KHO:2015:140

Määräalan pinta-alaksi oli 2.12.2011 allekirjoitetussa kauppakirjassa merkitty 5 790 neliömetriä. Kaupunginhallitus oli 27.2.2012 päättänyt, että se ei käytä etuosto-oikeuttaan mainitussa kiinteistökaupassa.

Kauppakirjaa oli 29.5.2013 korjattu siten, että määräalan pinta-alaksi oli merkitty 57 900 neliömetriä. Kaupanvahvistaja oli toimittanut kunnalle uuden, korjattua kauppakirjaa koskevan kiinteistönluovutusilmoituksen, jossa määräalan pinta-ala oli korjatun kauppakirjan merkinnän mukainen. Määräalan ostaja oli saanut lainhuudon määräalaan 5.6.2013, ja saannoksi siinä oli merkitty kauppakirjan korjaus 29.5.2013.

Etuostolaissa ei ole säädetty, että lainhuudon myöntäminen estäisi kuntaa käyttämästä etuosto-oikeuttaan tilanteessa, jossa etuostolain 9 §:n 1 momentin mukainen luovutuskirjan oikeaksi todistamisesta luettava etuosto-oikeuden käyttämistä koskeva määräaika ei vielä ole päättynyt. Kiinteistön kauppakirjassa olevien kaupan kohdetta koskevien tietojen oikaiseminen merkitsee, että kunnan etuoston käyttämiseen varattu määräaika alkaa vasta korjatun kauppakirjan oikeaksi todistamisesta. Edellytyksenä on kuitenkin, että oikaistuilla tiedoilla on olennaista merkitystä etuosto-oikeuden käyttämistä koskevassa harkinnassa.

Määräalan pinta-alatietoa koskevan kauppakirjan korjauksen oli katsottava olevan kunnan etuosto-oikeuden käyttämisen harkinnan kannalta niin olennainen, että etuosto-oikeuden käyttämiselle varattu etuostolain 9 §:n 1 momentin mukainen kolmen kuukauden määräaika oli alkanut kulua vasta siitä lukien, kun kaupanvahvistaja vahvisti korjauksen eli 29.5.2013 alkaen. Kun myöskään lainhuudon myöntämisellä ei ollut merkitystä arvioitaessa sitä, oliko etuosto-oikeutta käytetty määräajassa, kaupunginhallitus oli 12.8.2013 voinut tehdä päätöksen etuosto-oikeuden käyttämisestä.

Etuostolaki 9 § 1 momentti ja 19 § 1 momentti

Päätös, josta valitetaan

Hämeenlinnan hallinto-oikeus 11.8.2014 nro 14/0522/2

Asian aikaisempi käsittely

Äänekosken kaupunginhallitus on päätöksellään 27.2.2012 (§ 56) päättänyt, että se ei käytä etuosto-oikeuttaan 2.12.2011 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa B on myynyt A:lle 55 000 euron kauppahinnalla määräalan Äänekosken kaupungin Paadentaipaleen kylässä sijaitsevasta Hankalan tilasta RN:o 11:255.

Äänekosken kaupunginhallitus on päätöksellään 12.8.2013 (§ 267) päättänyt käyttää etuosto-oikeuttaan edellä mainitussa 2.12.2011 tehdyssä kiinteistökaupassa. Päätöspöytäkirjan selostusosan mukaan määräalan kauppaa koskevaa kauppakirjaa on korjattu virheellisen pinta-alan (5 790 neliömetriä) osalta 29.5.2013 ja että kaupungille toimitetun kiinteistönluovutusilmoituksen mukaan määräalan pinta-ala on 5,79 hehtaaria.

Äänekosken kaupunginhallitus on päätöksellään 23.9.2013 (§ 317) päättänyt käyttää etuosto-oikeuttaan edellä mainitussa 2.12.2011 tehdyssä kiinteistökaupassa.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hämeenlinnan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään 11.8.2014, siltä osin kuin asiassa on korkeimmassa hallinto-oikeudessa kysymys, hylännyt A:n valituksen Äänekosken kaupunginhallituksen 12.8.2013 tekemästä päätöksestä.

Lisäksi hallinto-oikeus on B:n valituksesta kumonnut kaupunginhallituksen 23.9.2013 tekemän päätöksen.

