Suomeksi - På svenska - In English - Other languages

Korkein hallinto-oikeus

Korkein hallinto-oikeus

Etusivu » Päätöksiä » Muita päätöksiä » Muupaatos » Muu päätös 699/2017

Muu päätös 699/2017

Virkasuhteen irtisanomista koskeva valitus ministeriön päätöksestä (valitustie)

Antopäivä: 17.2.2017
Taltionumero: 699
Diaarinumero: 0787/3/15

Asia Virkasuhteen irtisanomista koskeva valitus

Valittaja A, Helsinki

Päätös, jota valitus koskee

Työ- ja elinkeinoministeriö 18.2.2015

Työ- ja elinkeinoministeriön päätös

Työ- ja elinkeinoministeriö on 18.2.2015 irtisanonut valtion virkamieslain 27 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla ylitarkastaja A:n virkasuhteen tuotannollisista ja taloudellisista syistä.

Työ- ja elinkeinoministeriön päätökseen on liitetty valitusosoitus, jonka mukaan päätöksestä saa valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A on valituksesta tarkemmin ilmenevillä perusteilla vaatinut, että työ- ja elinkeinoministeriön päätös kumotaan.

Työ- ja elinkeinoministeriö on antanut valituksen johdosta selityksen.

A on antanut vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Ministeriön päätökseen liitetty valitusosoitus oikaistaan niin, että valitus asiassa on tehtävä Helsingin hallinto-oikeuteen. Valitus siirretään sitä korkeimmassa hallinto-oikeudessa tutkimatta Helsingin hallinto-oikeuden käsiteltäväksi.

Korkein hallinto-oikeus lähettää tämän päätöksen A:lle tiedoksi hallintolainkäyttölain 30 §:ssä tarkoitettuna ilmoituksena asian siirtämisestä oikean valitusviranomaisen käsiteltäväksi.

Perustelut

Lainsäädäntö ja esityöt

Työ- ja elinkeinoministeriön päätöksen aikaan voimassa olleen valtion virkamieslain 53 §:n 1 momentin (1088/2007) mukaan valtioneuvoston päätökseen, jolla valtioneuvosto on irtisanonut virkamiehen, purkanut virkasuhteen, pidättänyt virkamiehen virantoimituksesta tai päättänyt pitää virantoimituksesta pidättämisen edelleen voimassa, saadaan hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.

Pykälän 2 momentin (177/2013) mukaan päätökseen, jolla muu viranomainen kuin valtioneuvosto on antanut muulle virkamiehelle kuin tuomarille varoituksen taikka lomauttanut tai irtisanonut virkamiehen, purkanut virkasuhteen tai muuttanut virkasuhteen osa-aikaiseksi, pidättänyt virkamiehen virantoimituksesta, päättänyt pitää virantoimituksesta pidättämisen edelleen voimassa tai määräaikaisesti erottanut virkamiehen virantoimituksesta, saadaan hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 7 §:n 1 momentin mukaan, sellaisena kuin sitä sovelletaan tässä asiassa laissa 586/1996 säädetyssä muodossa, valtioneuvoston ja ministeriön päätöksestä saa valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Hallintolainkäyttölain 7 §:ää on sittemmin muutettu 1.1.2016 voimaan tulleella lailla 891/2015 niin, että valtioneuvoston alaisen viranomaisen ja ministeriön päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Muutoksenhaussa ennen lain voimaantuloa annettuun hallintopäätökseen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Tämä muutettu säännös ei siten tule tässä asiassa sovellettavaksi.

Asiassa on muutoksenhaun osalta ensin ratkaistava, tarkoitetaanko edellä mainitussa valtion virkamieslain 53 §:n 1 momentin säännöksessä valtioneuvostolla ainoastaan valtioneuvoston yleisistuntoa vai myös ministeriöitä.

Valtion virkamieslain (750/1994) 53 §:n 1 ja 2 momentin alkuperäisen sanamuodon mukaan 1 momentissa säädettiin valittamisesta valtioneuvoston yleisistunnon päätöksestä ja 2 momentissa muun viranomaisen kuin valtioneuvoston yleisistunnon päätöksestä. Lailla 1088/2007 viittaus yleisistuntoon poistettiin säännöksestä ilman, että muutosta olisi tältä osin perusteltu hallituksen esityksessä HE 63/2007 vp tai hallintovaliokunnan mietinnössä HaVM 7/2007 vp. Sekä alkuperäisen sanamuodon että lailla 1088/2007 muutetun sanamuodon mukaan muutosta haettiin pykälän 1 momentin perusteella valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja 2 momentin perusteella päätökseen sai hakea oikaisua virkamieslautakunnalta. Ennen lainmuutosta 1088/2007 oli selvää, että ministeriön päätökseen haettiin oikaisua virkamieslautakunnalta.

