus

3.1. Sovellettavat oikeusohjeet, esityöt ja viranomaisohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 §:n 1 momentin mukaan lain 9 §:ssä tarkoitettuja kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset:

1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön;

2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon;

3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin;

4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; sekä

5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön.

Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 1 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään.

Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 2 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon:

1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys;

2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö;

3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus;

4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla;

5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön;

6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset;

7) ympäristöhaittojen vähentäminen;

8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä

9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys.

Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 3 momentin mukaan edellä 2 momentissa tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Pykälän 4 momentin mukaan yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa.

Maankäyttö- ja rakennuslain 77 a §:n mukaan rakennuslupa tuulivoimalan rakentamiseen voidaan lain 137 §:n 1 momentin estämättä myöntää, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on erityisesti määrätty kaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena.

Maankäyttö- ja rakennuslain 77 b §:n mukaan laadittaessa 77 a §:ssä tarkoitettua tuulivoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa, on sen lisäksi, mitä yleiskaavasta muutoin säädetään, huolehdittava siitä, että:

1) yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kyseisellä alueella;

2) suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön;

3) tuulivoimalan tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää.

Maankäyttö- ja rakennuslain 77 b §:n yksityiskohtaisten perusteluiden (HE 141/2010 vp) mukaan edellytyksenä 77 a §:ssä tarkoitetun määräyksen sisällyttämiselle yleiskaavaan olisi, että yleiskaavan voidaan arvioida olevan riittävä suunnitteluväline ohjaamaan rakentamista alueella. Riittävyyttä arvioitaessa otettaisiin huomioon kohteena olevan alueen olosuhteet sekä suunnitellun rakentamisen määrä ja tehokkuus. Tästä seuraa, että yleiskaava tulisi ehdotetulla tavoin kyseeseen tilanteissa, joissa yleiskaava on mittakaavaltaan ja esitystavaltaan soveltuva kaavamuoto tuulivoimarakentamisen ohjaamiseen. Yleiskaava soveltuisi tuulivoimarakentamisen ohjaukseen lähinnä vesialueilla ja tietyissä tilanteissa myös maa-alueilla, jotka sijaitsevat riittävän etäällä asutuksesta ja muusta siihen rinnasteisesta tai muita erityispiirteitä omaavasta maankäytöstä. Edellytyksenä olisi myös, ettei alueella ole muuta maankäyttöä, jonka yhteensovittaminen tuulivoimarakentamisen kanssa vaatisi yksityiskohtaisempaa suunnittelua. Siten esimerkiksi taajamien läheisyydessä tai alueilla, joihin kohdistuu rakentamispaineita, ei yleiskaavan käyttäminen esityksessä tarkoitetulla tavalla tuulivoimalan rakennusluvan myöntämisperusteena olisi yleensä mahdollista. Keskeistä on myös, että tuulivoimarakentamisen vaikutukset on ylipäänsä mahdollista arvioida yleiskaavoituksen yhteydessä lain 9 §:n edellyttämällä tavalla.

Yleiskaavan ohjaavuuden riittävyydellä viitataan säännöksessä yleiskaavan sisältöön, esitystapaan ja mittakaavaan. Yleiskaavan tulisi yksilöidä riittävällä tarkkuudella voimaloiden sijainti, jotta kaavamääräys voisi ohjata suoraan rakennuslupamenettelyyn.

Lainkohdan yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan lisäksi, että yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeudenhaltijalle kohtuutonta haittaa. Kohtuuttomuuden arviointi on kokonaisharkintaa, jossa arvioinnin lähtökohtana on yleiskaavan ja kaavamääräysten kokonaisvaikutukset maanomistajan asemaan. Tällöin huomiota voidaan kiinnittää esimerkiksi muiden maanomistajien kohteluun kaavoituksessa, muiden kilpailevien maankäyttötarpeiden painavuuteen, alueen sijaintiin ja maanomistajan kaavasta mahdollisesti saamaan hyötyyn. Kohtuuttomuuden arvioinnissa on lisäksi otettava huomioon, että yleiskaavoituksessa ei ole katsottu voitavan kaavamääräyksellä rajoittaa laajalla alueella yksityisen alueen käyttöä toisen yksityisen harjoittaman, ympäristölupaa edellyttävän toiminnan turvaamiseksi. Viimeksi mainitulla seikalla on merkitystä esimerkiksi maanomistusolosuhteiltaan pirstoutuneilla alueilla, joilla rakennettavien tuulivoimaloiden ympäristövaikutukset saattavat ulottua muiden kiinteistöjen alueille.

Melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen (993/1992) 1 §:n mukaan mainittua päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päätöksen 2 §:n 1 momentin mukaan asumiseen käytettävillä alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7‒22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22‒7) 50 dB. Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 dB. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla on 2 §:n 2 momentin mukaan ohjeena, että melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 dB eikä yöohjearvoa 40 dB. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan kuitenkin soveltaa 1 momentissa mainittuja ohjearvoja. Valtioneuvoston päätös ei ole oikeudellisesti sitova.

