Muu päätös 3802/2017

Asia Yleiskaavaa koskevat valitukset

Valittajat

1) A

2) Pirkanmaan maakuntamuseo

3) B

Päätös, jota valitus koskee

Hämeenlinnan hallinto-oikeus 7.10.2016 nro 16/0444/2

Asian aikaisempi käsittely

Virtain kaupunginvaltuusto on 9.11.2015 tekemällään päätöksellä (§ 57) hyväksynyt Virtain keskustaajaman osayleiskaavan.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hämeenlinnan hallinto-oikeus on, siltä osin kuin nyt on kysymys, hylännyt A:n valituksen kaupunginvaltuuston päätöksestä sekä Pirkanmaan maakuntamuseon ja B:n valitukset kaupunginvaltuuston päätöksestä Virtain vanhaa sairaalaa koskevilta osiltaan.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään tältä osin seuraavasti:

Sovellettavat oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 1 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään.

Pykälän 2 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon:

1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys;

2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö;

3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus;

4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla;

5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön;

6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset;

7) ympäristöhaittojen vähentäminen;

8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä

9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys.

Pykälän 3 momentin mukaan edellä 2 momentissa tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät.

Pykälän 4 momentin mukaan yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa.

Maankäyttö- ja rakennuslain 41 §:n 2 momentin mukaan jos jotakin aluetta tai rakennusta on maiseman, luonnonarvojen, rakennetun ympäristön, kulttuurihistoriallisten arvojen tai muiden erityisten ympäristöarvojen vuoksi suojeltava, yleiskaavassa voidaan antaa sitä koskevia tarpeellisia määräyksiä (suojelumääräykset).

(= = =)

Kaava-alueen ja kaavan yleiskuvaus

Osayleiskaavan suunnittelualueena on Virtain kaupungin keskusta ja sen ympäristöalueet. Kaupungin keskustaajama sijoittuu valtatien 23 ja kantateiden 65, 66 ja 68 solmukohtaan. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 6 100 hehtaaria. Virtain kaupungin tavoitteena on laatia yleiskaava niin, että sillä voidaan ohjata tulevaa asemakaavoitusta, alueiden käytön järjestämistä ja asemakaavan ulkopuolisilla alueilla se mahdollistaa yleiskaavan käytön ranta-alueilla rakennuslupaharkinnan perusteella maankäyttö- ja rakennuslain 44 §:n ja 72 §:n mukaisesti. Keskeisinä tavoitteina on kestävän kehityksen mukainen ja taloudellisesti järkevä taajamarakenne, elinkeinoelämän edellytysten turvaaminen, monipuolisten ja vetovoimaisten asumismahdollisuuksien lisääminen mm. mahdollistamalla rannanläheinen asuminen sekä viihtyisän ja turvallisen elinympäristön muodostaminen.

Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa Virtaintien ympäristössä on keskustatoimintojen aluetta C ja palvelukeskus P. Taajamatoimintojen alueeksi A on osoitettu alueita keskustaajamasta ja sen lähialueita. Lisäksi on osoitettu muun muassa työpaikka-alueita ja kolme maatalousmaista kylämäisen kehittämisen aluetta. Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt on osoitettu rajauksilla akv (Herraskosken kanava) ja akm (Ilomäki, Härköskylä, Jähdyspohja, Virtain kirkko).

Saatu selvitys ja hallinto-oikeuden johtopäätökset

(= = =)

3. Pirkanmaan maakuntamuseon ja B:n valitus

(= = =)

Vanha sairaala

Virtain vanha sairaala on kulttuuri- ja maisemahistoriallisen selvityksen mukaan arkkitehti, professori Onni Tarjanteen suunnittelema, arkkitehtonisesti arvokas Virtain toinen sairaala. Rakennus on valmistunut vuonna 1920 ja se on keskeinen osa Virtain kirkonkylän historiallista kokonaisuutta. Arvoluokkana on 1 eli alueen arvokkaimpiin kuuluvia kohteita usean arviointiperusteen mukaan. Arvion mukaan arkkitehtonisesti arvokas puusairaala on sekä hahmoltaan että säilyneiltä yksityiskohdiltaan vaalittava. Julkisivut on säilytettävä.