Hallinto-oikeuden päätöksen perusteluina on lausuttu seuraavaa:

Päätöksen 23.9.2013 kumoaminen

Etuostolain 9 §:n 1 momentin mukaan, jos kunta päättää käyttää etuosto-oikeuttaan myytyyn kiinteistöön, sen tulee kirjallisesti ilmoittaa tästä ostajalle, myyjälle ja sille kirjaamisviranomaiselle, jonka toimialueella kiinteistö on. Päätös on tehtävä ja siitä ilmoitettava kirjaamisviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa luovutuskirjan oikeaksi todistamisesta.

Määräalaa koskevaan kauppakirjaan on tehty korjaus, jonka kaupanvahvistaja on vahvistanut 29.5.2013. Myöhemmin perusteluissa esitettävän mukaisesti kaupunki on voinut harkita etuosto-oikeuden käyttämistä uudelleen kauppakirjan korjauksen johdosta. Kaupunginhallitus on tehnyt päätöksen etuosto-oikeuden käyttämisestä 12.8.2013. Kun kaupunginhallituksen uusi päätös samassa asiassa on tehty 23.9.2013, se on tehty kolmen kuukauden määräajan kuluttua eli liian myöhään. Tämän vuoksi kaupunginhallituksen 23.9.2013 tekemä päätös on kumottava.

Uusi määräaika etuosto-oikeuden käyttämiselle

B:n ja A:n välistä 2.12.2011 allekirjoitettua määräalan kauppakirjaa on 29.5.2013 muutettu siten, että muutos on kaupanvahvistajan hyväksymä ja kaupanvahvistaja on toimittanut kunnalle uuden, korjatun kiinteistönluovutusilmoituksen. Korjaus koskee määräalan pinta-alaa, joten kysymys on kauppaa koskevasta oleellisesta muutoksesta. Kunnalla on tämän vuoksi oikeus harkita etuosto-oikeuden käyttämistä uudelleen muutettujen tietojen pohjalta. Kaupunginhallitus on siten voinut tehdä 12.8.2013 uuden päätöksen etuosto-oikeuden käyttämisestä.

Asiaa ei ole syytä arvioida toisin sen johdosta, että 2.12.2011 allekirjoitetun kauppakirjan liitteenä olleessa kartassa määräalan pinta-ala oli oikein merkitty eikä sen vuoksi, että virheellinen pinta-alamerkintä kauppakirjassa on tehty erehdyksessä.

Päätöksen 12.8.2013 perusteleminen

Hallintolain 45 §:n 1 momentin mukaan päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset.

Saman pykälän 2 momentin mukaan päätöksen perustelut voidaan jättää esittämättä, jos:
(---)

5) perusteleminen on muusta erityisestä syystä ilmeisen tarpeetonta.

Kaupunginhallituksen 12.8.2013 tekemässä päätöksessä ei ole esitetty perusteluja etuosto-oikeuden käyttämiselle. Asiassa on siten tältä osin menettelyvirhe. Pöytäkirjasta ilmenee kuitenkin, että etuosto-oikeutta koskevasta alueesta on osa kaavoitettu yhdyskuntarakentamisen tarkoituksiin. Kun kaupunginhallitus on vielä selventänyt päätöksensä perusteita hallinto-oikeudelle antamassaan lausunnossa, hallinto-oikeus on viivytyksen välttämiseksi tutkinut asian tapahtuneesta menettelyvirheestä huolimatta.

Lainhuudon merkitys

Etuostolain 2 §:n 1 momentin mukaan etuosto-oikeudella tarkoitetaan kunnan oikeutta lunastaa myyty kiinteistö. Etuosto-oikeuden käyttämisellä (etuostolla), sitten kun se on loppuun saatettu, kunnan katsotaan tulleen kaupantekohetkellä luovutuskirjassa ilmoitetun ostajan sijaan kaupassa sovituilla ehdoilla.

Saman lain 19 §:n 1 momentin mukaan kiinteistön kaupalle ei saa myöntää lainhuutoa ennen kuin 9 §:n 1 momentissa etuosto-oikeuden käyttämiselle varattu aika on päättynyt, tai jos kunta on päättänyt käyttää etuosto-oikeuttaan, ennen kuin on lainvoimaisesti ratkaistu, ettei kunnalla ole tätä oikeutta.

