KHO:2015:71

Toimenpideluvan myöntäminen jo toiminnassa olevan matonpesupaikan maasuodattamolle ei edellyttänyt poikkeamista ranta-alueen suunnittelutarvetta koskevasta maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:stä.

Maasuodattamon rakentaminen täytti muutoinkin toimenpideluvan myöntämisen edellytykset, kun otettiin huomioon maasuodattamon sijainti, rakenne ja toiminnan laajuus.

Päätöksellä oli ratkaistu maasuodattamon rakentamisen edellytykset vain maankäyttö- ja rakennuslain säännösten nojalla. Toimenpiteet toiminnasta aiheutuvan vesistön kuormituksen johdosta kuuluivat ympäristönsuojelulaissa tarkoitetuille valvontaviranomaisille.

Maankäyttö- ja rakennuslaki 126 §, 126 a § 1 kohta, 135 § 3-6 kohdat, 136 § 1 momentti 3 kohta ja 138 § 1 momentti

Päätös, josta valitetaan

Hämeenlinnan hallinto-oikeus 11.6.2014 nro 14/0375/2

Asian aikaisempi käsittely

Ylöjärven lupainsinööri on 15.10.2012 tekemällään päätöksellä (§ 532) myöntänyt Ylöjärven kaupungille toimenpideluvan Mutalan matonpesupaikan maasuodattamon rakentamiseen Ylöjärven kaupungin Pohjan kylässä sijaitsevalle Koivurannan tilalle RN:o 1:10.

Lupainsinöörin päätöksessä on muun ohella määrätty, että ennen kunkin työvaiheen aloittamista on rakennusvalvontaan toimitettava jätevesien käsittelysuunnitelma.

Lisäksi päätöksessä on viitattu ympäristötarkastajan lausuntoon, jonka mukaan purkuvesille tulisi muodostaa kivikkoinen alue, josta vesi pääsee levittäytymään eri suuntiin eikä pääse muodostamaan selkeää uomaa. Jätevesijärjestelmän ja sen purkupaikan toimivuutta tulee tarkkailla erityisesti ensimmäisen käyttökauden aikana. Mikäli sen toiminnassa havaitaan häiriöitä, tulee esittää uusi suunnitelma jätevesien käsittelylle/käsiteltyjen vesien purkamiselle. Jätevesien käsittely matonpesupaikoilla on ongelmallista, mistä syystä matonpesupaikka tulee liittää viemäriverkostoon, jos verkosto laajenee alueelle. Päätöksen mukaan ympäristötarkastajan lausunto on otettava huomioon lupaehtona edellytetyssä suunnitelmassa.

Ylöjärven ympäristölautakunta on 5.3.2013 tekemällään päätöksellä (§ 33) hylännyt A:n oikaisuvaatimuksen lupainsinöörin päätöksestä.

Ympäristölautakunnan päätöksen perustelujen mukaan hankkeen voidaan katsoa sopivan riittävän hyvin ympäristöönsä eikä siitä voida katsoa aiheutuvan haittaa vesistölle, kun lupaehdon mukaisesti ympäristötarkastajan lausunto otetaan huomioon lupaehtona edellytetyssä jätevesisuunnitelmassa.

Naapureiden kuuleminen on suoritettu maankäyttö- ja rakennuslain 133 §:n ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 65 §:n mukaisesti.

A:t ovat valittaneet ympäristölautakunnan päätöksestä Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen ja vaatineet, että ympäristölautakunnan päätös kumotaan ja toimenpidelupahakemus hylätään.

Suunniteltu maasuodattamo kesän lämpimimpään aikaan ajoittuvine, erittäin voimakkaine pistekuormituksineen aiheuttaisi vesistön huomattavan rehevöitymis- ja likaantumisvaaran, haittaisi valittajien sekä muiden lähikiinteistöjen rantojen käyttöä sekä pilaisi kaupungin oman, aivan vieressä olevan lasten uimarannan veden. Rakennuspaikan pinta-ala sekä maasuodattamon koko ja rakenne ovat riittämättömät. Maasuodattamo sijoittuu lähimmillään noin 50 metrin ja purkupaikka noin 35 metrin etäisyydelle rannasta. Purkupaikan etäisyys lasten uimarannasta on näin alle 40 metriä. Maasuodattamon mitoituksen ilmoitetaan perustuvan Kuuselan matonpesupaikan suodattamon mitoitukseen. Vilkkaina matonpesupäivinä likavesi Kuuselassa kuitenkin valuu maan pintaa pitkin noroina suoraan järveen.

