Muu päätös 3815/2017

Maa-aineslupaa koskeva asia (Lempäälä)

Antopäivä: 11.8.2017
Taltionumero: 3815
Diaarinumero: 2354/1/16

Asia Maa-aineslupaa koskeva valitus

Valittajat Kuljun Asemakylän Omakotiyhdistys ry, A, B, C, D, E, F, G, H, I, J, K ja L

Päätös, jota valitus koskee

Hämeenlinnan hallinto-oikeus 16.6.2016 nro 16/0268/2

Asian aikaisempi käsittely

Lempäälän ympäristöjaosto on 24.6.2015 antamallaan päätöksellä (16.6.2015 § 58) myöntänyt X:lle maa-aineslain 4 §:n mukaisen luvan kalliokiviainesten ottamiseen Lempäälän kunnassa Pappilan kylässä sijaitsevalta tilalta Karhumäki RN:o 6:2. Otettavan aineksen määrä on 890 000 k-m3 ja ottamisaika 10 vuotta päätöksen antopäivästä. Lupapäätöksessä on asetettu lupamääräykset 1–26.

Hallinto-oikeuden ratkaisu siltä osin kuin nyt on kysymys

Hämeenlinnan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään, siltä osin kuin nyt on kysymys, hylännyt A:n vaatimuksen katselmuksen suorittamisesta ja hylännyt B:n, C:n, D:n, E:n, F:n, G:n, H:n ja I:n, A:n ja Kuljun Asemakylän Omakotiyhdistys ry:n valitukset.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään nyt kyseessä olevilta osin seuraavasti:

Katselmus

Katselmusta on pyydetty erityisesti Kylmäkorventien liikenneolosuhteiden arvioimiseksi. Kun otetaan huomioon, että tien kuntoon liittyvät seikat ovat sinänsä riidattomia ja ettei liikenneturvallisuuteen liittyvillä seikoilla ole alla kerrotuin perusteluin merkitystä maa-ainesluvan myöntämisen kannalta, katselmuksen toimittaminen on ilmeisen tarpeetonta.

Maa-aineslupaan sovellettavat keskeiset oikeusohjeet

Maa-aineslain 3 §:n 1 momentin mukaan tässä laissa tarkoitettuja aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu:

1) kauniin maisemakuvan turmeltumista;

2) luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista;

3) huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa; tai

4) tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa.

Pykälän 2 momentin mukaan alueella, jolla on voimassa asemakaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava, on sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, katsottava, ettei ottaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmele kaupunki- tai maisemakuvaa.

Pykälän 4 momentin mukaan ottamispaikat on sijoitettava ja ainesten ottaminen järjestettävä niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja että maa-ainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti eikä toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa.

Maa-aineslain 6 §:n 1 momentin mukaan lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus.

Kuvaus ottamishankkeesta

Maa-ainesten ottamisalue sijaitsee Lempäälän kunnan Pappilan kylässä sijaitsevalla tilalla Karhumäki RN:o 6:2. Hankealueen pinta-ala on noin 17 hehtaaria ja ottamisalueen pinta-ala 12 hehtaaria. Alueelta on tarkoitus ottaa kalliokiviaineksia 10 vuoden aikana 890 000 k-m3. Alueelta ei ole aiemmin otettu kiviaineksia. Ottamisalueen länsipuolella noin kilometrin etäisyydellä sijaitsee Niinivuoren maa-ainesten ottamisalue.

Ympäristölupa

Lempäälän ympäristöjaosto on 16.6.2015 tekemällään päätöksellä § 57 myöntänyt X:lle ympäristöluvan nyt kysymyksessä olevaan ottamistoimintaan liittyvään kallion louhintaan ja murskaukseen. Lupapäätöksessä on käsitelty toiminnan ympäristövaikutuksia kuten melu-, pöly- ja tärinävaikutuksia, vaikutuksia vesistöihin ja pohjaveteen, arseenia, yleistä pilaantumisen ehkäisemistä sekä tarkkailua ja valvontaa ja asetettu näiltä osin lupamääräyksiä.

