Muu päätös 19/2017

Asia Ympäristölupaa koskeva valitus

Valittaja Säkylän kunnanhallitus

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 18.4.2016 nro 16/0160/3

Asian aikaisempi käsittely

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 30.1.2014 viraston ympäristölupavastuualueella ympäristönsuojelulain (86/2000) nojalla tehdyllä päätöksellä nro 12/2014/2 tarkistanut Länsi-Suomen ympäristölupaviraston Säkylän kunnan Köörnummen jätevedenpuhdistamon toiminnalle 23.5.2005 päätöksellä nro 14/2005/1 annetun toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräykset, joita Vaasan hallinto-oikeus on muuttanut päätöksellään 15.12.2006 nro 06/0410/4. Lupaan on liitetty päätöksestä tarkemmin ilmenevät lupamääräykset 1–20, joista lupamääräys 1 kuuluu seuraavasti:

Jätevesien johtaminen ja purkuviemäri

1. Säkylän kunnan on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle yksin tai yhdessä JVP-Eura Oy:n ja/tai Apetit Suomi Oy:n kanssa 31.12.2014 mennessä selvitys jätevesien purkupaikkavaihtoehdoista sekä hakemus ympäristöluvan muuttamiseksi purkupaikan osalta. Selvityksessä tulee käsitellä ainakin seuraavat purkupaikkavaihtoehdot: Jätevesien purkupaikan siirtäminen Kokemäenjokeen tai merialueelle Rauman edustalle. Ympäristöluvan muutoshakemuksen tulee koskea yhtä esitettävää purkupaikkavaihtoehtoa. Muutoshakemuksen tulee sisältää ympäristönsuojeluasetuksen 8–12 §:ssä mainitut selvitykset soveltuvin osin.

Köörnummen jätevedenpuhdistamossa käsitellyt jätevedet saa johtaa nykyisessä purkupaikassa Eurajokeen siihen asti, kunnes edellä sanotusta muutoshakemuksesta annettavassa lainvoimaisessa päätöksessä on toisin määrätty.

Säkylän kunnan on pidettävä purkuviemäri ja siihen liittyvät rakenteet, muun muassa jätevedenpumppaamot, kunnossa. Purkupaikan sijainti Eurajoessa on osoitettava rannalle asetettavalla taululla asianmukaisesti.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt Säkylän kunnan valituksen aluehallintoviraston päätöksestä.

Valituksen vireillä olosta johtuneen ajan kulumisen vuoksi hallinto-oikeus on pidentänyt aluehallintoviraston päätöksen lupamääräyksessä 1 asetettua määräaikaa 31.3.2017 saakka.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään siltä osin kuin nyt on kysymys seuraavasti:

Ympäristönsuojelulain 41 §:n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.

Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, ympäristönsuojelulain 7–9 §:ssä kiellettyä seurausta, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella taikka eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Ympäristönsuojelulain 43 §:n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset muun muassa päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden määrän ja haitallisuuden vähentämisestä, toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa sekä muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Pykälän 3 momentin mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvoa sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lupamääräyksissä ei kuitenkaan saa velvoittaa käyttämään vain tiettyä määrättyä tekniikkaa. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian ja materiaalien käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen.

Selvitys jätevesien purkupaikkavaihtoehdoista (lupamääräys 1)

Eurajokeen johdetaan luvan hakijan jätevedenpuhdistamon lisäksi pistekuormitusta samaa putkea käyttäen Apetit Suomi Oy:n jätevedenpuhdistamolta ja noin kaksi kilometriä alajuoksuun JVP-Eura Oy:n jätevedenpuhdistamolta. Vuonna 2011 jokeen johdettiin jätevesiä keskimäärin 12 840 m³ vuorokaudessa, josta luvan hakijan osuus oli 20 prosenttia.