Naapurien kuulemista ei ole toteutettu hyvän hallintotavan mukaisesti. Kuulemiskirjeessä ei ollut rakennuspaikan sijaintia osoittavaa karttaa eikä myöskään maasuodattamon sijoitusta alueelle tai sen rakennepiirustusta.

Ylöjärven ympäristölautakunta on antanut valituksen johdosta lausunnon.

Ylöjärven kaupungille on varattu tilaisuus lausunnon antamiseen.

A:t ovat antaneet vastaselityksen, joka on lähetetty tiedoksi Ylöjärven kaupungille.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hämeenlinnan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt A:n valituksen ympäristölautakunnan päätöksestä.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään valituksenalaiselta osalta seuraavasti:

Kuuleminen

Maankäyttö- ja rakennuslain 133 §:n 1 momentin mukaan rakennuslupahakemuksen vireilletulosta on ilmoitettava naapurille, jollei ilmoittaminen hankkeen vähäisyys tai sijainti taikka kaavan sisältö huomioon ottaen ole naapurin edun kannalta ilmeisen tarpeetonta. Naapurilla tarkoitetaan viereisen tai vastapäätä olevan kiinteistön tai muun alueen omistajaa ja haltijaa. Samanaikaisesti on asian vireilläolosta sopivalla tavalla tiedotettava myös rakennuspaikalla.

Lupahakemuksen vireilletulosta on ilmoitettu naapurille. Valittajille lähetetyssä kuulemiskirjeessä on varattu mahdollisuus tutustua hakemusasiakirjoihin rakennusvalvonnassa. Suoritettu kuuleminen ei ole ollut virheellinen sen vuoksi, että kuulemiskirjeeseen ei ole liitetty rakennuspaikan ja maasuodattamon sijaintia osoittavaa karttaa ja maasuodattamon rakennepiirustusta, kun valittajille on kuulemiskirjeessä varattu tilaisuus tutustua hakemusasiakirjoihin.

------------------------

Pääasia

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslain 126 a §:n 1 momentin mukaan 126 §:n mukainen toimenpidelupa tarvitaan sellaisen rakennelman tai laitoksen, jota ei ole pidettävä rakennuksena, pystyttämiseen tai sijoittamiseen taikka rakennuksen ulkoasun tai tilajärjestelyn muuttamiseen

1) katoksen, vajan, kioskin, käymälän, esiintymislavan tai vastaavan rakennelman rakentaminen taikka kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän rakentaminen tai muuttaminen (rakennelma).

Maankäyttö- ja rakennuslain 138 §:n 1 momentin mukaan siltä osin kuin on tarpeen toimenpiteen maankäytöllisten ja ympäristöllisten vaikutusten arvioimiseksi toimenpidelupaa ratkaistaessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä rakennusluvan edellytyksistä 72, 135, 136 ja 137 §:ssä sekä rakennuskielloista säädetään.

Maankäyttö- ja rakennuslain 135 §:n 1 momentin mukaan rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä asemakaava-alueella on muun muassa, että:

5) vedensaanti ja jätevedet voidaan hoitaa tyydyttävästi ja ilman haittaa ympäristölle.

Asiassa saatu selvitys

Hankkeessa on kysymys Mutalan matonpesupaikan maasuodattamon rakentamisesta Ylöjärven kaupungin Pohjan kylässä sijaitsevalle tilalle Koivuranta RN:o 1:10. Asemapiirroksen mukaan maasuodattamon pinta-ala on 10 m x 20 m eli 200 m2. Ympäristölautakunnan päätöksen mukaan maasuodattamon pinta-ala on 300 m2. Maasuodattamosta käsitelty vesi johdetaan fosforin poistomassalla täytetyn kourun kautta maastoon. Maasuodattamo sijoittuu noin 50 metrin etäisyydelle rannasta ja purkupaikka noin 35 metrin etäisyydelle. Maasuodattamon läheisyydessä sijaitsee yleinen uimaranta ja muuta asutusta. Alueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleis- tai asemakaavaa. Alueen osayleiskaavoitus on keskeneräinen.