Ympäristöministeriö on antamassaan ohjeessa 4/2012 "Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" todennut, ettei edellä mainittu valtioneuvoston melutason ohjearvoista antama päätös suoraan sovellu tuulivoimamelun häiritsevyyden arviointiin. Tuulivoimarakentamisesta saatujen kokemusten ja melun häiritsevyystutkimusten perusteella on todettu, että näiden melutason ohjearvojen käyttäminen suunnittelussa johtaa liian suureen meluhäiriöön. Tuulivoimarakentamisen meluvaikutusten minimoimiseksi on olennaista sijoittaa tuulivoimalat riittävän kauas asutuksesta ja muista meluvaikutuksille herkistä kohteista. Tuulivoimarakentamisen suunnittelussa suositellaan käytettäväksi oppaassa (4/2012) esitettäviä suunnitteluohjearvoja. Ne perustuvat pääosin muiden maiden kokemuksiin tuulivoimaloiden tuottaman äänen häiriövaikutuksista ja muissa maissa käytössä oleviin tuulivoimalamelulle annettuihin ohjearvoihin. Ohjeen mukaan tuulivoimarakentamisen suunnitteluohjearvot ovat riskienhallinnan ja suunnittelun apuväline. Niiden avulla voidaan tunnistaa tuulivoimarakentamiseen parhaiten soveltuvat alueet. Näillä suunnitteluohjearvoilla pyritään varmistamaan, ettei tuulivoimaloista aiheudu kohtuutonta häiriötä ja että esimerkiksi asuntojen sisämelutasot pysyvät asumisterveysohjeen mukaisina.

Ohjeessa 4/2012 esitettyjen suunnitteluohjearvojen mukaan asumiseen käytettävillä alueilla, loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamissa ja virkistysalueilla melutaso ei saisi ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7‒22) 45 dB eikä yöohjearvoa (klo 22‒7) 40 dB. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamien ulkopuolella, leirintäalueilla ja luonnonsuojelualueilla melutaso ei saisi ylittää päiväohjearvoa 40 dB eikä yöohjearvoa 35 dB. Mikäli tuulivoimalan ääni on laadultaan erityisen häiritsevää eli ääni on tarkastelupisteessä soivaa (tonaalista), kapeakaistaista tai impulssimaista tai se on selvästi sykkivää (amplitudimoduloitua eli äänen voimakkuus vaihtelee ajallisesti), lisätään laskenta- tai mittaustulokseen 5 dB ennen suunnitteluohjearvoon vertaamista. Ohjeen mukaan sisämelutasot voidaan arvioida ulkomelutasojen perusteella ottamalla huomioon rakennusten vaipan ääneneristävyys.

Ympäristöministeriö on ympäristönsuojelulain (86/2000) 108 §:n ja 117 §:n nojalla antanut ohjeen tuulivoimaloiden melun mallintamisesta (2/2014). Ohje on tullut voimaan 28.2.2014 ja on voimassa toistaiseksi. Ohjetta voidaan hyödyntää meluvaikutusten ja melulle altistumisen arvioinnissa ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä, yksityiskohtaisessa kaavoituksessa, rakennuslupaharkinnassa ja ympäristölupamenettelyssä.

Ohjeen 2/2014 mukaan melumallinnuksen epävarmuus sisällytetään laskennan lähtöarvoina käytettyyn tuulivoimaloiden melupäästön lukuarvoon. Ohjeen kohdassa, joka koskee melumallinnusta ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä ja yksityiskohtaisessa kaavoituksessa, todetaan, että tuulivoimalan tai tuulivoima-alueen tuulivoimaloiden melumallinnuksen lähtöarvoina käytetään ympäristöministeriön mittausohjeen mukaisesti mitattuja tai valmistajan standardin IEC TS 61400–14 mukaisesti ilmoittamia tuulivoimaloiden melupäästön (äänitehotaso) takuuarvoja. Äänen mahdollinen kapeakaistaisuus ja pienitaajuisten komponenttien osuus äänen spektrissä selvitetään. Melun impulssimaisuuden ja merkityksellisen sykinnän (amplitudimodulaatio) vaikutukset sisältyvät lähtökohtaisesti valmistajan ilmoittamiin melupäästön takuuarvoihin, eikä niiden tarkastelua tässä yhteydessä edellytetä. Sanktio voidaan huomioida laskennan lähtöarvoissa, mikäli tiedetään tuulivoimalan melupäästön sisältävän kapeakaistaisia/tonaalisia komponentteja ja voidaan arvioida näiden erityispiirteiden olevan kuulohavainnoin erotettavissa ja ohjeistuksen mukaisesti todennettavissa melulle altistuvalla alueella. Kapeakaistaisuus/tonaalisuus arvioidaan ympäristöministeriön tuulivoimaloiden melupäästön mittausohjeen mukaan. Muussa tapauksessa sanktiota ei sovelleta melun mallinnuksessa.

Sosiaali- ja terveysministeriön asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista antaman, 15.5.2015 voimaan tulleen asetuksen (545/2015) 1 §:n mukaan asetusta sovelletaan terveydensuojelulain nojalla tehtävään asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisten olosuhteiden valvontaan. Asetuksen 12 §:n 1 momentin mukaan asunnon tai muun oleskelutilan terveydellisten olosuhteiden todentamiseen sisämelun päivä- ja yöajan keskiäänitasoon sovelletaan liitteen 2 taulukon 1 toimenpiderajoja. Asetuksen 12 §:n 3 momentin mukaan yöaikainen (klo 22‒7) musiikkimelu tai muu vastaava mahdollisesti unihäiriötä aiheuttava melu, joka erottuu selvästi taustamelusta, ei saa ylittää 25 dB yhden tunnin keskiäänitasona LAeq, 1 h, (klo 22‒7) mitattuna niissä tiloissa, jotka on tarkoitettu nukkumiseen. Asetuksen 12 §:n 4 momentin mukaan teknisten laitteiden aiheuttama melu asuinhuoneissa ei saa ylittää liitteen 2 taulukoiden 1 ja 2 arvoja. Teknisten laitteiden yöaikaisen melun enimmäistaso LAFmax (klo 22‒7) ei saa ylittää 33 dB. Jos melua esiintyy yöaikaan satunnaisesti tai harvoin, arvot saavat olla tätä suurempia kuitenkin siten, että yli 45 dB tasoja ei esiinny lainkaan.