Eurajoki saa alkunsa Säkylän Pyhäjärvestä. Eurajoen ekologinen luokka on tyydyttävä. Eurajoen yläosan kemiallinen tila on luokiteltu hyväksi, mutta alaosan hyvää huonommaksi kadmiumpitoisuuksien perusteella. Joki saa vetensä Säkylän Pyhäjärvestä, joten jokeen laskevan veden ravinnepitoisuudet ovat melko alhaisia Pyhäjärven luusuassa. Jokiveden ravinnetasoa nostavat Eurajoen yläosalla hajakuormitus sekä jätevedet. Vuosina 1991–2005 Eurajoen keskivirtaama Kauttuankoskessa oli 4,4 m³/s. Pyhäjärveä säännöstellään Kauttualla noin kaksi kilometriä Säkylästä tulevan viemärin purkupisteen yläpuolella.

Eurajoessa pistekuormitus kohdistuu joen yläosaan. Eurajoen bakteeripitoisuudet ovat ylittäneet muun muassa uimaveden laatuvaatimuksia koskevat toimenpiderajat sekä kasteluvettä koskevat toimenpiderajat erityisesti JVP-Eura Oy:n purkuputken alapuolella, mutta esimerkiksi keväällä 2013 on myös Euran puhdistamon purkupisteen yläpuolisessa havaintopisteessä mitattu kasteluvesikriteerit ylittäviä bakteeripitoisuuksia. Säkylän siirtoviemärin purkukohta on kyseisen havaintopisteen yläpuolella. Eurajoki on tärkeä vedenhankintavesistö. Rauman kaupunki ottaa siitä raakavetensä ja sen vettä otetaan myös teollisuuden tarpeisiin. Eurajoki on myös tärkeä virkistyskäyttövesistö. Jätevesien vaikutusalueella on uimarantoja.

Hallinto-oikeus katsoo ympäristö- ja lupaviranomaisten tavoin, että Eurajoki soveltuu huonosti jätevesien purkuvesistöksi alhaisen virtaaman ja siten huonojen laimenemisolosuhteiden vuoksi. Kun lisäksi otetaan huomioon, että Eurajoki on tärkeä vedenhankintavesistö ja sillä on virkistyskäyttöarvoa, on jätevesille etsittävä muita purkupaikkavaihtoehtoja. Näin ollen asiassa ei ole edellytyksiä lupamääräyksen 1 muuttamiseen valituksessa vaaditulla tavalla.

(---)

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 41 § 1 momentti, 42 § 1 momentti sekä 43 § 1 ja 3 momentti

Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 28 § Valtioneuvoston asetus yhdyskuntajätevesistä (888/2006)

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Johan Hagman, Heikki Huhta ja Varpu Kujanpää. Esittelijä Taija Randen.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Säkylän kunnanhallitus on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan osittain ja aluehallintoviraston päätöksen lupamääräyksestä 1 poistetaan vaatimus jätevesien purkupaikkavaihtoehtoja koskevan selvityksen ja ympäristöluvan muuttamista koskevan hakemuksen laatimisesta kokonaan. Poistetut kohdat tulee korvata tekstillä: "Köörnummen jätevedenpuhdistamolla lupamääräysten vaatimusten mukaisesti käsitellyt jätevedet voidaan johtaa nykyiseen purkupaikkaan."

Kunnanhallitus on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti:

Lupapäätöksen tulee olla linjassa valtakunnallisen käytännön kanssa. Määräys purkupaikan muuttamisesta toiseen vesistöön ei vastaa muille jätevedenpuhdistamoille ympäristöluvissa asetettuja purkupaikkavaatimuksia. Määräys, joka koskee jo pitkään lupamääräysten mukaisesti käsiteltyjen jätevesien siirtämistä tulevaisuudessa toiselle vesistöalueelle, on kohtuuton.

Köörnummen jätevedenpuhdistamolla käsiteltyjen vesien aiheuttamalla kuormituksella on vain vähäinen merkitys Eurajoen veden laatuun eikä Eurajoen laatuluokka tulisi muuttumaan nykyisestä, vaikka puhdistamolla käsitellyt jätevedet johdettaisiinkin muualle. Esimerkiksi maatalouden aiheuttama kuormitus Eurajokeen on huomattavasti merkittävämpi tekijä.