Ympäristötarkastajan 2.10.2012 päivätyn lausunnon mukaan purkuvesille tulisi muodostaa kivikkoinen alue, josta vesi pääsee levittäytymään eri suuntiin eikä pääse muodostamaan selkeää uomaa. Jätevesijärjestelmän ja sen purkupaikan toimivuutta tulee tarkkailla erityisesti ensimmäisen käyttökauden aikana. Mikäli sen toiminnassa havaitaan häiriöitä, tulee esittää uusi suunnitelma jätevesien käsittelylle/käsiteltyjen vesien purkamiselle. Jätevesien käsittely matonpesupaikoilla on ongelmallista, mistä syystä matonpesupaikka tulee liittää viemäriverkostoon, jos verkosto laajenee alueelle.

Hallinto-oikeuden johtopäätökset

Kun otetaan huomioon lupapäätöksessä asetettu ehto jätevesisuunnitelman esittämisvelvollisuudesta, ympäristölautakunta on voinut myöntää luvan matonpesupaikan maasuodattamon rakentamiselle. Uimarannan läheisyys sinänsä ei ole esteenä maasuodattamon sijoittamiselle noin 50 metrin etäisyydelle rannasta. Hallinto-oikeus ei toimenpidelupaa koskevan valitusasian yhteydessä arvioi suodattamon puhdistustehoa tai toimivuutta. Hallinto-oikeus ei myöskään tällä päätöksellä ole ratkaissut sitä, onko hanke mahdollisesti vielä jonkun muun lain mukaisen luvan tarpeessa.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Ulla-Maarit Heljasvuo (eri mieltä), Marjo Koivu ja Elina Tanskanen. Esittelijä Ville Härmä (eri mieltä).

Asian käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A:t ovat pyytäneet lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatineet, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan sekä toimenpidelupahakemus hylätään.

Muutoksenhakijat ovat viitanneet hallinto-oikeuden päätöksen äänestyslausuntoon, jonka mukaan lupapäätös olisi kumottu ja hakemus hylätty, koska hankkeelle ei ole myönnetty maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:ssä tarkoitettua poikkeusta rantavyöhykkeen suunnittelutarpeesta. Pirkanmaan ympäristökeskus on aikaisemmin hylännyt Ylöjärven kaupungin hakemuksen kyseisen poikkeuksen saamiseksi.

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä on muun muassa, että vedensaanti ja jätevedet voidaan hoitaa tyydyttävästi ja ilman haittaa ympäristölle. Kysymyksessä oleva hanke ei täytä tätä edellytystä.

Pestävissä matoissa on sekä erilaisia taudinaiheuttajia että ravinteita. Käytetyt pesuaineet moninkertaistavat ravinteiden, etenkin fosforin määrän. Hankkeessa on tarkoitus laskea jätevedet 200 tai 300 neliömetrin suuruiselle, ilmeisesti kalliomurskeella täytetylle alueelle, josta likavesi valuu fosforin poistomassalla täytetyn kourun kautta ympäröivään maastoon. Jäteveden suuresta määrästä johtuen kourun toiminta ravinteiden sitojana lakkaa varsin pian kokonaan, jolloin jätevedet päätyvät sellaisenaan veteen ja lasten uimarannalle. Maasuodattamolle on toimiva vaihtoehto.

Naapurin kuuleminen on toteutettu kuulemiskirjeellä, jossa ei ole ollut mukana tilaa esittävää karttaa, asemapiirrosta eikä kuvaa maasuodattimen rakenteesta. Näistä seikoista selkoa haluavan olisi kirjeen mukaan käytävä rakennusvalvonnassa virka-aikana. Kun otetaan huomioon etäisyydet kuntakeskukseen, naapurin oikeus saada tietoa häntä koskevasta hankkeesta ei ole toteutunut hyvän hallinnon mukaisesti.

Ylöjärven ympäristölautakunta on antanut valituksen johdosta lausunnon.

Valitus tulee hylätä ympäristölautakunnan ja hallinto-oikeuden päätöksistä ilmenevin perustein.