Mainitun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen liitteen 2 taulukon 1 mukaiset toimenpiderajat ovat asuinhuoneistossa (asuinhuoneet ja oleskelutilat) päiväajalla (klo 7‒22) 35 dB ja yöajalla (klo 22‒7) 30 dB.

3.2. Kaava-aluetta ja kaavaa koskevaa selvitystä

Mustalamminmäen tuulivoimapuiston osayleiskaava-alue sijaitsee noin viiden kilometrin etäisyydellä Karstulan kunnan keskustasta ja sijoittuu Saarijärventien länsipuolelle. Kaava-alueen koko on noin 760 hehtaaria. Kaavoitettava alue sijoittuu Suurisuon turvetuotantoalueen lähiympäristöön ja osin myös suoraan turvetuotannon käytössä olleille alueille. Alueen pohjoispuolella sijaitsee Syrjänmäen kyläasutusta noin kahden kilometrin etäisyydellä ja itäpuolella Kannonhaaran asutusta noin 1,5 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Etelä-lounaispuolelle sijoittuu Hakkurintien ja Palkkitien varren asutusta. Alueelle suunnitellaan enintään kahdeksan tuulivoimalaitoksen rakentamista. Voimalaitokset ovat teholtaan noin 3‒3,3 MW. Osayleiskaavan tavoitteena on toteuttaa tuulivoimapuiston rakentaminen luonnonympäristön ominaispiirteet ja ympäristövaikutukset sekä muut aluetta koskevat maankäyttötarpeet huomioon ottaen.

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on 21.11.2014 päättänyt, ettei hankkeeseen sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista arviointimenettelyä.

Keski-Suomen maakuntakaavassa 14.4.2009 suunnittelualueelle on osoitettu turvetuotantoalue (EO/tu) sekä luode-kaakkoissuunnassa kulkeva voimajohto. Alueen itäpuolelle on osoitettu maa-ainesten ottoalue sekä arvokas harjualue (ge/2). Suunnittelualueen eteläpuolelle sijoittuu muun muassa kulttuuriympäristön kehittämisen kohdealue (kuk) sekä maakunnallisesti arvokas maisema-alue (m).

Keski-Suomen maakuntakaavan 3. vaihemaakuntakaavassa suunnittelualueelle on osoitettu turvetuotantoon soveltuva alue (tu).

Valituksenalaista kaavaa varten on laadittu seuraavat selvitykset:

- Melumallinnus / FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 6.10.2014

- Matalataajuinen melu / FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 6.10.2014

- Varjostusmallinnus / FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 6.10.2014

- Näkemäanalyysi / FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 6.10.2014

- Valokuvasovitteet / FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 6.10.2014

- Mustalamminmäen tuulivoimayleiskaavan maisemaselvitys / FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 13.10.2014

- Mustalamminmäen tuulivoimapuiston luontoselvitykset / FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 9.12.2014

- Karstula Mustalamminmäki tuulivoimalapuiston arkeologinen inventointi 2014 / Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy 27.10.2014

- Koiramäen ja Mustalamminmäen tuulivoimayleiskaavojen yhteisvaikutusten maisemaselvitys / FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 24.2.2015

- Digitan tv- ja radiolähetysten selvitys / FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 26.5.2015.

Mustalamminmäen tuulivoimapuiston osayleiskaavassa on muun ohella osoitettu kahdeksan erillistä aluetta, joille on mahdollista sijoittaa tuulivoimaloita. Kaavamääräyksen mukaan tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus saa olla enintään 215 metriä. Yleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 77 a §:n tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Osayleiskaavaa voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena tuulivoimaloiden alueilla (tv-alueilla). Rakennuslupa voidaan myöntää suoraan yleiskaavan perusteella voimalatyypille, joka on kaavoitusprosessin aikana tarkastelussa ollut voimalavaihtoehto tai vaikutuksiltaan kyseistä voimalatyyppiä vastaava tai vaikutukseltaan vähäisempi sekä tuulivoimalapuistokokonaisuudelle, jonka tuulivoimaloiden yhteisvaikutukset melun ja muiden vaikutusten osalta eivät ylitä kaavaratkaisun perusteena olevien mallinnusten ja selvitysten raja-arvoja. Meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi alueen suunnittelussa, toteuttamisessa ja tuulivoimaloiden käytössä on noudatettava valtioneuvoston päätöstä melutasojen ohjearvoista, ympäristöministeriön tuulivoimarakentamista koskevia ulkomelutason suunnitteluohjearvoja sekä sosiaali- ja terveysministeriön asettamia sisämelun ohjearvoja.

Kaavassa on osoitettu myös tuulivoima-alueen sisäiset tieyhteydet, ohjeelliset maakaapeleiden sijainnit, sähköasema ja voimalinja.

Mustalamminmäen tuulivoimapuiston toiminnan melumallinnus on tehty ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014 mukaisesti. Äänenpainetasot on mallinnettu ISO 9613-2 -standardin mukaisesti. Mallinnus on tehty napakorkeudeltaan 144 metriä korkeiden voimaloiden mukaisesti käyttäen lähtötietona Nordex N131 -voimalaa. Mallinnus on tehty laatimishetkellä voimassa olleiden ohjeiden mukaisesti ja se sisältää mallinnuksen rakennuskohteittain sekä ulko- että sisämelun osalta myös matalataajuisten melutasojen osalta. Karstulan kunnanhallituksen hallinto-oikeudelle antamassa lausunnossa on todettu melun osalta, että useat eläinlajit kuulevat huomattavasti korkeampia taajuuksia kuin ihminen. Ilmakehän absorptio kasvaa voimakkaasti taajuuden kasvaessa. Tämän johdosta ultraäänet vaikenevat vielä ihmisen kuulemia korkeimpia ääniä nopeammin etäisyyden kasvaessa. Ultraäänien vaikutus rajoittuu siten hyvin pienelle alueelle voimala-alueen sisällä. Tuulivoimapuisto ei kunnanhallituksen lausunnon mukaan rajoita ravihevostoiminnan jatkumista B:n tilalla tai maatilatoiminnan jatkumista Rekolan tilalla.

