KHO:2016:74

Poikkeamishakemus tarkoitti asuintilojen laajentamista rakennuksen vaipan sisällä rakentamalla uusi yhtenäinen asuinhuoneisto rakennuksen ullakkotiloihin. Rakennus oli asemakaavassa lähtökohtaisesti suojeltu ja se sijaitsi Vanhan Rauman UNESCOn maailmanperintöalueella.

Asemakaavamääräyksen (s) mukaan rakennuksen ullakolle sai sisustaa huonetiloja merkityn rakennusoikeuden ja kerrosluvun sitä estämättä voimassa olevien rakentamismääräysten puitteissa. Asemakaavassa ei ollut määrätty tontin rakennusoikeudesta. Kun otettiin huomioon asemakaavamääräyksen tarkoitus rakentamisen ohjaamisessa, sisustamisen oli katsottava tarkoittavan asuintilana käytettävän huoneiston rakentamista. Sisustaminen viittaisi kuitenkin siihen, etteivät suoritettavat rakennustoimenpiteet saaneet muuttaa rakennuksen keskeisiä piirteitä, kuten katon asemaa ja ikkunajaotusta. Asemakaavasta itsestään tai muistakaan noudatettavista säännöksistä tai määräyksistä ei johtunut, että sisustaminen olisi merkinnyt ainoastaan ullakon osittaista käyttöönottoa tai että sen edellytyksenä olisi ollut rakennuksen sisäinen yhteys ullakon alapuolella olevaan huoneistoon.

Poikkeamishakemuksessa tarkoitettuja rakentamistoimenpiteitä ullakolla oli pidettävä kaavamääräyksessä nimenomaan sallittuna huonetilojen sisustamisena. Maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettu poikkeaminen asemakaavassa osoitetusta tonttikohtaisesta kokonaisrakennusoikeudesta ei siten ollut tarpeen. Kun asemakaavassa oli nimenomaisesti sallittu ullakolle rakentaminen siten, ettei rakennusoikeuden ylittäminen tai kerrosluku ollut tälle esteenä, ei myöskään sillä seikalla, olisiko rakennusta pidettävä muutosten jälkeen kaksikerroksisena, ollut merkitystä poikkeusluvan tarpeen arvioinnissa. Asiassa ei tullut ilmi muutakaan seikkaa, jonka vuoksi lain 171 §:ssä tarkoitettu poikkeaminen olisi ollut hankkeen toteuttamiseksi tarpeen.

Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 momentti, 171 § 1‒3 momentti

Päätös, josta valitetaan

Turun hallinto-oikeus 25.2.2015 nro 15/0047/1

Asian aikaisempi käsittely

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on 2.7.2014 tekemällään päätöksellä (VARELY/260/07.01/2014) osaksi hyväksynyt ja osaksi hylännyt Kiinteistö Oy Rauman Kuninkaankatu 27:n hakemuksen poikkeamisesta asemakaavasta rakennuksen laajentamiseksi Rauman kaupungin 1. kaupunginosan korttelin 147 tontilla 15.

Laajennus on ollut tarkoitus toteuttaa rakennuksen vaipan sisäisenä laajentamisena rakentamalla uusi asuinhuoneisto rakennuksen ullakkotiloihin. Ullakkotiloihin on jo aiemmin rakennettu luvatta kaksi erillistä asuinhuoneistoa, joiden kerrosala on 97 m2. Laajennuksen jälkeen uuden yhtenäisen asuinhuoneiston kerrosala olisi 146 m2.

ELY-keskus on myöntänyt haetun poikkeuksen rakennuksen ullakolla aikaisemmin olleiden huoneistojen laajuudessa eli kerrosalaltaan 97 m2:n laajuisena.

Kiinteistö Oy Rauman Kuninkaankatu 27 on valituksessaan hallinto-oikeudelle vaatinut ELY-keskuksen päätöstä muutettavaksi siten, että lupa myönnetään hakemuksen mukaisesti.

