Muu päätös 184/2017

Asia Asiakirjajulkisuutta koskeva valitus

Valittaja Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

Päätös, jota valitus koskee

Hämeenlinnan hallinto-oikeus 23.6.2015 nro 15/0505/3

Asian aikaisempi käsittely

Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy on 23.3.2014 pyytänyt saada Jyväskylän yliopistolta oleelliset ja merkittävät tiedot yliopiston ja Nab Labs Oy:n välisestä yliopiston ympäristöntutkimuskeskuksen myyntiä koskevasta kaupasta ja siitä tehdystä sopimuksesta.

Saatuaan Jyväskylän yliopistolta sähköpostitse vastauskirjeen Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy on 24.3.2014 uudistanut pyyntönsä ja vaatinut saada perustellun päätöksen. Yhtiö on samalla täsmentänyt pyyntönsä koskemaan ympäristöntutkimuskeskuksen myyntiä ja asian valmistelua koskevia asiakirjoja.

Jyväskylän yliopiston hallintojohtaja on päätöksellään 23.4.2014 toimittanut Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:lle jäljennöksen 21.3.2014 allekirjoitetusta kauppakirjasta siten, että siitä on peitetty kohdat, jotka yliopiston käsityksen mukaan ovat salassa pidettäviä. Annettuun jäljennökseen sisältymättömien kauppakirjan tietojen ja kauppakirjan liitteiden osalta asiakirjapyyntö on hylätty. Lisäksi päätöksessä on ilmoitettu internetosoite, josta yliopiston hallituksen asiaa koskevat päätökset ovat saatavilla. Tietojen osittaista salaamista on perusteltu viittaamalla viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n 1 momentin 17, 20 ja 23 kohtiin. Päätöksen perusteluissa on todettu lisäksi, että se taho, jonka etujen suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty, ei ole antanut suostumustaan tietojen luovuttamiselle.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hämeenlinnan hallinto-oikeus on päätöksellään ensiksikin jättänyt Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n valituksen tutkimatta eräiden asiakirjojen osalta. Toiseksi hallinto-oikeus on yhtiön valituksesta kumonnut Jyväskylän yliopiston hallintojohtajan päätöksen siltä osin kuin sillä oli kieltäydytty antamasta tietoja Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskuksen myyntiä koskevan kauppakirjan kohdista 3.3, 8.1, 14 ja 15, oikeastaan myös kohdasta 19, sekä kauppakirjan liitteistä 1, 7 ja 9 sekä oikeuttanut yhtiön saamaan niihin sisältyvät tiedot.

Kolmanneksi, eli siltä osin kuin asiassa on korkeimmassa hallinto-oikeudessa pelkästään kysymys, hallinto-oikeuden on katsottava hylänneen Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n valituksen siltä osin kuin yhtiötä ei ollut hallinto-oikeuden päätöksellä oikeutettu saamaan tietoja kauppakirjasta ja sen liitteistä.

Hallinto-oikeuden päätöksen perusteluina on valituksen hylkäämisen osalta lausuttu seuraavaa:

Päätöksen perustelemista koskeva valitusperuste

Hallintolain 45 §:n 1 momentin mukaan päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset.

Valituksenalaisesta päätöksestä ilmenee, että valittajalle on toimitettu päätöksen liitteenä kauppakirja liitteineen siltä osin kuin se on yliopiston käsityksen mukaan sisällöltään julkisuuslain mukaisesti julkinen. Salassapidon perusteena päätöksen perusteluissa on yleisluonteisesti lainsäädännön sisältöä selostamalla viitattu julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 17, 20 ja 23 kohtaan. Perusteluista ilmenee siten se, mihin julkisuuslain kohtiin tietojen poistaminen ja peittäminen valittajalle toimitetuista asiakirjoista yliopiston käsityksen mukaan on perustunut. Perusteluista ei sen sijaan ilmene tarkemmin se, minkä tahon ja mihin salassa pidettävään intressiin kunkin yksittäisen tiedon ja asiakirjan salaaminen on perustunut. Yliopisto on lausunnossaan hallinto-oikeudelle täsmentänyt sitä, millaista tietoa salassa pidetyt kohdat sisältävät, ja sitä, minkä tahon intressien suojelemiseksi salassapidon on arvioitu olevan välttämätöntä. Vaikka lausunnossakaan ei ole yksilöity kunkin kohdan tai liitteen salassapidon tarvetta erikseen, ilmenee siitä riittävällä tarkkuudella se, mihin salassapito perustuu. Näistä syistä ja kun otetaan huomioon se, että valittaja on saanut hallinto-oikeudessa lausua yliopiston lausunnossaan esittämien perustelujen johdosta, yliopiston päätöstä ei ole syytä kumota päätöksen perustelujen puutteellisuuden vuoksi.