Kyseessä on vanha olemassa oleva matonpesupaikka, missä vain jätevesien käsittelypaikka muutetaan, jolloin poikkeamislupaa maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n mukaisesta ranta-alueen suunnittelutarpeesta ei ole ollut tarpeen hankkia.

Matonpesupaikan jätevedet on esitetty käsiteltäväksi Ylöjärven ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti.

Ylöjärven tekninen lautakunta on antanut lausunnon.

Valitus tulee hylätä ympäristölautakunnan ja hallinto-oikeuden päätöksistä ilmenevin perustein sekä ympäristölautakunnan lausunnossa esitetyin lisäperustein.

A:t ovat antaneet vastaselityksen.

Ympäristölautakunnan ja teknisen lautakunnan lausunnoissa on viitattu Ylöjärven 1.6.2009 voimaan tulleisiin määräyksiin kiinteistön jätevesien käsittelystä. Matonpesupaikan jätevesi on kuitenkin konsentroitua. Jätevettä tulee satoja kertoja suurempi määrä tavalliseen kiinteistöön verrattuna, ja jätevesi purkautuu lyhyenä, vuoden lämpimimpään aikaan osuvana ajanjaksona. Lisäksi pestäviin mattoihin kulkeutuu taudinaiheuttajia ihmisten jalkineissa sekä kotieläinten jaloissa.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii asian.

Valitus hylätään. Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Perustelut

1. Ratkaistavana oleva oikeuskysymys

Asiassa on A:n valituksesta ratkaistava, onko Mutalan matonpesupaikan maasuodattamon rakentamiseen voitu myöntää toimenpidelupa ilman poikkeusta maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n säännöksestä ja ovatko siinä tapauksessa muut toimenpideluvan myöntämisen edellytykset olemassa.

Sovelletut oikeusohjeet esitöineen

Maankäyttö- ja rakennuslain 126 a §:n 1 momentin mukaan 126 §:n mukainen toimenpidelupa tarvitaan sellaisen rakennelman tai laitoksen, jota ei ole pidettävä rakennuksena, pystyttämiseen tai sijoittamiseen taikka rakennuksen ulkoasun tai tilajärjestelyn muuttamiseen seuraavasti:

1) katoksen, vajan, kioskin, käymälän, esiintymislavan tai vastaavan rakennelman rakentaminen taikka kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän rakentaminen tai muuttaminen (rakennelma).

Maankäyttö- ja rakennuslain 136 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä asemakaava-alueen ulkopuolella on, että rakentaminen täyttää 135 §:n 3–6 kohdassa asetetut vaatimukset. Nämä ovat:

3) rakennus soveltuu paikalle;

4) rakennuspaikalle on käyttökelpoinen pääsytie tai mahdollisuus sellaisen järjestämiseen;

5) vedensaanti ja jätevedet voidaan hoitaa tyydyttävästi ja ilman haittaa ympäristölle; sekä

6) rakennusta ei sijoiteta tai rakenneta niin, että se tarpeettomasti haittaa naapuria tai vaikeuttaa naapurikiinteistön sopivaa rakentamista.

Maankäyttö- ja rakennuslain 138 §:n 1 momentin mukaan siltä osin kuin on tarpeen toimenpiteen maankäytöllisten ja ympäristöllisten vaikutusten arvioimiseksi toimenpidelupaa ratkaistaessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä rakennusluvan edellytyksistä 72, 135, 136 ja 137 §:ssä sekä rakennuskielloista säädetään.

Hallituksen esityksessä maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta (HE 164/2003 vp) todetaan lain 138 §:n 1 momenttia koskevissa yksityiskohtaisissa perusteluissa seuraavaa:

"Voimassa olevan pykälän mukaan toimenpidelupaa ratkaistaessa noudatetaan, mitä rakennusluvan edellytyksistä säädetään, vain siltä osin kuin on tarpeen toimenpiteen maankäytöllisten ja ympäristöllisten vaikutusten arvioimiseksi. Käytännössä on ilmennyt tulkintaepäselvyyksiä lain 72, 135 ja 136 §:ssä säädettyjen erityisesti kaavoitusta ja kaavan tarvetta koskevien edellytysten sekä 137 §:ssä säädettyjen rakennuslupien erityisten edellytysten huomioon ottamisessa toimenpidelupia ratkaistaessa. Osa toimenpideluvista voi koskea maankäytöllisiltä ja ympäristöllisiltä vaikutuksiltaan merkittäviä toimenpiteitä, jotka ovat vaikutuksiltaan rakentamiseen verrattavia. Tällaisia voivat olla esimerkiksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen (895/1999) 62 §:n 1 momentin 2–6 kohdassa tarkoitetut merkittävät toimenpiteet, kuten golfkenttien tai varastointialueiden rakentaminen taikka asuntovaunujen sijoittaminen ranta-alueelle pysyväisluontoisesti.