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on 27.4.2015 antamassaan osayleiskaavaehdotusta koskevassa lausunnossa todennut muun ohella, että kaavan luontoselvityksiä tulee esimerkiksi linnuston osalta täydentää. Kaava-asiakirjoista ei käy selkeästi esille kaavasta mahdollisesti aiheutuvat vaikutukset alueen kautta muuttavaan kurkipopulaatioon. Kaava-asiakirjoissa on myös vanhentuneeksi katsottavaa tietoa. Myös eri hankkeiden yhteisvaikutusten arviointia tulee täydentää.

Karstulan kunnanhallitus on hallinto-oikeudelle antamassaan lausunnossa todennut, että Mustalamminmäen tuulipuiston linnustoselvityksiä käsiteltiin ehdotusvaiheen jälkeisessä viranomaisneuvottelussa Keski-Suomen ELY-keskuksessa. Linnustoselvityksen puutteet eivät koskeneet selvitysten laadintatapaa tai maastokäyntejä vaan sitä, että selvitysaineiston sisältöä olisi tullut kuvata laajemmin kaavaselostuksessa ja raportissa. Alue on tehokkaasti käsiteltyä metsätalousmaata ja turvetuotantoaluetta eikä sisällä metsäkuvioita, joissa herkkää lajistoa voisi esiintyä. Lisäksi tehtiin muutonseurantaa, joka ajoittui samanaikaisesti monille alueille pohjoisessa Keski-Suomessa. Selvitys on tehty kokonaisvaltaisesti, eikä lisätyön katsota tuovan lisäarvoa tehtyihin selvityksiin. Kaavaselostuksen vaikutusten arviointia täydennettiin viranomaisneuvottelun perusteella.

Luontoselvityksen 9.12.2014 mukaan hanke ei muutonseurannan perusteella näytä aiheuttavan erityistä vaaraa muuttolinnuille, vaikka arktinen hanhimuutto voi ajoittain osua myös hankealueen seudulle ja kurkimuuttoa osuu usein alueelle. Seuranta osui erityisen hyvän hanhimuuton vuoteen. Muutto tapahtuu kuitenkin laajana rintamana eikä kanavoidu erityisesti hankealueelle. Valtaosa muuttavista linnuista kiersi hankealueen sivuitse alavampia maastonmuotoja seuraten. Tämän selvityksen tulosten perusteella arvioidaan hankkeen vaikutukset luontoon hyvin vähäisiksi ja alueen sopivan tuulivoimatuotantoon hyvin. Selvityksen mukaan lähimmät lintuvesien suojeluohjelmaan kuuluvat alueet sijaitsevat noin 6‒8 kilometrin etäisyydellä tuulivoima-alueesta. Ylinjärven SPA-alue (lintudirektiivin perusteella suojeltu alue) sijaitsee noin viiden kilometrin etäisyydellä.

Digitan tv- ja radiolähetysten selvityksen 26.5.2015 johtopäätöksenä on todettu, että tuulivoimapuistosta johtuvat häiriöt radiolähetyksille ovat oletettavasti pieniä ja että televisiolähetyksille häiriöitä voi esiintyä, mutta niiden korjaustoimenpiteet ovat melko yksinkertaisia ja kustannusluokka satoja euroja per häiriintynyt kiinteistö. Kaavaselostuksessa on todettu, että digitaalisessa tiedonsiirrossa häiriöiden esiintyminen on yleisesti ottaen vähäisempää kuin analogisessa. Karstulan kunta on antamassaan lausunnossa ilmoittanut, että tarkempia selvityksiä laaditaan, jos voimalat aiheuttavat aikanaan häiriötä tietoliikenneyhteyksille. Kaavaselostuksessa on vielä todettu, että mahdollisia häiriöitä voidaan torjua muun muassa muuttamalla antennien suuntaamista.

Välkkeelle eli vilkkuvalle varjostukselle ei ole Suomessa määritelty raja-arvoja tai suosituksia. Ympäristöministeriön ohjeen 4/2012 mukaan välkevaikutusten arvioinnissa on suositeltavaa käyttää apuna muiden maiden suosituksia välkkeen rajoittamisesta. Tällä perusteella välkevaikutuksen rajana käytetään yleisesti vuositasolla 8‒10 tuntia. Varjostusmallinnuksen 6.10.2014 mukaan tuulivoimaloiden itäpuolella sijaitsevan asuinrakennuksen A (Hakkurintie 165) varjostustunnit ovat "real case, no forest" -laskentatulosten perusteella yli kahdeksan tuntia vuodessa. Varjostusvaikutukset ovat vähäisemmät, kun alueella kasvava puusto huomioidaan ja jää tällöin alle 8 tuntiin vuodessa. Muilla kiinteistöillä varjostustuntien määrä jää myös ilman puuston suojaavan vaikutuksen huomioimista alle kahdeksaan tuntiin vuodessa. Karstulan kunnanhallituksen hallinto-oikeudelle antamassa lausunnossa on todettu, että varjostusvaikutuksia voidaan tarvittaessa lieventää esimerkiksi ohjelmoimalla varjoa aiheuttavan voimalan roottori pysähtymään tiettyinä eniten varjostushaittaa aiheuttavina ajankohtina.