Väite asianosaisasemasta

Valittaja on hallinto-oikeudelle antamassaan selityksessä todennut olevansa nyt kysymyksessä olevassa asiassa asianosainen.

Julkisuuslain 11 §:n 1 momentin mukaan hakijalla, valittajalla sekä muulla, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee (asianosainen), on oikeus saada asiaa käsittelevältä tai käsitelleeltä viranomaiselta tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn.

Nyt kysymyksessä olevat asiakirjat liittyvät yliopiston ja yksityisen yrityksen väliseen yksityisoikeudelliseen oikeustoimeen. Valittajana oleva yhtiö ei ole kaupan osapuoli. Valittajayhtiö ei ole ollut asianosainen Jyväskylän yliopiston ja Nab Labs Oy:n välisen kaupan hyväksymistä koskevan asian käsittelyssä Jyväskylän yliopistossa. Julkisuuslain 11 §:ssä säädetty asianosaisen tiedonsaantioikeus koskee vain niitä asiakirjoja, jotka voivat tai ovat voineet vaikuttaa tiedonpyytäjän asian käsittelyyn siinä viranomaisessa, jolta asiakirjoja pyydetään. Valittajayhtiöllä ei siten ole oikeutta saada pyytämistään asiakirjoista tietoja asianosaisen tiedonsaantioikeuden nojalla pelkästään sillä perusteella, että kaupan toisen osapuolen kilpailijana sillä saattaisi olla oikeus panna kauppaan liittyen vireille valtiontukea koskeva riita-asia yleisessä tuomioistuimessa. Valittajalla ei siten ole oikeutta saada tietoa pyytämistään asiakirjoista muutoin kuin julkisilta osiltaan.

Kysymys asiakirjojen julkisuudesta

Sovellettavat säännökset

Yliopistolain 30 §:n 2 momentin mukaan yliopiston ja ylioppilaskunnan toiminnan julkisuuteen sovelletaan, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään lain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Julkisuuslain 3 §:n mukaan tässä laissa säädettyjen tiedonsaantioikeuksien ja viranomaisten velvollisuuksien tarkoituksena on toteuttaa avoimuutta ja hyvää tiedonhallintatapaa viranomaisten toiminnassa sekä antaa yksilöille ja yhteisöille mahdollisuus valvoa julkisen vallan ja julkisten varojen käyttöä, muodostaa vapaasti mielipiteensä sekä vaikuttaa julkisen vallan käyttöön ja valvoa oikeuksiaan ja etujaan.

Julkisuuslain 9 §:n 1 momentin mukaan jokaisella on oikeus saada tieto viranomaisen asiakirjasta, joka on julkinen.

Julkisuuslain 10 §:n mukaan kun vain osa asiakirjasta on salassa pidettävä, tieto on annettava asiakirjan julkisesta osasta, jos se on mahdollista niin, ettei salassa pidettävä osa tule tietoon.

Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin mukaan salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat, jollei erikseen toisin säädetä:

(- - -)

17) asiakirjat, jotka sisältävät tietoja valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön liike- tai ammattisalaisuudesta, samoin kuin sellaiset asiakirjat, jotka sisältävät tietoja muusta vastaavasta liiketoimintaa koskevasta seikasta, jos tiedon antaminen niistä aiheuttaisi mainituille yhteisöille taloudellista vahinkoa tai saattaisi toisen samanlaista tai muutoin kilpailevaa toimintaa harjoittavan julkisyhteisön tai yksityisen parempaan kilpailuasemaan tai heikentäisi julkisyhteisön mahdollisuuksia edullisiin hankintoihin tai sijoitus-, rahoitus- ja velanhoitojärjestelyihin;

(- - -)

20) asiakirjat, jotka sisältävät tietoja yksityisestä liike- tai ammattisalaisuudesta, samoin kuin sellaiset asiakirjat, jotka sisältävät tietoja muusta vastaavasta yksityisen elinkeinotoimintaa koskevasta seikasta, jos tiedon antaminen niistä aiheuttaisi elinkeinonharjoittajalle taloudellista vahinkoa, ja kysymys ei ole kuluttajien terveyden tai ympäristön terveellisyyden suojaamiseksi tai toiminnasta haittaa kärsivien oikeuksien valvomiseksi merkityksellisistä tiedoista tai elinkeinonharjoittajan velvollisuuksia ja niiden hoitamista koskevista tiedoista;

(- - -)