Päätöksestä on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen, jossa asian käsittely on kesken.

Ympäristövaikutusten arviointimenettely

Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on 10.1.2014 päättänyt, että nyt puheena olevaan Karhumäen kalliokiviainesten ottamis- ja murskaushankkeeseen sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä.

Hämeenlinnan hallinto-oikeus on päätöksellään 13.11.2014 numero 14/0693/2 X:n valituksesta kumonnut ELY-keskuksen päätöksen. Päätös on lainvoimainen.

Hallinto-oikeudessa ei maa-aineslupa-asian yhteydessä tule toista kertaa arvioitavaksi ELY-keskuksen päätöksen lainmukaisuus.

(= = =)

Luontoarvot

Luontoselvityksen 30.9.2011 mukaan suunnittelualue on pääasiassa ylispuustoista taimikkoa ja nuorta kasvatusmetsää ja alueen luontoarvot ovat tavanomaiset. Suunnittelualueella ei tiedetä olevan uhanalaisten tai direktiivilajien esiintymiä eikä tällaisia havaintoja tehty maastokäynnin yhteydessä. Metsiköt eivät ole liito-oravan elinympäristöiksi soveltuvia.

Luontoselvitystä on täydennetty hajuheinän osalta (selvitys 29.11.2013). Sen mukaan ottamisalueen eteläpuolella Pikku Siisjärven rannalla kolmessa eri kohdassa esiintyy hajuheinää. Esiintymät sijaitsevat 540 metrin, 750 metrin ja 950 metrin etäisyydellä ottamisalueesta. Selvityksen mukaan ottamisalue ei sijoitu esiintymien valuma-alueille, minkä perusteella maa-ainesten ottaminen ei vaikuta lajiin. Myöskään pölyvaikutukset eivät ulotu kasvupaikoille.

Kun edellä kerrottujen selvitysten ohella otetaan huomioon, että myöskään ELY-keskuksen lausunnon 3.9.2013 mukaan sen tiedossa ei ole muita luontoarvoja, hankkeella ei esitettyjen selvitysten perusteella ennalta arvioiden aiheudu erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista eikä huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa. Luontoarvojen selvittäminen on näissä olosuhteissa perustunut riittäviin selvityksiin. Asiaa ei tule arvioida toisin sen vuoksi, että luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainittu laji, ilves esiintyy ottamisalueen läheisyydessä tai että (= = =) ovat laajalla metsäisellä alueella havainneet lepakoita. Ainoastaan kyseisten lajien lisääntymis- ja levähdyspaikat ovat suoraan luontodirektiivin perusteella suojeltuja.

Lähimmillään yli neljän kilometrin etäisyydellä sijaitsee 47 hehtaarin kokoinen Natura 2000 -verkostoon sisältyvä Pulkajärven luonnonsuojelualue. Pulkajärvi on lähes luonnontilainen, karu ja kirkasvetinen järvi. Järvi ja sitä ympäröivät vanhat metsät muodostavat erämaisen kokonaisuuden. Järvi on arvokas linnustollisesti. Myös vanhassa metsässä asuu sille ominaisia lintulajeja. Kun otetaan huomioon Pulkajärven etäisyys ottamisalueesta, ottamistoiminta ei todennäköisesti merkittävästi heikennä alueen luonnonarvoja.

Haitat asutukselle ja ympäristölle

Maa-ainesluvan myöntämisen edellytyksenä on, ettei toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa. Asiaa ratkaistaessa tulee kiinnittää huomiota muun muassa ottamisalueen ja häiriintyvän kohteen väliin jääviin suojaetäisyyksiin. Maa-aineslaissa tai maa-ainesten ottamisesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa ei ole suojaetäisyyksistä nimenomaisia säännöksiä. Ympäristöhallinnon ohjeessa 1/2009 "Maa-ainesten kestävä käyttö" on esitetty niistä suositukset, joiden mukaan etäisyyden asuttuun rakennukseen tulee kalliokiven ottamisalueilla olla 300 - 600 metriä. Suositukset eivät ole oikeudellisesti sitovia, ja suojaetäisyydet harkitaan tapauskohtaisesti muun muassa alueen sijainnin ja maisemallisten näkökohtien perusteella. Luvan myöntämisen edellytyksiä arvioitaessa tulee kiinnittää huomiota myös siihen, miten ottamistoiminta muutoin järjestetään.

