Muu päätös 18/2017

Asia Ympäristölupaa koskeva valitus

Valittaja Apetit Suomi Oy

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 18.4.2016 nro 16/0159/3

Asian aikaisempi käsittely

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 30.1.2014 viraston ympäristölupavastuualueella ympäristönsuojelulain (86/2000) nojalla tehdyllä päätöksellä nro 16/2014/1 tarkistanut Lounais-Suomen ympäristökeskuksen Säkylän kunnassa sijaitsevan Apetit Suomi Oy:n jätevedenpuhdistamoiden toiminnalle 14.6.2005 annetun toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan nro 42 YLO lupamääräykset, joita Vaasan hallinto-oikeus on muuttanut päätöksellään 15.12.2006 nro 06/0409/4. Lupaan on liitetty päätöksestä tarkemmin ilmenevät lupamääräykset 1-39, joista lupamääräykset 1 sekä 4 a. ja b. kuuluvat seuraavasti:

Jäteveden johtaminen

1. Luvan haltijan tulee toimittaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle yksin tai yhdessä Säkylän kunnan ja/tai JVP-Eura Oy:n kanssa 31.12.2014 mennessä selvitys jätevesien purkupaikkavaihtoehdoista sekä hakemus ympäristöluvan muuttamiseksi purkupaikan osalta. Selvityksessä tulee käsitellä ainakin seuraavat purkupaikkavaihtoehdot: Jätevesien purkupaikan siirtäminen Kokemäenjokeen tai merialueelle Rauman edustalle. Ympäristöluvan muutoshakemuksen tulee koskea yhtä esitettävää purkupaikkavaihtoehtoa. Muutoshakemuksen tulee sisältää ympäristönsuojeluasetuksen 8–12 §:ssä mainitut selvitykset soveltuvin osin.

Apetit Suomi Oy:n jätevedenpuhdistamoissa käsitellyt jätevedet saa johtaa nykyisessä purkupaikassa Eurajokeen siihen saakka, kunnes edellä sanotusta hakemuksesta annettavassa lainvoimaisessa päätöksessä on toisin määrätty.

(---)

4. a. Jätevedenpuhdistamoa jätevesialtaat mukaan lukien on käytettävä siten, että saavutetaan mahdollisimman hyvä puhdistustulos. Jätevesistä Eurajokeen aiheutuva orgaaninen kuormitus saa olla 31.12.2014 asti enintään 36 000 kg/a (BOD7atu) ja fosforikuormitus enintään 960 kg/a.

Käsitellyn jäteveden pitoisuusarvojen tavoitteena on oltava 31.12.2014 asti mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien vuosikeskiarvona laskettuna enintään seuraavat pitoisuudet.

Taulukko 1

Jätevesialtaasta 8 saa poikkeustilanteissa johtaa jätevettä purkuviemäriin, mikäli se käsittelyn kokonaistuloksen kannalta arvioidaan parhaaksi vaihtoehdoksi. Tämä poikkeustilanteissa purkuviemäriin johdettu jätevesi otetaan huomioon edellä mainittuja vuosikeskiarvoina määriteltyjä pitoisuusarvoja ja vuosikuormitusta laskettaessa.

b. Jätevedenpuhdistamoa jätevesialtaat mukaan lukien on käytettävä siten, että saavutetaan mahdollisimman hyvä puhdistustulos. Jätevesistä Eurajokeen aiheutuva orgaaninen kuormitus saa olla 1.1.2015 alkaen enintään 20 000 kg/a (BOD7atu) ja fosforikuormitus enintään 700 kg/a.

Käsitellyn jäteveden pitoisuusarvojen on oltava 1.1.2015 alkaen mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien vuosikeskiarvona laskettuna enintään seuraavat ja jäteveden käsittelytehojen vastaavalla tavalla laskettuna vähintään seuraavat:

Taulukko 2

Jätevesialtaasta 8 saa poikkeustilanteissa johtaa jätevettä purkuviemäriin, mikäli se käsittelyn kokonaistuloksen kannalta arvioidaan parhaaksi vaihtoehdoksi. Tämä poikkeustilanteissa purkuviemäriin johdettu jätevesi otetaan huomioon edellä mainittuja vuosikeskiarvoina määriteltyjä pitoisuusarvoja ja vuosikuormitusta laskettaessa.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt Apetit Suomi Oy:n valituksen. Valituksen vireillä olosta johtuneen ajan kulumisen vuoksi hallinto-oikeus on pidentänyt aluehallintoviraston päätöksen lupamääräyksessä 1 asetettua määräaikaa 31.3.2017 saakka.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Ympäristönsuojelulain 41 §:n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.

Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, ympäristönsuojelulain 7–9 §:ssä kiellettyä seurausta, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella taikka eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Ympäristönsuojelulain 43 §:n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset muun muassa päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden määrän ja haitallisuuden vähentämisestä, toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa sekä muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Pykälän 3 momentin mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvoa sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lupamääräyksissä ei kuitenkaan saa velvoittaa käyttämään vain tiettyä määrättyä tekniikkaa. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian ja materiaalien käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen.

Selvitys jätevesien purkupaikkavaihtoehdoista (lupamääräys 1)

Eurajoki saa alkunsa Säkylän Pyhäjärvestä. Eurajoen ekologinen luokka on tyydyttävä. Veden laatu on luokiteltu osin tyydyttäväksi, osin välttäväksi. Pyhäjärven veden laatu kuuluu luokkaan hyvä tai tyydyttävä. Kemiallisen tilan osalta fysikaaliskemiallisen arvion perusteella Eurajoen yläosan laatu on hyvä, mutta alaosan laatu on tyydyttävä tai hyvää huonompi. Eurajoen virtaamiin vaikuttavat sääolosuhteiden lisäksi Pyhäjärven säännöstely ja veden johtaminen Lapinjokeen Eurajoen alajuoksulta. Pyhäjärveä säännöstellään Kauttualla noin kaksi kilometriä Säkylästä tulevan viemärin purkupisteen yläpuolella. Jäteveden purkupaikan yläpuolella Kauttuankoskessa keski-, keskiali- ja alivirtaamat ovat vuosina 1965–1990 olleet 4,9 m3/s, 1,8 m3/s ja 0,7 m3/s.

Eurajoessa pistekuormitus kohdistuu joen yläosaan. Eurajoen bakteeripitoisuudet ovat ylittäneet muun muassa uimaveden laatuvaatimuksia koskevat toimenpiderajat sekä kasteluvettä koskevat toimenpiderajat erityisesti JVP-Eura Oy:n purkuputken alapuolella, mutta esimerkiksi keväällä 2013 on myös Euran puhdistamon purkupisteen yläpuolisessa havaintopisteessä mitattu kasteluvesikriteerit ylittäviä bakteeripitoisuuksia. Säkylän siirtoviemärin purkukohta on kyseisen havaintopisteen yläpuolella. Eurajoen vedenlaadulla on erityisen suuri merkitys Rauman vedenotolle. Rauman kaupunki ottaa raakaveden vesilaitokselleen Eurajoen alajuoksulta ja Rauman metsäteollisuus johtaa Eurajoen vettä Pappilankosken patoaltaasta Lapinjokeen ja edelleen Rauman seudulle vähävirtaamaisina jaksoina. Joen alajuoksulla Olkiluodon Vesi Oy ottaa ajoittain tarvitsemansa makean veden Tiironkosken yläpuolelta. Lisäksi Eurajoesta otetaan kasteluvettä ja se on asukkaille tärkeä virkistyskäyttökohde.

Eurajokeen johdetaan luvan hakijan jätevedenpuhdistamon lisäksi pistekuormitusta samaa putkea käyttäen Säkylän kunnan jätevedenpuhdistamolta ja noin kaksi kilometriä alajuoksuun JVP-Eura Oy:n jätevedenpuhdistamolta. Vuonna 2012 jokeen johdettiin jätevesiä keskimäärin 13 540 m3 vuorokaudessa, josta luvan hakijan osuus oli 19 prosenttia. Apetit Suomi Oy:n jätevedenpuhdistamolla ei ole vaikutusta Eurajoen hygieeniseen laatuun. Toiminnan luonteesta johtuen kuormitus jakautuu eri vuodenaikoina epätasaisesti. Kuormitus on vaihdellut myös vuosittain huomattavasti, ja hakemuksen mukaan kuormitus tulee nousemaan.

Hallinto-oikeus katsoo ympäristö- ja lupaviranomaisten tavoin, että Eurajoki soveltuu huonosti jätevesien purkuvesistöksi alhaisen virtaaman ja siten huonojen laimenemisolosuhteiden vuoksi. Kun lisäksi otetaan huomioon, että Eurajoki on tärkeä vedenhankintavesistö ja sillä on virkistyskäyttöarvoa, on jätevesille etsittävä muita purkupaikkavaihtoehtoja. Näin ollen asiassa ei ole edellytyksiä lupamääräyksen 1 poistamiseen.

Typenpoistoa koskevat vaatimukset (lupamääräys 4. a. ja b.)