23) asiakirjat, jotka sisältävät tietoja henkilön vuosituloista tai kokonaisvarallisuudesta taikka tuen tai etuuden perusteena olevista tuloista ja varallisuudesta taikka jotka muutoin kuvaavat hänen taloudellista asemaansa, sekä ulosottoviranomaisen asiakirjat siltä osin kuin ne sisältävät sellaisia tietoja, jotka ulosottorekisteriin merkittyinä olisivat ulosottokaaren mukaan salaisia, sekä tiedot luonnollisesta henkilöstä ulosottovelallisena ja ulosottoselvitys;

(- - -)

Lainvalmisteluasiakirjojen kannanotot

Hallituksen esityksessä julkisuuslaiksi (HE 30/1998 vp) todetaan 24 §:n 1 momentin 17 kohdan yksityiskohtaisissa perusteluissa muun muassa, että kohdan mukaisena salassapitoperusteena on julkinen taloudellinen etu. Kohdan mukaan liike- ja ammattisalaisuuksia koskevat tiedot kuuluisivat ehdottoman asiakirjasalaisuuden piiriin. Sen sijaan muuta liiketoimintaa koskevien tietojen, kuten lainanottoon, velanhoitoon ja sijoitustoiminnan ehtoihin liittyvien tietojen salaisuus on riippuvainen vahinkolausekkeen edellytyksistä. Julkisuus voisi edellä tarkoitetuissa tilanteissa myös aiheuttaa yhteisölle ja sen jäsenille aiheettomia menetyksiä. Samalla julkisyhteisöön nähden kilpailutilanteessa olevat saisivat perusteetonta etua, jota ne eivät saisi, jos kilpakumppani olisi yksityinen. Julkisyhteisön taloudellinen etu on tämän vuoksi rinnastettu yksityisen taloudelliseen etuun. Suoran vahinkoedellytyslausekkeen mukaan salassapito edellyttää suojeltavan edun konkreettista vaarantumista, joten lähtökohtana on asiakirjan julkisuus.

Samassa esityksessä on edellä mainitun momentin 20 kohdan yksityiskohtaisissa perusteluissa muun muassa todettu, että liikesalaisuudella tarkoitetaan yleensä taloudellisluonteisia, lähinnä kaupankäynnin alaan kuuluvia yrityksen salaisuuksia. Liikesalaisuuksiin sisältyy myös yrityskokemusten eli niin sanotun "know-hown" suoja. Tämä on kokemukseen perustuvaa taitoa tiedon hyväksikäytöstä. Liikesalaisuus voi olla myös tekninen salaisuus. Liike- ja ammattisalaisuudet olisivat ehdotuksen mukaan salassa pidettäviä ilman lisäedellytyksiä. Rikoslain 30 luvun 11 §:ssä käytetään yrityssalaisuuden käsitettä. Yrityssalaisuudella tarkoitetaan rikoslaissa liike- ja ammattisalaisuutta taikka muuta vastaavaa elinkeinotoimintaa koskevaa tietoa, jonka elinkeinonharjoittaja pitää salassa ja jonka ilmaiseminen olisi omiaan aiheuttamaan taloudellista vahinkoa joko hänelle tai toiselle elinkeinonharjoittajalle, joka on uskonut tiedon hänelle. Yrityssalaisuudelle pidetään tunnusomaisena, että se sisältää elinkeinotoimintaa koskevaa tietoa. Yrityssalaisuuden alalajeja ovat määritelmän mukaan liike- ja ammattisalaisuudet. Yrityssalaisuus voi koskea paitsi tuotteiden valmistusmenetelmiä ja tuotekehittelyä myös kaupallis-taloudellisia, hallinnollis-organisatorisia ja yhteiskunnallisia tietoja. Rikoslaissa tarkoitetun yrityssalaisuuden tunnusmerkkejä ovat myös tiedon haltijan salassapitotahto ja salassapitointressi sekä tiedon tosiasiallinen salassapito. Julkisuuslain säännöksessä ei ole omaksuttu rikoslaissa käytettyä yrityssalaisuuden käsitettä sen vuoksi, että salassapito edellyttäisi rikoslaissa omaksutun määritelmän mukaan yrittäjän salassapitotahdon selvittämistä. Hallituksen esityksen mukaan momentin 20 kohta kokonaisuutena vastaa näine varauksineen yrityssalaisuuden käsitteen alaa.

Hallituksen esityksessä on edelleen todettu, että lakiehdotuksen mukaan toiminnan harjoittajan salassapitotahto ei ole yksistään ratkaiseva, vaan viranomaisen on arvioitava asiaan liittyvät salassapitointressit kokonaisuutena. Viranomaisen on kuitenkin asianmukaista erityisesti epäselvissä tapauksissa kuulla yrittäjää sekä ottaa arvioinnissa huomioon yrittäjän salassapitotahto sekä yrittäjän tiedon antamisen vaikutuksista esittämät selvitykset.

