KHO:2016:36

Aluehallintovirasto oli myöntänyt Vapo Oy:lle ympäristöluvan turvetuotantoon. Päätöksen lupamääräyksen 3 mukaan pintavalutuskentän 2 puhdistustehon oli oltava vähintään seuraava:

Kiintoaine 50 %

Kokonaisfosfori 50 %

Kokonaistyppi 20 %

Puhdistusteho lasketaan vuosikeskiarvona ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen määritetyistä pitoisuuksista häiriötilanteet mukaan lukien.

Vaasan hallinto-oikeus oli hylännyt Vapo Oy:n valituksen. Yhtiö vaati korkeimmassa hallinto-oikeudessa puhdistustehon asettamista koskemaan koko pumppausaltaiden jälkeistä vesienkäsittelyrakennetta, eli kosteikkoallasta ja kahta pintavalutuskenttää, jotka muodostivat yhden yhtenäisen rakenteen, sekä kiinteitä päästöraja-arvoja puhdistustehovaatimusten sijaan.

Korkein hallinto-oikeus hyväksyi Vapo Oy:n valituksen osittain ja muutti puhdistustehovaatimuksen koskemaan kosteikon ja kahden pintavalutuskentän muodostamaa yhtenäistä vesienkäsittelyrakennetta. Turvetuotantoalueen vesienkäsittelyrakenne poikkesi tavanomaisesta vesienkäsittelyrakenteesta siten, että laskeutusaltaiden tilalla olivat pumppausaltaat, ja niiden lisäksi ennen kahta pintavalutuskenttää oli kosteikkoallas. Kosteikkoallas lisäsi osaltaan vesienkäsittelyn puhdistustehoa. Kosteikkoaltaan ja pintavalutuskenttien voitiin tässä tapauksessa katsoa muodostavan yhden yhtenäisen vesienkäsittelyrakenteen. Siksi puhdistustehovaatimuksen asettaminen koskemaan koko tätä pumppausaltaiden jälkeistä vesiensuojelurakennetta, eikä pelkästään jälkimmäistä pintavalutuskenttää 2, vastasi paremmin tavoitetta varmistaa turvetuotantoalueen pääasiallisen vesienkäsittelyrakenteen toimivuus parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisella tasolla.

Puhdistustehovaatimusta koskevalta osalta valitus hylättiin. Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätöksessä oli turvetuotannon ympäristöluvissa vakiintuneeksi muodostuneen käytännön mukaisesti asetettu vesienkäsittelyrakenteelle prosentuaaliset puhdistustehovaatimukset eikä päästöraja-arvoja. Alueen ottaminen turvetuotantoon oli jo vaikuttanut kuormitukseen niin olennaisesti, ettei alueen luonnollista vesistökuormitusta enää ollut mahdollista selvittää. Kun taustakuormituksesta ei voitu saada luotettavaa selvitystä, ei päästöraja-arvoja käyttämällä voitu riittävästi varmistua vesienkäsittelyrakenteen toimivuudesta. Siten vain prosentuaalisella puhdistustehovaatimuksella voitiin varmistua, että vesienkäsittelyrakenteen toimivuus näissä olosuhteissa oli parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisella tasolla.

Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 43 § 1 ja 3 mom

Päätös, josta valitetaan

Vaasan hallinto-oikeus 26.3.2015 nro 15/0125/1

Asian aikaisempi käsittely

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään 10.12.2013 nro 212/2013/1 myöntänyt Vapo Oy:lle ympäristöluvan Pohjansuon turvetuotantoon Jämsän kaupungissa Kymijoen vesistöalueella hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on yhteensä noin 74,5 ha.

Aluehallintovirasto on hylännyt hakemuksen siltä osin kuin se koskee turvetuotantoa päätöksen liitekarttaan merkityllä noin 3,9 hehtaarin alueella lohkon 3 itäosassa.

Lohkon 3 (25,2 ha auma-alueineen) kuntoonpano saadaan aloittaa, kun tuotannossa olevan alueen pintavalutuskenttä 2 on saavuttanut kahtena peräkkäisenä vuotena lupamääräyksessä 3 asetetut puhdistustehorajat.

Päätökseen on liitetty lupamääräykset 1–18, joista määräykset 1–7 ja 14–15 ja 17 kuuluvat seuraavasti:

Päästöt vesiin

1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen 6.7.2012 saapuneen täydennyksen liitteenä 10 olevan kartan (päiväys 13.10.2011, mk 1:10 000) mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Myllyojaan.

2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen liitteenä 3 olevan piirustuksen (päivätty 13.6.2011, mk 1:7 000) mukaisesti sarkaojarakenteiden, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti kosteikkoaltaan ja kaksiosaisen pintavalutuskentän avulla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Myös lohkolle 3 on rakennettava mitoitusohjeiden mukainen laskeutusallas. Pintavalutuskentällä olevat ojat on tukittava vähintään kolmen metrin pituisilla ojatukoksilla riittävän lyhyin välein kentän kaltevuuden perusteella.

Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskenttien on oltava mitoitusohjeiden mukaisia.

Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin.

Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. Eristysojia kaivettaessa on käytettävä kaivukatkoja ja vedet on johdettava pintavaluntana vesistöön, jos se on mahdollista.

3. Pintavalutuskentän 2 puhdistustehon on oltava vähintään seuraava:

Kiintoaine 50 %

Kokonaisfosfori 50 %

Kokonaistyppi 20 %

Puhdistusteho lasketaan vuosikeskiarvona ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen määritetyistä pitoisuuksista häiriötilanteet mukaan lukien.

4. Jos pintavalutuskentän puhdistusteho ei tarkkailun perusteella täytä puhdistustehovaatimuksia, luvan saajan on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin puhdistustehon parantamiseksi ja ilmoitettava tehtävistä toimenpiteistä kirjallisesti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Jos puhdistusteho on seuraavanakin vuonna tehovaatimuksia pienempi, luvan saajan on toimitettava sitä seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä aluehallintovirastolle vesienkäsittelyn tehostamista koskeva suunnitelma, jonka perusteella aluehallintovirasto voi muuttaa tai täsmentää lupaa ja lupamääräyksiä.

5. Jos käsitellyn veden kokonaisfosforipitoisuus on alle 20 μg/l, kokonaistyppipitoisuus alle 500 μg/l, kiintoainepitoisuus alle 2 mg/l tai CODMn-arvo alle 20 mg/l, lupamääräyksessä 3 esitettyä kyseisen parametrin ja käsittelyajan puhdistustehovaatimusta ei oteta huomioon.