Luvan hakijan jätevedenpuhdistamossa käsitellään kaikki teollisuusalueen tuotantolaitosten eli Sucros Oy:n sokeritehtaan ja voimalaitoksen, Apetit Pakaste Oy:n pakastetehtaan, Hankkija Oy:n rehutehtaan ja Apetit Suomi Oy:n jätehuoltoalueen prosessijätevedet. Ympäristölupahakemuksen mukaan Apetit Pakaste Oy:n ja Sucros Oy:n sokeritehtaan tuotannot lisääntyvät, jonka johdosta myös kuormitus jätevedenpuhdistamoille kasvaa. Apetit Suomi Oy:n jätevedenpuhdistamon käsittelyprosessi perustuu kaksivaiheiseen biologiseen prosessiin, jossa hyödynnetään anaerobista ja aerobista jätevedenkäsittelytekniikkaa. Se koostuu erillisestä anaerobisesta ja aerobisesta puhdistamosta sekä jätevesien laadulliseen ja määrälliseen tasaukseen ja välivarastointiin käytetyistä altaista. Anaerobisella puhdistamolla käsitellystä vedestä noin puolet johdetaan takaisin Sucros Oy:n sokerijuurikkaiden pesuvesikiertoon. Loput vedet johdetaan esikäsiteltyinä aerobiselle puhdistamolle. Prosessijätevesien määrä ja kuormittavuus vaihtelee sokerijuurikkaiden ja vihannesraaka-aineiden satokauden ja niiden prosessointiajan mukaisesti. Valtaosa jätevesistä muodostuu kesäkuun ja joulukuun välisenä aikana.

Puhdistamoiden kokonaisreduktioksi on vuosina 2007–2009 kokonaistypen osalta saatu keskimäärin noin 89,5 prosenttia. Tulokuormituksen kasvaessa reduktio laskisi ilman suunniteltuja tehostamistoimia kokonaistypen osalta noin 6 prosenttia. Voimassa olevassa ympäristöluvassa kokonaistypenpoiston tavoitearvo on 20 mg/l ja ammoniumtypelle 5 mg/l vuosikeskiarvona laskettuna. Aerobisella puhdistamolla on päästy vuosina 2007–2010 nykyisessä ympäristöluvassa asetettuihin lupaehtoihin ja tavoitepitoisuuksiin. Loppuvuosi 2011 oli vesimäärien ja tulokuormituksen sekä anaerobisen puhdistamon toiminnan osalta poikkeuksellinen, minkä vuoksi lupaehtoja ei saavutettu. Vuoden 2012 aikana ryhdyttiin toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi. Ongelmana on ollut vesimäärien ja kuormituksen epätasainen jakautuminen eri vuodenajoille. Laitosta ei ole onnistuttu ohjaamaan niin, että varastotilaa olisi riittävästi sokerin valmistuksen loppuvaiheeseen saakka.

Vaikutustarkkailutulosten perusteella Eurajoen veden laatu heikkenee selvästi erityisesti kesäkuukausina. Jokiveden laatuun vaikuttaa Säkylän kunnan ja Apetit Suomi Oy:n jätevedenpuhdistamoiden jätevedet sekä hajakuormitus. Tarkkailutulosten perusteella erityisesti veden hygieenisen tason lasku on ainakin ajoittain JVP-Eura Oy:n puhdistamon kohdalla merkittävää. Pyhäjärvestä Eurajokeen virrannut vesi oli ammoniumtypen osalta puhdasta, ja fosforipitoisuudet olivat keskimäärin lievästi reheville järville tyypillisiä. Esimerkiksi ammoniumtypen osalta jokiveden laatu muuttuu ajoittain kesäaikaan puhtaasta likaantuneeksi. Eurajoen vaikutustarkkailututkimuksissa todetaan toistuvasti, että jätevesien vaikutus näkyy Eurajoen kokonais- ja ammoniumtyppipitoisuuksien ja bakteerimäärien kasvuna. Ammoniumtypen pitoisuuksien ja BOD7-arvojen osalta veden laatu heikkenee puhtaasta lievää likaantuneisuutta tai likaantuneisuutta ilmentäväksi. Typpi on fosforin ohella merkittävä purkuvesialuetta rehevöittävä tekijä ja myös sen tehokas poisto on tarpeen.

Satakunnan pintavesien toimenpideohjelmassa vuoteen 2015 Eurajoen kuormituksen vähentämistoimissa painotetaan jätevesien puhdistuksen toimintavarmuuden parantamista teollisuuden satunnaispäästöjen ja ohijuoksutuksen osalta. Ravinnekuormituksen osalta fosforikuormituksen vähennystarve koko Eurajoen vesistöalueella on 38 prosenttia ja typen osalta 30–40 prosenttia alapuolisen merialueen tilan parantamiseksi. Asiassa saadun selvityksen perusteella Eurajoessa puhdistamoiden jätevedet kasvattavat veden typpipitoisuuksia, joka vaikuttaa veden laatua heikentävästi. Eurajoen veden laadun parantaminen edellyttää myös typen tehokasta poistamista.