Oikeudellinen arviointi

Nyt kysymyksessä olevat asiakirjat koskevat Jyväskylän yliopiston ja Nab Labs Oy:n välistä kauppaa, jossa yliopisto on myynyt omistamansa erillislaitoksen eli ympäristöntutkimuskeskuksen koko liiketoiminnan sekä siihen kuuluvan käyttö- ja vaihto-omaisuuden yhtiölle. Kauppakirja on allekirjoitettu 21.3.2014.

Jyväskylän yliopisto on yliopistolain viittausäännöksen mukaisesti julkisuuslaissa tarkoitettu viranomainen ja myös sen harjoittamaa kaupallista liiketoimintaa koskeviin asiakirjoihin sovelletaan julkisuuslakia. Yliopiston mukaan kauppakirjan salassa pidetyt kohdat sisältävät sopimuksen yksityiskohtaiset, liiketoiminnalliset sopimusehdot sekä luovutetun liiketoiminnan teknis-taloudellisia yksityiskohtia. Kyseiset tiedot ovat yliopiston mukaan sen omia ja Nab Labs Oy:n julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 17 ja 20 kohdan tarkoittamia liikesalaisuuksia.

Luovutetusta kauppakirjasta on poistettu kohdasta 3 alakohta 3.3 otsikoineen, alakohta 3.7, kohta 4 kokonaisuudessaan, kohdasta 6 alakohdat 6.1 ja 6.2, kohdasta 8 alakohta 8.1, alakohdasta 8.2 ostajayhtiön tilinumero ja alakohdat 8.5, 8.6 sekä 8.7, kohdan 9 alakohdasta 9.6 tieto investointitarpeesta, kohdasta 12 yksittäinen sopimusehto, kohdasta 13 yksittäinen sopimusehto, kohta 14 kokonaisuudessaan ja kohta 15 kokonaisuudessaan otsikoineen sekä luettelo sopimuksen liitteistä.

Edellä mainituissa tiedoissa on kyse luovutettuun liiketoimintaan liittyvistä sopimuksen osapuolten neuvottelemista ja näiden välistä yksityisoikeudellista oikeussuhdetta koskevista sopimusehdoista. Ne koskevat muun muassa velkojen siirtymistä, kauppahintaa, asiakassopimusten siirtymistä ehtoineen, työsuhteiden siirtymistä liikkeenluovutuksen yhteydessä sekä tästä johtuvia sopimusoikeudellisia oikeuksia ja velvollisuuksia sekä muita sopimusehtoja ja salassapitovelvollisuutta. Sopimusehdot liittyvät nimenomaan liiketoiminnan luovutuksen ehtoihin, eikä niissä siten ole yksinomaan kysymys yliopiston ennen liikkeen luovutusta harjoittamaa liiketoimintaa koskevista tiedoista. Siltä osin kuin sopimusehdot sisältävät yksityiskohtaista tietoa kaupan ehdoista liittyvät tiedot kiinteästi Nab Labs Oy:n harjoittamaan elinkeinotoimintaan ja niiden luovuttaminen voisi antaa yhtiön kilpailijoille kilpailuetua ja heikentää yhtiön mahdollisuuksia sekä neuvotteluasemia sen tehdessä vastaavia sopimuksia tulevaisuudessa. Nab Labs Oy on ilmoittanut haluavansa pitää sopimustiedot salassa sivullisilta, ja sillä on objektiivisesti arvioiden hyväksyttävä tarve kyseisten yksityiskohtaisten tietojen salaamiselle ulkopuolisilta. Tällaisia tietoja sisältyy kohtiin 3.7, 6.1, 6.2, 8.5, 8.6, 8.7, 9.6, 12 ja 13. Kyseisiä sopimusehtoja on siten pidettävä julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdassa tarkoitettuina Nab Labs Oy:n liikesalaisuuksina.

(- - -)