Mustalamminmäen tuulivoimayleiskaavan maisemaselvityksen mukaan lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue sijoittuu vajaan 10 kilometrin päähän hankealueesta. Hankealueelle eikä alle viiden kilometrin säteelle siitä sijoitu maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. 5‒12 kilometrin etäisyydelle sijoittuu viisi kohdetta. Aho-Vastingin alue sijoittuu lähimmillään noin seitsemän kilometrin etäisyydelle. Inventoinnin mukaan "Maisemakuvaa hallitsee loivasti kumpuileva viljelymaisema ja tasapainoinen rakennuskanta. Teiden varsilla ja peltosaarekkeilla kasvaa monilajista rehevää puustoa, joka elävöittää maisemaa. Aho-Vastingin kyläympäristö on elävää ja kauniisti hoidettua maaseutumaisemaa. Maatalouden jatkuminen on pitänyt vanhan kulttuurimaiseman tuntua hienosti yllä." Kohde on myös valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Kaavan maisemaselvityksessä on todettu, että eniten maisemavaikutuksia aiheutuu 0‒5 kilometrin säteellä tuulivoimaloista. Alle 1,5 kilometrin etäisyydellä sijaitsevalla Karametsän Latvapurontiellä osa voimaloista näkyy lähes koko pituudessaan. Alue on melko syrjäinen, mutta siellä on kuitenkin kaikkiaan neljä asuinrakennusta.

3.3. Hallinto-oikeuden johtopäätökset

3.3.1. Selvitysten riittävyys

Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää, että kaavan vaikutukset on riittävästi selvitetty muun muassa alueelle osoitettujen ja ympäristössä jo olevien maankäyttötarpeiden yhteen sovittamisen arvioimiseksi. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Kun kyseessä on maankäyttö- ja rakennuslain 77 a §:ssä tarkoitettu tuulivoimarakentamista ohjaava yleiskaava, on selvitysten riittävyyden arvioinnissa otettava huomioon myös maankäyttö- ja rakennuslain 77 b §:n mukaiset tuulivoimakaavan sisältövaatimukset.

Melun vaikutusarviointi on Mustalamminmäen tuulivoima-alueella suoritettu yleisesti sovellettavan melun mallintamista koskevan menetelmän ISO 9613-2 avulla. Menetelmä on ympäristöministeriön ohjeen 2/2014 mukainen keino arvioida voimaloiden melupäästöjä. Melutason lähtöarvoina FCG Oy:n suorittamassa mallinnuksessa 6.10.2014 on käytetty napakorkeudeltaan 144 metrin korkuista nimellisteholtaan 3,0 MW:n tuulivoimalaa. Kaavamääräyksen mukaan rakennuslupa voidaan myöntää suoraan kaavan perusteella vain voimalatyypille, joka vastaa tarkasteltua vaihtoehtoa tai on vaikutuksiltaan enintään yhtä suuri kuin se. Saatuja tuloksia on verrattu ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen suunnittelua koskevassa ohjeessa 4/2012 esitettyihin melun suunnitteluohjearvoihin. Ohjeen 4/2012 mukaan mikäli tuulivoimalan ääni on laadultaan erityisen häiritsevää eli tonaalista, kapeakaistaista, impulssimaista tai amplitudimoduloitunutta, lisätään laskenta- tai mittaustulokseen 5 dB ennen suunnitteluohjearvoon vertaamista. Valituksenalaisen kaavan selvityksissä ei ole esitetty erillisenä tarkasteluna, mitä 5 dB:n lisäys vaikuttaisi tuulivoimalasta aiheutuviin haittoihin.

Amplitudimodulaatio on keskeinen tuulivoimamelun häiritsevyyttä lisäävä tekijä. Se liittyy erityisesti suurten voimaloiden ominaisuuksiin. Voimakkaan amplitudimodulaation esiintyvyyttä ei nykytietämyksellä pystytä luotettavasti ennustamaan, vaan amplitudimodulaation esiintyminen voidaan todeta luotettavasti vain mittauksin. Kaavaratkaisun mahdollistamien tuulivoimaloiden koko ja asutuksen läheisyys tukevat vaatimusta häiritsevyyskorjauksen edellyttämisestä. Ympäristöministeriön ohjeen 2/2014 mukaan melun impulssimaisuuden ja amplitudimodulaation vaikutukset sisältyvät kuitenkin lähtökohtaisesti valmistajan ilmoittamiin melupäästön takuuarvoihin. Nyt käsiteltävän kaavan selvityksessä on käytetty lähtötietoina tuulivoimalaitosvalmistaja Nordexin N131 -voimalaa. Ympäristöministeriön ohjeen mukaan häiritsevyyskorjaus voidaan huomioida laskennan lähtöarvoissa, mikäli tiedetään tuulivoimalan melupäästön sisältävän kapeakaistaisia/tonaalisia komponentteja ja voidaan arvioida näiden erityispiirteiden olevan kuulohavainnoin erotettavissa ja ohjeistuksen mukaisesti todennettavissa melulle altistuvalla alueella. Melumallinnuksen mukaan lähtötietona ei ole todettavissa melun kapeakaistaisuutta, impulssimaisuutta tai merkityksellistä sykintää (amplitudimodulaatio). Valituksenalaisen asian osalta on lisäksi todettava, että ympäristöministeriön ohjeen 4/2012 mukainen vakituisen asumisen suunnitteluohjearvo 40 dB ei ylity, vaikka mallinnuksen arvoihin lisättäisiin vielä 5 dB. Edellä mainituilla perusteilla selvityksiä ei voida pitää maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamalla tavalla riittämättöminä siksi, ettei 5 dB:n häiritsevyyskorjausta ole tehty.

Tuulivoimaloiden aiheuttama sisämelu on selvitetty ympäristöministeriön ohjeen 4/2012 mukaisesti arvioimalla sisämelutasot ulkomelutasojen perusteella ottamalla huomioon rakennusten vaipan ääneneristävyys.