Valituksenalaisen päätöksen mukaan luvan hakija on velvoitettu esittämään selvitys vaihtoehtoisista jäteveden purkupaikoista, sillä Eurajoen on katsottu alhaisen virtaaman ja huonojen laimenemisolosuhteiden vuoksi soveltuvan huonosti jätevesien purkuvesistöksi. Lupamääräysten tarkistamishakemuksen mukaan puhdistamon tulokuorma tulee kasvamaan lähivuosina. Edellä lausutun perusteella ja kun otetaan huomioon purkuvesistön tila ja vesienhoitosuunnitelmassa esitetyt tavoitteet, hallinto-oikeus katsoo, että typen mahdollisimman tehokas poistaminen jätevedestä on tarpeen. Lupamääräysten raja-arvot ovat typen osalta vuosikeskiarvoja, joten asetettuja vaatimuksia ei voida pitää luvan hakijalla kohtuuttomina. Kokonaistypen ja ammoniumtypen osalta asetettuja jäteveden käsittelyn vähimmäisvaatimuksia ei siten ole syytä lieventää valituksessa vaaditulla tavalla.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 41 § 1 momentti, 42 § 1 momentti sekä 43 § 1 ja 3 momentti

Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 28 §

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Johan Hagman, Heikki Huhta ja Varpu Kujanpää. Esittelijä Taija Randen.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Apetit Suomi Oy on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja aluehallintoviraston päätöksen lupamääräyksiä 1, 4 a ja 4 b muutetaan.

Ensisijaisesti yhtiö vaatii, että lupamääräyksestä 1 poistetaan kokonaan viittaus jätevesien purkupaikkoja koskevaan selvitykseen.

Toissijaisesti yhtiö vaatii, että lupamääräys 1 muutetaan kuulumaan seuraavasti:

"Puhdistetut jätevedet voidaan johtaa nykyiseen purkupaikkaan. Luvan haltijan tulee toimittaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle yksin tai yhdessä Säkylän kunnan ja/tai JVP-Eura Oy:n kanssa xx.xx.xxxx mennessä selvitys jätevesien purkupaikkavaihtoehdoista."

Lupamääräyksiä 4 a ja 4 b yhtiö vaatii muutettavaksi siten, että lähtevän jäteveden raja-arvo typelle on 20 mg/l ja ammoniumtypelle 5 mg/l. Pitoisuuksien tulee olla vuosikeskiarvona laskettavia tavoitearvoja. Lupamääräyksestä 4 b on lisäksi poistettava vaatimus vähintään 90 prosentin nitrifikaatioasteesta ja vähintään 70 prosentin kokonaistypenpoistosta.

Yhtiö on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti:

Vaatimusten ensisijainen perustelu on valtakunnallisesti yhtenäisen lupakäytännön noudattaminen. Tehty päätös ei ole linjassa muille suomalaisille puhdistamoille ympäristöluvissa asetettujen purkupaikkavaatimusten ja puhdistusvaatimusten kanssa. Puhdistettuja jätevesiä ei ole missään velvoitettu siirrettäväksi toiselle vesistöalueelle. Puhdistettujen jätevesien purkupaikan siirtäminen on poikkeuksellinen toimenpide, joka liittyy yleensä puhdistamotoiminnan uudelleen järjestelyihin, uuden puhdistamon rakentamiseen ja vanhojen, pienten puhdistamoiden sulkemiseen.

Alivirtaaman aikaan jätevesien osuus Eurajoessa on noin 4 prosenttia, kun esimerkiksi Porvoonjoessa jätevesien osuus alivirtaaman aikaan on 50 prosenttia. Myös Loimijoessa jäteveden laimenemisolosuhteet ovat vastaavan kaltaiset kuin Eurajoessa.

Hallinto-oikeuden viittaus Satakunnan pintavesien toimenpideohjelmaan vuoteen 2015 antaa puutteellisen ja helposti virheellisen käsityksen esitetyistä Eurajoen veden parantamistarpeista. Toimenpideohjelman mukaan vedenlaadun parantamiseen tulee tähdätä maatalouden ja turvetuotannon kuormituksen sekä haja-asutusalueiden jätevesihuollon tehostamisen kautta, ei pelkästään teollisuuskuormitusta rajoittamalla. Jätevesien johtaminen muualle ei paranna Eurajoen laatuluokkaa, sillä teollisuusjätevesien osuus Eurajoen fosforikuormasta on yksi prosenttiyksikkö ja typpikuormasta kolme prosenttiyksikköä.