Sairaala on mainittu Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt -selvityksessä osana Virtain rakennuskulttuurin ydinaluetta. Pirkanmaan 2. maakuntakaavaluonnoksessa Virtain keskusta on osoitettu maakuntallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Pirkanmaan maakuntamuseon valituskirjelmässä on todettu, että sairaalarakennus on erityisen tärkeä osana laajempaa, väljästi puistomaiseen maastoon sijoittunutta sairaala-aluetta.

Sairaala on jätetty pois niin sanottujen kärkikohteiden joukosta Virtain kaupunginhallituksen päätöksellä eikä sille ole osoitettu mitään suojelumerkintää. Perusteeksi on esitetty rakennuksen huono kunto. Rakennuksessa on kuitenkin edelleen toimintaa ja se sijoittuu valituksenalaisessa kaavassa kulttuurihistoriallisesti arvokas aluekokonaisuus (ma-2) -merkinnän alueelle. Lääkärien asuintalo on osoitettu kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi rakennetun ympäristön kohteeksi (kohde numero 108), jonka purkamiseen tulee hakea lupa. Muita sairaalan alueen rakennuksia ei ole osoitettu yksittäisinä kulttuurihistoriallisesti arvokkaina rakennetun ympäristön kohteina eivätkä ne sijoitu myöskään aluekokonaisuuden alueelle.

Vanhasta sairaalasta on tehty kuntoarvio 30.10.2013 ja kuntotutkimus 21.1.2014. Johtopäätöksenä on todettu, että otettujen materiaalinäytteiden ja mikrobi-ilmanäytteiden analyysitulosten, tehtyjen tutkimusten ja havaintojen perusteella rakennuksen peruskorjaaminen siten, että rakennuksesta tulisi terveellinen ja turvallinen on vaikeaa. Korjaustyön lopputulos on käytetyistä rakenteista (puurunko ja puueristeet) johtuen epävarma. Rakennuksesta on suositeltavaa poistaa kaikki orgaaninen ja vaurioitunut eristemateriaali. Väli- ja alaohjan läpiviennit on syytä tehdä tiiviiksi samoin kuin eri tilojen välisten rakenteiden läpiviennit yleensäkin tilojen välisten ilmavirtausten eliminoimiseksi. Kaikki vaurioitunut ja huonokuntoinen materiaali on poistettava ja korvattava uudella sekä rakenteet korjattava. Vaikka korjaustyö tehtäisiin huolellisesti ja jäljelle jäävät rakenteet puhdistettaisiin hyvin, on mahdollista, että peruskorjauksen yhteydessä toteutettavan koneellisen ilmanvaihtojärjestelmän tehostamat ilmavirrat aiheuttavat mahdollisten epäpuhtauksien, mikrobien ja hajujen pääsyn rakenteista sisäilmaan. Jos rakennusta ei korjata ja siihen asennetaan koneellinen nykyaikainen ilmanvaihtojärjestelmä, siitä aiheutuu selvä riski, että rakenteissa olevat mikrobit, epäpuhtaudet ja hajut pääsevät sisäilmaan ilmavirtojen voimistumisen ja aiheutuvan mahdollisen alipaineen johdosta. Yläpohjaeristeet ovat kosteuden vaurioittamia, nämä rakenteet on suositeltavaa tutkia ja korjata. Korjaustöissä on huomioitava asbestin esiintyminen rakenteissa.