Yhtiö on perustellut vaatimustaan muun ohella seuraavasti:

Rakennuksen ullakkotilasta on 2/3 ollut asuinkäytössä ja nyt on tarkoitus ottaa asuinkäyttöön vielä 1/3. Toimenpide ei ole voimassa olevan asemakaavan vastainen. ELY-keskus vetoaa 17.1.2014 antamaansa lausuntoon, että rakennusoikeus ylittyy, mikäli ullakon tilat eivät liity alakerran huonetilojen toimintoihin. Voimassa olevissa asemakaavamääräyksissä ei mainita, että alakerran tilojen on liityttävä ullakon huonetiloihin. ELY-keskus toteaa päätöksessään, että hanke toteutuessaan muuttaa rakennuksen kaksikerroksiseksi. Tämä tulkinta ei pidä paikkaansa. Rakentaminen tapahtuu täysin olemassa olevan rakennusvaipan sisäpuolella, rakennuksen julkisivuun ei ole tulossa mitään muutoksia.

Hakijoiden tasapuolinen kohtelu ei toteudu, koska Vanhassa Raumassa on toinen samantyyppinen hanke saanut toimenpideluvan. Asemakaavamääräykset ovat samat liittyen kerroksellisuuteen ja kerrosalaan. Siinä oli haettu lupaa jakaa kaksiasuntoinen rakennus kolmiasuntoiseksi.

ELY-keskus on antanut lausunnon.

Kiinteistö Oy Rauman Kuninkaankatu 27 on antanut vastaselityksen.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Turun hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt Kiinteistö Oy Rauman Kuninkaankatu 27:n valituksen Varsinais-Suomen ELY-keskuksen päätöksestä.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Sovellettavat säännökset

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan rakennusta ei saa rakentaa vastoin asemakaavaa (rakentamisrajoitus). Rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä on, että hanke on voimassa olevan asemakaavan mukainen. ELY-keskus voi erityisestä syystä myöntää poikkeuksen edellä mainituista rajoituksista silloin, kun hankkeessa on kyse vähäistä suuremmasta poikkeamisesta asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta. Poikkeaminen ei saa aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle.

Rakennushanke ja alueen asemakaava

Kysymyksessä oleva rakennus on asemakaavassa lähtökohtaisesti suojeltu yksikerroksinen rakennus. Poikkeamishakemus tarkoittaa asuintilojen laajentamista rakennuksen vaipan sisällä rakentamalla uusi yhtenäinen asuinhuoneisto rakennuksen ullakkotiloihin. Laajennushanke käsittäisi koko ullakkokerroksen eli 146 m2. Ullakolle on aiemmin rakennettu ilman rakennuslupaa kaksi erillistä asuinhuoneistoa yhteiseltä kerrosalaltaan 97 m2. Hakemuksen mukainen hanke tarkoittaisi rakennuksen muuttumista kaksikerroksiseksi.

Tontti sijaitsee 22.5.1981 vahvistetun asemakaavan asuin-, liike- ja käsiteollisuusrakennusten korttelialueella (ALT2). Kysymyksessä oleva rakennus sijoittuu asemakaavassa historiallisesti arvokkaan tai kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeän rakennuksen rakennusalalle (s). Rakennuksen kerrosluku on yksi. Kaavamääräysten mukaan rakennusta ei saa ilman pakottavaa syytä hävittää. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden sekä käyttötarkoituksen muutosten tulee olla sellaisia, että rakennuksen historiallisesti arvokas tai kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Milloin rakennuksessa on aikaisemmin suoritettu rakennustoimenpiteitä tämän pyrkimyksen vastaisesti, on rakennus korjaus- ja muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan joko entistäen taikka muulla rakennukseen ja ympäristöön soveltuvalla tavalla. Korjattaessa on katsottava, että ovien ja ikkunoiden aukot sekä näiden muodot ja jaot, kattomuoto ja erilaiset ulokkeet, savupiiput ja vesikourut sekä muut rakennukselle ominaiset yksityiskohdat ja käytetty materiaali säilytetään taikka niiden laatu entistäessä otetaan huomioon. Rakennuksen ullakolle saa sisustaa huonetiloja merkityn rakennusoikeuden ja kerrosluvun sitä estämättä voimassa olevien rakentamismääräysten puitteissa.