Säkylän kunta on jo valituksessaan hallinto-oikeudelle vedonnut Sweco Ympäristö Oy:n laatimaan alustavaan selvitykseen purkupaikkavaihtoehtojen kustannuksista. Vaihtoehtoja on pääasiassa vertailtu Säkylän kunnan näkökulmasta, mutta selvityksessä on arvioitu myös Euran kunnalle ja Apetit Oy:lle aiheutuvia kustannuksia. Pelkästään Säkylän osuudeksi on arvioitu purkupaikkavaihtoehdosta riippuen 6–10 miljoonaa euroa. Yhteensä hankkeen kustannuksiksi on arvioitu noin 20,7–36 miljoonaa euroa.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on antanut valituksen johdosta lausunnon, jossa se on todennut, että sillä ei ole lisättävää siihen, mitä sen 30.1.2014 antamassa päätöksessä on todettu.

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on antanut valituksen johdosta lausunnon, jossa se on viitannut asiassa aikaisemmin aluehallintovirastolle ja hallinto-oikeudelle antamiinsa lausuntoihin.

A ja B ovat antaneet valituksen johdosta vastineen, jossa he ovat katsoneet, että valituksessa esitetyt vaatimukset tulee kaikilta osin hylätä eikä ympäristöluvan ehtoja tule muuttaa.

Laukolan–Mäkelän–Rahvolan kyläyhdistys on antanut valituksen johdosta lausunnon, jossa se katsoo, että valitus tulee hylätä eikä ympäristöluvan lupaehtoja saa väljentää.

C ja D ovat antaneet valituksen johdosta vastineen, jossa he ovat katsoneet, että valitus tulee hylätä.

E:n kuolinpesä on antanut valituksen johdosta vastineen, jossa se on katsonut, että valituksessa ei ole esitetty mitään sellaista, mikä antaisi aihetta muuttaa hallinto-oikeuden päätöstä.

Ala-Satakunnan Ympäristöseura ry, Rauman seudun luonnonystävät ry ja Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri ry ovat antaneet valituksen johdosta vastineen, jossa ne ovat katsoneet, että valituksessa esitetyt vaatimukset tulee aiheettomina hylätä.

F on antanut valituksen johdosta vastineen, jossa hän on katsonut, että valituksessa ei ole esitetty mitään sellaista, mikä antaisi aihetta muuttaa hallinto-oikeuden päätöstä.

G on antanut valituksen johdosta vastineen, jossa hän on katsonut, että valituksessa ei ole esitetty mitään sellaista, mikä antaisi aihetta muuttaa hallinto-oikeuden päätöstä.

H ja I sekä J ovat antaneet valituksen johdosta vastineen, jossa he ovat katsoneet, että valitus tulee hylätä aiheettomana.

Raumanmeren kalastusalue on antanut valituksen johdosta vastineen, jossa se on katsonut, että valituksessa ei ole esitetty mitään sellaista, joka antaisi aiheen muuttaa hallinto-oikeuden päätöstä.

Huhdan, Irjanteen ja Mullilan vesialueiden osakaskunnat ovat antaneet valituksen johdosta vastineen, jossa ne ovat katsoneet, että valituksessa ei ole esitetty mitään sellaista, mikä antaisi aiheen muuttaa hallinto-oikeuden päätöstä.

K ja hänen asiakumppaninsa ovat antaneet valituksen johdosta vastineen, jossa he ovat katsoneet, että valituksessa ei ole esitetty mitään sellaista, mikä antaisi aiheen muuttaa hallinto-oikeuden päätöstä.

Laihiankylän kalastuskunta ja Panelian kalastuskunta ovat antaneet valituksen johdosta vastineen, jossa ne ovat katsoneet, että valituksessa ei ole esitetty mitään sellaista, mikä antaisi aiheen muuttaa hallinto-oikeuden päätöstä.

Eurajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, Porin kaupungin terveydensuojeluviranomaiselle, Euran kunnanhallitukselle, Rauman Seudun Kalastajain Seura ry:lle, Rauman seudun perhokalastajat ry:lle, Kiukaisten Kylät ry:lle sekä yhteensä 64 yksityiselle asianosaiselle on varattu tilaisuus vastineen antamiseen lausunnon johdosta.

Säkylän kunnanhallitus on antanut lausuntojen ja vastineiden johdosta vastaselityksen.

Merkitään, että korkein hallinto-oikeus on tänään antamillaan päätöksillä hylännyt valitukset Vaasan hallinto-oikeuden päätöksistä 3.11.2015 nro 15/0296/2 ja 15/0294/2 Jujo Thermal Oy:n ja JVP-Eura Oy:n ympäristölupia koskeneissa asioissa (Dn:o 3901/1/15 ja 3915/1/15) sekä päätöksestä 18.4.2016 nro 16/0159/3 Apetit Suomi Oy:n ympäristölupaa koskeneessa asiassa (Dn:o 1563/1/16).

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Lupamääräyksessä 1 asetettua määräaikaa pidennetään 31.12.2017 saakka.

Perustelut

Sovellettavat oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulain (86/2000) 6 §:n 1 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Pykälän 2 momentin mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon 1) toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski; 2) alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset; ja 3) muut mahdolliset sijoituspaikat alueella.

Ympäristönsuojelulain 6 §:n 1 momentin perusteluissa (HE 84/1999 vp) todetaan muun ohella, että kaikki ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavat toiminnot tulisi mahdollisuuksien mukaan sijoittaa siten, että ympäristön pilaantuminen voidaan ehkäistä. Säännös olisi lähtökohta kaikkien pilaantumisen vaaraa aiheuttavien toimintojen sijoittamisessa. Sijoittumispaikkaa koskevaan harkintaan rinnastuisi esimerkiksi jäteveden johtamisessa purkupaikan valinta. Momentin mukaan haittojen syntymisen ehkäisyssä on tärkeää toiminnan oikea sijoittuminen. Toiminnan sijoittaminen ja muut toiminnan haitallisten vaikutusten ehkäisytoimet muodostaisivat kokonaisuuden. Pykälän 1 momentin perussääntöä arvioitaisiin ottaen huomioon 2 momentissa mainitut seikat.

Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, ympäristönsuojelulain 7–9 §:ssä kiellettyä seurausta, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella taikka eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Ympäristönsuojelulain 50 §:n 2 momentin mukaan ympäristöluvassa on 42 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua pilaantumisen merkittävyyttä arvioitaessa otettava huomioon, mitä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain mukaisessa vesienhoitosuunnitelmassa on esitetty toiminnan vaikutusalueen vesien tilaan ja käyttöön liittyvistä seikoista.

Ympäristönsuojelulain 43 §:n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset muun muassa päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden määrän ja haitallisuuden vähentämisestä, toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa sekä muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Pykälän 3 momentin mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet.

Sen lisäksi mitä ympäristönsuojelulain 50 §:n 2 momentissa on säädetty, voidaan vesienhoitosuunnitelmassa ja siihen liittyvässä toimenpideohjelmassa esitetty muutoin osaltaan ottaa selvityksenä huomioon ympäristöluvan lupamääräyksiä koskevassa harkinnassa.

Saatu selvitys ja oikeudellinen arviointi

Valtioneuvosto on 3.12.2015 hyväksynyt Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman vuosiksi 2016–2021. Eurajoki saa alkunsa Säkylän Pyhäjärvestä. Kauttuankoskessa sijaitsee säännöstelypato, jolla säädellään Pyhäjärven veden korkeutta. Vesienhoitosuunnitelman mukaan Pyhäjärven veden laatu kuuluu luokkaan hyvä. Eurajoen yläosa on tyypiltään keskisuuri savimaiden joki ja sen ekologinen tila on tyydyttävä. Eurajoen alaosa kuuluu suuriin savimaiden jokiin ja sen ekologinen tila on tyydyttävä.