Vesistön laatuluokan parantaminen edellyttäisi tehtyjen selvitysten mukaan 30–40 prosenttiyksikön vähenemää kokonaisfosforin määrässä ja 38 prosentin vähenemää typen määrässä. Pelkällä teollisuusjätevesien viemäröinnillä ei ole merkitystä kokonaisvähennystavoitteen saavuttamisessa, vaan se edellyttää maatalouden aiheuttaman kuormituksen vähentämistä. Valittajan aiheuttamalla kuormituksella on vain marginaalinen merkitys Eurajoen veden laatuun.

Vesistön muut käyttötarkoitukset (virkistyskäyttö, raakavesilähde), kärsivät mielikuvatasolla Eurajokeen johdetuista puhdistetuista jätevesistä. Tämä ei ole riittävä peruste vuosikymmeniä jatkuneen toiminnan siirtämiseksi muualle. Asiasta ei ole riittävästi konkreettista tietoa, jonka perusteella voitaisiin asettaa velvoite viemärin rakentamiselle. Mahdolliset purkupaikkavaihtoehdot, joita voi olla muitakin, on todettu osin jo aiemmin toteutetussa esiselvitysvaiheessa taloudellisesti kohtuuttomiksi.

Typenpoiston ja nitrifikaation lupaehtojen kiristämiselle ei ole riittäviä ympäristönsuojelullisia perusteita.

Valituksenalaisessa päätöksessä esitetyt toimet ovat ylimitoitettuja ympäristönsuojelulain mukaisten luvan myöntämisen edellytysten ja pilaantumisen ehkäisemiseksi, joten lupamääräyksiä tulee muuttaa vaadittavien selvitysten purkuputken lupahakemuksen ja typenpoiston osalta.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on antanut valituksen johdosta lausunnon, jossa se on todennut, että sillä ei ole lisättävää siihen, mitä sen 30.1.2014 antamassa päätöksessä on todettu.

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on antanut valituksen johdosta lausunnon, jossa se on viitannut asiassa aikaisemmin aluehallintovirastolle ja hallinto-oikeudelle antamiinsa lausuntoihin.

A ja B ovat antaneet valituksen johdosta vastineen, jossa he ovat katsoneet, että valituksessa esitetyt vaatimukset tulee kaikilta osin hylätä eikä ympäristöluvan ehtoja tule muuttaa.

Laukolan–Mäkelän–Rahvolan kyläyhdistys on antanut valituksen johdosta lausunnon, jossa se katsoo, että valitus tulee hylätä eikä ympäristöluvan lupaehtoja saa väljentää.

C ja D ovat antaneet valituksen johdosta vastineen, jossa he ovat katsoneet, että valitus tulee hylätä niin purkuputkiasian kuin typenpoiston muuttamisenkin osalta.

E:n kuolinpesä on antanut valituksen johdosta vastineen, jossa se on katsonut, että valituksessa ei ole esitetty mitään sellaista, mikä antaisi aihetta muuttaa hallinto-oikeuden päätöstä.

Ala-Satakunnan Ympäristöseura ry, Rauman seudun luonnonystävät ry sekä Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri ry ovat antaneet valituksen johdosta vastineen, jossa ne ovat katsoneet, että valituksessa esitetyt vaatimukset tulee aiheettomina hylätä.

F on antanut valituksen johdosta vastineen, jossa hän on katsonut, että valituksessa ei ole esitetty mitään sellaista, mikä antaisi aihetta muuttaa hallinto-oikeuden päätöstä.

G on antanut valituksen johdosta vastineen, jossa hän on katsonut, että valituksessa ei ole esitetty mitään sellaista, mikä antaisi aihetta muuttaa hallinto-oikeuden päätöstä.

H ja I sekä J ovat antaneet valituksen johdosta vastineen, jossa he ovat katsoneet, että valitus tulee hylätä aiheettomana.

Raumanmeren kalastusalue on antanut valituksen johdosta vastineen, jossa se on katsonut, että valituksessa ei ole esitetty mitään sellaista, joka antaisi aiheen muuttaa hallinto-oikeuden päätöstä.

Huhdan, Irjanteen ja Mullilan vesialueiden osakaskunnat ovat antaneet valituksen johdosta vastineen, jossa ne ovat katsoneet, että valituksessa ei ole esitetty mitään sellaista, mikä antaisi aiheen muuttaa hallinto-oikeuden päätöstä.