Ottamisalueen kaakkoispuolella sijaitsee Kuljun Asemakylän asuinalue ja lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 800 metrin etäisyydellä ottamiskiinteistön rajasta. Lähin lomarakennus sijaitsee noin 900 metrin etäisyydellä ottamiskiinteistön rajasta länteen.

Ottamisen toiminta-aikoja on ympäristölupapäätöksessä rajattu määräämällä, että kalliokiviaineksen louhintaa ja murskausta saa tehdä ainoastaan arkisin ajalla 1.9. - 30.4. Kallionporaukselle, murskaukselle, räjäytyksille, rikotukselle sekä kuormaamiselle ja kuljetuksille on annettu myös toiminta-aikamääräyksiä. Taratest Oy:n meluselvityksessä 29.5.2012 laaditun melumallinnuksen perusteella melutaso ei lähimmillä asuinkiinteistöillä toiminta-aikoja noudattamalla ylitä melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen (993/1992) 2 §:n mukaisia A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoja (klo 7–22) 55 dB ja 45 dB. Melumallinnuksissa on huomioitu myös kuljetusten aiheuttama melu. Ympäristöluvassa on annettu myös melu-, pöly- ja tärinähaittojen ehkäisemistä koskevia määräyksiä. Maa-ainesluvassa ja ympäristöluvassa on lisäksi annettu ottamisalueella käytettävän kaluston huoltamista ja tankkaamista sekä öljyn ja polttoaineiden käsittelyä ja varastointia koskevia määräyksiä.

Kun otetaan huomioon häiriintyvien kohteiden etäisyys ottamisalueesta sekä se, että toiminnasta aiheutuvat melu-, pöly- ja tärinähaitat sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemistä koskevat seikat tulevat erityisesti tutkittavaksi ympäristölupamenettelyn yhteydessä, ottamistoiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu asutukselle tai ympäristölle maa-aineslain 3 §:n 4 momentissa tarkoitettua vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa.

Liikenne

Liikenne ottamisalueelta kulkee Muurannotkontietä pitkin edelleen joko pohjoiseen Kylmäkorventielle tai etelään Sorvalammentielle. Viimeksi mainittujen paikallisteiden varrella sijaitsee paikoin tiiviisti ja lähelle tietä rakennettuja asuinalueita. ELY-keskuksen lausunnossa ja valituksessa on tuotu esiin erityisesti Kylmäkorventien kapeus ja huono kunto ja sen soveltumattomuus raskaaseen liikenteeseen. Teillä ei juurikaan ole aiemmin ollut raskasta liikennettä.

Ottamistoiminnasta aiheutuva liikenteen lisääntyminen yleisellä tiellä tai liikenneturvallisuuden heikentyminen ei voi muodostaa estettä maa-ainesluvan myöntämiselle. Mahdollista yksityisteiden käyttöä ja kunnossapitoa koskevat asiat puolestaan ratkaistaan yksityisistä teistä annetussa laissa säädetyssä järjestyksessä. Kun otetaan huomioon, että ympäristölupapäätöksessä on annettu toiminta-aikoja ja kuormien kastelemista koskevat määräykset ja että kuljetuksista vastaavat tahot ovat lähtökohtaisesti muutoinkin vastuussa kuormaamisen asianmukaisuudesta ja liikennelainsäädännön noudattamisesta, liikenteestä ei ennalta arvioiden aiheudu asutukselle tai ympäristölle sellaista haittaa, jota voitaisiin pitää luvan myöntämisen esteenä.

