Muu päätös 5461/2016

Asia Julkista hankintaa koskeva valitus

Valittaja Booky.fi Oy, Helsinki

Päätös, jota valitus koskee

Markkinaoikeus 23.6.2014 nro 441/14

Asian aikaisempi käsittely

Joensuun seudun hankintatoimi on ilmoittanut 7.5.2013 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta kirja-aineistoja (positio 1) sekä ääni- ja kuvatallenteita ja multimedia-aineistoja (positio 2) koskevasta hankinnasta ajalle 1.8.2013–31.7.2015 ja mahdolliselle optiokaudelle 1.8.2015–31.7.2017.

Joensuun seudun hankintatoimen hankintapäällikkö on 3.7.2013 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut kirja-aineiston (positio 1) toimittajaksi Kirjavälitys Oy:n.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on tarjouspyynnön mukaan ollut noin 4 000 000 – 4 120 000 euroa.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Markkinaoikeus, jossa Booky.fi Oy on ollut valittajana, Joensuun seudun hankintatoimi vastapuolena ja Kirjavälitys Oy kuultavana, on hylännyt Booky.fi Oy:n valituksen sekä velvoittanut Booky.fi Oy:n korvaamaan Joensuun seudun hankintatoimen oikeudenkäyntikulut 2 127,50 eurolla ja Kirjavälitys Oy:n oikeudenkäyntikulut 2 410 eurolla, molemmat määrät viivästyskorkoineen.

Markkinaoikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Perustelut

Oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 40 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 41 §:n 1 momentin 1 ja 6 kohdan mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava muun ohella hankinnan kohteen määrittely noudattaen, mitä teknisten eritelmien ja vaatimusten esittämisestä 44 ja 45 §:ssä säädetään, sekä hankinnan kohteeseen liittyvät muut laatuvaatimukset ja ehdokkaiden tai tarjoajien taloudellista ja rahoituksellista tilannetta, teknistä kelpoisuutta ja ammatillista pätevyyttä koskevat ja muut vaatimukset sekä luettelo asiakirjoista, joita ehdokkaan tai tarjoajan on tätä varten toimitettava.

Edellä mainitun momentin 7 kohdan mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava tarjouksen valintaperuste sekä käytettäessä kokonaistaloudellista edullisuutta tarjouksen vertailuperusteet ja niiden suhteellinen painotus tai kohtuullinen vaihteluväli taikka poikkeuksellisissa tapauksissa vertailuperusteiden tärkeysjärjestys.

Hankintalain 41 §:n 2 momentin mukaan tarjouspyynnössä tai hankintailmoituksessa on oltava myös muut tiedot, joilla on olennaista merkitystä hankintamenettelyssä ja tarjousten tekemisessä.

Hankintalain 44 §:n 1 momentin mukaan hankinnan sisältöä kuvaavat tekniset eritelmät on esitettävä hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Teknisten eritelmien on mahdollistettava tarjoajille yhtäläiset mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuun. Tekniset eritelmät eivät saa perusteettomasti rajoittaa kilpailua julkisissa hankinnoissa. Teknisissä eritelmissä on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon vammaisten käyttäjien tarpeet.

Hankintalain 52 §:n ensimmäisen virkkeen mukaan ehdokas tai tarjoaja on suljettava tarjouskilpailusta, ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus muuten arvioitava sekä tarjoajat valittava ennen tarjousten vertailua.

Hankintalain 56 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi esittää ehdokkaiden tai tarjoajien rahoituksellista ja taloudellista tilannetta, teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä sekä laatua koskevia vaatimuksia sekä vaatia ehdokkaita tai tarjoajia esittämään niihin liittyviä selvityksiä.

Pykälän 2 momentin mukaan vaatimusten ja niiden täyttymisen todistamiseksi pyydettävien selvitysten tulee liittyä ehdokkaan ja tarjoajan edellytyksiin toteuttaa hankinta, ja ne on suhteutettava hankinnan luonteeseen, käyttötarkoitukseen ja laajuuteen. Vaatimuksista ja selvityksistä on ilmoitettava hankintailmoituksessa. Ehdokkaat tai tarjoajat, jotka eivät täytä hankintayksikön asettamia vähimmäisvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta.

Hankintalain 62 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin hankinnan kohteeseen liittyvien vertailuperusteiden mukaan, tai se, joka on hinnaltaan halvin. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen vertailuperusteina voidaan käyttää esimerkiksi laatua, hintaa, teknisiä ansioita, esteettisiä ja toiminnallisia ominaisuuksia, ympäristöystävällisyyttä, käyttökustannuksia, kustannustehokkuutta, myynnin jälkeistä palvelua ja teknistä tukea, huoltopalveluja, toimituspäivää tai toimitus‑ tai toteutusaikaa taikka elinkaarikustannuksia.

Pykälän 3 momentin ensimmäisen virkkeen mukaan käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta vertailuperusteet ja niiden suhteellinen painotus on ilmoitettava hankintailmoituksessa tai tarjouspyyntöasiakirjoissa.

Hankintalain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen (HE 50/2006 vp, s. 105) yksityiskohtaisissa perusteluissa on 62 §:n kohdalla todettu muun ohella, että pykälässä lueteltaisiin esimerkinomaisesti sellaisia vertailuperusteita, joita käytetään tarjousten vertailussa käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta. Kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden asettaminen on hankintayksikön harkittavissa. Vertailuperusteiden on liityttävä hankinnan kohteeseen, oltava objektiivisia ja syrjimättömiä eivätkä ne saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta. Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että hankintayksikön harkintavaltaan voidaan puuttua vain silloin, jos valintaperusteen tai vertailuperusteiden asettamisessa on syyllistytty syrjintään.

Asian ratkaisun kannalta keskeiset tosiseikat

Joensuun seudun hankintatoimi, joka vastaa seudullisesti määrätyistä hankinnoista, on 3.5.2013 päivätyllä tarjouspyynnöllä pyytänyt tarjouksia muun ohella sopimusyhteisöjensä käyttöön tulevista kirja-aineistoista, joka on sisältänyt suomenkielisen kirjallisuuden, ulkomaisen painetun aineiston, oppikirjat ja äänikirjat.

Tarjouspyynnön kohdassa 4 "Hankinnan tausta" on ilmoitettu muun ohella seuraavaa:

"Joensuun seudun hankintarenkaaseen kuuluu sekä yleisiä kirjastoja että oppilaitosten kirjastoja. Yleisissä kirjastoissa on käytössä PallasPro- ja Origo-järjestelmä sekä Libra-kirjastojärjestelmä (vain Valtimon kunnankirjastossa). Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän kirjastoissa on käytössä PrettyLib ja Karelia Ammattikorkeakoulun kirjastossa käytetään Voyager-järjestelmää. Maakunnan yleiset kirjastot valmistelevat järjestelmänvaihtoa, joka tapahtuu todennäköisesti vuoden 2014 aikana ja uuden järjestelmän toimittajaa ei tiedetä vielä. Valittavan toimittajan on kyettävä sopeuttamaan järjestelmänsä mahdollisen uuden kirjastojärjestelmän kanssa."

Tarjouspyynnön kohdassa 9 "Kelpoisuus- ja vähimmäisvaatimukset" on ilmoitettu ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuutta koskevat vaatimukset, joita ovat olleet muun ohella yhteiskunnallisten velvoitteiden täyttäminen, toimitusaika, toimitusehto, sähköinen laskutus, selvitykset alihankkijoista ja kuvaus ympäristöasioiden huomioimisesta.

Tarjouspyynnön kohdassa "Laadulliset vähimmäisvaatimukset" on ilmoitettu hankinnan kohteelle asetetut vaatimukset, joita ovat olleet muun ohella, että toimittajan tilaustietueet on oltava yhdistettävissä täydellisiin FINMARC-, myöhemmin MARC21-tietueisiin, ja että toimittaja toimittaa uutuusnimikkeiden tiedot ennakkoon suoraan kirjastojen käyttämiin kirjastojärjestelmiin.

Tarjouspyynnön mukaan tarjouksen valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka vertailuperusteiksi on ilmoitettu hinta 65 prosentin painoarvolla ja arvioitavat laadulliset tekijät 35 prosentin painoarvolla.

Arvioitavat laadulliset tekijät on edelleen jaettu neljään alatekijään seuraavasti:

"Kuvaus ennakkoon tilattavien aineistojen kattavuudesta: arviointiperusteena määrä suhteessa kokonaistarjontaan, aineistolajit ja kirjastokäyttöön soveltuvuus, max. 5 p.

Toimittajan tulee tiedottaa ilmestyvästä uutuusaineistosta. Toimittajan on kyettävä esittelemään ilmestyvä uutuusaineisto sekä paperisessa että sähköisessä muodossa ja tuotteissa tulee olla aina tarjolla tuotetiedot. [– –] Lisäksi mahdolliset linkit kansikuvaan ja esittelytekstiin. Tarjoukseen on liitettävä kuvaus toimittajan uutuusaineiston tiedottamisesta, max 5 p.