K ja hänen asiakumppaninsa ovat antaneet valituksen johdosta vastineen, jossa he ovat katsoneet, että valituksessa ei ole esitetty mitään sellaista, mikä antaisi aiheen muuttaa hallinto-oikeuden päätöstä.

Laihiankylän kalastuskunta ja Panelian kalastuskunta ovat antaneet valituksen johdosta vastineen, jossa ne ovat katsoneet, että valituksessa ei ole esitetty mitään sellaista, mikä antaisi aiheen muuttaa hallinto-oikeuden päätöstä.

Eurajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, Porin kaupungin terveydensuojeluviranomaiselle, Euran kunnanhallitukselle, Rauman seudun perhokalastajat ry:lle, Kiukaisten Kylät ry:lle, Rauman Seudun Kalastajain Seura ry:lle sekä yhteensä 64 yksityiselle asianosaiselle on varattu tilaisuus vastineen antamiseen lausunnon johdosta.

Apetit Suomi Oy on antanut lausuntojen ja vastineiden johdosta vastaselityksen, jossa se on todennut muun ohella seuraavaa:

Apetit Suomi Oy:n ja JVP-Eura Oy:n puhdistamoiden lupaehtojen mukaisesti puhdistetun jäteveden aiheuttama vesistökuormitus ei lupaviranomaisen mukaan edellyttäisi uuden purkuviemärin rakentamista. Sen sijaan jatkuvat häiriötilanteet ja ohijuoksutukset ovat saaneet aluehallintoviraston epäilemään Eurajoen soveltuvuutta JVP-Eura Oy:n jätevesien purkupaikaksi.

Apetit Suomi Oy:n jätevedenpuhdistamolla vastaavaa perustetta uudelle purkuviemärille ei ole. Toiminnan kausiluonteisuudesta johtuen kaikki jätevedet johdetaan tasausaltaiden kautta puhdistamolle. Mahdollisissa puhdistamon häiriötilanteissa puhdistamo voidaan pysäyttää eikä ohijuoksutusta tapahdu. Siksi jätevedet tulee valituksen mukaisesti ensisijaisesti voida johtaa nykyiseen purkupisteeseen. Toissijaisesti mahdollisissa purkuviemärin vaihtoehtotarkasteluissa myös nykyisen purkupaikan tulee olla nollavaihtoehtona mukana.

Merkitään, että korkein hallinto-oikeus on tänään antamillaan päätöksillä hylännyt valitukset Vaasan hallinto-oikeuden päätöksistä 3.11.2015 nro 15/0296/2 ja 15/0294/2 Jujo Thermal Oy:n ja JVP-Eura Oy:n ympäristölupia koskeneissa asioissa (Dn:o 3901/1/15 ja 3915/1/15).

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Lupamääräyksessä 1 asetettua määräaikaa pidennetään 31.12.2017 saakka.

Perustelut

Sovellettavat oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulain (86/2000) 6 §:n 1 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Pykälän 2 momentin mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon 1) toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski; 2) alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset; ja 3) muut mahdolliset sijoituspaikat alueella.

Ympäristönsuojelulain 6 §:n 1 momentin perusteluissa (HE 84/1999 vp) todetaan muun ohella, että kaikki ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavat toiminnot tulisi mahdollisuuksien mukaan sijoittaa siten, että ympäristön pilaantuminen voidaan ehkäistä. Säännös olisi lähtökohta kaikkien pilaantumisen vaaraa aiheuttavien toimintojen sijoittamisessa. Sijoittumispaikkaa koskevaan harkintaan rinnastuisi esimerkiksi jäteveden johtamisessa purkupaikan valinta. Momentin mukaan haittojen syntymisen ehkäisyssä on tärkeää toiminnan oikea sijoittuminen. Toiminnan sijoittaminen ja muut toiminnan haitallisten vaikutusten ehkäisytoimet muodostaisivat kokonaisuuden. Pykälän 1 momentin perussääntöä arvioitaisiin ottaen huomioon 2 momentissa mainitut seikat.

Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, ympäristönsuojelulain 7–9 §:ssä kiellettyä seurausta, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella taikka eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Ympäristönsuojelulain 50 §:n 2 momentin mukaan ympäristöluvassa on 42 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua pilaantumisen merkittävyyttä arvioitaessa otettava huomioon, mitä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain mukaisessa vesienhoitosuunnitelmassa on esitetty toiminnan vaikutusalueen vesien tilaan ja käyttöön liittyvistä seikoista.

Ympäristönsuojelulain 43 §:n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset muun muassa päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden määrän ja haitallisuuden vähentämisestä, toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa sekä muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Pykälän 3 momentin mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvoa sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan.