Muut valitusperusteet

Ottamisalue sijaitsee vyöhykkeellä, jossa on ASROCKS-hankkeen yhteydessä mitattu korkeita kallio- ja maaperän arseenipitoisuuksia. FSG:n selvityksen 19.7.2013 mukaan ottamisalueelta on otettu palanäyte ja siitä otettujen näytteiden keskiarvo oli 15,5 mg/kg. Kyseinen arvo ylittää maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetun valtioneuvoston asetuksen mukaisen kynnysarvon 5 mg/kg, mutta alittaa asetuksen mukaisen alemman ohjearvon 50 mg/kg. Vaikka yhdestä palasta otettua näytettä ei voida pitää kovin edustavana otoksena alueen arseenipitoisuudesta, arseenipitoisuus ei voi johtaa maa-aineslupapäätöksen kumoamiseen, kun otetaan huomioon saatu tulos ja se, että ympäristöluvassa on asetettu luvan saajille velvoite seurata arseenipitoisuuksia.

Ottamisalueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee talousmetsää, jonka kasvu naapurikiinteistöjen omistajien mukaan hidastuu pölyhaittojen vuoksi. Kun otetaan huomioon, että ympäristölupapäätöksessä on annettu pölyhaittojen ehkäisemistä koskevia määräyksiä ja että pölyhaitat tulevat muutoin tutkittavaksi ympäristölupamenettelyn yhteydessä, ottamistoiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu ympäristölle sellaista maa-aineslaissa tarkoitettua haittaa, joka olisi este maa-ainesluvan myöntämiselle.

Ottamisen mahdollisella vaikutuksella ottamisalueen lähiympäristön kiinteistöjen arvoihin ei ole merkitystä maa-ainesluvan myöntämisedellytyksiä harkittaessa. Kiinteistöjen omistajilla ja haltijoilla on oikeus saada ainesten ottajalta korvaus ottamisesta mahdollisesti aiheutuvasta haitasta. Korvausvelvollisuutta ei ratkaista tämän lupa-asian yhteydessä.

Eräistä naapuruussuhteista annetun lain säännökset eivät tule sovellettaviksi maa-aineslupa-asian yhteydessä.

(= = =)

Hallinto-oikeuden loppujohtopäätös

Luvan saaja on esittänyt asianmukaisen ottamissuunnitelman ja lupaprosessissa on selvitetty suunnitellun ottamistoiminnan vaikutuksia riittävästi. Ottaminen ei edellä tässä päätöksessä selostettu huomioon ottaen ole valituksissa esitetyin tavoin ristiriidassa maa-aineslain 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Lupa maa-ainesten ottamiseen on näin ollen tullut myöntää.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut

Maa-aineslaki 5 § 1 momentti, 9 § ja 11 §

Luonnonsuojelulaki 49 § ja 65 §

Hallintolainkäyttölaki 38 §, 41 § (586/1996) ja 51 § 2 momentti

Hallintolaki 31 § 1 momentti

Kuntalaki (365/1995) 90 § (1375/2007)

Kuntalaki (410/2015) 147 §

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) 2 §

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Eija Mäkelä, Elina Tanskanen ja Paula Pihlava. Esittelijä Ria Savolainen.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Kuljun Asemakylän Omakotiyhdistys ry ja sen asiakumppanit ovat valituksessaan vaatineet, että hallinto-oikeuden ja ympäristöjaoston päätökset kumotaan ja hakemus hylätään. Korkeimman hallinto-oikeuden tulee suorittaa katselmus paikalla.

Vaatimustensa tueksi valittajat ovat esittäneet muun ohella seuraavaa:

Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on päättänyt 10.1.2014, että kyseiseen hankkeeseen sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Hämeenlinnan hallinto-oikeus kuitenkin kumosi ELY-keskuksen päätöksen. Hallinto-oikeuden päätöksessä todettiin muun ohella, että ottamistoimintaan liittyvän tiestön ja liikennöinnin järjestäminen tulee vielä tarkemmin arvioitavaksi ja ratkaistavaksi toiminnan edellyttämien lupien käsittelyn yhteydessä, toiminnan sijainti Pirkanmaan arseenipitoisella vyöhykkeellä edellyttää varovaisuusperiaatteen mukaan asian huomioon ottamista lupamenettelyssä ja yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa olisi selvitettävä ja arvioitava. Näitä seikkoja ei kuitenkaan ole millään tavalla otettu huomioon, arvioitu tai selvitetty nyt kyseessä olevassa lupapäätöksessä tai hallinto-oikeuden päätöksessä.