Toimittajan on tarjottava tilaajalle mahdollisuus aineistotilausten ja määrärahojen reaaliaikaiseen seurantaan sekä mahdollisuus vaikuttaa tilaus- ja toimitusrytmiin. Tarjoukseen on liitettävä kuvaus toimittajan verkkopalvelusta (verkkokauppa tai vastaava), max 5 p.

Tilaukset on oltava mahdollista tehdä suoraan kirjastojärjestelmän hankintaohjelmalla toimittajan ennakkotietojen perusteella. Hankintaohjelmalla tarkoitetaan kirjastojärjestelmän ja toimittajan järjestelmän yhteistyötä, jolloin toimittajan sähköisestä järjestelmästä saatujen ennakkotietojen perusteella aineistotilaukset voidaan tehdä suoraan kirjastojärjestelmästä ja tilatut niteet tuotetietoineen ja osastotunnuksineen tallentuvat automaattisesti kirjastojärjestelmään. Hankintarenkaan Origo- ja PallasPro -kirjastojärjestelmiä käyttävät yleiset kirjastot käyttävät tällä hetkellä kirjastojärjestelmän hankintaohjelmaa ja sen avulla on kyetty tarjoamaan asiakkaille nopeasti tilatun aineiston tiedot tavalla, mikä säästää kirjaston henkilöstöresursseja.

Toimittajan hankintaohjelman asiakaskäyttö, pilotointi tai mahdollisuus ottaa käyttöön arvioidaan erikseen jokaisen Joensuun seudun hankintatoimen sopimusyhteisöillä olevien kirjastojärjestelmien kohdalla.

PallasPro-, Origo seuraavasti:

Mikäli ko. järjestelmä on toimittajalla kirjastoasiakkailla tuotantokäytössä, 8 pistettä/järjestelmä.

Mikäli ko. järjestelmä on pilotoinnissa tai mahdollisuus ottaa käyttöön, 2 pistettä/järjestelmä.

Mikäli ko. järjestelmä ei ole tuotannossa eikä ole mahdollista ottaa käyttää, 0 pistettä/järjestelmä.

Voyager ja Prettylib seuraavasti:

Mikäli ko. järjestelmä on toimittajalla kirjastoasiakkailla tuotantokäytössä, 2 pistettä/järjestelmä.

Mikäli ko. järjestelmä on pilotoinnissa tai mahdollisuus ottaa käyttöön, 1 pistettä/järjestelmä.

Mikäli ko. järjestelmä ei ole tuotannossa eikä ole mahdollista ottaa käyttää, 0 pistettä/järjestelmä.

Yhteensä max. 20 p.

Toimittajan on liitettävä tarjoukseensa kuvaus, jossa on mainittava nimeltä kirjastojärjestelmät ja kirjastot, joissa hankintaohjelma on tuotantokäytössä tai pilotoinnissa sekä nimettävä yhteyshenkilö ja annettava yhteystiedot, keneltä asia voidaan tarkastaa. [– –]"

Tarjoajilla on ollut mahdollisuus esittää hankintayksikölle kysymyksiä, joihin hankintayksikkö on vastannut 13.5.2013 antamassaan vastauskoosteessa. Hankintayksiköltä on 6.5.2013 kysytty muun ohella seuraavaa:

"K8: [– –] Tarjouspyynnön pisteytettävä osio: "Toimittajan hankintaohjelman tuotantokäytön, pilotoinnin tai mahdollisuuden ottaa käyttöön arviointi eri käytössä olevissa kirjastojärjestelmissä": Tarjouspyynnössä pisteytetään 20 kokonaispisteen enimmäismäärällä se, onko tarjoajalla tuotantokäytössä asiakaskirjastossa PallasPro-, Origo-, PrettyLib- ja Voyager -järjestelmä. Täydet pisteet voi saada ainoastaan, jos kyseinen järjestelmäintegraatio on tuotannossa jossakin sopimuskirjastossa. Merkittävästi vähemmän pisteitä annetaan tilanteessa, jossa järjestelmäintegraatio on pilotoinnissa tai mahdollista ottaa käyttöön heti mahdollisen sopimuskauden alkaessa. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tarjoajalta ei voida edellyttää, että sillä olisi jo tarjouksen tekohetkellä käytettävissään kaikki hankinnan kohteena olevan palvelun tuottamiseen tarvittavat resurssit. Edelleen tarjoajien soveltuvuuteen liittyvät seikat tulee erottaa tarjousten vertailuun käytettävistä ominaisuuksista. Tarjouspyyntö on laadittu siten, että valituksi voi tulla ainoastaan tarjoaja, joka pystyy osoittamaan, että sillä on referenssiasiakkuus kirjastossa, jossa arvioinnin kohteena oleva järjestelmäintegraatio on toteutettu. Pisteitä ei voi saada, vaikka tarjoajalla olisi kaikki järjestelmäintegraatiot valmiina ja käyttöön otettavissa. Hankintayksikkö näin toimiessaan sekoittaa tarjoajien referenssit ja kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailun. Näkemyksemme mukaan pisteytystapa syrjii tarjoajia ja on tarkoitushakuisesti laadittu siten, että uusien alalle pyrkivien tarjoajien valituksi tuleminen keinotekoisesti estetään. [– –] Hankintayksikkö on tarjouspyynnön laadullisissa vähimmäisvaatimuksissa jo vaatinut, että järjestelmäintegraatio on oltava olemassa mainittuihin kirjastojärjestelmiin edellyttäessään, että toimittaja toimittaa uutuusnimikkeiden tiedot ennakkoon suoraan kirjastojen käyttämiin järjestelmiin, sekä edellyttäessään, että toimittajan tilaustietueet on oltava yhdistettävissä täydellisiin FINMARC-, myöhemmin MARC21-tietueisiin. Tämäkin huomioiden tarjouspyynnön pisteytys liittyy ainoastaan olemassa olevien referenssiasiakkaiden määriin. K9: Millä tavalla hankintayksikkö perustelee sitä, että se on pisteyttänyt referenssiasiakkaiden olemassaolon/määrän?

K10: Millä tavalla hankintayksikkö perustelee sitä, ettei järjestelmäintegraatiokokemukseksi hyväksytä mitään muita järjestelmäintegraatioita kuin tarjouspyynnössä nimetyt?

K11: Millä tavalla hankintayksikkö perustelee sitä, ettei pisteitä anneta, vaikka tarjoaja voisi osoittaa integraatioiden toimivan sopimuskauden alusta lähtien?

K12: Tarjouspyynnön kohdan "Laadulliset vähimmäisvaatimukset" mukaan toimittajan tilaustietueet on oltava yhdistettävissä täydellisiin FINMARC-, myöhemmin MARC21-tietueisiin. Mitä tässä yhteydessä tarkoitetaan toimittajan tilaustietueilla?"

Hankintayksikkö on vastannut seuraavasti:

"V8: Pisteet jakautuvat seuraavasti: aineistotilausten reaaliaikainen seuranta 2p, reaaliaikainen määrärahaseuranta 1 p, mahdollisuus vaikuttaa tilausrytmiin 1p, mahdollisuus vaikuttaa toimitusrytmiin 1p.

V9: Tarjouspyynnössä mukana olevilla tahoilla on käytössä PallasPro-, Origo-, Libra-, PrettyLib- sekä Voyager -kirjastojärjestelmät. Hankintarenkaan Origo- ja PallasPro -kirjastojärjestelmiä käyttävät yleiset kirjastot käyttävät tällä hetkellä kirjastojärjestelmän hankintaohjelmaa ja sen avulla on kyetty tarjoamaan asiakkaille nopeasti tilatun aineiston tiedot tavalla, mikä säästää kirjaston henkilöstöresursseja. Hankintaohjelman käyttö on tämän vuoksi koettu erittäin tärkeäksi hankinnan kannalta, joten se on otettu pisteytykseen. Mikäli hankintaohjelmaa ei olisi mahdollista lainkaan ottaa käyttöön, niin tämä lisäisi kirjastojen henkilöstökustannuksia ja mikäli tätä ei otettaisi huomioon vertailussa, mukana olevat tahot eivät saisi oikeasti kokonaistaloudellisinta lopputulosta.

Kilpailutuksessa ei ole pisteytetty referenssiasiakkaiden määrää.

[– –] Olemme laatineet tarjouspyynnön syrjimättömäksi siten, että hankintaohjelman integraatiosta voi saada lisäpisteitä, mutta integraation puuttuminen ei myöskään estä tarjoajia tarjoamasta kilpailutukseen.

V10. Tarjoajilla luonnollisesti saa olla muitakin järjestelmäintegraatioita, mutta hankintayksikkö on katsonut pisteytyksen koskevan vain kirjastojärjestelmiä, jotka ovat mukana olevilla tahoilla käytössä. Tarjoajan integraatiolla johonkin muuhun järjestelmään ei ole tarjouspyynnössä mukana oleville tahoille hyötyä, joten tästä johtuen muita integraatioita ei ole pisteytetty.

V11. Kysyjä ei ole ymmärtänyt pisteytyskohtaa oikein. Mikäli integraatio ei ole missään käytössä, mutta se on mahdollista ottaa käyttöön, niin tällöin tarjoaja saa PallasPro- ja Origo -järjestelmien osalta 2 p / järjestelmä sekä Voyager- ja PrettyLib -järjestelmän osalta 1 p / järjestelmä.