On perusteltua, että tällaisia merkittäviä toimenpidelupia ratkaistaessa edellä mainittujen lainkohtien mukaiset maankäytölliset ja ympäristölliset edellytykset otetaan huomioon. Sama koskee laissa kaavoituksen turvaamiseksi säädettyjen rakennuskieltojen huomioon ottamista. Siten poikkeamispäätös tai suunnittelutarveratkaisu on tarvittaessa saatava ennen toimenpideluvan myöntämistä. Pykälään ehdotetaan tehtäväksi tätä koskevat muutokset. Yleensä merkittäviä vaikutuksia ei ole vähäisillä toimenpiteillä, jotka kunta on lain 129 §:n nojalla määrännyt ilmoitusmenettelyyn."

Tosiseikat

Maasuodattamon pinta-ala on 200 m2 ja siinä on tarkoitus käsitellä Mutalan matonpesupaikan jätevedet. Matonpesupaikalla on kahdeksan allasta. Maasuodattamosta käsitelty vesi johdetaan fosforin poistomassalla täytetyn kourun kautta maastoon. Alueelle ei kaiveta erillistä ojaa, vaan vesien annetaan levitä aluskasvillisuuden sekaan. Maasuodattamo sijoittuu noin 50 metrin etäisyydelle ja purkupaikka noin 35 metrin etäisyydelle rantaviivasta. Maasuodattamon läheisyydessä sijaitsee yleinen uimaranta ja muuta asutusta. Alueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleis- tai asemakaavaa.

Oikeudellinen arviointi ja lopputulos

Kysymyksessä olevaa maasuodattamoa on pidettävä maankäyttö- ja rakennuslain 126 a §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuna toimenpideluvan varaisena rakennelmana.

Toimenpidelupa-asiaa ratkaistaessa on noudatettava soveltuvin osin muun ohella maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n säännöksiä siltä osin kuin se on tarpeen toimenpiteen maankäytöllisten ja ympäristöllisten vaikutusten arvioimiseksi.

Toimenpidelupahakemus koskee maasuodattamon rakentamista jo toiminnassa olevalle matonpesupaikalle, eikä lupaharkinta näin ollen koske itse matonpesupaikkaa. Kun otetaan huomioon se, mitä edellä mainitussa hallituksen esityksessä on lausuttu laajempaa maankäytöllistä ja ympäristöllistä harkintaa edellyttävistä hankkeista, puheena olevalla maa-suodattamolla ei voida katsoa olevan sellaisia vaikutuksia, jotka edellyttäisivät, että sen toteuttamiseen on ennen toimenpideluvan myöntämistä saatu poikkeus maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n 1 momentissa tarkoitetusta ranta-alueen suunnittelutarpeesta.

Kun muutoin otetaan huomioon asiakirjoissa oleva selvitys kysymyksessä olevan maasuodattamon sijainnista, rakenteesta ja toiminnan laajuudesta, maankäyttö- ja rakennuslain 135 ja 136 §:ssä säädetyt edellytykset toimenpideluvan myöntämiselle sen toteuttamiseksi täyttyvät.

Tällä päätöksellä on ratkaistu matonpesupaikan maasuodattamon rakentamisen edellytykset vain maankäyttö- ja rakennuslain säännösten nojalla. Sen ratkaiseminen, antaako toiminnasta aiheutuva vesistön kuormitus aihetta joihinkin toimenpiteisiin, kuuluu ympäristönsuojelulaissa tarkoitetuille valvontaviranomaisille.

Tämän vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Riitta Mutikainen, Tuomas Lehtonen, Mika Seppälä ja Liisa Heikkilä. Asian esittelijä Leo Kaasinen.