Muutoksenhakijat ovat epäilleet, että Hämeenlinnan hallinto-oikeus on jäävi käsittelemään maa-aineslupaa koskevia valituksia, koska se on kumonnut saman hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamista koskevan päätöksen.

Taratest Oy:n meluselvityksessä ei ole mallinnettu Muurannotkontien murskekuljetusten melua. Tämä vääristää melutasoja asuinalueella, etenkin risteysalueella. Myös FCG:n meluselvitys on kyseenalainen. Murskaamotoiminta ja ottamistoimintaan liittyvä raskas liikenne aiheuttaa meluhaittaa Kylmäkorventien asukkaille. Meluselvityksen mukaan kaikilta tutkittujen teiden välittömässä läheisyydessä olevilta kiinteistöiltä löytyy oleskelualueita, joilla ohjearvo 55 dB ylittyy.

Selvityksissä on esitetty, että 55 dB ylittyy tien välittömässä läheisyydessä alueilla, joita ei voi tulkita oleskelualueiksi. Tulkinta on harhaanjohtava. Piha-alueet ulottuvat Kylmäkorventielle, jolla ei ole piennarta. Asukkailla on oikeus oleskella melusta häiriintymättä koko piha-alueellaan. Kokonaismeluvaikutuksia ei ole selvitetty riittävästi, karttakuvat ovat epäselvät ja laadittu suuressa, ilmeisesti oikeastaan pienessä, mittakaavassa.

Maa-ainesluvan myöntäminen toiminnalle, joka aiheuttaa valtioneuvoston päätöksen (993/1992) ohjearvon ylittävän meluarvon, on maa-aineslain 3 §:n vastaista.

Pölyhaitat eivät ole peräisin vain ottotoiminnasta eivätkä ne rajoitu vain louhosalueen lähiympäristöön, kuten hakijan selvityksessä annetaan ymmärtää. Raskaan liikenteen kasvu huonokuntoisella Kylmäkorventiellä lisää tien varren asutukseen kohdistuvia pölyhaittoja entisestään, sillä raskas liikenne irrottaa tien pinnasta kiviainesta, joka jauhautuu hienojakoiseksi pölyksi.

Raskas liikenne Kylmäkorventiellä on tällä hetkellä satunnaista. Ottotoiminnan toteutuessa ja seurauksena rekkaliikenteen määrä lisääntyy merkittävästi. Tärinää syntyy koko kantavuudeltaan heikon Kylmäkorventien matkalla. Tärinäimpulsseja aiheutuu erityisesti tienpinnassa olevista epätasaisuuksista. Raskas liikenne heikentää entisestään tien huonoa kuntoa.

Liikenne ottamisalueelta kulkee Muurannotkontietä pitkin edelleen joko pohjoiseen Kylmäkorventielle tai etelään Sorvalammentielle. Teiden varrella sijaitsee tiiviisti ja tiehen kiinni rakennettuja asuinalueita. ELY-keskuksen lausunnossa on tuotu esille Kylmäkorventien kapeus ja huono kunto ja sen soveltumattomuus raskaaseen liikenteeseen. Alueen tiesuunnittelu olisi tullut tehdä ennen luvan myöntämistä.

Lempäälän kunnan tekninen toimi on tehnyt selvityksen kevyenliikenteen väylän toteutuksesta. Sen toteuttaminen edellyttäisi muun ohella tonttimaan pakkolunastusta ja asemakaavan muuttamista. On kohtuutonta, jos yksityisen elinkeinonharjoittajan murskaamohankkeen vuoksi on tehtävä pakkolunastuksia.

Murskaamohankkeen toteuttaminen ja kuljetusten järjestäminen asuntoalueen läpi on mahdotonta. Pienet lapset ja murskerekat eivät mahdu samalle kapealle, mutkaiselle ja huonokuntoiselle tielle.