6. Uudet vesienkäsittelyrakenteet on otettava käyttöön ennen vuoden 2014 tuotantokauden aloittamista. Lohkon 3:n laskeutusallas on tehtävä ennen lohkon kunnostuksen aloittamista. Vesienkäsittelyrakenteet on esitettävä ennen käyttöönottoa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Vesienkäsittelyrakenteisiin saa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa.

7. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti.

Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa.

Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön.

(---)

Tarkkailut

14. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti.

Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta.

15. Vesistötarkkailu on toteutettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Kalataloustarkkailu on tehtävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla. Tarkkailusuunnitelmat on toimitettava viranomaisten hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailut voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna.

Pettämäjärvessä Kuoreojan suualueella tulee tehdä 1–2 vuotta ennen lupamääräysten tarkistushakemuksen jättämistä vedensyvyyksien kartoitus, joka on vertailukelpoinen vuonna 2012 tehdyn sedimenttitutkimuksen kanssa.

Tarkkailusuunnitelmia voidaan tarkentaa Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta.

Vesistötarkkailun vuosiraportit ja raportti Pettämäjärven vedensyvyyksien kartoituksesta on toimitettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle sekä Jämsän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle, Jämsän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Jämsänjokilaakson kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät.

(---)

Kalatalousmaksu

17. Luvan saajan on maksettava vuosittain maaliskuun aikana vuosina 2014–2018 1800 euroa ja vuodesta 2019 alkaen 900 euroa kalatalousmaksua Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen.

Ensimmäinen maksu vuodelta 2014 on suoritettava kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.

(---)

Korvaukset

Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa.

Luvan voimassaolo

Lupa on voimassa toistaiseksi.

Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan.

Lupamääräysten tarkistaminen

Luvan saajan on viimeistään 31.12.2023 jätettävä aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan.

Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista melu- ja pölyhaitoista ja niiden vähentämisestä, vesien käsittelyn tehosta ja sen parantamisesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistön tilaan, eliöstöön ja käyttöön sekä arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9–11 §:n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin.

Aluehallintovirasto on perustellut ratkaisuaan seuraavasti:

Hakemuksen osittaisen hylkäämisen perustelut

Turvetuotanto aiheuttaa pöly- ja melupäästöistä johtuvaa haittaa. Päästöjä on vaikea hallita, ja riittävä etäisyys on paras suojakeino. Suojapuusto ei ole hakijan hallinnassa. Aluehallintovirasto on katsonut, että melu- ja pölyhaitan aiheutuminen tuotantoalueen itäpuolella sijaitsevalle asutukselle voidaan estää rajaamalla tuotantoalueen lohkoa 3 ympäristölupapäätöksen liitteenä 2 olevan kartan mukaisesti.

Luvan myöntämisen edellytykset

Pohjansuon turvetuotantoalueen lohkot 1–2 ovat tuotannossa olevaa aluetta ja lisäalue (lohko 3) sijaitsee ojitetulla alueella. Tuotannossa olevat lohkot ovat olleet käytössä pitkään ja niihin sisältyy poistuneita ja tulevina vuosina poistuvia osia. Tuotantoalueella eikä sen päästöjen vaikutusalueella ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelumerkitystä omaavia lajeja ja luontotyyppejä. Kaikki kuivatusvedet käsitellään pintavalutuksella. Vesien käsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset Pohjansuon olosuhteissa.

Tuotantoalueen lohko 3 sijaitsee lähellä asutusta, jolle aiheutuisi kohtuutonta rasitusta tuotannosta aiheutuvasta melusta ja pölystä. Asutuksen ja tuotantoalueen välisen etäisyyden ja suojavyöhykkeiden kasvattamiseksi tuotantoaluetta on rajattu.

Pintavalutuskenttä 2 sijoittuu ojitetulle alueelle, minkä lisäksi kentän turvepaksuudet ovat paikoitellen alle 50 cm. Pintavalutuskentällä vesien puhdistuminen tapahtuu turvekerroksessa noin 50 cm:n syvyyteen ulottuvassa kerroksessa. Pintavalutuskenttä on kaksiosainen ja sitä edeltää vesipintainen kosteikkoallas. Vesienkäsittelyrakenne on tavanomaisesta poikkeava. Edellä mainitut seikat huomioon ottaen ei ennalta arvioiden voida varmuudella tietää pintavalutuskentän puhdistustehoa. Pettämän hyvän tilan säilymisen varmistamiseksi päästöjä ei tule lisätä. Uuden lohkon kuntoonpanon edellytyksenä on, että ennen kuntoonpanotöiden aloittamista päästöt Pettämään ovat pienentyneet nykyisestä. Tämän varmistamiseksi lohkon 3 kuntoonpano saadaan aloittaa vasta, kun päästötarkkailulla on varmistettu, että pintavalutuskenttä 2 saavuttaa lupamääräyksen 3 mukaiset puhdistustehorajat. Vesienkäsittelyä on määrätty tehostettavaksi muulloinkin, jos edellytettyä puhdistustehoa ei saavuteta.

Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä.

Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti.

Kun otetaan huomioon Pohjansuon ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Lupamääräysten mukainen toiminta ei lisää alapuoliseen vesistöön tulevaa kuormitusta ja se on Keski-Suomen pintavesien toimenpideohjelman vuoteen 2015 tavoitteiden mukainen.

Lupamääräysten 1–7, 14–15 ja 17 perustelut

Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1–7. Turvetuotantoalueelta aiheutuu päästöjä vesistöön ympäri vuoden ja tuotantoa tullaan harjoittamaan vielä kauan, minkä vuoksi vesien käsittelyn on oltava käytössä ympäri vuoden. Puhdistustehovaatimuksella varmistetaan, että tuotantoalueelta vesiin johdettavat päästöt ovat ennalta arvioidun mukaisia.

(---)

Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksien 14 ja 15 tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Pintavalutuskentän puhdistustehoa on tarkkailtava niin, että tarkkailun perusteella voidaan valvoa, toteutuuko kentälle asetettu puhdistustehovaatimus. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä pintavalutuksen ja muun vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin voidaan sisällyttää selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä.

(---)

Lupamääräys 17 on tarpeen kalataloudelle aiheutuneiden ja aiheutuvien haittojen vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuneiden ja aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus sekä vesistön kalataloudellinen arvo.