Virtain kaupunginhallitus on hallinto-oikeudelle antamassaan lausunnossa todennut muun muassa, että sairaalarakennusta ei ole taloudellisista ja toiminnallisista syistä sekä rakennuksen huonokuntoisuuden vuoksi järkevää suojella. Rakennus ei täytä paloturvallisuusvaatimuksia ja sen rakennustaiteellista arvoa vähentää se, että rakennus ei ole enää alkuperäisessä ulkoasussaan. Lisäksi sen sijainti tontilla rajoittaa tontin käyttöä sille asemakaavassa varattuun tarkoitukseen.

Sairaalan alue on vuonna 1979 vahvistetussa asemakaavassa osoitettu sairaaloiden ja muiden sosiaalista toimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi. Virtain kaupunginhallituksen rakennuksen purkamislupaa koskevassa asiassa 29.9.2014 antaman lausunnon mukaan vanhan sairaalan alue ja sen lähiympäristö on tärkeä saada uuteen käyttöön, sillä se on sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisen kannalta keskeistä aluetta.

Pirkanmaan maakuntamuseon antamassa selityksessä on todettu muun muassa, että sairaalarakennuksen arvot perustuvat rakennuksen historialliseen kertovuuteen ja merkitykseen osana yhteisön historiaa, arkkitehdin työhön maineikkaana, kansallisesti tunnettuna arkkitehtina sekä sairaalan asemaan kaupunkikuvassa osana laajempaa sairaala-aluetta. Näin ollen rakennuksen arkkitehtonisten piirteiden muutos ei Pirkanmaan maakuntamuseon asiantuntijanäkemyksen mukaan vähennä rakennuksen kulttuurihistoriallista arvoa.

Rakennuksen suojelu ratkaistaan lopullisesti asemakaavassa. Suojelumerkinnän osoittaminen yleiskaavassa velvoittaa kuitenkin huomioimaan rakennuksen suojelutarpeen asemakaavaa laadittaessa.

Vasta valmisteilla oleva Pirkanmaan 2. maakuntakaava ei ollut ohjeena valituksenalaista yleiskaavaa laadittaessa, mutta maakuntakaavan selvitysaineisto voidaan ottaa selvityksenä huomioon.

Yleiskaava on yleispiirteinen suunnitelma ja siinä arvioidaan myös eri maankäyttötarpeiden yhteensovittamista. Suojelumerkinnän osoittamista harkittaessa voidaan arvioida myös muita kriteereitä kuin tehdyn inventoinnin perusteella todettuja suojeluarvoja. Kun edellä todetun perusteella arvioidaan kokonaisuutena Vanhaan sairaalaan liittyviä suojeluarvoja, rakennuksen käyttömahdollisuuksia ja kunnan muita maankäyttötarpeita, ei sairaalan suojeluarvoja ole pidettävä niin merkittävinä, että rakennus tulisi yleiskaavassa osoittaa säilytettäväksi. Pirkanmaan museon käsityksen mukaan rakennuksella on arvoa osana sairaala-alueen kokonaisuutta. Kaavassa osoitettu aluekokonaisuus on kuitenkin Virtain kirkon ja Kalettomanlahden aluekokonaisuus, johon ei sisälly sairaala-alueesta kuin aivan eteläinen osa. Kun otetaan huomioon korjauskustannuksista esitetyt arviot, rakennuksen osoittaminen säilytettäväksi olisi lisäksi maanomistajan kannalta kohtuutonta. Yleiskaava ei ole tältä osin lainvastainen, vaikka siihen ei ole otettu rakennuksen säilymisen turvaavia kaavamääräyksiä.

4. A:n valitus

Osayleiskaavalla on osoitettu muun muassa keskustatoimintojen alue C. Kaavamääräyksen mukaan alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Alueella on voimassa Hämeen lääninhallituksen 19.3.1990 vahvistama Virtain Liikekeskustan asemakaava. Valituksenalaisella keskustaajaman osayleiskaavalla on vaikutusta alueen maankäyttöön vain asemakaavaa muutettaessa eikä osayleiskaavalla ole ratkaistu eikä ole voitukaan ratkaista A:n valituksessa esille tuotua yksityiskohtaista maankäyttöä. Muilla A:n esittämillä seikoilla ei ole merkitystä osayleiskaavan laillisuutta arvioitaessa. Valitus on näin ollen hylättävä.