Ottoalueelle ajetaan Muurannotkontietä pitkin. Osa yksityistien osakkaista kieltää tien käytön elinkeinonharjoittamisen seurauksena syntyvään rekkaralliin. Tilanne on oikeudellisesti epäselvä.

Luontoselvitys on puutteellinen. Lepakkoselvitystä ei ole tehty eikä vaikutuksia hajuheinäesiintymille ja kasviesiintymien kosteusolosuhteille, Siisjärven kukkulalle ja Natura-alueelle ole otettu huomioon.

Kiinteistöjen arvo alenee, jos hanke toteutuu.

Katselmuksella voidaan todeta ne turvallisuusriskit, jotka sisältyvät hankkeen toteuttamiseen.

Lempäälän ympäristöpäällikkö on valituksen johdosta antamassaan vastineessa viitannut asiassa aiemmin lausumaansa ja hallinto-oikeuden päätökseen sekä esittänyt muun ohella seuraavaa:

FCG on laatinut meluselvityksen täydennyksen 2.6.2015, jossa on arvioitu liikenteen aiheuttamaa melua tienvarren asutukselle. Täydennyksessä on mallinnettu myös Muurannotkontiellä kulkevat murskekuljetukset siihen asti kuin niillä on katsottu olevan vaikutusta asutuksen suuntaan.

Taratest Oy:n melumallinnuksessa on otettu huomioon noin kilometrin päässä sijaitseva Niinivuoren kiviainestoiminta. Yleisten teiden liikenteen ja maa- ja metsätaloustoiminnan meluvaikutuksia ei ole otettu huomioon melumallissa, koska näiden melulähteiden merkitys on arvioitu kyseisen meluselvityksen kannalta epäolennaiseksi. Lähimmän yleisen tien etäisyys ottamispaikkaan on yli 900 metriä. Erikseen tehtyjen meluselvitysten (kuljetusliikenne, ottamistoiminta) tulosten perusteella arvioiden liikenteen melulla ei tuolla etäisyydellä ole enää yhteisvaikutusta hankkeen kanssa. Ympäristöjaosto ja ELY-keskus ovat pitäneet meluselvitystä ja sen täydennystä riittävinä hankkeen aiheuttaman meluvaikutuksen selvittämiseksi. Maa-aineksen ottotoiminnasta aiheutuva melu ei selvityksen mukaan ylitä valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) asetettuja ulkomelun ohjearvoja.

Maa-aineslupahakemusta varten otettua arseeninäytettä voidaan tässä vaiheessa pitää riittävänä, kun otetaan huomioon ympäristölupapäätöksessä määrätty arseenin tarkkailuvelvollisuus toiminta-aikana. Kun otetaan huomioon hankkeesta tehty pölyselvitys ja pölyn torjumiseksi ympäristöluvassa asetetut määräykset, ei arseenin arvioida aiheuttavan alueella maa-aineslaissa tarkoitettua haittaa tai vaaraa.

X on valituksen ja vastineen johdosta antamassaan vastineessa esittänyt, ettei valituksessa ole esitetty mitään sellaista, mikä olisi esteenä luvan myöntämiselle. X on lisäksi viitannut ympäristöpäällikön vastineeseen sekä esittänyt muun ohella seuraavaa:

Hanketta varten tehty luontoselvitys on vastaavantasoinen kuin maa-ainesten ottamishankkeiden lupahakemuksissa yleensä, eikä sitä näin ollen ole pidettävä puutteellisena. Hajuheinän osalta asiaa on tarkasteltu vielä erikseen asiantuntija-arviossa, jonka mukaan suunnitellulla ottotoiminnalla ei ole vaikutuksia ottoalueen lähimpiin hajuheinäesiintymiin.