(---)

Pohjansuon käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma (lupapäätöksen liite 3)

(---)

Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu

(---)

Vesinäytteet otetaan ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen. Vesinäytteet otetaan 1.4.–31.12. kahden viikon välein ja 1.1.–31.3. kuukauden välein. Kevättulvan aikaan (pääsääntöisesti 15.4.–15.5.) ja lohkon 3 kuntoonpanotöiden aikana näytteet otetaan kerran viikossa. Näytteistä määritetään alla mainittu laaja analyysivalikoima talvella ja kevättulvakaudella joka toinen näytteenottokerta ja kesällä (15.5.–15.9.) joka kolmas näytteenottokerta. Muulloin määritetään suppea analyysivalikoima.

(---)

Vapo Oy, Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry sekä A ja B ovat valittaneet aluehallintoviraston päätöksestä hallinto-oikeudelle.

Vapo Oy on vaatinut, että aluehallintoviraston päätöksessä pintavalutuskentälle asetetut puhdistustehovaatimukset kumotaan ja tuotantoalueelta lähtevälle käsitellylle kuivatusvedelle asetetaan valituksessa mainitut enimmäispitoisuusrajat. Mikäli tätä ei hyväksytä, on asetettavissa puhdistustehovaatimuksissa otettava huomioon myös lasketusaltailla ja kosteikolla saavutettava puhdistustulos. Lupamääräys 5 on kumottava epäselvänä ja tarpeettomana.

Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry on vaatinut, että ympäristölupa lisäalueelle kumotaan ja toissijaisesti, että lupamääräyksiä kiristetään erityisesti kiintoainepäästöjen osalta.

A ja B ovat vaatineet, että ympäristölupapäätös kumotaan ja lupahakemus hylätään. Toissijaisesti he ovat vaatineet, että turvetuotannon haitat korvataan.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue sekä kalatalousviranomainen ovat antaneet lausunnon. Vapo Oy sekä A ja B ovat antaneet vastaselityksen. Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry:lle on varattu tilaisuus vastaselityksen antamiseen.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on käsittelyratkaisuissaan, siltä osin kuin nyt on kysymys, jättänyt A:n ja B:n vaatimukset tutkimatta siltä osin kuin valituksessa on vaadittu, että Vapo Oy on velvoitettava maksamaan korvauksia muille kuin valittajille sekä hylännyt A:n ja B:n valituksessaan esittämän väitteen kuulemisvirheestä asian käsittelyssä aluehallintovirastossa, oikeastaan hylännyt heidän valituksensa kuulemisvirheen perusteella tehtynä.

Hallinto-oikeus on pääasiaratkaisussaan, siltä osin kuin nyt on kysymys, Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry:n sekä A:n ja B:n valitukset hyläten ja Vapo Oy:n valituksen enemmälti hyläten kumonnut aluehallintoviraston luparatkaisun toisen kappaleen, joka koskee lohkon 3 itäosan hylkäämistä ja poistanut luparatkaisun kolmannen kappaleen suluissa olevan tekstin.

Lisäksi hallinto-oikeus on muuttanut muun ohella lupamääräyksen 5 kuulumaan seuraavasti (muutos kursiivilla):

5. Jos käsitellyn veden kokonaisfosforipitoisuus on alle 20 μg/l, kokonaistyppipitoisuus alle 500 μg/l, kiintoainepitoisuus alle 2 mg/l tai CODMn-arvo alle 20 mg/l, lupamääräyksessä 3 esitettyä kyseisen parametrin ja käsittelyajan puhdistustehovaatimusta ei tarvitse ottaa huomioon.

Hallinto-oikeus on perustellut käsittelyratkaisujaan seuraavasti:

A ja B eivät ole valituksessaan esittäneet, että heillä olisi valtuutukseen perustuvaa tai muutakaan oikeutta esittää vaatimuksia kalastusalueen tai muiden kuin oman kiinteistönsä omistajien puolesta. Sen vuoksi vaatimus korvausten maksamisesta on jätetty tutkimatta siltä osin kuin he eivät ole vaatineet korvausta omaan kiinteistöönsä kohdistuvien edunmenetysten osalta.

Ympäristönsuojelulain (86/2000) 38 §:n 1 momentin mukaan lupaviranomaisen on tiedotettava lupahakemuksesta kuuluttamalla siitä vähintään 30 päivän ajan asianomaisten kuntien ilmoitustauluilla siten kuin julkisista kuulutuksista annetussa laissa (34/1925) säädetään. Aluehallintoviraston on samoin kuulutettava lupahakemuksesta ilmoitustauluillaan. Kuulutuksesta tulee käydä ilmi asetuksessa tarkemmin säädettävät seikat. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettava ainakin yhdessä toiminnan vaikutusalueella yleisesti leviävässä sanomalehdessä, jollei asian merkitys ole vähäinen tai ilmoittaminen on muutoin ilmeisen tarpeetonta.

Saman pykälän 2 momentin mukaan kuulutuksesta on annettava erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee.

Ympäristönsuojelulain 38 §:n 2 momentin perustelujen (HE 84/1999) mukaan tiedoksiannon tulisi koskea lähinnä toiminnan sijoittumispaikan naapureita, yksilöityjen päästöjen ja erityisten päästöjen kuormitusalueiden asukkaita, vesialueiden omistajia tai sellaisia ranta-alueiden omistajia, joiden kiinteistöjen käyttöön vesipäästöt voivat olennaisesti vaikuttaa ja joilla voidaan arvioida olevan asiassa korvausvaatimuksia.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Jämsän kaupungissa 29.1.–28.2.2013 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 1.2.2013 Jämsän Seutu -lehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselta, Jämsän kaupungilta ja Jämsän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta.

Hallinto-oikeus on katsonut, että aluehallintovirasto on tiedottanut hakemuksesta riittävässä laajuudessa.

Hallinto-oikeus on perustellut pääasiaratkaisuaan seuraavasti:

Sovellettavat oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulain 41 §:n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.

Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, ympäristönsuojelulain 7–9 §:ssä kiellettyä seurausta, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Ympäristönsuojelulain 43 §:n 1 momentin mukaan luvassa on muun ohella annettava tarpeelliset määräykset päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja.

Lainkohdan 3 momentin mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvoa sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lupamääräyksissä ei kuitenkaan saa velvoittaa käyttämään vain tiettyä määrättyä tekniikkaa.

Ympäristönsuojelulain 50 §:n 2 momentin mukaan luvassa on 42 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua pilaantumisen merkittävyyttä arvioitaessa otettava huomioon, mitä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain mukaisessa vesienhoitosuunnitelmassa tai merenhoitosuunnitelmassa on esitetty toiminnan vaikutusalueen vesien ja meriympäristön tilaan ja käyttöön liittyvistä seikoista.