5. Hallinto-oikeuden loppujohtopäätös

Kunnalla on itsehallintonsa puitteissa oikeus päättää, millainen kaava alueelle laaditaan. Hallinto-oikeus voi tutkia valituksesta ainoastaan kaavan lainmukaisuutta koskevat valitusperusteet. Valtuuston hyväksymää lainmukaista kaavaa ei voida kumota sillä perusteella, että valittajan käsityksen mukaan alueelle olisi tarkoituksenmukaisempaa laatia osin toisenlainen kaava.

Sovelletut oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut

Hallinto-oikeuslaki 3 §

Hallintolainkäyttölaki 51 § 2 momentti

Kuntalaki 90 § (1375/2007)

Kuntalaki 147 § (410/2015)

Maankäyttö- ja rakennuslaki 35 §, 41 § 1 momentti ja 127 §

Suomen perustuslaki 6 §

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Ulla-Maarit Heljasvuo, Eija Mäkelä ja Elina Tanskanen, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

1) A on valituksenaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja kaupunginvaltuuston päätökset kumotaan ja kaava palautetaan A:n omistaman tontin Nuppila RN:o 62:14 osalta uudelleen käsiteltäväksi.

Vaatimustensa tueksi A on esittänyt muun ohella seuraavaa:

Tontin Nuppila RN:o 62:14 rakennusoikeus on liian pieni: sen tehokkuusluku on vain 0.5, kun naapurin vastaava on 0.65. Tontin rakennusoikeus sijoittuu tontin takaosaan. Tontin käyttäminen torialueen laajentamiseen ei ole tarpeen.

2) Pirkanmaan maakuntamuseo on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja kaupunginvaltuuston päätökset kumotaan siltä osin kuin Virtain vanha sairaala on jätetty osayleiskaavassa vaille suojelumerkintää. Virtain vanha sairaala on merkittävä kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennetun ympäristön kohdetta, rakennusta tai rakennusryhmää tarkoittavalla merkinnällä ja sen tarkempi suojelu on ratkaistava asemakaavalla.

Vaatimustensa tueksi Pirkanmaan maakuntamuseo on esittänyt muun ohella seuraavaa:

Valmisteilla olevaa Pirkanmaan 2. maakuntakaavaa varten laadituissa selvityksissä on määritelty erityiseksi arvokokonaisuudeksi Virtain keskustan alue ja siellä erityisen arvokkaiksi niin sanotuiksi ydinkohteiksi sairaalan alueen rakennukset: vanha sairaala ja lääkärien talot. Maakuntakaavaehdotuksessa alue on rajattu kaavakartalle maakunnallisesti arvokkaana aluekokonaisuutena. Lisäksi vanha sairaala on varustettu suojelumerkinnällä keskustan voimassa olevassa oikeusvaikutuksettomassa osayleiskaavassa vuodelta 1988. Nyt kysymyksessä olevaa osayleiskaavaa varten tehdyssä Virtain keskustan ja sen ympäristöalueiden kulttuuri- ja maisemahistoriallisessa selvityksessä kohde on arvotettu korkeimpaan luokkaan 1 säilytettäväksi kohteeksi.

Koska muut rakennetun ympäristön arvokkaiksi määritellyt rakennukset tai rakennusryhmät on merkitty kaavakartalle, merkitsee kohdemerkintöjen jättäminen pois sairaalan kohdalta, ettei valtuusto ole katsonut tarpeelliseksi huomioida näiden rakennusten arvoja, vaikka maankäyttö- ja rakennuslaki niin edellyttää. Myös ehdotusvaiheeseen edenneen Pirkanmaan maakuntakaavan tavoitteet kulttuuriympäristön suojelun osalta on jätetty osayleiskaavassa huomioimatta. Osayleiskaavaratkaisu on ristiriidassa maakuntakaavaehdotuksessa esitettyjen tavoitteiden kanssa.