Kohta 4 koskee kauppahintaa. Valittajayhtiö on perustellut tietopyyntöään erityisesti kyseisen sopimuskohdan osalta julkisuuslain 3 §:n mukaisella julkisen vallan ja varojen käytön valvontaa koskevalla tavoitteella ja tarpeella arvioida myös sitä, ettei ostaja ole saanut perusteetonta kilpailuetua tilanteessa, jossa kauppahinta ei vastaisi myydyn omaisuuden arvoa. Yliopisto käyttää julkista valtaa ja saa merkittävän osuuden rahoituksestaan valtiolta, joten sen varojen käytön valvonnan mahdollistaminen on selkeästi julkisuuslain 3 §:n tarkoituksen mukaista. Jo toteutuneen kaupan kauppahintatiedolla voi olla ostajayhtiön kannalta taloudellista merkitystä esimerkiksi tilanteessa, jossa se haluaisi myydä kyseisen liiketoiminnan edelleen tai jossa se haluaisi neuvotella ja tehdä vastaavia oikeustoimia muiden tahojen kanssa. Vaikka julkisten varojen käytön valvonnan mahdollistaminen puhuu kauppahinnan julkisuuden puolesta, ei yhtiön ehdottoman salassapidon piiriin kuuluvien liikesalaisuuksien määrittely voi kuitenkaan olla riippuvainen siitä, onko sen sopimuskumppanina toinen yksityinen vai julkinen taho. Julkisten varojen käytön valvontaan liittyvien näkökohtien ei ole katsottu olevan esteenä viranomaisen ja yksityisen välisen kaupan hintaa koskevien tietojen salassapidolle myöskään viranomaisen hankinnoissa, joissa tarjouksen hinta on julkisuuslain 11 §:n 1 momentin, oikeastaan 2 momentin, 6 kohdan sanamuodon mukaan tarjouksen tekijän liike- tai ammattisalaisuus, josta tarjouskilpailuun osallistuneella on kuitenkin oikeus saada asianosaisena tieto. Hallinto-oikeus katsoo näistä syistä, että kauppahintatietoa ei voida Nab Labs Oy:n liikesalaisuutena luovuttaa valittajalle.

(- - -)

Liitteet 2–4 koskevat kaupan kohteena olevan liiketoiminnan mukana siirtyvää omaisuutta. Liitteenä 2 on luettelo kauppaan kuuluvista keskeisistä koneista ja kalustosta sekä kulkuneuvoista, liitteenä 3 luettelo tärkeimmistä liiketoiminnan analyyseistä ja menetelmistä ja liitteenä 4 luettelo tietokoneohjelmistoista. Liitteet sisältävät yksityiskohtaista tietoa omaisuuden arvosta hankintapäivineen ja hankintahintoineen sekä tietoa liiketoiminnan kannalta olennaisista analyysimenetelmistä. Kyseiset tiedot liittyvät kiinteästi Nab Labs Oy:n ja yliopiston väliseen yksityisoikeudelliseen oikeustoimeen sekä yhtiön sen myötä harjoittamaan liiketoimintaan. Tällaisten yksityiskohtaisten harjoitettavaa taloudellista toimintaa koskevien teknis-taloudellisten tietojen luovuttaminen voisi antaa yhtiön kilpailijoille kilpailuetua. Liitteisiin 2–4 sisältyviä tietoja on siten pidettävä Nab Labs Oy:n liikesalaisuuksina.

Liitteet 5–6 liittyvät asiakassopimuksiin ja niihin sisältyy sellaisia yksityiskohtaisia asiakastietoja, joiden joutuminen Nab Labs Oy:n kilpailijoiden käyttöön saattaisi aiheuttaa yhtiölle taloudellista vahinkoa. Liitteistä ilmeneviä tietoja on siten pidettävä Nab Labs Oy:n liikesalaisuuksina.

(- - -)

Liitteenä 8 on alustava laskelma työsuhdevelvoitteista ja maaliskuun palkkakorvauksesta. Liite sisältää tietoja työntekijöiden palkkauksesta, jotka ovat henkilöiden taloudellista asemaa kuvaavina julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 23 kohdan nojalla salassa pidettäviä. Julkisten tietojen erotteleminen edellä todetuista salassa pidettävistä tiedoista ei ole hallinto-oikeuden näkemyksen mukaan mahdollista siten, että asiakirja olisi julkisuuslain 10 §:n perusteella osittainkaan annettavissa valittajalle.

(- - -)

Lopputulos

Yliopistolla ei ole edellä selostettujen perusteiden mukaisesti ollut laillista perustetta kieltäytyä antamasta valittajalle tietoa ratkaisukohdassa mainituista sopimuskohdista ja kauppakirjan liiteasiakirjoista. Muilta osin salaamiselle on ollut edellä perustellulla tavalla julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 ja 23 kohdan mukaiset perusteet.

Hallinto-oikeuden päätöksessä on sovellettuina oikeusohjeina mainittu perusteluissa mainittujen lisäksi julkisuuslain 1 §, 2 § ja 22 §.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Riitta Jokioinen, Jussi-Pekka Lajunen ja Elina Ranz, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy on valituksessaan vaatinut, että Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskuksen myyntiin liittyvät asiakirjat liitteineen luovutetaan yhtiölle kokonaisuudessaan siltä osin kuin hallinto-oikeus ei ole määrännyt niitä julkisiksi. Lisäksi yhtiö on vaatinut, että Jyväskylän yliopisto ja Nab Labs Oy velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa laillisine korkoineen.