Hanke sijoittuu alueelle, jolle rakennettaessa on noudatettava asemakaavan erityismääräyksiä (em). Hankkeesta on pyydetty erityismääräyksissä tarkoitetun Vanhan Rauman erityiselimen lausunto. Erityiselin on lausunnossaan pitänyt hanketta asemakaavan vastaisena kerrosluvun ja rakennusoikeuden osalta ja esittänyt, ettei perinteisen hirsirakennuksen muuttaminen kaksikerroksiseksi ole suositeltavaa.

Hallinto-oikeuden johtopäätökset

Kysymyksessä olevan rakennuksen ullakolle on jo aikaisemmin rakennettu luvatta kaksi erillistä asuinhuoneistoa kerrosalaltaan yhteensä 97 m2. Hakemuksen mukainen hanke yhdistää aiemmin rakennetut asuintilat ja laajentaa ullakkotiloja vielä kerrosalaltaan 49 m2:llä yhdeksi, kerrosalaltaan 146 m2:n suuruiseksi asuinhuoneistoksi, tarkoittaisi rakennuksen muuttumista kaksikerroksiseksi. Tällöin asemakaavassa yksikerroksiseksi osoitetun rakennuksen ensimmäinen kerros olisi liiketilaa ja ullakkokerroksen asuinhuoneisto muodostaisi rakennuksen toisen kerroksen.

Kun otetaan huomioon, että ullakon kaksi erillistä huoneistoa on jo pitkään ollut käytössä, ELY-keskus on katsonut tältä osin olevan erityisiä syitä suostua hakemukseen. Sen sijaan asuintilojen laajentamista entisestään siten, että koko ullakko tulisi käytettäväksi asuinrakentamiseen, ei ole mahdollista sallia yksittäisellä poikkeamisluvalla. Mahdollisuus muuttaa asemakaavan kerroslukua tulee alueen poikkeuksellisen arvokkaat rakennuskulttuurin arvot Vanhan Rauman alueella sekä maanomistajien tasapuolisen kohtelun vaatimus huomioon ottaen ratkaista laajemmin asemakaavaa muuttamalla. Hakemuksen mukainen hanke näissä olosuhteissa aiheuttaa haittaa kaavoitukselle ja kaavan toteuttamiselle. ELY-keskuksen päätöstä ei ole syytä muuttaa.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 momentti, 171 § 2 ja 3 momentti ja 172 §

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Hannu Renvall ja Tuire Nurmio. Esittelijä Auli Saarinen.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Kiinteistö Oy Rauman Kuninkaankatu 27 on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja ELY-keskuksen päätökset kumotaan siltä osin kuin haettua poikkeuslupaa ei ole myönnetty.

Yhtiö on perustellut vaatimustaan muun ohella seuraavasti:

Hanke on asemakaavan mukainen, eikä se tarvitse poikkeuslupaa. Normaali rakennuslupakäsittely riittää. Hanke ei poikkea rakennusoikeudesta. Asemakaavan mukaan rakennuksen ullakolle saa sisustaa huonetiloja merkityn rakennusoikeuden ja kerrosluvun sitä estämättä. Asemakaava ei rajoita sitä, että ullakolle ei saisi tehdä erillistä huoneistoa.

ELY-keskuksen ja Vanhan Rauman erityiselimen tulkinta siitä, että laajennus muuttaisi rakennuksen kaksikerroksiseksi, on väärä. Tulkinta ei perustu Suomen rakentamismääräyskokoelman määräyksiin. Hallinto-oikeudella ei ole ollut riittävää tietoa tästä asiasta päätöstä tehtäessä.