Karstulan kunnanhallituksen hallinto-oikeudelle antamassa lausunnossa on todettu, että Mustalamminmäen tuulivoimayleiskaavan melualueilla ei ole kotieläintuotannon yksiköitä.

Koiramäen ja Mustalamminmäen tuulivoima-alueiden yhteisistä maisemavaikutuksista on tehty selvitys. Koiramäen ja Mustalamminmäen tuulivoima-alueiden välinen etäisyys on noin 5‒6 kilometriä. Tämä ja melumallinnuksen mukainen melualueen laajuus huomioon ottaen hankkeiden melun yhteisvaikutuksia ei ole ollut tarpeen selvittää.

Edellä ja jäljempänä tässä päätöksessä mainituilla perusteilla hallinto-oikeus katsoo, että tehtyjen selvitysten perusteella saadaan riittävän luotettavaa tietoa suunniteltujen tuulivoimaloiden käytönaikaisista asuinalueilla vallitsevista melutasoista ja voimaloiden vaikutuksista maisemaan.

A:n ym. valituksen liitteenä on useita tuulivoimaloiden melu- ym. vaikutuksia käsitteleviä artikkeleita. Asiaa ei ole syytä arvioida toisin valittajan esittämän selvityksen vuoksi.

Kaava-alueelta on tehty luontoselvitys, jonka yhteydessä on tarkasteltu vaikutuksia muun muassa linnustoon. Kaavaselostuksessa on arvioitu hankkeen vaikutuksia linnustoon sekä rakentamisaikaisten että toiminnanaikaisten vaikutusten osalta erikseen.

Vaikutuksia tietoliikenteeseen on selvitetty ja arvioitu.

Hallinto-oikeuden käsityksen mukaan tehtyjen selvitysten perusteella on arvioitavissa, täyttääkö hyväksytty osayleiskaava maankäyttö- ja rakennuslain yleiskaavalle ja tuulivoimayleiskaavalle asettamat vaatimukset. Kaava perustuu siten riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin.

3.3.2. Melu

Tämän asian käsittelyssä sovelletaan päätöksentekohetkellä eli 22.6.2015 voimassa olleita säännöksiä. Tuulivoimaloiden sijoittamista koskevissa säännöksissä tai viranomaisten antamissa ohjeissa ja määräyksissä ei ole todettu, että tuulivoimalat tulisi sijoittaa vähintään kahden kilometrin etäisyydelle asutuksesta.

Melumallinnuksen 6.10.2014 tulosten perusteella tuulivoima-aluetta lähinnä olevienkin asuin- ja lomarakennusten kohdalla laskennallinen ulkomelutaso jää alle 35 dB(A). Hallinto-oikeus toteaa, että sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella 545/2015 ei ole muutettu muun muassa tuulivoimarakentamisesta annettuja ulkomelun ohjearvoja. Kun otetaan huomioon rakennuksen eristävyys, mallinnuksen mukaiset sisämelutasot eivät kuitenkaan ylitä myöskään valvonta-asetuksen (545/2015) liitteen mukaisia melun ohjearvoja.

3.3.3. Välke ja valot

Tuulivoimaloiden lentoestevalot voivat näkyä joihinkin asuinrakennuksiin. Niiden vaikutusta viihtyisyyteen ei voida kuitenkaan pitää merkittävänä.

Välkevaikutus valittajien kiinteistöillä jää alle kahdeksaan tuntiin vuodessa. Kun otetaan huomioon, että välke aiheuttaa haittaa vain aurinkoisina päivinä ja vain tiettyinä aikoina vuorokaudesta, hanke ei ole lainvastainen sen vuoksi, että jollakin muulla kuin valittajien kiinteistöllä ohjeiden mukaiset raja-arvot saattavat joissakin olosuhteissa ylittyä. Kaavasta ei aiheudu välkkeen vuoksi kohtuutonta haittaa.

3.3.4. Maisema

Kaavaselostuksen mukaan Koiramäen ja Mustalamminmäen hankealueiden etäisyys toisistaan on noin kuusi kilometriä. Hankealueiden lähiseudun maaston muodot ja peitteisyys aiheuttavat katvevaikutusten johdosta näköesteitä, jolloin voimalat eivät näy kyseisellä etäisyysvyöhykkeellä kaikkialle. Selkeät maisemalliset yhteisvaikutukset ovat hyvin epätodennäköisiä.

Kun otetaan huomioon tuulivoimaloiden sijainti ja koko, hanketta ei ole mahdollista toteuttaa aiheuttamatta muutoksia maisemassa. Tuulivoimalat sijoittuvat tavanomaiselle talousmetsäalueelle. Kaavassa on hallinto-oikeuden käsityksen mukaan otettu riittävällä tavalla huomioon maiseman arvojen vaaliminen. Asiaa ei ole syytä arvioida toisin sillä perusteella, että tuulivoimalat näkyvät kaukomaisemassa useamman kilometrin etäisyydelle, myös perinteiseen kylämaisemaan. Suunniteltu maankäyttö sopeutuu maisemaan lain vähimmäisvaatimusten edellyttämällä tavalla.

3.3.5. Linnusto

Tuulivoima-alue on jo ennestään voimakkaasti muokattua turvetuotanto- ja metsätalousaluetta. Alueen lintulajisto on tavanomaista. Luontoselvityksen perusteella hankealue ei sijaitse sellaisella lintujen muuttoreittien kannalta keskeisellä alueella, jota linnut pääsääntöisesti aina käyttäisivät ja jolla esiintyisi laajoja ja yhtäaikaisia lintujen massamuuttoja. Lisäksi tulee ottaa huomioon, että lähimmätkin laajemmat lintujen pesimäalueet sijoittuvat useiden kilometrien etäisyydelle hankealueesta. Tuulivoimaloilla ei voida arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia alueen linnustoon.