(---)

Saatu selvitys

Pohjansuon turvetuotantoalue sijaitsee Jämsän kaupungissa Kymijoen vesistöalueeseen kuuluvan Jämsän reitin valuma-alueella.

Pohjansuolla on tuotannossa olevaa aluetta 49,3 ha, jolla ei ole aikaisempaa ympäristölupaa. Keski-Suomen ympäristökeskus on 6.10.2009 antamallaan päätöksellä velvoittanut Vapo Oy:n hakemaan turvetuotantoalueelle ympäristölupaa. Hakemus koskee lisäksi tuotantoalueen koillispuolella olevaa 29,1 ha uutta aluetta (lohko 3) Veljestensuolla.

Nykytilassa Pohjansuolla on käytössä perustason vesienkäsittelymenetelmät. Vesienkäsittelyä tehostetaan siten, että kuivatusvedet johdetaan tuotannossa olevilta lohkoilta ja uudelta alueelta pintavalutukseen.

Pintavalutuskenttiä rakennetaan kaksi peräkkäin. Vedet johdetaan ensin isomman (2,7 ha, eteläinen) ja sitten pienemmän (0,9 ha, pohjoinen) läpi. Pintavalutuskenttien yhteenlaskettu pinta-ala on 3,8 % valuma-alueesta.

Pintavalutuskentiltä kuivatusvedet johdetaan uutta laskuojaa pitkin Myllyojaan ja edelleen Kuoreojaan ja Pettämään. Vedenjohtamisreitti muuttuu vain laskuojan osalta. Laskuojat ovat käytössä olevia uomia, eikä niitä ole tarpeen syventää ja suurentaa.

Ennen pintavalutuskenttiä rakennetaan kosteikkoallas, jolla korvataan laskeutusallas. Kosteikkoaltaan vesikerros pidetään matalana (0–20 cm) rakentamalla tarvittaessa matalia välipatoja veden levittämiseksi tasaisesti. Kosteikkoaltaan pinta-ala on 0,5 ha. Kosteikon suuren koon vuoksi lietteen poistoon ei ole tarvetta. Kosteikkoallas sijoittuu ojittamattomalle suoalueelle ja kentän kasvillisuutta hyödynnetään puhdistusprosessissa. Vesi johdetaan tuotantoalueilta kosteikkoaltaaseen kahden pumpun avulla ympärivuotisesti.

Pohjansuon hankealueen nykyiset bruttopäästöt ovat 2 205 kg/a kiintoainetta, 16,2 kg/a fosforia ja 484 kg/a typpeä. Kun suunniteltu lisäalue on tuotannossa koko alueen bruttopäästöjen on arvioitu olevan 1 688 kg/a kiintoainetta, 19 kg/a fosforia ja 687 kg/a typpeä. Orgaanisen aineen päästöjen CODMn-arvoina on arvioitu olevan 14 557 kg O2/a.

Luvan myöntämisen edellytykset

Hallinto-oikeus on katsonut, että kun otetaan huomioon Pohjansuon ja sen ympäristön tila ja käyttö sekä lupapäätöksessä annetut määräykset, ympäristönsuojelulaissa mainitut ympäristöluvan myöntämisen edellytykset täyttyvät. Vaatimukset päätöksen kumoamisesta ja hakemuksen hylkäämisestä kokonaan tai lisäalueen osalta on hallinto-oikeudessa hylätty.

(---)

Valumavesien käsittely ja tarkkailu

Pohjansuon kuivatusvedet tullaan käsittelemään pintavalutuksella. Pintavalutuskenttä on kaksiosainen ja sitä edeltää vesipintainen kosteikkoallas. Pintavalutuskenttä 2 sijoittuu ojitetulle alueelle, minkä lisäksi kentän turvepaksuudet ovat paikoitellen alle 50 cm. Vesienkäsittelyrakenne on tavanomaisesta poikkeava eikä ennalta arvioiden voida varmuudella tietää pintavalutuskentän puhdistustehoa. Puhdistustehon varmistamiseksi aluehallintovirasto on asettanut lupamääräyksessä 3 mainitut prosentuaaliset puhdistustehovaatimukset.

Hallinto-oikeus on katsonut, että pintavalutus on Pohjasuon olosuhteissa parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa.

Ympäristönsuojelulain 43 §:n 1 momentin perusteluissa (HE 84/1999) mainitaan, että lainkohdassa tarkoitettu päästöjen ehkäisy tai muu rajoittaminen määräyksellä voisi koskea vähentämisvelvoitetta, puhdistuslaitteita, puhdistuslaitteiden tehokkuusvaatimuksia ja vastaavia päästöjen rajoittamiskeinoja.

Aluehallintoviraston päätöksessä pintavalutuskentän toimivuuden varmistukseksi ja päästöjen ehkäisemiseksi annetut prosentuaaliset puhdistustehovaatimukset ovat vakiintuneen käytännön mukaiset ja edustavat sitä puhdistustehoa, joka on vesien pintavalutuskäsittelyn avulla teknisesti saavutettavissa. Hallinto-oikeus on katsonut, että nämä prosentuaaliset puhdistustehovaatimukset yhdessä muiden aluehallintoviraston päätöksen lupamääräyksissä 1–7 annettujen määräysten kanssa ovat Pohjansuon olosuhteissa riittävät varmistamaan, ettei toiminnasta aiheudu ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentissa tarkoitettuja ympäristövaikutuksia, ja Pettämän hyvän tilan säilymisen.

Pintavalutuksella toimivan turvetuotantoalueen vesienkäsittelyn puhdistustehovaatimukset on vakiintuneen käytännön mukaan annettu pintavalutuskentälle. Tarkkailunäytteet otetaan tarkkailuohjelman mukaan ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen. Pohjansuon vesienkäsittelysuunnitelmassa esitetty kosteikkoallas korvaa suunnitelman mukaan ennen pintavalutuskenttää tavanomaisesti sijoitetut saostusaltaat ja sen on arvioitu toimivan samaan tapaan tai paremmin kuin laskeutusallas tai -altaat. Kun ympäristölupahakemuksessa ei ole esitetty perusteltua toiminnan päästöjen tarkkailusuunnitelmaa, hallinto-oikeus on katsonut, että aluehallintovirasto on vakiintuneen käytännön mukaan voinut määrätä vesienkäsittelyn tehokkuudesta ja tarkkailusta lupamääräyksissä 3–5 ja 14 sanotulla tavalla. Hallinto-oikeus on katsonut, että aluehallintoviraston antamat päästöjä ja niiden tarkkailua koskevat määräykset ovat Pohjansuon olosuhteissa riittävät ja hylännyt vaatimukset siitä, että päästömääräykset tulisi antaa pitoisuusarvoina tai ainemäärinä.