Valituslupahakemuksen liitteenä olevat piirrokset osoittavat, miten rakentamismääräyskokoelma määrittelee asian ja mikä on hakemuksen mukainen tilanne. Rakennustyössä ei muuteta rakennuksen julkisivuja.

Kiinteistön ostamisajankohtana vuonna 2004 ullakkotiloissa oli kaksi asuntoa. Rakennus sijaitsee aivan keskustassa, ja oli yllätys jälkeenpäin, että asunnoilla ei ollut rakennuslupaa. Asunnot ovat olleet siellä vuosikymmeniä. Hallinto-oikeus on tulkinnut, että laajennuksen valmistuttua rakennus muuttuu kaksikerroksiseksi. Tulkinta on väärä. Kerrosluvun kannalta ei ole merkitystä sillä, kuuluvatko ullakon tasolla olevat tilat alakerran huoneistoon vai ovatko ne erillisessä huoneistossa. Rakennuksen ullakkotiloista on tällä hetkellä 2/3 asuinkäytössä. Lopun 1/3 ottaminen asuinkäyttöön ei voi haitata kaavoitusta.

Yleinen käytäntö Vanhassa Raumassa on se, että ullakkotiloihin saa sisustaa asuintiloja asemakaavamääräysten mukaan. Tämän estäminen olisi vastoin hakijoiden tasapuolista kohtelua. Läheisyydessä on tällä hetkellä suurehko rakennuskohde, jossa ennestään rakentamattomat ullakkotilat on sisustettu asuinhuoneiksi koko ullakon osuudelta. Uutta asuintilaa tulee rakentamattomaan ullakkoon noin 430 k-m². Myös naapurissa olevaan rakennukseen on myönnetty rakennuslupa erilliselle asunnolle ullakkotiloihin.

Varsinais-Suomen ELY-keskus on lausunnossaan asiassa aiemmin esittämäänsä ja hallinto-oikeuden päätökseen viitaten vaatinut valituksen hylkäämistä.

Rauman kaupunginhallituksen kaavoitusjaosto on selityksessään asiassa aiemmin esittämäänsä ja hallinto-oikeuden päätökseen viitaten vaatinut valituksen hylkäämistä.

Kiinteistö Oy Rauman Kuninkaankatu 27 on antanut vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii Kiinteistö Oy Rauman Kuninkaankatu 27:n valituksen.

Turun hallinto-oikeuden päätös kumotaan. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös kumotaan ja poistetaan valituksenalaiselta osin. Kiinteistö Oy Rauman Kuninkaankatu 27:n poikkeamishakemus hylätään tarpeettomana.

Perustelut

Sovellettavat säännökset

Maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momentin mukaan rakennusta ei saa rakentaa vastoin asemakaavaa (rakentamisrajoitus).

Maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n 1 momentin (132/1999) mukaan kunta voi erityisestä syystä myöntää poikkeuksen mainitussa laissa säädetyistä tai sen nojalla annetuista rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevista säännöksistä, määräyksistä, kielloista ja muista rajoituksista. Pykälän 2 momentin 2 kohdan (1129/2008) mukaan kunta ei kuitenkaan saa myöntää poikkeusta, kun kysymys on vähäistä suuremmasta poikkeamisesta asemakaavassa osoitetusta tontti- tai rakennuspaikkakohtaisesta kokonaisrakennusoikeudesta taikka vähäistä suuremman rakennusoikeuden osoittamisesta alueelle, jolle asemakaavassa ei ole osoitettu rakennusoikeutta.

Maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n 3 momentin (1589/2009) mukaan poikkeamisen 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa voi myöntää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Jos rakentaminen tai muu toimenpide edellyttää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimivaltaan kuuluvan poikkeamisen lisäksi kunnan toimivaltaan 1 momentin mukaan kuuluvaa poikkeamista, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi ratkaista asian koko laajuudessaan, jos ratkaisu on kunnan kannan mukainen.