Lähin luonnonsuojelualue on ottamisalueen kaakkoispuolella noin 500 metrin etäisyydellä sijaitseva valtakunnallisesti arvokkaaksi kallioalueeksi luokiteltu Siisjärvenkukkula. Ottamisalueesta neljä kilometriä luoteeseen sijaitsee lähin Natura-alue, Pulkajärvi (FI0337002). Vallitsevat etäisyydet ja suojeltavien alueiden suojeluarvot huomioon ottaen toiminnasta ei aiheudu haitallisia vaikutuksia suojeltaville alueille.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n meluselvityksen mukaan tien välittömässä läheisyydessä keskiäänitaso on 55 dB:n eli päiväaikaisen ohjearvon tasoa. Ajoneuvoliikenteelle voidaan sallia ohjearvoja suurempia melutasoja, eteenkin taajaan asutuille, jo rakennetuille alueille. Päiväaikainen 55 dB ohjearvo ylittyy tien välittömässä läheisyydessä alueilla, joita ei voida tulkita oleskelualueiksi. Koska kaikkien asuinkiinteistöjen osalta kiinteistöjen piha-alueella on oleskelualueita, joilla ohjearvot alittuvat, ei toiminnasta yhdessä sen liikennevaikutusten kanssa aiheudu sellaista meluhaittaa, joka olisi luvan myöntämisen esteenä.

Toiminnasta aiheutuvan liikenteen pölyvaikutukset ovat vastaavat kuin muunkin yleisellä tiellä liikennöivän raskaan liikenteen pölyvaikutukset. Liikenteen pölyvaikutukset johtuvat pääasiassa liikenteen aiheuttaman ilmavirran tiestä nostattamasta hienoaineksesta, joka on karkeaa ja laskeutuu nopeasti.

Toiminnasta aiheutuvan liikenteen aiheuttama tärinä on tavanomaista raskaan liikenteen tärinää, jota yleisillä teillä liikennöivä raskas liikenne aiheuttaa lähialueen tiestöllä jo nykyisinkin.

Arseenin osalta lupahakemuksessa ja lupapäätöksen lupamääräyksissä edellytetyt toimet ovat varovaisuusperiaatteen mukaiset ja riittävät huomioon ottaen ottoalueen sijainti kohonneen arseeniriskin alueella.

Hankkeen kuljetusreitit kulkevat yleisiä teitä pitkin. Metsäautotien osalta hankkeesta vastaavalla on oikeus hyödyntää omistamalleen kiinteistölle johtavaa kulkureittiä. Hankkeesta vastaavalla on tien käyttäjänä velvollisuus huolehtia kulkureitin kunnossapidosta käyttöään vastaavalla tavalla ja vastaavalta osuudelta.

Toiminnan aiheuttamat mahdolliset välilliset taloudelliset vaikutukset eivät voi olla luvan myöntämisen esteenä.

Harkinnanvaraisen YVA-menettelyn soveltamiselle ei ole perusteita.

Kuljun Asemakylän Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja on toimittanut lisäselvitystä. Lisäselvitys on annettu tiedoksi X:lle.

Kuljun Asemakylän Omakotiyhdistys ry asiakumppaneineen on vastaselityksessään toistanut aiemmin esittämäänsä ja muun ohella tiedustellut, miksei saman hankkeen maa-aineslupa- ja ympäristölupa-asioita käsitellä samassa hallinto-oikeudessa, vaikka ne liittyvät oleellisesti toisiinsa.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus ei tutki Kuljun Asemakylän Omakotiyhdistys ry:n ja sen asiakumppaneiden valitusta J:n, K:n ja L:n tekemänä.

Korkein hallinto-oikeus on muiden valittajien tekemänä tutkinut Kuljun Asemakylän Omakotiyhdistys ry:n ja sen asiakumppaneiden valituksen.

2. Yhdistyksen ja sen asiakumppaneiden vaatimus katselmuksen toimittamisesta hylätään.

3. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Perustelut

1. J, K ja L eivät ole valittamalla hakeneet muutosta Lempäälän ympäristöjaoston päätökseen. Heillä ei tämän vuoksi ole oikeutta tehdä valitusta hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Tämän vuoksi valitus on heidän tekemänään jätettävä tutkimatta.