Osana vesienhoitosuunnitelman valmistelua on laadittu Eurajoen-Lapinjoen-Sirppujoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016–2021. Toimenpideohjelmassa todetaan yhdyskuntien ja teollisuuden jätevesien aiheuttaman kuormituksen osalta muun ohella, että Eurajoki soveltuu huonosti jätevesien purkuvesistöksi. Vuonna 2013 on laadittu selvitys Säkylän ja Euran jätevesien johtamisesta alueen ulkopuolelle. Hankkeen on arvioitu toteutuvan aikaisintaan 2030-luvulla.

Lupamääräyksessä 1 Säkylän kunnalle on asetettu velvollisuus toimittaa aluehallintovirastolle yksin tai yhdessä JVP-Eura Oy:n ja/tai Apetit Suomi Oy:n kanssa selvitys jätevesien purkupaikkavaihtoehdoista sekä hakemus ympäristöluvan muuttamiseksi purkupaikan osalta. Selvityksessä tulee käsitellä ainakin seuraavat purkupaikkavaihtoehdot: Jätevesien purkupaikan siirtäminen Kokemäenjokeen tai merialueelle Rauman edustalle. Ympäristöluvan muutoshakemuksen tulee koskea yhtä esitettävää purkupaikkavaihtoehtoa. Muutoshakemuksen tulee sisältää ympäristönsuojeluasetuksen 8–12 §:ssä mainitut selvitykset soveltuvin osin.

Ympäristönsuojelulain 6 §:n mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa huomioon tulee ottaa muun ohella toiminnan luonne. Jätevedenpuhdistamoa koskevassa ympäristölupa-asiassa toiminnan luonteen huomioon ottaminen voi vaikuttaa siten, että mahdollisuudet päätyä myöhemmin aiemmasta poikkeavaan jätevesien purkupaikkaa koskevaan sijoittamisratkaisuun ovat väljemmät kuin itse laitoksen sijoituspaikan valinnassa.

Lupamääräyksessä 1 ei ole rajoitettu tarkasteltavien purkupaikkavaihtoehtojen määrää muutoin kuin nimeämällä ne kaksi vaihtoehtoa, joita selvityksessä ainakin tulee tarkastella. Estettä ei siten ole sille, että selvityksessä tarkastellaan myös nykyistä purkupaikkaa yhtenä vaihtoehtona. Lupamääräyksessä asetetulla velvoitteella tehdä vaihtoehtoisia purkupaikkoja koskeva selvitys ja ympäristöluvan muutoshakemus ei vielä ole ratkaistu tai voitukaan ratkaista sitä, milloin ja minne purkupaikka mahdollisesti tullaan siirtämään. Nämä ratkaisut on mahdollista tehdä vasta sitten, kun purkupaikkavaihtoehtoja ja eri vaihtoehtojen vaikutuksia erityisesti vesien tilaan on selvitetty tarkemmin.

Eurajoen tilasta ja jätevesien aiheuttamasta kuormituksesta saatu selvitys huomioon ottaen lupamääräys 1 on perusteltu eikä sen poistamiseen tai muuttamiseen valituksessa esitetyllä tavoin ole aihetta. Ajan kulumisen vuoksi lupamääräyksessä asetettua määräaikaa on kuitenkin pidennettävä päätöslauselmasta ilmenevällä tavalla.

Tämän vuoksi ja kun otetaan muutoin huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut, niissä mainitut aluehallintoviraston päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen enemmälti ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori, oikeusneuvokset Hannu Ranta, Tuomas Lehtonen ja Kari Tornikoski, hallintoneuvos Elina Lampi-Fagerholm sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Olli Dahl ja Seppo Rekolainen. Asian esittelijä Tuire Taina.