Kaavasta ja hankkeesta saatu selvitys

Vanhan Rauman alue on merkitty UNESCOn maailmanperintöluetteloon 1991. Kysymyksessä oleva Kiinteistö Oy Rauman Kuninkaankatu 27:n omistama, vuonna 1836 rakennettu puutalo sijaitsee tontilla, joka on alueella voimassa olevassa 22.5.1981 vahvistetussa Vanhan Rauman asemakaavassa osoitettu asuin-, liike- ja käsiteollisuusrakennusten korttelialueeksi (ALT2).

Rakennusta koskee lisäksi asemakaavan suojelumääräys (s). Määräyksen mukaan kysymyksessä on historiallisesti arvokkaan tai kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeän rakennuksen rakennusala. Rakennusta ei saa ilman pakottavaa syytä hävittää. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden sekä käyttötarkoituksen muutosten tulee olla sellaisia, että rakennuksen historiallisesti arvokas tai kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Milloin rakennuksessa on aikaisemmin suoritettu rakennustoimenpiteitä tämän pyrkimyksen vastaisesti, on rakennus korjaus- ja muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan joko entistäen taikka muulla rakennukseen ja ympäristöön soveltuvalla tavalla. Korjattaessa on katsottava, että ovien ja ikkunoiden aukot sekä näiden muodot ja jaot, kattomuoto ja erilaiset ulokkeet, savupiiput ja vesikourut sekä muut rakennukselle ominaiset yksityiskohdat ja käytetty materiaali säilytetään taikka niiden laatu entistäessä otetaan huomioon. Rakennuksen ullakolle saa sisustaa huonetiloja merkityn rakennusoikeuden ja kerrosluvun sitä estämättä voimassa olevien rakentamismääräysten puitteissa. Rakennuksen kerrosluvuksi kaavassa on merkitty yksi (I).

Rauman kaupungin 3.4.2009 voimaan tullut rakennusjärjestys ei rajoita ullakkorakentamista asemakaava-alueilla.

Rakennuksen ullakolla on kaksi vanhaa huoneistoa, joiden yhteispinta-ala on 97 k-m2. Huoneistoista ei löydy rakennuslupapiirrustuksia. Kulku huoneistoihin tapahtuu erillisen portaan kautta. Alakerrassa on 174 k-m2:ä liiketilaa. Hakemuksen tarkoituksena on muodostaa ullakolle yksi 146 k-m2:n asuinhuoneisto yhdistämällä olemassa olevat huoneistot ja ottamalla asuinkäyttöön loput ullakkotilasta.

ELY-keskus on hyväksynyt poikkeamishakemuksen jo olemassa olevien huoneistojen osalta. ELY-keskuksen mukaan sillä on poikkeamistoimivalta, koska hanke tarkoittaa vähäistä suurempaa poikkeamista asemakaavan rakennusoikeudesta.

Muu asiakirjaselvitys

Tonttia koskee myös asemakaavan erityismääräys (em). Hankkeesta on tästä johtuen pyydetty erityismääräyksissä tarkoitetun Vanhan Rauman erityiselimen lausunto. Erityiselin on lausunnossaan pitänyt hanketta asemakaavan vastaisena kerrosluvun ja rakennusoikeuden osalta ja esittänyt, ettei perinteisen hirsirakennuksen muuttaminen kaksikerroksiseksi ole suositeltavaa.

Vanhan Rauman asemakaavan selostuksen maankäyttöä koskevan osan mukaan valtaosa rakennuksista, historiallisesti arvokkaat tai kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeät rakennukset on merkitty säilytettäviksi (s), vastaten pääosin Museoviraston I luokkaa. Luokitteluperusteen mukaan kyse on kansallisesti ja paikallisesti huomattavasta rakennusmuistomerkistä sekä lisäksi paikalliselta kannalta kulttuurihistoriallisesti arvokkaasta ja miljöötä voimakkaasti leimaavasta rakennuksesta. Näitä rakennuksia ei ilman pakottavaa syytä saa hävittää, ja rakennuksissa tapahtuviin muutostöihin on kiinnitettävä asianmukaista huomiota. Toisena luokkana ovat historialliset ja kaupunkikuvaan sopeutuvat rakennukset (h), jotka on suotavaa säilyttää, mutta niiden korvaaminen ympäristöön sopeutuvilla uudisrakennuksilla on mahdollista. Molemmissa luokissa on tehty mahdolliseksi ullakon hyväksikäyttö rakentamismääräysten puitteissa.