Valtion virkamieslain muuttamista koskevan hallituksen esityksen (HE 61/2011 vp), jossa ehdotettiin muun ohella virkamieslautakunnan lakkauttamista, yleisperusteluissa kuvataan virkamieslautakunnan toimivallan rajauksen osalta tuolloista oikeustilaa siten, että virkamieslain 53 §:n mukaan valtiovarainministeriön yhteydessä toimiva virkamieslautakunta ratkaisee oikaisuvaatimuksen päätöksestä, jolla muu viranomainen kuin valtioneuvosto on antanut muulle virkamiehelle kuin tuomarille varoituksen taikka lomauttanut tai irtisanonut virkamiehen, purkanut virkasuhteen tai muuttanut virkasuhteen osa-aikaiseksi, pidättänyt virkamiehen virantoimituksesta, päättänyt pitää virantoimituksesta pidättämisen edelleen voimassa tai määräaikaisesti erottanut virkamiehen virantoimituksesta. Oikaisuvaatimusmenettely ei kuitenkaan ole käytettävissä, jos toimenpiteet on tehnyt valtioneuvoston yleisistunto. Jos tasavallan presidentti, korkein oikeus tai korkein hallinto-oikeus on irtisanonut virkamiehen tai purkanut tämän virkasuhteen, ei oikaisuvaatimus virkamieslautakuntaan ole mahdollinen.

Hallituksen esityksessä ehdotettiin, että virkamieslautakunnan toiminta lakkaisi ja sen käsiteltävinä olevat asiat siirrettäisiin ratkaistaviksi toimivaltaisiin hallinto-oikeuksiin. Ehdotettu muutos tuli lailla 177/2013 voimaan 1.4.2013.

Hallituksen esityksen selostetuista perusteluissa oikaisuvaatimusmenettelyn ja siis 53 §:n 2 momentin soveltamisalan ulkopuolelle oli rajattu nimenomaisen maininnan mukaan valtioneuvoston yleisistunnon tekemät päätökset, mikä viittasi siihen, että ministeriön päätökset olivat eri asemassa ja niistä voitiin tehdä oikaisuvaatimus virkamieslautakunnalle. Tämä muutoksenhakuteiden erottelu vastasi myös virkamieslautakunnan käytäntöä. Se oli lainmuutoksen 1088/2007 jälkeenkin tutkinut ministeriön päätöksistä tehdyt oikaisuvaatimukset.

Hallituksen esityksessä HE 61/2011 vp ehdotettiin muutettavaksi myös virkamieslain 57 §:ää siten, että pääsääntönä olisi valitusoikeus virkamiestä koskeviin päätöksiin, kun tuohon asti virkamieslain 57 ja 58 §:ssä oli lueteltu ne virkamiestä koskevat päätökset, joihin sai hakea muutosta. Virkamieslain 57 §:n 1 momentissa ehdotettiin säädettäväksi, että valtioneuvoston tai viraston tekemään virkamiestä koskevaan päätökseen virkamies saa hakea muutosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Hallituksen esityksen perusteluissa todettiin tältä osin, että valitustie olisi sama kuin normaaleissa hallintoasioissa, eli hallintolainkäyttölain mukaisesti joko asianomainen hallinto-oikeus tai korkein hallinto-oikeus.

Virkamieslain 57 §:n (177/2013) 1 momentin sanamuoto, joka on selostetun ehdotuksen mukainen, mahdollistaisi sen tulkinnan, että lainmuutoksen jälkeen myös lain 53 §:ssä tarkoitettuun, ministeriön virkamiestä koskevaan päätökseen haettaisiin muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta, jolta ministeriön päätöksistä haettiin muutosta hallintolainkäyttölain mukaan ennen hallintolainkäyttölain 1.1.2016 voimaan tullutta muutosta. Edellä selostetulla tavalla toisaalta virkamieslain 53 §:n perusteella muutoksenhakutie ministeriöiden irtisanomispäätöksiin on ollut virkamieslautakunta ja lailla 177/2013 nämä valitukset on ohjattu tehtäväksi hallinto-oikeudelle, eikä hallituksen esityksen perusteluista ilmene, että muutoksenhaku ministeriön päätöksistä olisi tarkoitettu ohjautuvan muista virkamieslautakunnassa käsitellyistä asioista poiketen hallinto-oikeuden sijasta suoraan korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Tällainen muutos ei olisi vastannut muutoksenhakujärjestelmän yleisiä kehittämistavoitteita.

Valtion virkamieslain 53 §:n 2 momenttia on siten tulkittava niin, että valtioneuvostolla tarkoitetaan tuossa säännöksessä ainoastaan valtioneuvoston yleisistuntoa. Ministeriön päätöksestä haetaan muutosta hallinto-oikeudelta.

Johtopäätös

Kun korkein hallinto-oikeus ei edellä olevan johdosta ole toimivaltainen ensi asteena käsittelemään valitusta työ- ja elinkeinoministeriön päätöksestä, on ministeriön päätökseen liitetty valitusosoitus poistettava ja A:n valitus hallintolainkäyttölain 12 §:n 2 momentin ja 30 §:n nojalla sitä tutkimatta siirrettävä Helsingin hallinto-oikeudelle.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Niilo Jääskinen, Matti Halén, Alice Guimaraes-Purokoski, Outi Suviranta ja Anne Nenonen. Asian esittelijä Anneli Tulikallio.

 
Julkaistu 17.2.2017