Vaatimusten perusteluina on uudistettu hallinto-oikeudelle esitetty ja lausuttu muun ohella seuraavaa:

Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 23 kohdan perusteet täyttyvät ilmeisesti vain kauppakirjan liitteen 8 osalta.

Kauppakirja ei sisällä tietoja yksityisestä liike- tai ammattisalaisuudesta. Kyse on julkisyhteisön eli yliopiston ja sen yksikön tiedoista, ei yksityisestä elinkeinotoiminnasta. Jotta julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohtaa voitaisiin käyttää perusteluna tietojen salaamiseen, pitäisi tietojen antamisesta aiheutua elinkeinonharjoittajalle taloudellista vahinkoa.

Yliopisto on väittänyt, että kauppakirjan tietojen julkistamisella kilpaileva toiminnanharjoittaja voisi saada kilpailuetua. Se, mitä tämä kilpailuetu voisi olla, ei käy ilmi asiakirjoista. On kysyttävä, miten yliopiston yksikön myyntihinta ja tiedot myytävästä omaisuudesta voisivat antaa kilpailuetua kilpailijalle.

Jos julkisen liiketoiminnan tai kiinteän omaisuuden mahdollinen edelleen myynti johtaa siihen, että tiedot voidaan salata, mitkään julkisyhteisöjen tekemät kaupat ja niiden tiedot eivät olisi julkisia. Hallinto-oikeuden tulkinta ei ole julkisuuslain tarkoituksen mukainen.

Kaikkia liiketoimintaa tai oikeustoimia julkisyhteisöjen kanssa tekeviä koskee sama lainsäädäntö. Tietojen julkisuus ei siten heikennä tai vahvista kenenkään asemaa neuvotteluissa tai vastaavissa oikeustoimissa vaan nimenomaan toteuttaa tasapuolisuutta, jota nyt ei ole noudatettu.

Julkisuuslain perusteella ei ole merkitystä sillä, pyytääkö tietoja asianosainen vai ulkopuolinen.

Yhtiö on valituksessaan hallinto-oikeudelle viitannut korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisuun KHO 2002:90, joka koskee Metsähallituksen omaisuuden myymistä Forelia Oy:lle. Päätöksestä ilmenee, että julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 ja 23 kohdan lisäksi sovellettavaksi saattaa tulla momentin 17 kohta. Yhtiön näkemyksen mukaan pyydetyt kauppakirjan tiedot eivät ole yksityisen toimijan vaan julkisyhteisön tietoja. Tämänkään lainkohdan edellytykset tietojen salaamiselle eivät täyty, koska tietojen antaminen ei aiheuta julkisyhteisölle vahinkoa, eikä ole esitetty konkreettisia seikkoja sen tueksi, että tietojen julkistaminen saattaisi kilpailijan parempaan kilpailuasemaan.

Yliopiston myydyn yksikön myyntihinnan ja muiden tietojen julkistaminen ei vaaranna julkista taloudellista etua, eikä esitetty ole, miten suojeltava etu konkreettisesti vaarantuisi.

Kun otetaan huomioon julkisuuslain 3 §:stä ilmenevä lain tarkoitus, ei ole mitään syytä pitää Jyväskylän yliopiston yksikköä ja sen myynnin asiakirjoja (kauppakirjaa) salassa pidettävinä.

Kauppakirjan kohdissa 6.1 ja 6.2 sekä sen liitteissä 5 ja 6 on asiakastietoja. On hyväksyttävää, että asiakkaiden nimet eivät ole julkisia, mutta sopimusten arvon ja pituuden tulee olla julkisia tietoja, jotta voidaan arvioida niiden vaikutusta myydyn julkisen yksikön arvoon.

Jyväskylän yliopisto on lausunnossaan vaatinut, että valitus ja oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään ja että Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy velvoitetaan korvaamaan yliopiston oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa laillisine korkoineen.

Yliopisto on uudistanut aiemmin lausumansa, yhtynyt hallinto-oikeuden päätöksen perusteluihin ja lausunut muun ohella seuraavaa:

Yksityinen liike- ja ammattisalaisuus kuuluu ehdottoman salassapitovelvoitteen piiriin. Muuta elinkeinosalaisuutta koskee vahinkoedellytys, johon valituksessa viitataan. Tältä osin yrityksen salassapitotahdolla ja intressillä on merkitystä. Käytännössä yrityksen esittämällä selvityksellä on keskeinen merkitys myös liikesalaisuuden arvioinnissa jo sen vuoksi, että sillä on yleensä parhaat edellytykset tiedon liikesalaisuusluonteen arvioimiseen.