Oikeudellinen arviointi ja lopputulos

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on kysymys asiasta siltä osin kuin yhtiön poikkeamishakemus on hylätty eli ullakkokerrokseen jo rakennettujen asuintilojen yhdistämisestä ja laajentamisesta 49 k-m2:llä. Asiassa on yhtiön esittämät valitusperusteet huomioon ottaen ensin ratkaistavana, onko hankkeessa kysymys sellaisesta rakentamisesta, johon maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaan tarvitaan ELY-keskuksen myöntämä poikkeaminen tai ylipäätään poikkeaminen.

Asemakaavamääräyksen mukaan rakennuksen ullakolle saa sisustaa huonetiloja merkityn rakennusoikeuden ja kerrosluvun sitä estämättä voimassa olevien rakentamismääräysten puitteissa. Asemakaavassa ei ole määrätty tontin rakennusoikeudesta. Kaavamääräys (s) sallii nimenomaisesti huonetilojen sisustamisen ullakolle. Siltä osin kuin hanketta on pidettävä määräyksessä tarkoitettuna huonetilojen sisustamisena, sen toteuttamiseksi ei tarvita maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n mukaista poikkeamista.

Kun otetaan huomioon asemakaavamääräyksen tarkoitus rakentamisen ohjaamisessa, sisustamisen on katsottava tarkoittavan asuintilana käytettävän huoneiston rakentamista. Sisustaminen viittaa kuitenkin siihen, etteivät suoritettavat rakennustoimenpiteet saa muuttaa rakennuksen keskeisiä piirteitä, kuten katon asemaa ja ikkunajaotusta. Asemakaavasta itsestään tai muistakaan noudatettavista säännöksistä tai määräyksistä ei johdu, että sisustaminen merkitsisi ainoastaan ullakon osittaista käyttöönottoa tai että sen edellytyksenä olisi rakennuksen sisäinen yhteys ullakon alapuolella olevaan huoneistoon.

Edellä esitetyistä syistä poikkeamishakemuksessa tarkoitettuja rakentamistoimenpiteitä ullakolla on pidettävä kaavamääräyksessä (s) nimenomaan sallittuna huonetilojen sisustamisena. Maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettu poikkeaminen asemakaavassa osoitetusta tonttikohtaisesta kokonaisrakennusoikeudesta ei siten ole tarpeen. Kun asemakaavassa on nimenomaisesti sallittu ullakolle rakentaminen siten, ettei rakennusoikeuden ylittäminen tai kerrosluku ole tälle esteenä, ei myöskään sillä seikalla, olisiko rakennusta pidettävä muutosten jälkeen kaksikerroksisena, ole merkitystä poikkeusluvan tarpeen arvioinnissa. Asiassa ei ole tullut ilmi muutakaan seikkaa, jonka vuoksi lain 171 §:ssä tarkoitettu poikkeaminen olisi hankkeen toteuttamiseksi tarpeen.

Edellä mainituin perustein yhtiö ei ole hakemansa poikkeamisen tarpeessa. Sen vuoksi hallinto-oikeuden päätös on kumottava. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen päätös on vastaavasti kumottava ja poistettava siltä osin kuin se on ollut valituksen kohteena hallinto-oikeudessa. Yhtiön hakemus on näissä oloissa hylättävä tarpeettomana.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Tuomas Lehtonen, Mika Seppälä, Kari Tornikoski ja Elina Lampi-Fagerholm. Asian esittelijä Marko Nurmikolu.