Maakaaren 7 luvun 1 a §:n 1 momentin mukaan lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin käyttötarkoituksena on:

1) mahdollistaa kiinteistöön kohdistuvien oikeuksien ja rasitusten kirjaaminen oikeudenhaltijoiden oikeuksien vahvistamiseksi ja sivullisten etujen turvaamiseksi;
(---)

Maakaaren 13 luvun 1 §:n mukaan saantokirjan muotovirheeseen ei saa vedota sen jälkeen, kun saantokirjan perusteella on myönnetty lainhuuto tai lainhuutohakemus on jätetty lepäämään.

Maakaaren hallituksen esityksen mukaan (HE 120/1994), mikäli jokin kiinteistön kaupan muodolle säädetyistä vaatimuksista laiminlyödään, luovutus ei ole osapuolia sitova. Ehdotuksen mukaan kiinteistön saantokirjan muotovirhe korjaantuu, jos saantokirjan perusteella myönnetään lainhuuto. Sen jälkeen kun lainhuuto on myönnetty, saantoa ei voida muotovirheen perusteella julistaa pätemättömäksi.

A:lle on myönnetty lainhuuto määräalaan 5.6.2013. Lainhuuto on kirjaamistoimenpide eikä etuostolain 19 §:n säännös estä etuosto-oikeuden käyttämistä etenkään silloin, kun kauppakirjan määräalaa koskevissa tiedoissa on ollut etuostoon olennaisesti vaikuttava virhe.

Määräalan pinta-alaa koskeva tieto ei ole sellainen maakaaren 13 luvun 1 §:ssä tarkoitettu muotovirhe, joka korjaantuu kun saantokirjan perusteella on myönnetty lainhuuto. Kiinteistön kauppa ei kumoudu etuoston käyttämisen johdosta vaan kunta tulee kauppakirjassa ilmoitetun ostajan sijaan kaupassa jo sovituilla ehdoilla.

Etuosto-oikeuden käyttäminen

Sovellettavat oikeusohjeet

Etuostolain 1 §:n 1 momentin mukaan kunnalla on etuosto-oikeus kunnassa sijaitsevan kiinteistön kaupassa.

Saman pykälän 3 momentin mukaan etuosto-oikeutta voidaan käyttää maan hankkimiseksi yhdyskuntarakentamista sekä virkistys- ja suojelutarkoituksia varten.

Etuostolain 4 §:n 1 momentin mukaan, mitä tässä laissa säädetään kiinteistöstä, koskee myös määräosaa kiinteistöstä sekä kiinteistöstä luovutettua määräalaa.

Saman lain 5 §:n 1 momentin mukaan etuosto-oikeutta ei ole, milloin

1) kiinteistö käsittää tai, jos samalla luovutuskirjalla tai muutoin luovutuksin, jotka on katsottava samaksi kaupaksi, myydään eri kiinteistöjä, nämä yhdessä käsittävät 5 000 neliömetriä tai sitä vähemmän;
(---)

Saatu selvitys

A on ostanut B:ltä 2.12.2011 päivätyllä kauppakirjalla määräalan tilasta Hankala 992-403-11-255. Kauppakirjan mukaan määräalan pinta-ala on 5 790 neliömetriä. Myös kiinteistönluovutusilmoituksen mukaan määräalan kokonaispinta-ala on 5 790 neliömetriä. Kauppakirjan liitteenä olevasta kartasta ilmenee, että pinta-ala on 5,79 hehtaaria. Kiinteistönluovutusilmoituksen mukaan kauppa on vahvistettu 2.12.2011.

Kaupunginhallitus on 27.2.2012 päättänyt olla käyttämättä etuosto-oikeutta B:n ja A:n välisessä kiinteistökaupassa, jonka kohteena on kiinteistön luovutusilmoituksen ja kauppakirjan mukaan ollut 5 790 neliömetrin suuruinen määräala.

2.12.2011 päivättyä kauppakirjaa on korjattu virheellisen pinta-alan osalta 29.5.2013. Kaupanvahvistaja on vahvistanut korjauksen eli asiassa on noudatettu kiinteistökaupan määrämuotoa.