2. Hallintolainkäyttölain 41 §:n mukaan asian selvittämiseksi voidaan toimittaa katselmus. Kun otetaan huomioon perusteet, joiden vuoksi muutoksenhakijat ovat pyytäneet katselmuksen toimittamista, sekä asiakirjoista saatava selvitys, katselmuksen toimittaminen ei ole asian selvittämiseksi tarpeen. Samalla perusteella hallinto-oikeus on hallintolainkäyttölain 41 §:n nojalla voinut hylätä Jarkko Lahtisen vaatimuksen katselmuksen toimittamisesta.

3. Kuljun Asemakylän Omakotiyhdistys ry on valituksessaan esittänyt, että Hämeenlinnan hallinto-oikeus on saattanut olla esteellinen käsittelemään nyt kyseessä olevaa maa-ainesasiaa, koska mainittu hallinto-oikeus on aiemmin ratkaissut samaa hanketta koskevan asian, jossa oli kyse siitä, onko hankkeeseen sovellettava ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetussa laissa tarkoitettua YVA-menettelyä.

Hallintolainkäyttölain 76 §:n 1 momentin mukaan valitusasiaa käsittelevän henkilön esteellisyydestä sekä esteellisyysväitteen esittämisestä ja käsittelystä on soveltuvin osin voimassa, mitä tuomarin esteellisyydestä säädetään oikeudenkäymiskaaren 13 luvussa.

Oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 7 §:n 2 momentin mukaan tuomari on esteellinen käsittelemään samaa asiaa tai sen osaa uudelleen samassa tuomioistuimessa, jos on perusteltua aihetta epäillä hänellä olevan asiaan ennakkoasenne hänen asiassa aikaisemmin tekemänsä ratkaisun tai muun erityisen syyn vuoksi.

Hallinto-oikeus ei tuomioistuimena voi olla esteellinen ratkaisemaan sen toimivaltaan kuuluvaksi säädettyä asiaa. Lisäksi kysymys siitä, onko hankkeeseen sovellettava YVA-menettelyä, on eri asia kuin nyt kyseessä oleva maa-ainesasia. Vielä korkein hallinto-oikeus toteaa, että nyt kyseessä olevan asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet ja esittelijä eivät ole osallistuneet ELY-keskuksen YVA-asiassa antamaa päätöstä koskevan asian käsittelyyn hallinto-oikeudessa.

Yhdistyksen ja sen asiakumppaneiden vastaselityksessä esitetyn johdosta korkein hallinto-oikeus toteaa, että maa-aineslain 20 §:n mukaan, sellaisena kuin se on ollut ennen 1.7.2016 voimaan tullutta lainmuutosta 424/2015, maa-aineslupaa koskevaan lupaviranomaisen päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Toimivaltainen hallinto-oikeus määräytyy hallintolainkäyttölain perusteella. Nyt kyseessä olevassa asiassa toimivalta on ollut Hämeenlinnan hallinto-oikeudella. Ympäristönsuojelulain 190 §:n 1 momentin mukaan kyseisen lain nojalla annettuun viranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Toimivalta maa-aineslain mukaista lupaa ja ympäristölupaa koskevien valitusasioiden käsittelyyn on siten ollut eri hallinto-oikeuksilla.

Maa-aineslain 6 §:n 1 momentin mukaan lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa saman lain 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Maa-aineslain 3 §:ssä ei ole rajoitettu maa-ainesten ottamista sillä perusteella, että hankkeesta johtuva liikenne heikentää liikenneturvallisuutta ottamisalueen ulkopuolella kulkevalla yleisellä tiellä tai aiheuttaa meluhaittaa varsinaisen ottamistoiminnan vaikutusalueen ulkopuolella olevalle asutukselle. Lupaa maa-ainesten ottamiseen ei siten ole voitu jättää myöntämättä mainituilla perusteilla.

Tämän vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja siinä mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Kuusiniemi, Mika Seppälä, Kari Tornikoski, Antti Pekkala ja Leena Romppainen. Asian esittelijä Liisa Selvenius-Hurme.

 
Julkaistu 11.8.2017