Hallinto-oikeus on katsonut, että aluehallintovirasto on lupamääräyksessä 5 voinut määrätä, että tarkkailutulosten vuosikeskiarvon laskennassa voidaan jättää pois tarkkailunäytteet, joiden perusteella pintavalutuskentän puhdistusteho jää alhaiseksi sen takia, että sekä kentälle tuleva että sieltä lähtevä vesi on riittävän puhdasta. Hallinto-oikeus on muuttanut lupamääräyksen sananmuotoa siten, että keskiarvossa voidaan huomioida myös näytteenotot, joissa lähtevän veden laatu alittaa annetut kynnysarvot.

(---)

Lausuma muista valitusperusteista

Radioaktiivisia aineita, elohopeaa ja muita haitallisia aineita esiintyy pieninä pitoisuuksina hyvin laajasti ja niitä seurataan viranomaisten toimin. Hallinto-oikeus on katsonut, ettei Pohjansuon ympäristöluvassa ole perusteita määrätä radioaktiivista aineita tai elohopeapitoisuuksia koskevaa tarkkailuvelvoitetta.

Yksittäisessä ympäristölupa-asiassa huomioon otettavana ympäristönsuojelulain 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuna ympäristön pilaantumisena ei voida pitää turvetuotantotoiminnasta mahdollisesti aiheutuvia kasvihuonekaasujen päästöjä yksinomaan ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta tarkasteltuna.

Kuoreojan suualueella esiintyvät simpukat ovat Keski-Suomen ELY-keskuksen lausunnon mukaan järvissä yleisesti esiintyviä pikkujärvisimpukoita. Hallinto-oikeus ei ole katsonut tarpeelliseksi selvittää asiaa tarkemmin ennen päätöksentekoa.

Alueella ei ole luonnonsuojelualueita, eikä asiassa saadun selvityksen mukaan luonnonsuojelusäännöksistä aiheudu muutakaan estettä tai rajoituksia haetulle ympäristöluvalle. Mahdollinen metson soidinpaikka ei ole esteenä luvan myöntämiselle.

Korvausvaatimukset

Hallinto-oikeus on katsonut, ettei hankkeesta ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa ympäristönsuojelulain 66 §:n 1 momentin mukaan vesi- tai maa-alueen omistajille korvattavaa vahinkoa.

Aluehallintoviraston lupapäätöksessä määrätty kalatalousmaksu vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen on hallinto-oikeuden arvion mukaan riittävä.

Hallinto-oikeus on hylännyt A:n ja B:n esittämät vesistön pilaantumisesta johtuvat korvausvaatimukset.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Ratkaisu huomioon ottaen hallinto-oikeus on katsonut, ettei ole kohtuutonta, että A ja B joutuvat pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Johtopäätös

Näillä ja muutoin aluehallintoviraston päätöksessä mainituilla perusteilla hallinto-oikeus on katsonut, ettei aluehallintoviraston päätöstä ole valituksissa esitetyistä perusteista johtuen syytä kumota tai päätöksen lupamääräyksiä enemmälti muuttaa.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Jaakko Kellosalo, Sinikka Kangasmaa ja Curt Nyman, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

1) Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja aluehallintoviraston päätökset kumotaan ja ympäristölupahakemus lohkon 3 osalta hylätään. Toissijaisesti ympäristöluvassa on annettava tiukemmat määräykset tuotantoalueen vesienkäsittelyrakenteista ja vesistökuormitusta on seurattava jatkuvatoimisesti.

Yhdistys on uudistanut aiemmin esittämänsä ja perustellut vaatimuksiaan muun ohella sillä, että kuormituslaskelmissa ei ole otettu huomioon esimerkiksi kevättulvien ja rankkasateiden aiheuttamia kuormituspiikkejä. TASO-hankkeen perusteella virtaamien hallinta tulvien aikana ei onnistu. Päätöksessä määrätyllä tarkkailulla ei saada kattavaa tietoa erityisesti niin sanottujen ylivirtaamatilanteiden aikaisesta kuormituksesta. Vesistöön kohdistuvaa kuormitusta on vähennettävä eikä lisättävä, jotta pinta- ja pohjavesien tila ei heikkene. Turvetuotanto on suunniteltava ja toteutettava niin, että vesienhoidon toimenpideohjelmassa esitetyt tavoitteet saavutetaan. Kalataloudelliset ja muut korvaukset on suunnattava vesistön hyvän tilan saavuttamiseen. Hakija ei ole arvioinut turvetuotannosta aiheutuvan elohopeakuormituksen määrää. Suunnitellun turvetuotannon luonnonhiilivarasto vastaa arviolta noin 120 000 tonnin hiilidioksidipäästöä. Toiminnan vaikutus ilmastonmuutokseen on myös otettava päätöksenteossa huomioon.

2) Vapo Oy on valituksessaan vaatinut, että päätöksen lupamääräys 5 kumotaan tarpeettomana ja lupamääräykset 3 ja 4 muutetaan kuulumaan seuraavasti:

3. Kuivatusvesien puhdistuksessa on häiriötilanteet mukaan luettuna 1.1.2016 alkaen saavutettava vuosikeskiarvona ilmaistuna vähintään seuraavat lähtevän veden pitoisuudet:

Kiintoaine 7,5 mg/l

Kokonaisfosfori 80 μg/l

Kokonaistyppi 1 800 μg/l

4. Mikäli kuivatusvesien puhdistuksessa ei tarkkailun perusteella päästä lupamääräyksessä 3 asetettuun vaatimustasoon, luvan saajan on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin puhdistuksen tehostamiseksi ja ilmoitettava tehtävistä toimenpiteistä kirjallisesti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mikäli kuivatusvesien puhdistuksessa ei seuraavanakaan vuonna päästä vaatimustasoon, luvan saajan on toimitettava seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä aluehallintovirastolle vesienkäsittelyn tehostamista koskeva suunnitelma, jonka perusteella aluehallintovirasto voi muuttaa tai täsmentää lupaa ja lupamääräyksiä.