V12. Uutuusaineiston tilausvaiheessa on yleensä käytettävissä vain lyhyet nimiketiedot, jotka toimittaja lähettää asiakkaan kirjastojärjestelmään. Lyhyiden nimeketietojen lisäksi tilaustietue sisältää yleensä kuvailu- ja kansikuvalinkit. Näihin tietueisiin yhdistetään aineiston ilmestymisen jälkeen täydelliset bibliografiset luettelointitiedot ja sisällönkuvailu asiasanoineen."

Lisäksi hankintayksiköltä on 14.5.2013 kysytty seuraavaa:

"Kysymys: Pyydän tarkennusta esittämämme kysymyksen K9 vastaukseen V9 "Kilpailutuksessa ei ole pisteytetty referenssiasiakkaiden määrää".

Onko vastaus tulkittavissa siten, että (a) myös jokin muu selvitys järjestelmäintegraation toimivuudesta esimerkiksi kirjastojärjestelmätoimittajan lausunto riittää osoittamaan integraation toimivuuden sillä tavalla, että kyseisestä kohdasta voi saada täydet pisteet vai (b) täydet pisteet voi saada ainoastaan, jos tarjoajilla on osoittaa yksikin referenssiasiakas per kirjastojärjestelmä, joka käyttää mainittua integraatiota?

Mikäli vastaus on (b)-kohdan mukainen, eikö hankintayksikön mielestä kyseessä ole nimenomaan referenssiasiakkaiden lukumäärän pisteyttäminen, kun järjestelmäintegraation toimivuus voidaan osoittaa myös muulla tavalla kuin olemassa olevilla asiakkailla?"

Hankintayksikkö on 15.5.2013 vastannut seuraavasti:

"Kyseinen kohta on ilmaistu selvästi tarjouspyynnössä. Täydet pisteet saa, mikäli ko. järjestelmä on toimittajalla kirjastoasiakkailla tuotantokäytössä. [– –]"

Hankintapäätöksen liitteenä olevasta "Tarjousten vertailutaulukko" -asiakirjasta käy ilmi, että valittajan tarjous on tarjousten vertailussa sijoittunut position 1 osalta kolmanneksi. Lisäksi edellä mainitusta asiakirjasta käy ilmi, että valittajan tarjous on saanut tarjousten vertailussa "toimittajan hankintaohjelman tuotantokäytön, pilotoinnin tai mahdollisuuden ottaa käyttöön arviointi eri käytössä olevissa kirjasto-ohjelmissa" PallasPro-järjestelmän osalta kaksi pistettä, Origo-järjestelmän osalta täydet kahdeksan pistettä, PrettyLib-järjestelmästä yhden pisteen ja Voyager-järjestelmästä täydet kaksi pistettä.

Asian oikeudellinen arviointi

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on tarjouspyynnössä sekoittanut tarjoajan soveltuvuutta koskevat vaatimukset tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteisiin ja pisteyttänyt referenssiasiakkaiden määrät. Lisäksi hankintayksikkö on käyttänyt tarjouksen kokonaistaloudellisen edullisuuden arvioinnissa samoja seikkoja, joita se on vaatinut hankinnan kohteen ehdottomina vaatimuksina. Tarjouspyyntö on loukannut myös suhteellisuuden periaatetta, kun ainoastaan sellaiset tarjoajat, jotka ovat kyenneet esittämään järjestelmäintegraationsa olemassaolon ja toimivuuden olemassa olevan kirjastoalan asiakkaan avulla ovat saaneet täydet pisteet. Tarjouspyynnössä ilmoitettu pisteytystapa on ollut syrjivä ja estänyt uusien alalle pyrkivien tarjoajien valituksi tulemisen.

Hankintamenettely etenee vaiheittain siten, että hankintayksikkö arvioi ensi vaiheessa tarjoajan soveltuvuuden eli sen, onko tarjoajalla tekniset, taloudelliset tai muut edellytykset hankinnan toteuttamiseksi. Tämän jälkeen arvioidaan tarjousten tarjouspyynnön mukaisuus. Tarjoaja, joka ei täytä soveltuvuudelle asetettuja kriteereitä tai jonka tarjous ei ole tarjouspyynnön mukainen, suljetaan tarjouskilpailusta. Lopuksi tehdään tarjousten vertailu jäljelle jääneiden tarjousten kesken.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouskilpailuun osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi tarjouksen valintaan vaikuttavat seikat on kuvattava tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Hankintayksiköllä on mahdollisuus valita ne tarjouksen valintaa koskevat vertailuperusteet, joita se aikoo soveltaa ja joiden perusteella voidaan selvittää, mikä tarjouksista on kokonaistaloudellisesti edullisin. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa myös vertailuperusteiden painotuksen määrittämisessä.

Kuten hankintalain 62 §:stä käy ilmi, vertailuperusteita, joita voidaan soveltaa tarjousten vertailussa, ei kyseisessä lainkohdassa luetella tyhjentävästi. Kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteina on kuitenkin käytettävä sellaisia seikkoja, joiden perusteella voidaan selvittää, mikä tarjouksista on taloudellisesti edullisin.

Vertailuperusteiden tulee lisäksi liittyä hankinnan kohteeseen ja olla luonteeltaan syrjimättömiä. Hankintamenettelyn avoimuus edellyttää, että vertailuperusteet on ilmoitettava tarjouspyynnössä riittävän täsmällisesti ja ne on asetettava siten, etteivät ne anna hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta tarjousten vertailun toteuttamisessa. Tarjoajaan liittyviä tekijöitä ei lähtökohtaisesti tule käyttää tarjousten vertailussa, vaan tarjoajien soveltuvuuden arvioinnissa. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan yksilöimätön referenssiluetteloiden käyttö vertailuperusteena ei ole sallittua.

Valituksenalaisessa asiassa hankinnan kohteena ovat olleet muun ohella kirja-aineistot. Tarjouksen valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka vertailuperusteena hinnan lisäksi on ollut "Arvioitavat laadulliset tekijät". Hankintayksikkö on ilmoittanut tarjouspyynnössä laadullisten tekijöiden yhdeksi alatekijäksi "toimittajan hankintaohjelman tuotantokäytön, pilotoinnin tai mahdollisuuden ottaa käyttöön arviointi eri käytössä olevissa kirjastojärjestelmissä". Hankintayksikkö on edellä mainitun alatekijän osalta ilmoittanut, että tilaukset on oltava mahdollista tehdä suoraan kirjastojärjestelmän hankintaohjelmalla toimittajan ennakkotietojen perusteella. Tämän osalta markkinaoikeus toteaa, että edellä mainitun vaatimuksen voidaan katsoa viittaavan hankinnan kohteen määrittelyyn ja siten tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuuteen. Vaatimus ei ole kuitenkaan ollut edellytyksenä tarjousvertailuun pääsemiseksi. Hankintayksikkö on ilmoittamansa mukaan laatinut tarjouspyynnön siten, että nekin tarjoajat, joilla ei ole ollut tarjouspyynnössä mainittuja järjestelmäintegraatioita käytössään, ovat voineet osallistua tarjouskilpailuun.

Hankintayksikkö on myöhemmin tarjouspyynnön samassa kohdassa tuonut esiin, mitä hankintayksikkö on "toimittajan hankintaohjelman tuotantokäytön, pilotoinnin tai mahdollisuuden ottaa käyttöön arviointi eri käytössä olevissa kirjastojärjestelmissä" osalta edellyttänyt. Kyseisestä tarjouspyynnön kohdasta käy ilmi, että pisteitä on saanut integraatioista PallasPro-, Origo-, PrettyLib- ja Voyager -järjestelmiin. PallasPro- ja Origo -järjestelmäintegraatiosta on saanut kummastakin kaksi pistettä, mikäli järjestelmäintegraatio on asiakaskirjastossa pilotoinnissa tai mahdollista ottaa käyttöön ja kahdeksan pistettä, mikäli järjestelmäintegraatio on asiakaskirjastossa tuotantokäytössä. PrettyLib- ja Voyager -järjestelmien osalta vastaavat pisteet ovat pilotoinnin tai käyttöönottomahdollisuuden osalta yksi piste ja tuotantokäytön osalta kaksi pistettä. Mikäli edellä mainittuja järjestelmiä ei ole tuotannossa eikä järjestelmää ole mahdollista ottaa käyttöön tarjoaja on saanut tarjouspyynnön mukaan tarjousten vertailussa 0 pistettä kustakin järjestelmästä.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköille järjestelmäintegraatioiden käyttöönoton asteella on olennainen merkitys hankinnan toteutuksen kannalta. Järjestelmäintegraation käyttöönoton aste vaikuttaa hankintayksikön henkilöstöresursseihin ja siten hankinnan kokonaistaloudelliseen edullisuuteen. Markkinaoikeus katsoo, että laadun alatekijänä käytetty "toimittajan hankintaohjelman tuotantokäytön, pilotoinnin tai mahdollisuuden ottaa käyttöön arviointi eri käytössä olevissa kirjastojärjestelmissä" liittyy siten hankinnan kohteeseen ja osaltaan kuvaa tarjotun kirjavälityspalvelun laatua. Alatekijä on ilmoitettu tarjouspyynnössä riittävän täsmällisesti ja se on asetettu siten, ettei se ole antanut hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta tarjousten vertailun toteuttami-

sessa. Tarjoajat ovat voineet sen perusteella riittävällä tavalla ennakoida, millä seikoilla on merkitystä tarjousten vertailussa. Asiassa ei ole tullut ilmi seikkoja, joiden perusteella kyseistä laadun alatekijää olisi pidettävä hankintalaissa tarkoitetulla tavalla syrjivänä tai epätasapuolisena, tai että kilpailun syntyminen hankintamenettelyssä olisi estynyt. Järjestelmäintegraation puuttuminen ei ole estänyt tarjoajia osallistumasta tarjouskilpailuun, mutta järjestelmäintegraation käyttöönoton aste on otettu huomioon arvioitaessa kokonaistaloudellista edullisuutta.