3.3.6. Tuotantoeläimet

B:n hevostila sijaitsee noin yhden kilometrin etäisyydellä lähimmästä tuulivoimalasta (nro 7). Tilalla ei kuitenkaan ylity 35 dB:n meluraja. Kun otetaan huomioon ultraäänien vaimeneminen melko nopeasti etäisyyden kasvaessa, tuulivoimaloista ei ennalta arvioiden aiheudu erityistä haittaa hevosten kasvatukselle. Asiaa ei ole syytä arvioida toisin sen vuoksi, että valittajan selvityksen mukaan hevoset ovat voineet reagoida selvästi alle kilometrin etäisyydellä sijaitsevan tuulivoimalan toimintaan.

Kun A:n tila sijaitsee noin kahden kilometrin etäisyydellä lähimmästä tuulivoimalasta, tuulivoima-alueella ei ennalta arvioiden ole olennaisia vaikutuksia sikataloudelle.

= = =

3.3.8. Hallinto-oikeuden loppujohtopäätökset

Hallinto-oikeus ei voi kumota valtuuston hyväksymää lainmukaista kaavaa sillä perusteella, että toisenlainen kaavaratkaisu olisi valittajien käsityksen mukaan tarkoituksenmukaisempi.

Edellä mainituilla perusteilla ja kun otetaan huomioon meluhaittojen ehkäisemiseksi annetut kaavamääräykset, hallinto-oikeus katsoo, että kaava on toteutettavissa siten, että se valituksenalaisilta osin täyttää terveellistä, turvallista ja viihtyisää elinympäristöä, maiseman ja luonnonarvojen vaalimista sek³ä ympäristöhaittojen vähentämistä koskevat sisältövaatimukset.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut

Kuntalaki 90 § (1375/2007)

Kuntalaki 147 § (410/2015)

Suomen perustuslaki 6 §

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Ulla-Maarit Heljasvuo, Elina Tanskanen, joka on myös esitellyt asian, ja Tiina Hyvärinen.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A ja hänen asiakumppaninsa ovat valituksessaan vaatineet hallinto-oikeuden ja kunnanvaltuuston päätösten kumoamista. Vaatimustensa tueksi muutoksenhakijat ovat lausuneet muun ohella seuraavaa:

Meluhaitat kaava-alueen ympäristössä ovat erittäin merkittävät. Kaava ei ole toteutettavissa siten, että se täyttäisi terveellisen, turvallisen ja viihtyisän elinympäristön vaatimukset. Hanke turmelee laajalla alueella paikallista maisemaa ja luonnonarvoja sekä aiheuttaa huomattavaa ympäristöhaittojen lisääntymistä.

Hankkeessa ei ole selvitetty ja otettu huomioon kaikkia asumiseen ja terveelliseen elinympäristöön liittyviä vaikutuksia. Kaava aiheuttaa kohtuutonta haittaa. Suunniteltu tuulivoimalarakentaminen ei sopeudu maisemaan ja ympäristöön, koska se ei sijaitse riittävän etäällä asutuksesta ja muusta siihen rinnastettavasta maankäytöstä, kuten kotieläintaloudesta ja maanviljelyksestä. Tuulivoimala-alueella muu maankäyttö ei tule kohtuullisella tavalla onnistumaan.

Hallinto-oikeus ei ole ymmärtänyt äänen taajuuskorkeuden todellista vaikutusta ihmisiin ja eläimiin. Tuulivoimalat tuottavat ihmisten ja eläinten terveydelle vaarallisia matalia infraäänitaajuuksia, joita ihminen ei havaitse mutta eläimet kuulevat. Kunnanhallitus sotkee ultraäänen ja infraäänen käsitteet. Infraäänellä on tuhoisia vaikutuksia sekä ihmisten että eläinten elimistöön aiheuttamalla muun muassa sikiövaurioita ihmisille ja eläimille sekä tiinehtymisongelmia eläimille. Tuulivoimalat rajoittavat ravihevostoimintaa ja muuta lähiympäristön maatilojen kotieläintoimintaa. Lähistöllä sijaitsee ainakin kolme hevostallia, suuri lypsykarja- ja emolehmätila ja sikatila.

Infraäänen kantavuus on erittäin voimakas ja se kulkeutuu myös maa³perää pitkin. Ilma vaimentaa infraääntä vain 3‒6 dB/km. Infraääni kantautuu jopa 80 kilometrin päähän tuulivoimaloista. Tämä on aiheuttanut muun muassa vaikeita ja palautumattomia kaviovaurioita kasvaville varsoille. Infraääni käyttäytyy rakenteissa (asunnot ja eläinsuojat) siten, että sen meluhaitta voimistuu sisätiloissa resonanssin ja kaikumisen vuoksi. Kaavan melumallinnuspiirrokset perustuvat tekijäyhtiön teoreettiseen etukäteisarvioon asiasta. Käsittelyssä pitäisi ottaa huomioon asiasta tehdyt puolueettomat tutkimustulokset ja tiedot todellisista vastaavanlaisista tapauksista.

Lentoestevalot aiheuttavat tietyissä tuuli- ja kosteusolosuhteissa merkittävää vaikutusta viihtyvyyteen.

Merkittävää ja usein toistuvaa haittaa aiheuttavat voimalan yli 200 metrin korkeudessa liikkuvat siivet aurinkoisella säällä. Aurinkoisen päivän ja kesäillan viettäminen ei onnistu jatkuvassa välkkeessä. Välkevalo laukaisee muun muassa epilepsiapotilaille kohtauksia. Välkevaikutus kiinteistöillä ei jää alle kahdeksaan tuntiin vuodessa, koska tuulivoimala-alue jää auringon ja asuinrakennusten väliin iltaisin.