Kaupungin 30.5.2013 vastaanottaman korjatun kiinteistönluovutusilmoituksen mukaan luovutetun määräalan pinta-ala on 57 900 neliömetriä. Kaupunginhallitus on korjatun kiinteistönluovutusilmoituksen vuoksi käsitellyt etuosto-oikeuden käyttämistä koskevan asian uudelleen 12.8.2013 ja päättänyt käyttää etuosto-oikeuttaan. Kaupunginhallitus on tehnyt kaksi samansisältöistä päätöstä, 12.8.2013 ja 23.9.2013.

A on saanut lainhuudon määräalaan Hankalan tilasta 5.6.2013.

Määräala sijaitsee ranta-alueella, jossa on voimassa oikeusvaikutteinen Suolahden rantayleiskaava. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt yleiskaavan 18.6.2007. Rantayleiskaavassa osa alueesta on osoitettu vaihtoehtoisella kaavamerkinnällä matkailupalvelujen alueeksi (RM-5) tai asuntoalueeksi (A-6). Rakentaminen edellyttää asemakaavan laatimista, jossa selvitetään alueen jäte-, vesi- ja jätevesihuolto sekä vaikutukset maisemaan ja ympäristöön.

Hallinto-oikeuden johtopäätökset

Kunta voi käyttää etuosto-oikeuttaan maan hankkimiseksi yhdyskuntarakentamista sekä virkistys- ja suojelutarkoituksia varten. Etuosto-oikeutta voidaan käyttää, kun aluetta kohtuullisen ajan kuluessa tarvitaan edellä mainittuihin tarkoituksiin.

Yleiskaava on aluetta koskeva suunnitelma. Suolahden rantayleiskaavassa osa alueesta on osoitettu vaihtoehtoisella kaavamerkinnällä RM-5/A-6 matkailupalvelujen alueeksi tai asuntoalueeksi. Rantayleiskaava on suhteellisen tuore yleiskaava. Alueen yleiskaava osoittaa, että osaa määräalasta voidaan lähitulevaisuudessa käyttää yhdyskuntarakentamiseen tai virkistykseen.

Se, että määräalasta vain noin puolet sijaitsee yleiskaava-alueella, ei estä etuosto-oikeuden käyttämistä. Kun otetaan huomioon yleiskaavan ulkopuolisen alueen sijainti yleiskaavan RM-5/A-6 alueisiin nähden, on mahdollista, että myös yleiskaavan ulkopuolista aluetta tullaan käyttämään yhdyskuntarakentamiseen tai virkistykseen. Yleiskaavan voidaan näissä oloissa katsoa osoittavan alueen tulevan käyttötarkoituksen etuostolain 1 §:n 3 momentin tarkoittamalla tavalla.

Äänekosken kaupunki on voinut käyttää kiinteistön kaupassa etuosto-oikeutta. Kaupunginhallituksen päätöstä ei ole syytä muuttaa.

Hallinto-oikeuden päätöksessä on sovellettuina oikeusohjeina mainittu perusteluissa mainittujen oikeusohjeiden lisäksi etuostolain 15 §.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Ulla-Maarit Heljasvuo, Tuula Lunden-Laakso, joka on myös esitellyt asian, ja Marjo Koivu.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A on valituksessaan vaatinut, että Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös kumotaan siltä osin kuin A:n valitus on hylätty ja että Äänekosken kaupunginhallituksen päätös 12.8.2013 kumotaan.

Vaatimusten perusteluina on uudistettu hallinto-oikeudelle esitetty ja lausuttu lisäksi muun ohella seuraavaa:

Yksi kiinteistökaupan maakaaren mukaisten muotomääräysten välttämätön ehto on kaupan kohteen määrittely. Lähes poikkeuksetta määräalan kauppaa koskevaan kauppakirjaan otetaan liitteeksi kartta, josta määräalan sijainti ja rajat käyvät selville. On selvää, että karttaan merkityllä määräalalla on suuri merkitys kaupan kohteen määrittelyssä. Kauppakirjassa 2.11.2011 ollut määräalan pinta-alatietoa koskeva pilkkuvirhe oli tahaton. Kauppakirjan liitteenä ollut karttaote on sisältänyt oikeat pinta-alatiedot. Kartta on ollut sekä kaupanvahvistajan että kunnan virkamiesten ja kaupunginhallituksen käytettävissä.