Rakennuksen kunnosta tehdyt selvitykset eivät osoita rakennuksen olevan korjauskelvoton eikä kaupunki ole esittänyt vanhan sairaalan kohdalle maankäyttötarpeita, vaan on jättänyt alueen pois uuden asemakaavan aluerajauksesta. Vanha sairaala sijaitsee sairaala-alueen kaakkoiskulmassa. Vanhan sairaalan pohjoispuolella oleva tontin osa on rakentamatonta, lähinnä pysäköinnille varattua aluetta, jonka käyttömahdollisuuksia sairaalan säilyttäminen ei vähennä. Rakennuksen uudiskäyttömahdollisuuksia ei ole selvitetty. Rakennuksen arkkitehtonisten piirteiden muutos ei vähennä rakennuksen kulttuurihistoriallista arvoa. Eri aikakausien käyttöjen jättämiä jälkiä voidaan pitää rakennuksen historiallista arvoa lisäävinä piirteinä. Rakennuksen kunnostamisen kustannukset liittyvät oleellisesti rakennuksen käyttötarkoitukseen eikä näin ollen tässä vaiheessa ole mahdollista arvioida, mitä kustannukset tarkkaan ottaen olisivat. Rakennus on edelleen toimitilakäytössä. Tässä vaiheessa ei ole mahdollista katsoa rakennuksen kunnostamisen olevan maanomistajalle kohtuutonta.

3) B on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja kaupunginvaltuuston päätökset kumotaan siltä osin kuin Virtain vanha sairaala on jätetty osayleiskaavassa vaille suojelumerkintää.

Vaatimuksensa tueksi B on uudistanut hallinto-oikeudelle toimittamassaan valituksessa esitetyt seikat ja esittänyt lisäksi muun ohella seuraavaa:

Virtain vanhan sairaalan rakennus on yksi Virtain kulttuurihistoriallisesti arvokkaimmista rakennuksista. Virtain kaupunki ei ole selvittänyt rakennuksen säästämiseksi vaihtoehtoja eikä kilpailuttanut korjauskustannuksia. Kaupunki ei ole myöskään harkinnut vaihtoehtoja käyttötarkoitukseksi eikä ole selvittänyt vaihtoehtoja korjauskustannusten kattamiseksi. Virtain kaupunki on laiminlyönyt omaisuutensa hoidon ja kunnossapidon, mikä näkyy nyt korkeina korjauskustannuksina. Alueen asemakaavassa korttelialueelle 17004 ei ole esitetty mitään sellaista tarkoitusta, jolle vanhan sairaalan säilyttäminen olisi esteenä. Virtain kaupunki ei ole esittänyt mitään erityisiä varauksia tai suunnitelmia sairaalarakennuksen kohdalle. Hyväksytty kaava ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:ssä mainittuja yleiskaavan sisältövaatimuksia. Hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ovat riittämättömät ja ristiriitaiset.

Virtain kaupunginhallitus on antanut selityksen.

A on antanut vastaselityksen. Osayleiskaava ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:ssä mainittuja yleiskaavan sisältövaatimuksia, sillä kaava aiheuttaa A:lle kohtuutonta haittaa.

Pirkanmaan maakuntamuseo on antanut vastaselityksen.

B on antanut vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitukset hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Perustelut

A:n valitus

Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen A:n valituksen johdosta ei ole perusteita.

Pirkanmaan maakuntamuseon ja B:n valitukset

Virtain vanha sairaala kuuluu kysymyksessä olevassa Virtain keskustaajaman osayleiskaavassa kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen aluekokonaisuuteen (ma-2). Pirkanmaan maakuntamuseon ja B:n valituksissa on esitetty, että Virtain vanha sairaala olisi, kuten muutkin vastaavat kohteet, pitänyt osayleiskaavassa osoittaa lisäksi kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennetun ympäristön kohdetta, rakennusta tai rakennusryhmää tarkoittavalla merkinnällä (sininen neliö).