Sen lisäksi mitä ympäristönsuojelulain 50 §:n 2 momentissa on säädetty, voidaan vesienhoitosuunnitelmassa ja siihen liittyvässä toimenpideohjelmassa esitetty muutoin osaltaan ottaa selvityksenä huomioon ympäristöluvan lupamääräyksiä koskevassa harkinnassa.

Saatu selvitys ja oikeudellinen arviointi

Vaihtoehtoista purkupaikkaa koskeva selvitysvelvollisuus

Valtioneuvosto on 3.12.2015 hyväksynyt Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman vuosiksi 2016–2021. Eurajoki saa alkunsa Säkylän Pyhäjärvestä. Kauttuankoskessa sijaitsee säännöstelypato, jolla säädellään Pyhäjärven veden korkeutta. Vesienhoitosuunnitelman mukaan Pyhäjärven veden laatu kuuluu luokkaan hyvä. Eurajoen yläosa on tyypiltään keskisuuri savimaiden joki ja sen ekologinen tila on tyydyttävä. Eurajoen alaosa kuuluu suuriin savimaiden jokiin ja sen ekologinen tila on tyydyttävä.

Osana vesienhoitosuunnitelman valmistelua on laadittu Eurajoen-Lapinjoen-Sirppujoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016–2021. Toimenpideohjelmassa todetaan yhdyskuntien ja teollisuuden jätevesien aiheuttaman kuormituksen osalta muun ohella, että Eurajoki soveltuu huonosti jätevesien purkuvesistöksi. Vuonna 2013 on laadittu selvitys Säkylän ja Euran jätevesien johtamisesta alueen ulkopuolelle. Hankkeen on arvioitu toteutuvan aikaisintaan 2030-luvulla.

Lupamääräyksessä 1 yhtiölle on asetettu velvollisuus toimittaa aluehallintovirastolle yksin tai yhdessä Säkylän kunnan ja/tai JVP-Eura Oy:n kanssa selvitys jätevesien purkupaikkavaihtoehdoista sekä hakemus ympäristöluvan muuttamiseksi purkupaikan osalta. Selvityksessä tulee käsitellä ainakin seuraavat purkupaikkavaihtoehdot: Jätevesien purkupaikan siirtäminen Kokemäenjokeen tai merialueelle Rauman edustalle. Ympäristöluvan muutoshakemuksen tulee koskea yhtä esitettävää purkupaikkavaihtoehtoa. Muutoshakemuksen tulee sisältää ympäristönsuojeluasetuksen 8–12 §:ssä mainitut selvitykset soveltuvin osin.

Ympäristönsuojelulain 6 §:n mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa huomioon tulee ottaa muun ohella toiminnan luonne. Jätevedenpuhdistamoa koskevassa ympäristölupa-asiassa toiminnan luonteen huomioon ottaminen voi vaikuttaa siten, että mahdollisuudet päätyä myöhemmin aiemmasta poikkeavaan jätevesien purkupaikkaa koskevaan sijoittamisratkaisuun ovat väljemmät kuin itse laitoksen sijoituspaikan valinnassa.

Lupamääräyksessä 1 ei ole rajoitettu tarkasteltavien purkupaikkavaihtoehtojen määrää muutoin kuin nimeämällä ne kaksi vaihtoehtoa, joita selvityksessä ainakin tulee tarkastella. Estettä ei siten ole sille, että selvityksessä tarkastellaan myös nykyistä purkupaikkaa yhtenä vaihtoehtona. Lupamääräyksessä asetetulla velvoitteella tehdä vaihtoehtoisia purkupaikkoja koskeva selvitys ja ympäristöluvan muutoshakemus ei vielä ole ratkaistu tai voitukaan ratkaista sitä, milloin ja minne purkupaikka mahdollisesti tullaan siirtämään. Nämä ratkaisut on mahdollista tehdä vasta sitten, kun purkupaikkavaihtoehtoja ja eri vaihtoehtojen vaikutuksia erityisesti vesien tilaan on selvitetty tarkemmin.

Eurajoen tilasta ja jätevesien aiheuttamasta kuormituksesta saatu selvitys huomioon ottaen lupamääräys 1 on perusteltu eikä sen poistamiseen tai muuttamiseen valituksessa esitetyllä tavoin ole aihetta. Ajan kulumisen vuoksi lupamääräyksessä asetettua määräaikaa on kuitenkin pidennettävä päätöslauselmasta ilmenevällä tavalla.