Lisäksi hankintayksikkö on edellyttänyt tarjouspyynnössä hankinnan kohteelta, että toimittajan tilaustietueet on oltava yhdistettävissä täydellisiin FINMARC-, myöhemmin MARC21-tietueisiin ja että toimittaja toimittaa uutuusnimikkeiden tiedot ennakkoon suoraan kirjastojen käyttämiin kirjastojärjestelmiin. Tarjoajien on tarjouksissaan tullut sitoutua kyseisiin vaatimuksiin vastaamalla "Kyllä". Edellä mainituissa vaatimuksissa on ollut kyse siitä, että yhdistäminen ja ennakkotietojen toimittaminen on ollut mahdollista hankinnan toteuttamisessa. Kysymys ei siten ole ollut siitä, että hankintayksikkö olisi pisteyttänyt saman asian kaksi kertaa tai käyttänyt samaa seikkaa sekä hankinnan kohteen määrittämisessä että hankinnan kokonaistaloudellista edullisuutta arvioitaessa.

Markkinaoikeus toteaa vielä, että laadun arvioinnin alatekijänä käytetyn "toimittajan hankintaohjelman tuotantokäytön, pilotoinnin tai mahdollisuuden ottaa käyttöön arviointi eri käytössä olevissa kirjastojärjestelmissä" osalta kysymys ei ole ollut siitä, että hankintayksikkö olisi ottanut tarjoajan muille asiakkaille tarjoamien palveluiden referenssien lukumäärän huomioon tarjousten vertailussa. Tarjoajien toimittamalla selvityksellä on todennettu järjestelmäintegraatioiden käyttöönoton tilanne. Markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole tarjousten vertailussa käyttänyt luettelomaista referenssilistaa, josta ilmenee pelkästään aikaisempien asiakkaiden nimet ja näiden lukumäärä.

Kuten edeltä ilmenee, hankintayksiköllä on vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan harkintavaltaa määrittää myös vertailuperusteiden painoarvo. Tarjouspyynnössä vertailuperusteena käytetyn laadun alatekijän "toimittajan hankintaohjelman tuotantokäytön, pilotoinnin tai mahdollisuuden ottaa käyttöön arviointi eri käytössä olevissa kirjastojärjestelmissä" painoarvoksi on ilmoitettu 20 pistettä. Muiden laatua koskevien kolmen alatekijän painoarvoksi on kunkin osalta ilmoitettu viisi pistettä. Kun otetaan huomioon se, mikä on ollut järjestelmäintegraation merkitys hankinnan toteuttamisessa, markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti asettaessaan laadun alatekijöille tarjouspyynnössä ilmoitetut painoarvot.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on tarjouspyynnössä tehnyt riittävän eron tarjoajan soveltuvuuden arviointiin, tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuuteen ja tarjousten laadun vertailuun liittyvien seikkojen välillä. Hankintayksikkö on hankintasäännösten edellyttämällä tavalla ottanut huomioon myös hankintamenettelyn vaiheittaisuuden. Hankin-tayksikkö on voinut harkintavaltansa puitteissa määritellä kokonaistaloudellisen edullisuuden arvioinnissa käytettävät vertailuperusteet, eikä vertailuperusteiden painoarvoja voida pitää kohtuuttomana tai syrjivänä.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö ja kuultava joutuisivat pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön ja kuultavan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden jäsenet Pertti Virtanen, Ville Parkkari ja Riitta Hämäläinen.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Booky.fi Oy on kilpailutuksen kaikkia osa-alueita koskevassa valituksessaan vaatinut, että korkein hallinto-oikeus kumoaa markkinaoikeuden päätöksen, velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sille aiheutuneet oikeudenkäyntikulut markkinaoikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa, kieltää hankintayksikköä noudattamasta markkinaoikeuden päätöstä ja kieltää Kirjavälitys Oy:tä noudattamasta markkinaoikeuden päätöstä oikeudenkäyntikulujen osalta. Booky.fi Oy on vielä pyytänyt suullisen käsittelyn toimittamista.

Booky.fi Oy on viitannut markkinaoikeuteen toimittamassaan valituksessa esittämiinsä perusteluihin ja esittänyt lisäksi perusteluina vaatimuksilleen muun ohella seuraavaa:

Markkinaoikeuden ratkaisu on perustunut olennaisesti väärään tulkintaan.

Markkinaoikeudelle on toimitettu järjestelmäintegraation ja tilaus–toimitusprosessin kuvaus, jolla on pyritty kuvaamaan järjestelmäintegraation yksittäiset osa-alueet ja suhteuttamaan ne tarjouspyynnössä ilmoitettuihin ehdottomiin vaatimuksiin ja laadullisiin vertailuperusteisiin. Asianosaiset eivät ole riitauttaneet prosessikuvausta, jota näin ollen olisi tullut muun selvityksen puuttuessa käyttää asian selvittelyn perustana.

Hankintayksikön markkinaoikeuteen toimittamassa vastineessa esitetty kuvaus järjestelmäintegraatiosta on vastannut Booky.fi Oy:n toimittamaa prosessikuvausta. Vastineessa järjestelmäintegraatio on tiivistetty kolmeen vaiheeseen: toimittaja lähettää kirjastojärjestelmään tuotetietoja, joiden perusteella tilaaja tekee tilaukset suoraan järjestelmästä, ja tilatut niteet tuotetietoineen tallentuvat järjestelmään.

Korkeimpaan hallinto-oikeuteen toimitetun valituksen liitteenä on ollut markkinaoikeudelle toimitettua kuvausta vastaava kuvaus, josta selviää, että käytännössä integraatio on vaadittu laadullisena vähimmäisvaatimuksena.

Tarjouspyynnössä laadulliseksi vähimmäisvaatimukseksi on asetettu se, että toimittajan tilaustietueet on oltava yhdistettävissä täydellisiin FINMARC-, myöhemmin MARC21-tietueisiin. Vaatimus edellyttää, että toimittaja kykenee muodostamaan tuotetietoa kirjastojärjestelmän käyttämissä MARC-formaateissa ja siirtämään tätä tietoa kirjastojärjestelmän ja oman järjestelmänsä välillä.

Lisäksi tarjouspyynnössä on asetettu laadulliseksi vähimmäisvaatimukseksi se, että toimittaja toimittaa uutuusnimikkeiden tiedot ennakkoon suoraan kirjastojen käyttämiin kirjastojärjestelmiin. Vaatimus edellyttää, että toimittajalla on olemassa oleva integraatio kirjastojärjestelmään.

Arvioitavien laadullisten ominaisuuksien osalta tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että tilaukset on oltava mahdollista tehdä suoraan kirjastojärjestelmän hankintaohjelmalla toimittajan ennakkotietojen perusteella.

Vaatimuksen alkuosa ei edellytä tarjoajalta tai sen järjestelmältä mitään. Kyseessä on kirjastojärjestelmän ominaisuus, jonka toiminnallisuuteen

voi vaikuttaa ainoastaan kirjastojärjestelmätoimittaja, eikä toiminnallisuus riipu siitä, onko toimittajan järjestelmän ja kirjastojärjestelmän välille rakennettu integraatio. Vaatimuksen jatko koskien ennakkotietoja edellyttää vähimmäisvaatimuksen täyttymistä tuotetiedon kirjastojärjestelmään toimittamisen osalta, jotta tilaaja voisi käyttää haluamallaan tavalla kirjastojärjestelmänsä ominaisuuksia.

Aineistotilausten tekeminen suoraan kirjastojärjestelmästä ja tilattujen niteiden automaattinen tallentuminen järjestelmään ovat kyseisen järjestelmän ominaisuuksia, joihin voi vaikuttaa ainoastaan kirjastojärjestelmätoimittaja. Toiminnallisuus on olemassa riippumatta siitä, onko toimittajan järjestelmän ja kirjastojärjestelmän välille rakennettu integraatio. Ominaisuuksien käyttäminen edellyttää, että toimittaja toimittaa vähimmäisvaatimuksissa mainitut tuotetiedot kirjastojärjestelmään.