Yhtiö on perustellut vaatimuksiaan sillä, että puhdistustehovaatimusta ei pidä asettaa vain viimeiselle vesienkäsittelyrakenteelle, koska pintavalutuskentälle tuleva vesi on jo tehokkaasti esipuhdistettua. Muiden puhdistavien rakenteiden merkitys päästöjen vähentämisessä sekä vaikutus pintavalutuskenttä 2:n mahdollisuuksille puhdistaa jo esipuhdistettua vettä on jätetty lupamääräyksessä 3 huomiotta. Koska pintavalutuskentät 1 ja 2 muodostavat alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen yhden yhtenäisen kentän, niitä ei voida tarkastella toiminallisesti erillisinä rakenteina. Myös niiden yläpuolinen kosteikko toimii ainakin pienien valumien aikana pintavalutuskentän tavoin.

Pintavalutuskentältä lähtevä vesi voi vain hyvin satunnaisesti ja lyhytkestoisesti olla niin hyvälaatuista kuin lupamääräyksessä 3 on edellytetty. Lähtevän veden pitoisuudet ovat kuitenkin pieniä. Käytännössä lupamääräys 5 ei lievennä päästömääräyksiä eikä mahdollista puhdistustehoja koskevien määräysten käyttämistä päästömääräyksinä. Pintavalutuskentän toimintakyky paranee vasta käyttöönoton myötä ja siksi sen toimivuus ei ole täysin ennustettavissa. Kentän toimintakyky paranee käyttöönoton myötä saavuttaen vakiintuneen tasonsa noin kolmannen käyttövuoden aikana.

Puhdistustehovaatimukset ovat toiminnan olosuhteille ja luonteelle soveltumattomat ja myös vaatimustasona liian tiukat. Puhdistustehoja ei ole mahdollista kokonaisvaltaisesti saavuttaa, koska suuret valuntatilanteet erityisesti varsinaisen tuotantokauden ulkopuolisina aikoina pitoisuuksiltaan alhaisine vesineen alentavat merkittävästi koko vuoden ajalta määritettävää keskimääräistä puhdistustulosta. Pohjansuolta ja muilta alueilta olevien tarkkailutulosten mukaan ympäristölupapäätöksessä eri ainespitoisuuksille asetettuja puhdistustehoja ei ole mahdollista saavuttaa.

Päästömääräykset on muutettava koskemaan yksinomaan lähtevän veden ainespitoisuuksia, ei puhdistustulosta. Tuolloin myös kaikkien kuivatusveden puhdistuksen lopputulokseen vaikuttavien rakenteiden, eli sarkaojarakenteiden, laskeutusaltaiden, kosteikon ja pintavalutuskentän, vaikutus tulee otetuksi huomioon. Myös vesistövaikutusten arvioinnin kannalta päästömääräykset on tarkoituksenmukaista asettaa ainespitoisuuksiin perustuvina.

Pintavalutuskentän puhdistustehon seuraamiseksi ja todentamiseksi määrätyt reduktioprosentit eivät anna oikeata tietoa rakenteen puhdistuskyvystä, koska samalta päivältä olevat tarkkailun tulokset kentän ylä- ja alapuolisilta pisteiltä eivät ole keskenään vertailukelpoiset. Puhdistukseen tuleva ja siitä lähtevä vesimäärä vaihtelee jatkuvasti sadannan vaihteluista johtuen. Kuivatusveden viipymä puhdistusprosessissa on useita päiviä tai jopa viikkoja, ja vaihtelee kestoltaan. Osa kentälle johdettavasta vedestä haihtuu ja osa imeytyy siihen.

3) A ja B ovat valituksessaan vaatineet hallinto-oikeuden ja aluehallintoviraston päätösten kumoamista.

He ovat perustelleet vaatimustaan sillä, että Pettämän Kukkassalmen uimarannalta otetut vesinäytesarjat olisi tullut ottaa huomioon asian käsittelyssä. Terveysviranomaisten antamat uimisen rajoitukset ovat merkittävä haitta, joka osoittaa veden laadun heikkenemistä turvetuotannon aikana. Turvetuotanto saastuttaa järviä ja on siten perustuslaissa säädetyn ympäristöperusoikeuden vastaista. Lisäksi he ovat uudistaneet Vaasan hallinto-oikeudelle tekemänsä valituksen, jossa he ovat muun ohella vedonneet päätöksenteossa tapahtuneeseen menettelyvirheeseen, kun kaikkia Päijänteestä juomavetensä ottavia tahoja ei ole kuultu. He ovat myös vaatineet suurempia korvauksia laajemmalle joukolle ja todenneet, ettei päätöksenteossa ole otettu huomioon Kuoreojan suun simpukkaesiintymän uhanalaisuutta eikä metsojen soidinalueen arvoja.

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmä on lausunnossaan todennut, ettei sillä ole lausuttavaa valituksista.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on antanut lausunnon.

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (ELY-keskus) on antanut lausunnon, jossa se on todennut, että lupamääräys 5 on tarpeeton, koska siinä asetetut pitoisuusrajat ovat niin alhaiset, että ne kuvaavat lähes luonnontilaisen suon pitoisuuksia. ELY-keskus on pitänyt Vapo Oy:n esittämiä pitoisuusraja-arvoja liian korkeina ottaen huomioon Pohjansuolta vuonna 2013 laskeutusaltaasta lähtevän veden pitoisuudet. Pintavalutuskentän puhdistustehovaatimukset tulee säilyttää, mutta kokonaisfosforin reduktiotaso voisi olla luvassa esitetty alhaisempi, esimerkiksi 30 %. Puhdistustehoprosentit voidaan asettaa tavoitteellisina, mikäli lähtevälle vedelle asetetaan enimmäispitoisuusrajat. Koska kyseessä on uusi pintavalutuskenttä, lupamääräystä 4 voidaan muuttaa siten, että puhdistustehot on saavutettava ensimmäisen kerran kaksi vuotta kentän valmistumisen jälkeen. ELY-keskuksen käsityksen mukaan päätöksessä on asetettu puhdistustehoarvot kaksiosaiselle pintavalutuskentälle, eikä kosteikolle 1 ole asetettu puhdistustehovaatimusta. Pohjansuon kuivatusvesien puhdistusrakenteet ovat yhtä yhtenäistä rakennetta. Lupakäsittelyssä on jäänyt huomioimatta se, että pintavalutuskentän yläpuolelta eli kosteikon alapuolelta ei ole mahdollista ottaa vesinäytteitä. Vapo Oy:n tulisi selvittää, onko vesinäytteet mahdollista ottaa pintavalutuskentän yläpuolelta tai kosteikon yläpuolelta. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan pintavalutuskenttää ja kosteikkoa voidaan pitää myös yhtenäisenä rakenteena siten, että puhdistustehoja voidaan tarkkailla vaihtoehtoisesti kosteikon 1 yläpuolelta ja pintavalutuskentän 2 alapuolelta otettavilla näytteillä.