Jätevesien typenpoistoa koskevat lupamääräykset

Eurajoen virtaamat vaihtelevat merkittävästi erityisesti sääolosuhteiden ja Pyhäjärven säännöstelyn seurauksena. Virtaamien vaihtelulla on vaikutusta myös Eurajoen laatuun ja eri päästölähteiden osuuteen Eurajokeen kohdistuvasta kokonaiskuormituksesta. Runsasvirtaamaisina aikoina hajakuormituksen merkitys veden laatuun korostuu, mutta huonoimmillaan veden laatu on vähävirtaamaisina jaksoina. Typpi on fosforin ohella merkittävä Eurajokea rehevöittävä tekijä, ja vuoden aikana tilanne vesistössä voi vaihdella sen suhteen, kumpi on minimiravinteena. Molempien ravinteiden tehokas poisto jätevesistä on tarpeen.

Eurajoki on lyhyt, ja Pyhäjärven alapuolella ei ole muita järviä, joihin ravinteita voisi pidättyä. Suurin osa jokeen ihmisen toiminnan tuloksesta joutuneista ravinteista kulkeutuu Selkämerelle. Selkämeri on tutkimuksissa todettu typpirajoitteiseksi, ja nykyinen typpi-fosforisuhde vahvistaa tutkimustuloksia. Typen ollessa minimiravinteena sen kuormituksen vähentäminen on tarpeellista myös Selkämeren kannalta rehevöitymisen vähentämiseksi. Ihmisen Eurajokeen, ja sen myötä Selkämereen, aiheuttamasta ravinnekuormituksesta yli 10 prosenttia on peräisin yhdyskunta- ja teollisuusjätevesistä. Sen vuoksi ravinteiden tehokas poisto jätevesistä on tarpeen myös Selkämeren kannalta.

Aluehallintoviraston päätöksessä on tarkasteltu Apetit Oy:n osuutta Eurajokeen kohdistuvasta ravinnekuormituksesta Eurajoen vaikutustarkkailun vuoden 2012 vuosiraportissa esitettyjen tietojen perusteella. Lisäksi päätöksessä on viitattu Satakunnan pintavesien toimenpideohjelmaan vuoteen 2015. Yhdyskuntien ja teollisuuden osuudeksi ihmistoiminnasta peräisin olevasta fosforikuormituksesta on arvioitu yhteensä noin 10,6 prosenttia ja typpikuormituksesta noin 20,5 prosenttia. Apetit Oy:n puhdistamoiden puhdistetut jätevedet käsittivät 19 prosenttia kaikesta vuonna 2012 Eurajokeen johdetusta jätevesien virtaamasta. Puhdistamoiden osuuden Eurajokeen kohdistuvasta ihmistoiminnasta peräisin olevasta typpikuormituksesta voidaan siten todeta olevan merkittävä. Eurajoen vesistötarkkailun tulosten mukaan jätevesien vaikutus näkyy Eurajoen kokonais- ja ammoniumtyppipitoisuuksien kasvuna.

Lupamääräyksissä 4. a. ja 4. b. käsitellyn jäteveden pitoisuudelle ja käsittelyteholle on asetettu vaatimuksia siten, että lupamääräys 4. a. koskee vaatimuksia 31.12.2014 asti ja lupamääräys 4. b. vaatimuksia 1.1.2015 alkaen. Lupamääräyksen 4. b. mukaan typen enimmäispitoisuus saa vuosikeskiarvona laskettuna olla enintään 15 mg/l ja vähimmäistehon tulee olla vähintään 70 prosenttia. Ammoniumtypen osalta enimmäispitoisuus saa olla enintään 5 mg/l ja nitrifikaatioasteen tulee olla vähintään 90 prosenttia. Enimmäispitoisuuden ja puhdistustehon lukuarvot on määrätty laskettavan vuosikeskiarvona erityisesti jätevedenpuhdistamoiden kausiluonteisen toiminnan vuoksi.

Jätevedenpuhdistamolle asetettujen lupamääräysten voidaan katsoa edustavan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista tasoa. Kun otetaan erityisesti huomioon Eurajoen tila, typen merkitys Eurajoen tilan kannalta ja Apetit Oy:n osuus ihmistoiminnasta peräisin olevasta typpikuormituksesta, ei kokonaistypen ja ammoniumtypen osalta asetettuja käsittelyn vähimmäisvaatimuksia ole syytä valituksen johdosta muuttaa.

Lopputulos

Edellä lausutuin perustein ja kun otetaan muutoin huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut, niissä mainitut aluehallintoviraston päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori, oikeusneuvokset Hannu Ranta, Tuomas Lehtonen ja Kari Tornikoski, hallintoneuvos Elina Lampi-Fagerholm sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Olli Dahl ja Seppo Rekolainen. Asian esittelijä Tuire Taina.