Täyttääkseen vaatimuksen hankintaohjelman tuotantokäytöstä tarjoajan on tullut nimetä kirjasto, jolle se toimittaa kirjastojärjestelmään tuotetietoa, jonka perusteella kirjastojärjestelmä lähettää tarjoajalle tilauksia ja jota kirjastojärjestelmä prosessoi toiminnallisuuksiensa puitteissa. Tuotetiedon toimittaminen on ollut jo vähimmäisvaatimus. Muut edellä mainitut ovat kirjastojärjestelmän ominaisuuksia, joiden toiminnallisuuteen voi vaikuttaa ainoastaan kirjastojärjestelmätoimittaja. Toiminnallisuus ei riipu siitä, onko toimittajan järjestelmän ja kirjastojärjestelmän välille rakennettu integraatio. Tilaukset lähetetään toimittajalle sähköpostilla eikä järjestelmäintegraatiorajapinnan kautta.

Vaatimus siitä, että tuotantokäytössä kirjaston hankintaprosessissa aineistotilaukset syötetään nidekohtaisesti kirjastojärjestelmään osastotasolla, ei edellytä tarjoajalta toimenpiteitä, vaan kyseessä on kirjaston oma hankintaprosessi, jossa käytetään kirjastojärjestelmän ominaisuuksia. Toiminnallisuus ei riipu siitä, onko toimittajan järjestelmän ja kirjastojärjestelmän välille rakennettu integraatio.

Hankintayksikön käyttämät kirjastojärjestelmät eivät tue senkaltaista toiminnallisuutta, jossa tilaukset siirretään sähköisesti toimittajan sähköisiin järjestelmiin. Origo- ja PallasPro-järjestelmät lähettävät tilaukset toimittajan sähköpostiosoitteeseen, josta toimittajan on poimittava tilaukset manuaalisesti tai automaattisesti. Tilauksia ei lähetetä suoraan toimittajan sähköisiin järjestelmiin. Tuotantokäytön määritelmää ei tältä osin ole mahdollista toteuttaa hankintayksikön käyttämien järjestelmien rajoitusten vuoksi.

Tilausten päivittyminen automaattisesti kirjastojärjestelmään hankinnassa olevina niteinä tai vastaavankaltaisena tilamerkintänä ei edellytä tarjoajalta toimenpiteitä, vaan kyseessä on kirjastojärjestelmän ominaisuus,

jonka toiminnallisuuteen voi vaikuttaa ainoastaan kirjastojärjestelmätoimittaja. Toiminnallisuus ei riipu siitä, onko toimittajan järjestelmän ja kirjastojärjestelmän välille rakennettu integraatio.

Kaikki järjestelmäintegraation osat perustuvat siihen, miten kirjastojärjestelmä prosessoi sinne toimitettua ennakkotietoa tuotteista. Kaikki tarjouspyynnössä kuvatut järjestelmäintegraation vaatimukset, joiden täyttymiseksi tarjoajan on tullut osoittaa referenssiasiakkuus, ovat olleet laadullisia vähimmäisvaatimuksia tai ovat kirjastojärjestelmän ominaisuuksia, joihin tarjoaja tai tilaaja eivät voi vaikuttaa.

Markkinaoikeuden perustelu, jonka mukaan kyse on ollut siitä, onko tilaustietueiden yhdistäminen ja ennakkotietojen toimittaminen mahdollista hankinnan toteuttamisessa eikä saman asian pisteyttämisestä kahdesti tai saman seikan käyttämisestä hankinnan kohteen määrittämisessä ja kokonaistaloudellisen edullisuuden arvioinnissa, on ristiriidassa tarjouspyynnön kanssa.

Tarjouspyynnössä ei ole pyydetty ilmoittamaan, onko ennakkotietojen toimittaminen suoraan kirjastojärjestelmään mahdollista. Tarjouspyynnössä ilmoitettu ehdoton vähimmäisvaatimus siitä, että toimittaja toimittaa uutuusnimikkeiden tiedot ennakkoon suoraan kirjastojen käyttämiin kirjastojärjestelmiin, on yksiselitteinen ja tyhjentävä. Koska kirjastojärjestelmiin ei voida toimittaa tuotetietoa ilman integraatiorajapintaa, johtaa ehdoton vaatimus siihen, että tarjoajalla on tullut olla olemassa integraatio lueteltuihin kirjastojärjestelmiin voidakseen osallistua tarjouskilpailuun.

Tarjouspyynnön vaatimus toimittajan tilaustietueiden yhdistettävyydestä MARC-tietueisiin on myös yksiselitteinen ja selkeä. Kyseisessäkään tarjouspyynnön kohdassa ei ole kysytty yhdistettävyyden mahdollisuutta, vaan yhdistettävyys on ehdottomasti edellytetty. Kun tarjouspyynnössä on edellytetty kirjastojärjestelmäintegraation sanomaliikenteen käyttämän tilaustietueen käsittelemistä, on sekin osoitus siitä, että tarjouspyynnössä on edellytetty toimivan integraation olemassaoloa.

Arvioitavien laadullisten ominaisuuksien osalta ennakkoon tilattavien aineistojen kattavuutta, uutuusaineistosta tiedottamista sekä aineistotilausten ja määrärahojen reaaliaikaista seurantaa ja tilaus- ja toimitusrytmiin vaikuttamista koskevien vaatimusten täyttyminen ei edellytä tarjoajalla olevan järjestelmäintegraatiota kirjastojärjestelmän kanssa. Myös kirjastojärjestelmän hankintaohjelmaa koskevan vaatimuksen osalta näyttäisi siltä, ettei integraation puuttuminen vaikuttaisi tarjousvertailuun pääsemiseen.

Laadullisten vähimmäisvaatimusten osalta vaatimusten täyttyminen on monilta osin osoitettu vastaamalla tarjouslomakkeelle "kyllä". Sellaisen tarjoajan, jolla ei ole kirjastojärjestelmäintegraatiota, olisi tullut voida vastata "ei". Tällainen tarjoaja ei voi sitoutua toimittamaan integraatiorajapinnan kautta uutuusnimikkeiden tietoja ennakkoon suoraan kirjastojärjestelmiin eikä sillä ole syytä muodostaa järjestelmäintegraatiospesifisiä tilaustietueita. Tarjouksen jättääkseen tarjoaja ei kuitenkaan ole voinut antaa ehdottomiin vaatimuksiin ei‑vastauksia Tarjouspalvelu.fi-portaalissa.

Edellä kuvatusta käy ilmi, että tarjoaja, jolla ei ole järjestelmäintegraatioita ja jonka hankintayksikön ja markkinaoikeuden näkemyksen mukaan pitäisi päästä mukaan tarjousvertailuun, ei voi tehdä tätä sitoutumatta siihen, että sillä on sopimuskauden alkaessa tuotantokäytössä oleva kirjastojärjestelmäintegraatio, joka mahdollistaa ennakkotietojen lähettämisen ja pystyy keskustelemaan MARC-tilaussanomaliikenteen avulla. Sellainen tarjoaja, jolla järjestelmäintegraatiota ei ole, ei ole edes teknisesti voinut jättää tarjousta portaalissa, joka on ollut ainoa hyväksytty tarjoustenjättötapa.

Tarjouspyyntö on laadittu siten, ettei tarjoaja, jolla ei ole järjestelmäintegraatiota, voi päästä tarjousten vertailuun sitoutumatta siihen, että integraatio on sopimuskauden alkaessa tuotannossa vaadituissa kirjastojärjestelmissä. Tämä johtaa siihen, ettei kokonaistaloudellisesti edullisinta tarjoajaa voitaisi valita voittajaksi.

Hankintayksikön ja markkinaoikeuden toteamukset ovat epäjohdonmukaiset, sillä niiden mukaan vertailuun pääsevät mukaan tarjoajat, joilla ei ole järjestelmäintegraatiota, mutta voidakseen jättää tarjouksen tarjoajan on ollut sitouduttava siihen, että sillä on järjestelmäintegraatio.

Kun järjestelmäintegraatio on ollut ehdoton vaatimus, on käsittämätöntä, mitä laadun osatekijää hankintayksikkö on pyrkinyt arvioimaan pisteyttäessään sen, onko tarjoajalla osoittaa kirjastoasiakasta, jolla vaadittu hankintaohjelma on käytössä. Markkinaoikeuden päätöksen perusteluissa mainittu käsite "järjestelmäintegraatioiden käyttöönoton tilanne" on alalla tuntematon, eikä siihen ole viitannut myöskään hankintayksikkö. Järjestelmäintegraatio joko on käytössä tai ei ole. Käyttöönottoon vaikuttaa ainoastaan se, onko kirjastojärjestelmätoimittaja tehnyt järjestelmän asetuksiin tarvittavat muutokset, jotta kirjastojärjestelmätoimittaja voi ottaa vastaan ja lähettää tietueita.

Kysymyksessä on ollut referenssien määrän pisteyttäminen, kun otetaan huomioon sekin, ettei muu selvitys järjestelmäintegraation toimivuudesta ole kelvannut. Toteutukseltaan yksinkertainen järjestelmäintegraatio oltaisiin helposti voitu osoittaa toimivaksi kirjastojärjestelmätoimittajan lausunnolla. Referenssiasiakkaan olemassaoloa ei voida käyttää laadun mittarina, vaan sillä voidaan enintään pyrkiä osoittamaan tarjoajan kyvykkyys suoriutua hankinnasta. Mikäli hankintayksikön tavoitteena on ollut arvioida järjestelmäintegraatioiden laatua, olisi laadun kriteerit pitänyt yksilöidä.