Nab Labs Oy on selvittänyt yliopistolle näkemyksiään salassa pidettyjen tietojen liikesalaisuusluonteesta jo aiemmin ja erityisesti valituksessa korkeimmalle hallinto-oikeudelle esitettyjen väitteiden johdosta muun ohella seuraavasti:

Sopimusten arvo ja pituus ovat jo sellaisenaan liikesalaisuuksia, koska Jyväskylän yksiköllä on ollut muun muassa sellaisia sopimuksia alueen teollisuuslaitosten kanssa, joita Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:llä ei ole. Pelkästään jo nämä perustiedot antaisivat kilpailijalle arvokasta tietoa Nab Labs Oy:n tavasta hoitaa liiketoimintaansa erityisesti yksityisomisteisten asiakasyritysten kanssa.

Ympäristötutkimuksen ja -analytiikan markkinat ovat Suomessa rajalliset ja niillä toimii hyvin rajallinen joukko palveluntarjoajia, ja asiakkaatkin ovat usein yleisesti tunnettuja. Sopimustietoja on siksi mahdollista jopa yhdistää alueen tiettyihin asiakkaisiin, koska alan toimijat tuntevat hyvin esimerkiksi eri kokoisten kunnallisten jätevedenpuhdistamoiden toiminnan vaatimuksia ja hintatasoa.

Jyväskylän yksikköä on tarkasteltava kuten mitä tahansa markkinoilla toimivaa yritystä, koska tosiasiassa se on toiminut laaja-alaisesti vapaasti kilpailluilla markkinoilla muiden kaupallisten toimijoiden kanssa. Vastaavissa tilanteissa kaupalliset toimijat eivät keskinäisissä omistusjärjestelyissään julkaise kauppahintaa, elleivät ne niin yhdessä halua ja päätä.

Myytävän omaisuuden tiedot paljastavat muun muassa sen, mitä laitekantaa ja menetelmiä Jyväskylän yksikkö on käyttänyt laboratoriopalveluiden tuottamiseen. Tämä kertoo alan toimijoille suoraan yksikön kehitystilanteesta vahvuuksineen ja heikkouksineen ja on luonnollisesti kilpailuetua antavaa informaatiota. Toimialalla yksi keskeisimmistä kilpailutekijöistä koostuu nimenomaan olemassa olevasta laitekannasta ja niillä tuotettavista menetelmistä.

Liiketoimintakaupan sopimuksen tietojen ja kauppahinnan julkistamisella olisi ilmeisen haitallisia vaikutuksia neuvotteluihin, jos Nab Labs Oy olisi myymässä Jyväskylän yksikköä edelleen. Uuden ostajakandidaatin olisi tällöin mahdollista vertailla liiketoiminnan nykytilaa suhteessa tilanteeseen, kun yhtiö osti toiminnan yliopistolta, ja käyttää tätä neuvotteluargumenttina.

Vielä Nab Labs Oy on yliopiston mukaan todennut, että kilpailu laboratorioalalla on viimeisen vuoden aikana muuttunut yhä kireämmäksi, eikä yhtiö näissä olosuhteissa halua ottaa mitään riskejä kilpailuedun antamiseksi alan muille toimijoille.

Yliopisto on lisäksi lausunut, että Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:llä vaikuttaa olevan virheellinen käsitys viranomaisten toiminnan luonteen kokonaisuudesta argumentoidessaan julkisuuslain tarkoituksesta. Lain 24 §:n 1 momentin 17 kohdassa on nimenomaisesti tunnistettu se tosiasia, että myös julkisyhteisöllä voi olla ehdottoman salassapidon piirissä olevia liike- ja ammattisalaisuuksia sekä näitä vastaavia liiketoimintaa koskevia tietoja. Julkisyhteisö ei aina toimi julkisen vallan käyttäjänä vaan voi olla periaatteessa samassa asemassa kuin yksityiset oikeussubjektit erilaisissa oikeussuhteissa.

Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskus oli nimenomaan liiketaloudellisin perustein toiminut yksikkö, joka kilpaili samoilla markkinoilla kuin vastaavat yksityiset toimijat. Liiketoiminnan luovutus viranomaiselta yksityiselle ei johda siihen, ettei luovutusta edeltäneeseen toimintaan liittyviä liike- tai ammattisalaisuuksia tai vastaavia elinkeinotoimintaa koskevia seikkoja lainkaan suojattaisi pelkästään sen vuoksi, että sanottu viranomainen ei enää harjoita luovutuksen kohteena ollutta toimintaa.

Nab Labs Oy on selityksessään lausunut muun ohella, että Jyväskylän yliopiston lausunnossa esitetty pitää paikkansa yhtiön liikesalaisuuksiin liittyvien näkökulmien osalta. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy on Nab Labs Oy:n kilpailija, joka voisi käyttää hyväkseen kauppakirjan salattuja tietoja. Nämä tiedot ovat kaiken kaikkiaan luonteeltaan tavanomaisia, mihin tahansa yritysjärjestelyihin liittyviä osapuolten välisiä luottamuksellisia asioita, joita kilpailluilla markkinoilla toimivat organisaatiot eivät julkista.

Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy on vastaselityksessään uudistanut aikaisemmin esittämänsä, vaatinut, että Jyväskylän yliopiston oikeudenkäyntikuluvaatimus hylätään, ja lausunut muun ohella seuraavaa:

Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 17 kohdassa ei arvioida sitä, mikä taho tietoja tiedustelee. Jotta tiedot voitaisiin salata, tulisi niiden aiheuttaa taloudellista vahinkoa Jyväskylän yliopistolle tai saattaa toinen samanlaista kilpailevaa toimintaa harjoittava yksityinen parempaan kilpailuasemaan. Yliopisto ei ole esittänyt, että tietojen julkaiseminen haittaisi sitä. Ei ole myöskään osoitettu, millä tavoin jokin kilpailija voisi hyötyä siitä tiedosta, mitä omaisuutta ja millä hinnalla yliopisto on myynyt. Tieto ei vaikuta alan tarjouskilpailuihin tai laboratoriopalveluiden hinnoitteluun niissä.

Julkisessa hankinnassa tarjousten vertailuhinnat, arviointikriteerit ja laatuarvioinnit ovat julkisia, mutta yksikköhinnat eivät. Laboratorioalalla tämä tarkoittaa sitä, että yksittäisen tarjouksessa tarjotun laboratorioanalyysin hinta ei ole julkinen, mutta kokonaishinta ja muut valintaan vaikuttaneet seikat ovat. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy ei ole pyytänyt laboratorioanalyysihintoja tai muitakaan yksikköhintoja.

Ympäristöntutkimuskeskuksen asiakassopimukset ovat olleet olemassa ennen liiketoimintakauppaa. Sopimukset eivät siten kerro mitään Nab Labs Oy:n toiminnasta.

Julkinen toimija ei voi menetellä niin, että kauppahinta ja muut tiedot pidetään salaisina.

Laboratoriolaitteiden ominaisuudet ovat alalla tunnettuja ja laitevalmistajat kertovat mielellään niistä. Tiedot eivät ole liikesalaisuuksia eikä niiden avulla kukaan voi saada kilpailuetua. Myytävän omaisuuden sisältö on erittäin tärkeä tieto, jotta julkisuuslain yksi keskeinen tavoite eli mahdollisuus valvoa julkisen vallan ja julkisten varojen käyttöä voi toteutua.

Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy toimii hyvin paikallisesti Lounais-Suomessa eikä Nab Labs Oy:llä ole siellä juurikaan kilpailevaa toimintaa. Viimeisten neljän vuoden aikana on ollut vain pari merkittävää tarjouskilpailua, joihin kummatkin yhtiöt ovat osallistuneet. Nab Labs Oy:n selityksessä ei kerrota, millä tavoin sen kilpailijat voisivat hyötyä kauppakirjan tiedoista. Tiedoilla ei ole merkitystä tarjousten hinnoittelussa. Asiakirjapyyntö koskee yliopiston ympäristöntutkimuskeskuksen tietoja, ei Nab Labs Oy:n tietoja.

Korkein hallinto-oikeus on lähettänyt Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n vastaselityksen tiedoksi Jyväskylän yliopistolle ja Nab Labs Oy:lle.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

1. Valitus hylätään. Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.

2. Vaatimukset oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta korkeimmassa hallinto-oikeudessa hylätään.

Perustelut

1. Pääasiaratkaisu

Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja päätöksessä mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.

2. Oikeudenkäyntikuluvaatimusten hylkäämistä koskevat ratkaisut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Mitä mainitussa pykälässä ja 75 §:ssä säädetään asianosaisesta, voidaan soveltaa myös päätöksen tehneeseen hallintoviranomaiseen. Pykälän 2 momentin mukaan harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä. Pykälän 3 momentin mukaan yksityistä asianosaista ei saa velvoittaa korvaamaan julkisen asianosaisen oikeudenkäyntikuluja, ellei yksityinen asianosainen ole esittänyt ilmeisen perusteetonta vaatimusta.

Koska Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n valitus hylätään, yhtiölle ei, kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentti, ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Koska Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n ei voida katsoa esittäneen asiassa ilmeisen perusteetonta vaatimusta, yhtiötä ei, kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §:n 3 momentti, voida määrätä korvaamaan Jyväskylän yliopiston oikeudenkäyntikuluja.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Kuusiniemi, Hannu Ranta, Mika Seppälä, Kari Tornikoski ja Taina Pyysaari. Asian esittelijä Mikko Rautamaa.