Vapo Oy on antanut muiden valitusten johdosta vastineen.

A ja B ovat antaneet vastineen.

Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry:lle on varattu tilaisuus vastineen antamiseen.

C:lle ja hänen asiakumppaneilleen on varattu tilaisuus vastineen antamiseen.

Vapo Oy on antanut vastaselityksen.

A ja B ovat antaneet vastaselityksen.

Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry:lle on varattu tilaisuus vastaselityksen antamiseen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

Vapo Oy:n valituksesta korkein hallinto-oikeus muuttaa aluehallintoviraston päätöksen ratkaisuosan kolmatta kappaletta sekä lupamääräyksiä 3 ja 4.

Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry:n valituksesta korkein hallinto-oikeus muuttaa lupamääräystä 14, ja Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry:n sekä A:n ja B:n valitusten johdosta lupamääräystä 15.

Muilta osin valitukset hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muilta osin muuteta.

Luparatkaisun kolmas kappale ja lupamääräykset 3, 4, 14 ja 15 kuuluvat muutettuina seuraavasti (muutokset kursiivilla):

(---)

Lohkon 3 kuntoonpano saadaan aloittaa, kun tuotannossa olevan alueen kosteikko ja pintavalutuskentät ovat saavuttaneet kahtena peräkkäisenä vuotena lupamääräyksessä 3 asetetut puhdistustehorajat.

(---)

3. Kosteikon ja pintavalutuskenttien puhdistustehon on oltava vähintään seuraava:

Kiintoaine 50 %

Kokonaisfosfori 50 %

Kokonaistyppi 20 %

Puhdistusteho lasketaan vuosikeskiarvona ennen kosteikkoa ja pintavalutuskenttien jälkeen määritetyistä pitoisuuksista häiriötilanteet mukaan lukien.

4. Jos kosteikon ja pintavalutuskenttien puhdistusteho ei tarkkailun perusteella täytä puhdistustehovaatimuksia, luvan saajan on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin puhdistustehon parantamiseksi ja ilmoitettava tehtävistä toimenpiteistä kirjallisesti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Jos puhdistusteho on seuraavanakin vuonna tehovaatimuksia pienempi, luvan saajan on toimitettava sitä seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä aluehallintovirastolle vesienkäsittelyn tehostamista koskeva suunnitelma, jonka perusteella aluehallintovirasto voi muuttaa tai täsmentää lupaa ja lupamääräyksiä.

(---)

14. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava aluehallintoviraston päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Lisäksi toiminnanharjoittajan on esitettävä Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi suunnitelma, jonka perusteella mitataan vedenlaatua luotettavasti kuormituksen selvittämiseksi ylivirtaamatilanteissa. Suunnitelma on toimitettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa tämän korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen antamisesta.

Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta.

(---)

15. (---)

Pettämäjärvessä Kuoreojan suualueella tulee tehdä viimeistään 31.12.2022 vedensyvyyksien kartoitus, joka on vertailukelpoinen vuonna 2012 tehdyn sedimenttitutkimuksen kanssa.

(---)

Perustelut

Luparatkaisun kolmannen kappaleen sekä lupamääräysten 3 ja 4 muutokset

Pohjansuon turvetuotantoalueen vesienkäsittelyrakenne poikkeaa tavanomaisesta vesienkäsittelyrakenteesta siten, että laskeutusaltaiden tilalla ovat pumppausaltaat, ja niiden lisäksi ennen kahta pintavalutuskenttää on kosteikkoallas. Kosteikkoallas lisää osaltaan vesienkäsittelyn puhdistustehoa. Kosteikkoaltaan ja pintavalutuskenttien voidaan tässä tapauksessa katsoa muodostavan yhden yhtenäisen vesienkäsittelyrakenteen. Siksi puhdistustehovaatimuksen asettaminen koskemaan koko tätä pumppausaltaiden jälkeistä vesiensuojelurakennetta, eikä pelkästään jälkimmäistä pintavalutuskenttää 2, vastaa paremmin tavoitetta varmistaa turvetuotantoalueen pääasiallisen vesienkäsittelyrakenteen toimivuus parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisella tasolla.

Tästä syystä korkein hallinto-oikeus on muuttanut luparatkaisun kolmatta kappaletta sekä lupamääräyksiä 3 ja 4 edellä ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla.

Lupamääräyksen 14 muutos

Asiassa sovellettavan vanhan ympäristönsuojelulain (86/2000) 5 §:n 1 momentin mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista (selvilläolovelvollisuus).

Mainitun ympäristönsuojelulain 46 §:n 1 momentin mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta sekä päästöjen, toiminnan vaikutusten ja toiminnan lopettamisen jälkeisen ympäristön tilan tarkkailusta. Tarkkailun toteuttamiseksi luvassa on määrättävä mittausmenetelmistä ja mittausten tiheydestä. Luvassa on myös määrättävä siitä, miten seurannan ja tarkkailun tulokset arvioidaan ja miten tulokset toimitetaan valvontaviranomaiselle. Toiminnanharjoittaja voidaan lisäksi määrätä antamaan valvontaa varten muita tarpeellisia tietoja.

Oikeudellisesti sitomattoman, mutta selvitysaineistoa sisältävän Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen (Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2013) mukaan merkittävä osa turvetuotantoalueiden vesistöpäästöistä muodostuu ylivirtaamatilanteissa, jolloin liikkeellä ovat suurimmat ainemäärät ja jolloin myös vesienkäsittelyrakenteiden puhdistustehokkuus usein heikkenee.

Turvetuotannosta aiheutuvan kokonaiskuormituksen arvioimiseksi ja erityisesti lupamääräyksessä 3 kosteikolle ja pintavalutuskentille asetettujen puhdistustehovaatimusten laskemiseksi vuosikeskiarvona on tärkeää saada tietoa myös ylivirtaamatilanteiden aikana vesistöön pääsevästä kuormituksesta. Lupamääräyksen 3 noudattamisen varmistamiseksi ja kun otetaan huomioon ympäristönsuojelulain 5 §:n 1 momentti ja 46 §:n 1 momentti, lupamääräystä 14 on muutettava edellä ratkaisuosasta ilmenevästi.