Valitukseen liitetystä kirjastojärjestelmätoimittajan lausunnosta ilmenee, että vähimmäisvaatimuksen toteutuminen ennakkotietojen toimittamisen ja tietueiden käsittelyn osalta edellyttää tuotannossa olevaa järjestelmäintegraatiota kirjaston kanssa. Lausunnosta ilmenee myös, että ennakkotiedon toimittamisen jälkeen arvioitaviin laadullisiin ominaisuuksiin kuuluva osa prosessista on kirjastojärjestelmän ominaisuus, johon tarjoaja ei voi vaikuttaa. Ennakkotiedon toimittaminen kirjastojärjestelmään on jo vähimmäisvaatimus, ja hankintayksikkö arvioi laadullisena ominaisuutena sitä, mitä ominaisuuksia se on hankkinut järjestelmäänsä ja miten sen järjestelmä toimii. Arvioitava ominaisuus ei näin ollen liity hankintaan. Tarjoajalle jää kirjastojärjestelmän sähköpostitse lähettämän tilaussanoman vastaanotto ja jatkokäsittely. Integraatiot eivät lausunnon mukaan ole tavanomaista vaativampia. Tavanomaisesti pilotointi on käsittänyt yhden asiakkaan kanssa suoritettavan toimintojen toimivuuden testaamisen. Järjestelmät on integroitu ja testattu Booky.fi Oy:n ja kirjastojärjestelmätoimittajan kanssa.

Booky.fi Oy:n tilausten käsittelystä vastaavan työntekijän lausunnosta ilmenee, että kirjastojärjestelmistä saatuja tilaussanomia käsitellään asiakaspalvelussa myös käsin. Lausunto osoittaa osaltaan sen, ettei tilaussanomien käsittely liity järjestelmäintegraatioon, vaan siihen, miten sanoman vastaanottaja on päättänyt käsitellä saamansa tilausviestit.

Vaikka Tarjouspalvelu.fi-portaalin lokitietojen mukaan tarjouspyyntöön ovat tutustuneet vain tarjouksen jättäneet ja eräät muut, ei tämä osoita, että tarjouspyynnön sisältö ei olisi voinut olla muidenkin potentiaalisten tarjoajien tiedossa. Lisäksi tarjoukset olisivat saattaneet olla olennaisesti erilaisia, jos tarjouspyyntö olisi ollut lainmukainen. Tarjouspyynnön vaatimukset ovat voineet vaikuttaa kilpailuun potentiaalisesti osallistuvien tarjoajien määrään.

Kirjastojärjestelmäintegraatiot ovat toteutukseltaan hyvin yksinkertaisia, mutta asian käsittelyä vaikeuttaa se, ettei hankintayksiköllä ole tietoa siitä, mitkä järjestelmäintegraation ja tilaustoimitusprosessin osat ovat tarjoajasta ja mitkä kirjastojärjestelmätoimittajasta riippuvia.

Vaikka järjestelmäintegraation toimivuutta on markkinaoikeudessa pyritty selventämään, ei asian kirjallinen käsittely ole antanut riittävää tietoa integraatiosta. Tämän vuoksi hankintayksikön ja markkinaoikeuden päätöksissä on viitattu olennaisesti virheellisiin perusteluihin. Myös tarjous-pyynnössä ja markkinaoikeudelle toimitetuissa lausumissa on käytetty vääriä käsitteitä, jotka osaltaan osoittavat sen, ettei päätöksiä tehneillä tahoilla ole riittävää tuntemusta järjestelmäintegraation toimivuudesta ja roolituksista.

Järjestelmäintegraatioasia on keskeinen ja esiintyy kaikissa kirjastoaineistokilpailutuksissa. Tulevien hankintamenettelyjen selkeyttämiseksi olisi tärkeää saada korkeimman hallintotuomioistuimen ratkaisu, jossa olisi riittävällä tarkkuudella otettu kantaa asiaan. Suullisessa käsittelyssä järjestelmäintegraatioon liittyvät seikat pystytään käymään perusteellisemmin läpi kutsumalla todistajaksi kirjastojärjestelmätoimittajan edustaja ja järjestelmäintegraatioiden parissa toimineita henkilöitä.

Selitykset

Joensuun seudun hankintatoimi on valituksen ja täytäntöönpanokieltovaatimuksen johdosta antamissaan selityksissä vaatinut, että korkein hallinto-oikeus jättää Booky.fi Oy:n valituksen tutkimatta siltä osin kuin se kohdistuu muuhun kuin positioon 1, hylkää Booky.fi Oy:n vaatimuksen täytäntöönpanon kieltämisestä position 1 osalta, suullisen käsittelyn toimittamisesta, markkinaoikeuden päätöksen kumoamisesta sekä oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta markkinaoikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa sekä velvoittaa Booky.fi Oy:n korvaamaan Joensuun seudun hankintatoimen oikeudenkäynti‑ ja selvittelykulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa viivästyskorkoineen.

Joensuun seudun hankintatoimi on esittänyt perusteluina vaatimuksilleen muun ohella seuraavaa:

Valitus koskee kaikkia kilpailutuksen osa-alueita. Markkinaoikeuteen tehty valitus on koskenut ainoastaan kirja-aineistoa (positio 1). Muilta osin (positio 2) hankintapäätös on lainvoimainen. Valitusta ei näin ollen voida tutkia kuin kirja-aineiston osalta.

Tarjouspyynnössä on edellytetty laadullisina vähimmäisvaatimuksina muun muassa sitä, että toimittajan tilaustietueet on oltava yhdistettävissä täydellisiin FINMARC-, myöhemmin MARC21-tietueisiin ja että toimittaja toimittaa uutuusnimikkeiden tiedot ennakkoon suoraan kirjastojen käyttämiin kirjastojärjestelmiin.

Tarjouksen on tullut täyttää tarjouspyynnössä asetetut laadulliset vähimmäisvaatimukset, jotta se on täyttänyt tarjouspyynnön mukaisuuden vaatimuksen. Tämän tarjoaja on voinut osoittaa vastaamalla "kyllä" kuhunkin vaatimukseen.

Edellä mainituissa vähimmäisvaatimuksissa on ollut kyse siitä, että toimittajan tilaustietueiden yhdistäminen ja uutuusnimikkeiden tietojen toimittaminen on mahdollista ja tarjoajalla on siihen tekniset mahdollisuudet. Vähimmäisvaatimuksena ei ole vaadittu olemassa olevaa järjestelmäintegraatiota. Ehdottomana edellytyksenä ei ole myöskään vaadittu, että tarjoajalla olisi olemassa oleva järjestelmäintegraatio kaikkiin hankintayksikön sopimusyhteisöjen käytössä oleviin kirjastojärjestelmiin taikka johonkin tiettyyn kirjastojärjestelmään taikka tietynasteinen, esimerkiksi tuotantokäytössä oleva järjestelmäintegraatio.

Tarjouspyynnössä on muun ohella todettu, että maakunnan yleiset kirjastot valmistelevat järjestelmänvaihtoa ja valittavan toimittajan on kyettävä sopeuttamaan järjestelmänsä mahdollisen uuden kirjastojärjestelmän kanssa. Edellä todettu huomioon ottaen tarjoajille on ollut tai on ainakin tullut olla selvää, että integraatiota tiettyihin tai kaikkiin mainittuihin järjestelmiin ei ole edellytetty.

Laatuvertailussa pisteitä on saanut kunkin kirjastojärjestelmän osalta erikseen ja asteittain sen mukaan, onko järjestelmä tuotantokäytössä tai pilotoinnissa taikka tilassa, että se on mahdollista ottaa käyttöön, vai ei kumpaakaan edellä mainituista. Tarjoajan on ollut mahdollista valita vastaus "Kirjastojärjestelmä ei ole asiakaskirjastossa tuotannossa eikä ole mahdollista ottaa käyttöön", jolloin tarjoaja ei ole saanut kohdasta pisteitä. Tämä osoittaa, ettei tarjouspyynnössä ole vaadittu vähimmäisvaatimuksena olemassa olevaa järjestelmäintegraatiota.

Kunkin järjestelmäintegraation kehittyneisyys (käyttöönoton aste) on ollut perusteltua pisteyttää, sillä aidosta käyttäjäympäristöstä saatujen kokemusten mukaan integraatiot kirjastojärjestelmän ja toimittajan järjestelmän sekä sähköpostiohjelman kesken ovat vaatineet suhteellisen pitkän testausajan ennen kuin järjestelmät ja tiedonsiirto ovat toimineet tavoitellulla tavalla. Kirjastopalvelun toiminnan tehokkuuden, henkilöstöresurssien ja sujuvan käytännön toteutuksen kannalta pilotoinnilla ja integraation kehittyneisyyden asteella on merkitystä siten, että sille on voitu antaa painoarvoa laatuvertailussa.

Järjestelmäintegraation aikaisemmalla onnistuneella tuotantokäytöllä on merkitystä tarjottavan tuotteen ja palvelun laadun kannalta, koska tällöin mahdolliset tuotannossa esiintyneet viat on korjattu ja palvelua kehitetty

aidosta käyttäjäympäristöstä saatujen kokemusten perusteella. Hankintayksikkö on katsonut saavansa laadukkaamman tuotteen kuin mitä se saisi, jos järjestelmäintegraatiota ei olisi testattu tarjouspyynnössä todetulla tavalla.