Määräalan kauppakirja on korjattu pinta-alatietojen osalta ja kaupanvahvistaja on sen vahvistanut 29.5.2013. A on saanut lainhuudon 5.6.2013. Etuostolain 19 §:n mukaan lainhuutoa ei tule myöntää ennen kuin saannon pysyvyys on varmistunut eli on saatu varmuus siitä, käyttääkö kunta etuosto-oikeuttaan. Lainhuutoasian käsittelyn yhteydessä tarkastetaan saannon pätevyys eli kunkin saantotyypin mukaisten edellytysten täyttyminen. Maakaaren 13 luvun 1 §:n mukaan saantokirjan muotovirheeseen ei saa vedota sen jälkeen, kun saantokirjan perusteella on myönnetty lainhuuto tai lainhuutohakemus on jätetty lepäämään. Maakaaren 7 luvun l a §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin käyttötarkoituksena on varmistaa oikeuksia ja rasituksia koskevan ajantasaisen tiedon saatavuus kiinteistöä koskevien oikeustoimien ja hankkeiden valmistelua, tekemistä ja valvontaa sekä tuomioistuin- ja viranomaistoimintaa varten. Lainhuudon myöntämiselle on annettava sille laissa tarkoitettu merkitys. Päätös etuosto-oikeuden käyttämisestä olisi pitänyt tehdä ennen lainhuudon myöntämistä.

Kaupunginhallituksen 12.8.2013 tekemässä päätöksessä ei selvitetä etuosto-oikeuden käyttämisen perusteita, joten se teki asiasta uuden päätöksen 23.9.2013. Tässä päätöksessä perusteluksi esitetään osittain määräalan alueella oleva rantayleiskaava. Päätös 23.9.2013 on tehty etuostolain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetun kolmen kuukauden määräajan kuluttua eli liian myöhään, jolloin etuosto-oikeutta ei voida enää käyttää. Päätös onkin hallinto-oikeuden päätöksellä kumottu. Kaupunginhallituksen päätöstä 12.8.2013 ei puolestaan ole perusteltu, mikä muodostaa menettelyvirheen. Päätöksessä ei myöskään ole osoitettu, että määräalaa voidaan lähitulevaisuudessa käyttää yhdyskuntarakentamiseen. Edellytykset etuosto-oikeuden käyttämiseksi eivät täyty.

Kunnan oma menettelyvirhe ei saa koitua yksityishenkilön vahingoksi. Kunnan virkamiehet valmistelevat asioita asiantuntijoina ja virkavastuulla ja kansalaisen on voitava luottaa siihen, että laissa säädettyjä menettelytapoja ja määräaikoja noudatetaan.

A:lle ei ole esitetty suunnitelmaa, kunnan tarvetta lisämaalle tai muuta selvitystä, joka tukisi etuostopäätöstä. Alue on kaavoitettu osittain matkailupalvelujen käyttöön ja osa on kaavoittamatonta. A:lla on matkailupalvelujen yritystoimintaa viereisellä tontilla.

A on keskustellut alueen käyttötarkoituksesta kaupungin kaavoituspäällikön kanssa, jonka mukaan kaupungilla ei ole tarvetta määräalalle eikä liioin suunnitelmaa alueelle. Näkemystä suunnitelman puutteesta tukee myös kaupunginhallituksen puheenjohtajan lehtihaastattelu, jonka mukaan kaupungilla ei ole kokonaissuunnitelmaa maan käyttötarkoituksesta. Myös kaupungin tonttipäällikkö on A:n kanssa käymissään keskusteluissa ilmaissut, ettei kaupungilla ole tarvetta määräalalle.

Kaupungilla on runsaasti tonttitarjontaa eri puolilla kaupunkia. Määräalan myyjä on tarjonnut kysymyksessä olevaa alaa kaupungille vuonna 2005 ja myös hänen poikansa kävi keskusteluja kaupungin kanssa määräalan myynnistä vuosien 2006–2010 välillä, jolloin lähialueella toimi Majalan koulu. Määräalasta ei ole oltu kiinnostuneita. Kaupungilla olisi ollut mahdollisuus ostaa määräala jo vuosia sitten ja laatia kaava tai suunnitelma alueelle.