Tarkkailusuunnitelmaa laadittaessa ja hyväksyttäessä on erityisesti otettava huomioon, että tarkkailulla saadaan selville todellinen vesistöön kohdistuva kuormitus tilanteissa, joissa virtaama on poikkeuksellisen suuri. Riittävä näytteidenottomäärä esitetään edellä mainitussa suunnitelmassa, jonka elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy.

Lupamääräyksen 15 muutos

Ympäristöluvan lupamääräysten säännönmukainen tarkistamismenettely on poistettu lainsäädännöstä 1.5.2015 voimaan tulleella ympäristönsuojelulain (527/2014) muutoksella (423/2015). Mainitun muutoslain (423/2015) voimaantulosäännöksen mukaan ennen tuon lain voimaantuloa annetussa ympäristölupapäätöksessä määrätty lupamääräysten tarkistamista koskeva velvoite raukeaa.

Aluehallintovirasto on vanhan ympäristönsuojelulain (86/2000) nojalla tekemässään lupapäätöksessä määrännyt luvan saajan viimeistään 31.12.2023 jättämään hakemuksen lupamääräysten tarkistamiseksi. Aluehallintovirasto on määrännyt lupamääräyksessä 15 edellytetyn vedensyvyyksien kartoituksen tehtäväksi 1–2 vuotta ennen lupamääräysten tarkistushakemuksen jättämistä. Koska velvoite lupamääräysten tarkistamiseksi on rauennut, on korkein hallinto-oikeus muuttanut lupamääräyksessä 15 edellytetyn kartoituksen tehtäväksi viimeistään 31.12.2022.

Vapo Oy:n valituksen hylkääminen enemmälti

Pohjansuon turvetuotantoalueen ympäristölupapäätöksessä on turvetuotannon ympäristöluvissa vakiintuneeksi muodostuneen käytännön mukaisesti asetettu vesienkäsittelyrakenteelle prosentuaaliset puhdistustehovaatimukset eikä päästöraja-arvoja. Alueelta ei ole olemassa tarkkailutietoja siitä, mikä Pohjansuon luonnollinen vesistökuormitus on ollut ennen turvetuotannon aloittamista. Alueen ottaminen turvetuotantoon on jo vaikuttanut kuormitukseen niin olennaisesti, ettei alueen luonnollista vesistökuormitusta enää ole mahdollista selvittää. Kun taustakuormituksesta ei voida saada luotettavaa selvitystä, ei päästöraja-arvoja käyttämällä voida riittävästi varmistua vesienkäsittelyrakenteen toimivuudesta. Siten vain prosentuaalisella puhdistustehovaatimuksella voidaan varmistua, että vesienkäsittelyrakenteen toimivuus näissä olosuhteissa on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisella tasolla.

Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen (Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2013, s. 56) mukaan veden viipymä vesienkäsittelyrakenteessa vaihtelee, eikä näyte, joka otetaan samalla kertaa rakenteen ylä- ja alapuolelta tarkalleen ottaen edusta "samaa vettä". Riittävällä näytteenottomäärällä rakenteen ylä- ja alapuolisen veden laatu sekä rakenteen toimivuuden taso saadaan kuitenkin tarpeeksi hyvin selville. Ympäristöluvan liitteenä olevassa Pohjansuon käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelmassa toiminnanharjoittaja on velvoitettu ottamaan vesinäytteet ennen vesiensuojelurakennetta ja sen jälkeen 1.4.–31.12. kahden viikon välein ja 1.1.–31.3. kuukauden välein. Kevättulvan aikaan (pääsääntöisesti 15.4.–15.5.) ja lohkon 3 kuntoonpanotöiden aikana näytteet on otettava kerran viikossa. Korkein hallinto-oikeus katsoo, että vesiensuojelurakenteen ylä- ja alapuolelta otettavat vesinäytteet antavat riittävät tiedot rakenteeseen tulevien ja siitä lähtevien vesimäärien laadun ja rakenteen puhdistustehovaatimuksen toteutumisen arvioimiseen, kun otetaan huomioon aluehallintoviraston päätöksessä mainittu tarkkailutiheys ja korkeimman hallinto-oikeuden lupamääräykseen 14 tekemä muutos.

Kun Pohjansuon vesienkäsittelyrakenteen puhdistustehovaatimukset on edellä ilmenevällä tavalla pysytetty, ei lupamääräystä 5 ole syytä kumota. Kun otetaan muutoin huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut, niissä viitatut aluehallintoviraston päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen enemmälti Vapo Oy:n valituksen johdosta ei ole perusteita.

Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry:n sekä A:n ja B:n valitusten hylkääminen enemmälti

Ympäristölupapäätöksessä määrätty lupamääräysten tarkistamismenettely on edellä selostetulla tavalla rauennut. Valvontaviranomaisen on kuitenkin säännöllisessä valvonnassa arvioitava uuden lain 89 §:n (423/2015) mukainen tällaisen luvan muuttamisen tarve viimeistään vuoden kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin luvan tarkistamista koskeva hakemus oli määrä jättää lupaviranomaiselle. Haitankärsijöillä ja ympäristöjärjestöillä on myös mahdollisuus saattaa vireille uuden ympäristönsuojelulain 89 §:ssä (423/2015) tarkoitettu luvan muuttamista koskeva asia.

Lupamääräyksessä 4 on lisäksi asetettu luvan saajalle velvollisuus toimittaa aluehallintovirastolle vesienkäsittelyn tehostamista koskeva suunnitelma, jos puhdistusteho on tarkkailun perusteella luvassa asetettuja puhdistustehovaatimuksia pienempi. Suunnitelman perusteella aluehallintovirasto voi muuttaa tai täsmentää lupaa ja lupamääräyksiä. Tällaista lupamääräysten noudattamiseen liittyvää ehdollista luvan muuttamista koskevaa, nyttemmin uuden ympäristönsuojelulain 54 ja 90 §:ssä tarkoitettua määräystä ei ole pidettävä sellaisena lupamääräysten tarkistamista koskevana velvoitteena, joka raukeaisi ympäristönsuojelulainsäädännön muutoksen johdosta.

Näistä syistä ja kun lisäksi otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut, niissä viitatut aluehallintoviraston päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen enemmälti ei Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry:n sekä A:n ja B:n valitusten johdosta ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Riitta Mutikainen, Tuomas Lehtonen, Mika Seppälä ja Janne Aer sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Juha Kaila ja Harri Koivusalo. Asian esittelijä Elina Nyholm.