Kokonaistaloudellisen edullisuuden arvioinnissa ei ole käytetty samoja seikkoja, joita on vaadittu kohteen ehdottomina vaatimuksina. Booky.fi Oy ei vaikuta ymmärtäneen, että tarjouspyynnönmukaisuus eli laadullisten vähimmäisvaatimusten täyttäminen on edellytys tarjousvertailuun pääsemiseksi. Hankintayksikkö on määritellyt hankinnan laadulliset vähimmäisvaatimukset ja arviointikriteerit hankintalainsäädännön ja syrjimättömyysperiaatteen mukaisesti käyttäen sille kuuluvaa harkintavaltaa. Pisteytys on laadittu tasapuolisesti ja syrjimättömästi.

Tarjouspyynnössä on erotettu selkeästi toisaalta vaatimus teknisestä valmiudesta integraation toteuttamiseen ja olemassa olevien integraatioiden käyttöönoton asteen pisteytys. Seikkoja ei ole sekoitettu keskenään hankintasäännösten vastaisesti.

Väite siitä, että tarjouspyyntö olisi laadittu siten, ettei kokonaistaloudellisesti edullisinta tarjoajaa voitaisi valita voittajaksi, on perusteeton. Tarjoukset, joiden tarjoajilla ei ole ollut teknisiä valmiuksia järjestelmäintegraation toteuttamiseen, olisi tullut tarjouspyynnön vastaisina sulkea tarjouskilpailusta.

Väite siitä, että hankintaohjelmaa koskeva vaatimus on perusteeton ja että hankintayksikkö on sen myötä tosiasiassa pisteyttänyt referenssien määrän, on perusteeton. Kyse ei ole ollut referenssien määrän pisteyttämisestä, sillä kunkin kirjastojärjestelmän osalta on riittänyt maininta yhdestä asiakaskirjastosta. Tarjoajien toimittamalla selvityksellä on todennettu järjestelmäintegraatioiden käyttöönoton tilanne. Asiakaskirjaston tietojen ilmoittaminen on ollut perusteltua muun muassa sen vuoksi, että hankintayksiköllä on tarvittaessa ollut mahdollisuus todentaa tarjoajan ilmoittaman tiedon paikkansapitävyys.

Väitteet tarjouspyynnön vaikutuksista potentiaalisiin tarjoajiin ovat spekulatiivisia, perustelemattomia ja yksilöimättömiä. Valittajayhtiö ei ole valituksessaan tuonut esiin mitään konkreettista seikkaa, joka edes viittaisi siihen, että tarjouspyynnön vaatimukset olisivat rajoittaneet todellisen kilpailutilanteen toteutumista.

Hankintayksikkö on pystynyt seuraamaan kilpailutusjärjestelmästä reaaliaikaisesti kilpailutukseen tutustuneiden määrää. Mikäli muita potentiaalisia tarjoajia olisi ollut olemassa, tällainen tarjoaja olisi käynyt tutus-tumassa tarjouspyyntöön ja kokiessaan tarjouspyynnön tulkinnanvaraiseksi tai kilpailua rajoittavaksi olisi voinut esittää kysymyksen, mitä ei ole tehty.

Riidanalaisten seikkojen luonne huomioon ottaen suullinen käsittely ei ole asiassa tarpeen.

Kirjavälitys Oy on valituksen johdosta antamassaan selityksessä vaatinut, että korkein hallinto-oikeus hylkää Booky.fi Oy:n vaatimukset markkinaoikeuden päätöksen kumoamisesta ja suullisen käsittelyn toimittamisesta sekä velvoittaa Booky.fi Oy:n korvaamaan Kirjavälitys Oy:n oikeudenkäyntikulut markkinaoikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa korkoineen.

Vastaselitys ja merkintä

Booky.fi Oy ei ole käyttänyt sille varattua tilaisuutta vastaselityksen antamiseen selitysten johdosta.

Merkitään, että Booky.fi Oy on Joensuun seudun hankintatoimen täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta antaman selityksen johdosta antamassaan vastaselityksessä peruuttanut valituksensa siltä osin kuin se koskee positiota 2 (ääni- ja kuvatallenteet ja multimedia-aineisto).

Booky.fi Oy:n vastaselitys on lähetetty tiedoksi Joensuun seudun hankintatoimelle ja Kirjavälitys Oy:lle.

Selvitykset

Joensuun seudun hankintatoimi on toimittanut arvonlisäverottomalta määrältään yhteensä 5 192 euron oikeudenkäynti- ja selvittelykulujaan koskevan selvityksen, joka on lähetetty tiedoksi Booky.fi Oy:lle.

Kirjavälitys Oy on toimittanut arvonlisäverottomalta määrältään yhteensä 4 114,84 euron, josta markkinaoikeudessa aiheutunut osuus 2 410 euroa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa aiheutunut osuus 1 704,84 euroa, oikeudenkäyntikulujaan koskevan selvityksen, joka on lähetetty tiedoksi Booky.fi Oy:lle.

Booky.fi Oy on toimittanut korkeimmassa hallinto-oikeudessa aiheutuneita, arvonlisäverottomalta määrältään 3 424,91 euron oikeudenkäyntikulujaan koskevan selvityksen, joka on lähetetty tiedoksi Joensuun seudun hankintatoimelle ja Kirjavälitys Oy:lle.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Lausuminen valituksessa esitetyistä vaatimuksista raukeaa position 2 (ääni- ja kuvatallenteet ja multimedia-aineisto) osalta.

2. Korkein hallinto-oikeus hylkää vaatimuksen suullisen käsittelyn toimittamisesta.

3. Korkein hallinto-oikeus on muutoin tutkinut asian. Valitus hylätään. Markkinaoikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta pääasian eikä oikeudenkäyntikulujen korvaamisen osalta.

4. Booky.fi Oy määrätään korvaamaan Joensuun seudun hankintatoimen oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa, vaatimus enemmälti hyläten, 4 000 eurolla ja Kirjavälitys Oy:n oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa 1 704,84 eurolla, molemmat määrät viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen antamisesta.

Booky.fi Oy:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään.

5. Lausuminen täytäntöönpanon kieltämistä koskevista vaatimuksista raukeaa.

Perustelut

1. Valituksen osittainen peruuttaminen

Booky.fi Oy on korkeimpaan hallinto-oikeuteen 2.9.2014 saapuneessa vastaselityksessään peruuttanut valituksensa position 2 (ääni- ja kuvatallenteet ja multimedia-aineisto) osalta. Tämän vuoksi lausuminen valituksessa esitetyistä vaatimuksista raukeaa position 2 osalta.

2. Vaatimus suullisen käsittelyn toimittamisesta

Hallintolainkäyttölain 37 §:n 1 momentin mukaan asian selvittämiseksi toimitetaan tarvittaessa suullinen käsittely. Kun otetaan huomioon perusteet, joiden vuoksi Booky.fi Oy on pyytänyt suullisen käsittelyn toimittamista, selvitys, jota se on ilmoittanut siinä esittävänsä, sekä asiakirjoista saatava selvitys, suullisen käsittelyn toimittaminen ei ole tarpeen asian selvittämiseksi.

3. Pääasia ja oikeudenkäyntikulut markkinaoikeudessa

Markkinaoikeuden päätöksessä esitetyllä tavalla hankintamenettely etenee vaiheittain, tarjoajien soveltuvuuteen liittyviä seikkoja ei lähtökohtaisesti tule käyttää tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailussa eivätkä soveltuvuusvaatimukset ja vertailuperusteet saa olla päällekkäisiä. Soveltuvuusvaatimukset ja kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteet voivat vaihdella hankinnan kohteen mukaan. Eräät seikat voivat liittyä joissakin tapauksissa tarjoajan soveltuvuuden arviointiin ja toisissa tapauksissa taas pikemminkin tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden arvioimiseen.

Markkinaoikeuden päätöksessään toteamin tavoin hankintayksiköllä on laaja harkintavalta päättää vertailuperusteista, kunhan niillä pystytään selvittämään, mikä tarjouksista on kokonaistaloudellisesti edullisin, ja ne liittyvät hankinnan kohteeseen, ovat syrjimättömiä eivätkä anna hankintayksikölle rajoittamatonta vapautta tarjousten vertailun toteuttamisessa.

Euroopan unionin tuomioistuimen asiassa C-538/13, eVigilo antamasta tuomiosta (EU:C:2015:166, 59–65 kohta) käy ilmi, että hankintayksikkö voi pääsääntöisesti käyttää tarjousten vertailuperusteena myös sitä, missä määrin tarjoukset ovat yhteensopivia tarjouspyyntöasiakirjoissa olevien vaatimusten kanssa. Vertailuperusteiden tulee kuitenkin liittyä hankinnan kohteeseen sekä noudattaa yhdenvertaisen kohtelun, syrjimättömyyden ja avoimuuden periaatteita.