Hankealueiden lähiseudun maastot ovat muodoltaan sangen alavia, eivätkä voi muodostaa väitettyjä näköesteitä. Maisemalliset haittavaikutukset ovat erittäin todennäköisiä. Tavanomaiset talousmetsäalueet eivät riitä peittämään tuulivoimaloiden häiritsevyyttä maisemassa laajallakaan alueella.

Tuotantoalue on perustettu suursuolle, joka on vuosisatoja ollut muuttolintujen, kuten laulujoutsenten ja kurkien, levähdys- ja pysähdyspaikka. Tuulivoimaloilla on merkittäviä vaikutuksia näihin lintukantoihin. Karstulassa asuu myös erittäin harvinainen maakotka. Pesä on ollut asuttu ilmeisesti vuosisadan ajan.

Karstulan kunnanhallitus on antanut selityksen, jossa se on esittänyt, että valitus hylätään. Kunnanhallitus on selityksessään lisäksi muun ohella todennut seuraavaa:

Tuulivoimayleiskaavan laatimisen yhteydessä on tutkittu hankkeen vaikutuksia lähiympäristöön eikä vaikutusarvioinnissa ole tullut esille seikkoja, joiden mukaan tuulivoimapuiston toteuttaminen kaavan mukaisesti aiheuttaisi kohtuutonta haittaa lähiympäristöön tai olisi voimassa olevien säädösten vastaista meluvaikutusten tai muiden vaikutusten osalta.

Tuulivoimapuiston toiminnan aikainen melu on mallinnettu Ympäristöministeriön ohjeen 2/2014 mukaisesti. Lentoestevalaistuksesta määrätään yksityiskohtaisesti lentoesteluvassa, joka haetaan Liikenteen turvallisuusvirasto Trafilta. Varjostus- ja välkemallinnuksen mukaan osayleiskaava ei aiheuta merkittäviä varjostusvaikutuksia lähialueen vakituiselle asutukselle tai loma-asutukselle. Suomessa ei ole määritelty välkevaikutuksille sitovia raja-arvoja tai suosituksia, minkä vuoksi arvioinnissa voidaan turvautua tapauskohtaiseen harkintaan, jossa arvioitavaksi tulee todellinen aiheutuva haitta. Vaikutusarvioinnin ja laaditun linnustoselvityksen johtopäätösten mukaisesti tuulivoimapuisto ei aiheuta merkittävää haittaa muuttolinnulle tai maakotkalle. Laadittujen selvitysten perusteella kaavoitettavalle alueelle tai sen ympäristöön ei sijoitu maakotkan reviiriä. Tuulivoimayleiskaava ei aiheuta maanomistajille tai muille oikeuden haltijoille kohtuutonta haittaa ja se kohtelee maanomistajia yhdenvertaisesti. Etäisyys lähimpään asutukseen on kaikilta osin riittävä, kun otetaan huomioon erityisesti melu- ja välkemallinnusten tulokset, eivätkä tuulivoimalat rajoita merkittävästi alueella liikkumista tai heikennä alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Alueilla nykyisin harjoitettava maankäyttö voi jatkua ennallaan.

A ja hänen asiakumppaninsa ovat antaneet vastaselityksen, jota he ovat vielä täydentäneet.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Perustelut

Valituksessa on vaadittu hallinto-oikeuden ja kunnanvaltuuston yleiskaavan hyväksymistä koskevien päätösten kumoamista muun muassa sillä perusteella, että tuulivoimaloiden aiheuttaman melun vaikutuksia sekä erityisesti infraäänten ihmisten ja eläinten terveydelle aiheuttamia vaikutuksia ei ole riittävästi selvitetty ja otettu päätöksenteossa huomioon.

Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n 1 momentin mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 2 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon mahdollisuudet muun muassa turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön. Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 3 momentin mukaan edellä 2 momentissa tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Pykälän 4 momentin mukaan yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on vuosina 2015–2016 tehdyssä kyselytutkimuksessa selvittänyt yhdeksän toiminnassa olevan tuulivoima-alueen asukkaiden kokemia tuulivoimaloiden aiheuttaman melun tuottamia haittoja. Tähän mennessä tehdyissä tutkimuksissa ei ole havaittu yhteyttä tuulivoimaloiden ja tuulivoimala-alueiden asukkaiden kokemien infraäänten eli matalataajuuksisen, ihmiskorvin kuulemattomien äänten aiheuttamiksi epäiltyjen oireiden välillä. Ympäristöministeriön ohjeen 4/2012 mukaisesti tehtyjä meluselvityksiä voidaan siten pitää riittävinä.

Ratkaistavana olevassa asiassa on kysymys rakennuslupamenettelyä suoraan ohjaavasta yleiskaavasta. Kaavan hyväksyminen edellyttää aina, että maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyt, esimerkiksi elinympäristön terveellisyyttä koskevat, sisältövaatimukset täyttyvät, eikä kaavan sisältövaatimusten täyttyminen voi jäädä rakennuslupamenettelyn varaan. Jos tuulivoimalan toiminnasta saattaa ympäristössä meluhaitan johdosta aiheutua eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, hankkeen toteuttaminen edellyttää kuitenkin rakennusluvan lisäksi ympäristölupaa. Ympäristölupamenettelyn tarkoituksena on viime kädessä varmistaa, ettei kaavan toteuttamisesta aiheudu asutukselle kohtuutonta meluhaittaa.

Kun muuten otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Tuomas Lehtonen ja Elina Lampi-Fagerholm. Asian esittelijä Marko Nurmikolu.