Kysymyksessä olevalla kohdemerkinnällä on osoitettu paikallisesti merkittävät kohteet. Merkintää koskevan kaavamääräyksen mukaan rakennusten arvokkaiden ominaispiirteiden säilyttäminen tulee olla maankäytön lähtökohtana. Rakennuksissa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden, käyttötarkoitusten muutosten sekä täydennysrakentamisen ja alueella tehtävien toimenpiteiden tulee olla sellaisia, että alueen rakennushistoriallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas luonne säilyy. Rakennuksissa tehtävien toimenpiteiden tulee vaalia niiden suojeluarvoa. Rakennusten purkamiseen tulee hakea lupa (maankäyttö- ja rakennuslaki 127 §). Rakennusten suojelu määritellään tarkemmin asemakaavoituksessa.

Yleiskaavaa laadittaessa rakennetun ympäristön arvot on otettava huomioon osana maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:ssä yleiskaavalle säädettyjä sisältövaatimuksia. Tämä tarkoittaa, että mikäli rakennuksella on suojeluarvoja, sen suojelu on yleiskaavassa otettava rakennuksen suojeluarvoihin nähden asianmukaisin kaavamerkinnöin huomioon. Pelkästään rakennuksen korjauskustannukset eivät ole sellainen seikka, jonka vuoksi kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus voitaisiin jättää yleiskaavassa vaille suojelumerkintää. Rakennuksen lopullinen maankäyttö- ja rakennuslain mukainen suojelun tarve ja täten myös korjauskustannusten mahdollinen kohtuuttomuus ratkaistaan vasta asemakaavaa laadittaessa tai muutettaessa.

Vuonna 2009 laaditussa Virtain keskustan ja sen ympäristöalueiden kulttuuri- ja maisemahistoriallisessa selvityksessä Virtain vanha sairaala on arvioitu paikallisesti merkittäväksi kohteeksi arvoluokkaan 1. Useat selvityksen arvoluokkaan 1 kuuluvista kohteista on osoitettu osayleiskaavassa edellä mainitulla kohdemerkinnällä (kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennetun ympäristön kohde, rakennus tai rakennusryhmä). Vanha sairaala on muun asiakirjoista saatavan selvityksen perusteella kuitenkin huonossa kunnossa eikä se ole myöskään alkuperäisessä ulkoasussaan. Kun otetaan huomioon näiden seikkojen lisäksi edellä kuvattu kohdemerkinnän sisältö, Virtain kaupunki on harkintavaltansa nojalla voinut päättää, että Virtain vanhan sairaalan paikallisesti merkittäviä rakennetun ympäristön arvoja ei oteta osayleiskaavassa huomioon ma-2-alueeksi osoittamisen lisäksi vaaditulla kohdemerkinnällä.

Tämän vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja siinä mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen Pirkanmaan maakuntamuseon ja B:n valitusten johdosta ei ole perusteita.

Oikeusapu

A:n avustajana toimiva asianajaja Jari Kattelus on vaatinut palkkiona ja korvauksena yhteensä 1 159,40 euroa. Avustajalle vahvistetaan oikeusapulain 17 §:n 1 momentin ja 18 §:n 1 momentin nojalla vaatimus enemmälti hyläten asian laatuun ja laajuuteen sekä suoritettuihin toimenpiteisiin nähden kohtuullisena korvauksena korkeimmassa hallinto-oikeudessa suoritetuista tarpeellisista toimenpiteistä maksettavaksi määräksi kolmen työtunnin mukaan palkkiota 330 euroa ja arvonlisäveroa 79,20 euroa eli yhteensä 409,20 euroa. Mainittu määrä jää valtion vahingoksi.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Mika Seppälä, Kari Tornikoski ja Taina Pyysaari. Asian esittelijä Joonas Ahtonen.