Tarjouspyynnössä ei ole nimenomaisesti ilmoitettu, että laatua osaltaan arvioitaisiin sen avulla, ovatko tarjouspyynnössä mainitut kirjastojärjestelmät toimittajan kirjastoasiakkailla tuotantokäytössä, pilotoinnissa, ei kumpaakaan edellä mainituista tai ei mahdollista ottaa käyttöön. Tämä on kuitenkin ollut selvästi pääteltävissä tarjouspyynnöstä, kun mainittua seikkaa on käsitelty arvioitavia laadullisia tekijöitä koskevassa tarjouspyynnön kohdassa.

Hankintayksikkö on perustellut järjestelmäintegraation kehittyneisyyden pisteyttämistä sillä, että käyttäjäkokemusten mukaan kirjastojärjestelmän ja toimittajan järjestelmän sekä sähköpostiohjelman välisten integraatioiden moitteeton toiminta on vaatinut testausta. Lisäksi hankintayksikkö on viitannut kirjastopalvelun toiminnan tehokkuuteen, henkilöstöresursseihin ja käytännön toteutuksen sujuvuuteen sekä siihen, että onnistunut tuotantokäyttö tarkoittaa myös sitä, että mahdollisia vikoja on jo korjattu ja palvelua kehitetty.

Nyt kysymyksessä olevalla laadun alatekijällä "toimittajan hankintaohjelman tuotantokäytön, pilotoinnin tai mahdollisuuden ottaa käyttöön arviointi eri käytössä olevissa kirjastojärjestelmissä" on katsottava arvioi-dun sitä, toimiiko tarjoajan järjestelmä hankintayksiköiden käytössä olevien kirjastojärjestelmien kanssa yhteen niin, että tarjouspyynnössä esitetyt toimenpiteet muun ohella tilausten tekemiselle ja tallentumiselle on mahdollista toteuttaa ilman, että ainakaan tarjoajan järjestelmä asettaa sille esteitä.

Hankintayksikkö on voinut harkintavaltansa rajoissa arvioida, että sen näkökulmasta katsottuna kyseessä olevan hankinnan laatua mittaa osaltaan se, onko järjestelmäintegraatio kertaalleen toteutettu ja kirjastojärjestelmän sekä tarjoajan järjestelmän keskinäinen yhteensopivuus todennettu aidossa käyttäjäympäristössä siten, ettei ainakaan tarjoajan järjes-telmä aseta esteitä järjestelmien yhteistyön toimivuudelle ja tarjouspyynnössä asetettujen vaatimusten täyttymiselle. Hankintayksikkö on voinut arvioida laatua osoittavan senkin, onko mahdolliset ongelmat tai puutteellisuudet selvitetty.

Asiassa ei nyt vallinneissa olosuhteissa ole ollut kysymys hankintasäännösten vastaisesta referenssien tai niiden lukumäärän vertailusta, kun otetaan huomioon, ettei pisteitä ole saanut sen perusteella, kuinka monta kirjastoasiakasreferenssiä tarjoajalla on, vaan pisteiden saaminen on liittynyt siihen, ovatko tarjouspyynnössä yksilöidyt kirjastojärjestelmät käytössä tai pilotoinnissa edes yhdellä tarjoajan kirjastoasiakkaalla.

Tarjouspyynnössä on markkinaoikeuden päätöksessä kuvatulla tavalla ilmoitettu muun ohella toimittajan tilaustietueiden yhdistettävyyttä ja uutuusnimikkeiden tietojen toimittamista suoraan kirjastojärjestelmiin koskevat laadulliset vähimmäisvaatimukset. Tarjouspyynnön mukaan kyseisten vähimmäisvaatimusten täyttymisestä ei ole tarvinnut toimittaa selvitystä, vaan tarjoajan "kyllä"-vastaus on riittänyt.

Booky.fi Oy on esittänyt, että mainitut vähimmäisvaatimukset ovat edellyttäneet olemassa olevaa järjestelmäintegraatiota kirjastojärjestelmän ja tarjoajan järjestelmän välillä ja ettei tarjousvertailuun ole ollut mahdollista päästä, jollei tarjoaja ole sitoutunut tuotantokäytössä olevan integraation olemassaoloon sopimuskauden alkaessa kaikissa vaadituissa kirjastojärjestelmissä.

Tarjouksen jättämällä tarjoaja sitoutuu tarjouspyynnön ehtoihin. Tarjoajalla ei lähtökohtaisesti tarvitse olla tarjouksen tekohetkellä käytössään hankinnan toteuttamisessa tarvittavia resursseja, vaan riittävää on, että ne ovat käytettävissä sopimuskauden alkaessa. Tarjouspyyntöä ei siten ole pidettävä virheellisenä sillä perusteella, että yhtenä edellytyksenä tarjousten vertailuun pääsemiselle on ollut sitoutuminen tarjouspyynnössä asetettuihin vähimmäisvaatimuksiin.

Booky.fi Oy on lisäksi esittänyt, että ennakkotietojen toimittamisen jälkeiset toimenpiteet tai vaiheet ovat järjestelmäintegraatiosta riippumattomia, hankintaan liittymättömiä kirjastojärjestelmän ominaisuuksia, joiden käyttäminen kuitenkin edellyttää, että toimittaja toimittaa tuotetiedot kirjastojärjestelmään. Booky.fi Oy:n mukaan järjestelmäintegraation vaatimukset, joiden täyttymiseksi on tullut osoittaa referenssiasiakkuus, ovat siten olleet laadullisia vähimmäisvaatimuksia tai ovat kirjastojärjestelmän ominaisuuksia.

Arvioitavia laadullisia tekijöitä koskevassa tarjouspyynnön kohdassa on muun ohella ilmoitettu, että tilausten tekemisen tulee olla mahdollista suoraan kirjastojärjestelmän hankintaohjelmalla toimittajan ennakkotietojen perusteella. Hankintaohjelman käsite on määritelty tarjouspyynnössä markkinaoikeuden päätöksessä kuvatulla tavalla. Määritelmä on siten liittynyt kirjastojärjestelmän ja toimittajan järjestelmän yhteistyöhön.

Vaikka ennakkotietojen toimittamisen jälkeisissä seikoissa olisikin joiltakin osin kyse kirjastojärjestelmästä, ei tarjoajan järjestelmä kuitenkaan edellä todetulla tavalla saa asettaa esteitä kirjastojärjestelmän ominaisuuksien toimimiselle. Tätä on osaltaan mahdollista arvioida sen perusteella, onko tarjoajan jollakin toisella kirjastoasiakkaalla jo käytössä hankintayksikön käytössä oleva kirjastojärjestelmä. Kun otetaan huomioon tarjouspyynnössä mainittu kirjastojärjestelmän ja tarjoajan järjestelmän yhteistyö, kysymyksessä olevan laadun alatekijän on katsottava liittyvän riittävällä tavalla hankinnan kohteeseen.

Esillä olevissa laadullisissa vähimmäisvaatimuksissa on ollut kysymys valmiudesta tilaustietueiden yhdistämiseen ja ennakkotietojen toimittamiseen sekä asiassa esitetyn selvityksen mukaan niiden myötä järjestelmäintegraation toteuttamiseen. Laadun vertailutekijän osalta on puolestaan arvioitu käytännön kokemusta kirjastojärjestelmän ja tarjoajan järjestelmän yhteistyöstä sekä käyttöönoton astetta. Tarjoajan soveltuvuusvaatimukset ja tarjousten vertailuperusteet eivät ole olleet päällekkäisiä.

Kun otetaan huomioon se, että edellä todetulla tavalla unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuuttakin voidaan lähtökohtaisesti käyttää vertailuperusteena, ei tarjouspyyntöä nyt esillä olevassa asiassa ole pidettävä virheellisenä sen vuoksi, että vähimmäisvaatimuksena on käytännössä edellytetty valmiutta järjestelmäintegraatioon ja tarjousten vertailussa on puolestaan kiinnitetty huomiota integraation koeteltuun toimivuuteen todellisissa käyttöolosuhteissa. Asiassa ei myöskään voida katsoa, että kysymyksessä oleva vertailuperuste ei olisi ollut julkisia hankintoja koskevien oikeusperiaatteiden mukainen.

Tämän vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät markkinaoikeuden päätöksen perustelut ja siinä mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, markkinaoikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita pääasian eikä oikeudenkäyntikulujen korvaamisen osalta.

4. Oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun lopputulos huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos Joensuun seudun hankintatoimi ja Kirjavälitys Oy joutuisivat pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan kokonaisuudessaan. Tämän vuoksi Booky.fi Oy on hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin nojalla määrättävä korvaamaan Joensuun seudun hankintatoimen oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa kohtuulliseksi harkitulla määrällä viivästyskorkoineen ja Kirjavälitys Oy:n kohtuullisena pidettävät oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa viivästyskorkoineen edellä ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla.

Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentti, Booky.fi Oy:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

5. Täytäntöönpanoa koskevat määräykset

Asian tultua tällä päätöksellä ratkaistuksi ei täytäntöönpanon kieltämistä koskevista vaatimuksista ole tarpeen lausua.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori sekä hallintoneuvokset Niilo Jääskinen, Alice Guimaraes-Purokoski, Anne Nenonen ja Maarit Lindroos. Asian esittelijä Hannamaria Nurminen.