Yleisen oikeustajun kannalta ei voi olla hyväksyttävää, että etuosto-oikeutta käytetään, kun tai jos maata saatetaan mahdollisesti käyttää etuostolain mukaisiin tarkoituksiin. Tässä tapauksessa saattaa vielä käydä niin, että määräalan aluetta ei lainkaan osoiteta tai käytetä lain edellyttämiin tarkoituksiin.

Äänekosken kaupunginhallitus on lausunnossaan viitannut hallinto-oikeudelle antamaansa lausuntoon ja lausunut muun ohella, että lainhuudon myöntäminen ei muodosta estettä etuosto-oikeuden käyttämiselle ja että rantayleiskaava on riittävä suunnitelma etuostoharkinnassa.

A:lle on varattu tilaisuus vastaselityksen antamiseen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

Valitus hylätään. Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Perustelut

B:n ja A:n välisessä 2.12.2011 allekirjoitetussa Hankalan tilan RN:o 11:255 määräalan kauppakirjassa määräalan pinta-alaksi on merkitty 5 790 neliömetriä. Kaupanvahvistaja on lähettänyt Äänekosken kaupungille kiinteistönluovutusilmoituksen, jossa määräalan pinta-ala on ollut kauppakirjan merkinnän mukainen. Äänekosken kaupunginhallitus on 27.2.2012 päättänyt olla käyttämättä etuosto-oikeuttaan määräalan kaupassa.

Kauppakirjaa on 29.5.2013 korjattu siten, että määräalan pinta-alaksi on merkitty 57 900 neliömetriä. Kaupanvahvistaja on toimittanut kunnalle uuden, korjattua kauppakirjaa koskevan kiinteistönluovutusilmoituksen, jossa määräalan pinta-ala on ollut korjatun kauppakirjan merkinnän mukainen. A on saanut lainhuudon määräalaan 5.6.2013, ja saannoksi siinä on merkitty kauppakirjan korjaus 29.5.2013. Äänekosken kaupunginhallitus on 12.8.2013 päättänyt käyttää etuosto-oikeuttaan määräalan kaupassa.

Etuosto-oikeuden käyttämisen määräajasta ja sen laskemisesta säädetään etuostolain 9 §:n 1 momentissa. Kolmen kuukauden pituinen määräaika alkaa kulua kiinteistön luovutuskirjan oikeaksi todistamisesta. Kiinteistön kaupalle ei etuostolain 19 §:n 1 momentin mukaan saa myöntää lainhuutoa ennen kuin 9 §:n 1 momentissa etuosto-oikeuden käyttämiselle varattu aika on päättynyt. Etuostolaissa ei ole säädetty, että lainhuudon myöntäminen estäisi kuntaa käyttämästä etuosto-oikeuttaan tilanteessa, jossa etuostolain 9 §:n 1 momentin mukainen määräaika ei vielä ole päättynyt. Kiinteistön kauppakirjassa olevien kaupan kohdetta koskevien tietojen oikaiseminen merkitsee, että kunnan etuoston käyttämiseen varattu määräaika alkaa vasta korjatun kauppakirjan oikeaksi todistamisesta. Edellytyksenä on kuitenkin, että oikaistuilla tiedoilla on olennaista merkitystä etuosto-oikeuden käyttämistä koskevassa harkinnassa.

Edellä kuvatun, määräalan pinta-alatietoa koskevan kauppakirjan korjauksen on katsottava olevan kunnan etuosto-oikeuden käyttämisen harkinnan kannalta niin olennainen, että etuosto-oikeuden käyttämiselle varattu etuostolain 9 §:n 1 momentin mukainen kolmen kuukauden määräaika on alkanut kulua vasta siitä lukien, kun kaupanvahvistaja vahvisti korjauksen eli 29.5.2013 alkaen. Kun lainhuudon myöntämisellä ei ole merkitystä arvioitaessa sitä, onko etuosto-oikeutta käytetty määräajassa, eikä maakaaren 13 luvun 1 §:ssä säädetyllä etuosto-oikeuden edellytysten olemassaolon kannalta, kaupunginhallitus on 12.8.2013 voinut tehdä päätöksen etuosto-oikeuden käyttämisestä.

Edellä lausutun vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja päätöksessä mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Tuomas Lehtonen ja Mika Seppälä. Asian esittelijä Mikko Rautamaa.