KHO:2016:149

Koirien, kissojen ja muiden pienikokoisten seura- ja harrastuseläinten suojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen 16 §:n 2 momentissa säädetään kissoille tarkoitetun häkin koolle kaksi vähimmäisvaatimusta: 1,5 neliömetrin pinta-ala ja 1,3 metrin korkeus. Mainitun pykälän 3 momentin mukaan löytöeläinten talteenottopaikassa voidaan käyttää enintään 50 prosenttia 2 momentissa säädettyä pienempää tilaa, jos säilytettäväksi ottaminen on lyhytaikaista.

Korkeimman hallinto-oikeuden oli ratkaistava, voidaanko löytöeläinten talteenottopaikassa tapahtuvassa lyhytaikaisessa säilytyksessä pienentää kissahäkin pohjapinta-alan lisäksi myös häkin korkeutta 50 prosentilla. Tällöin häkin tilavuus pienenisi vähimmillään neljäsosaan mainitun asetuksen 16 §:n 2 momentin vähimmäismittoihin verrattuna.

Häkkitilalle asetettavia vaatimuksia tulkittaessa oli häkin vähimmäismittoja koskevien säännösten lisäksi otettava huomioon muun ohella eläinsuojelulain 4 §:n 1 momentin vaatimukset pitopaikan tarkoituksenmukaisuudesta eläinlajin tarpeet huomioon ottaen sekä edellä mainitun asetuksen 3 §:n yleiset vaatimukset pitopaikan olosuhteista. Häkin oli siten oltava tarkoituksenmukainen kissan lajinomaiset tarpeet, kuten kiipeilytarve huomioon ottaen. Asetusta koskevasta perustelumuistiosta voitiin päätellä, että 16 §:n 3 momentin säännöksen tarkoituksena on ollut, että vain mainitun pykälän 2 momentin pinta-alaa koskevasta vaatimuksesta voidaan löytöeläinten talteenottopaikassa poiketa.

Kun otettiin huomioon eläinsuojelulain ja mainitun asetuksen säännösten kissan pitopaikalle asettamat vaatimukset sekä mainitun asetuksen perustelumuistion sisältö, löytöeläinten talteenottopaikassa tapahtuvassa lyhytaikaisessa säilytyksessä ei voitu pohjapinta-alan 50 prosentin pienennyksen lisäksi pienentää kissahäkin 1,3 metrin vähimmäiskorkeutta.

Eläinsuojelulaki 4 § ja 42 § 1 momentti

Koirien, kissojen ja muiden pienikokoisten seura- ja harrastuseläinten suojelusta annettu valtioneuvoston asetus 3 § ja 16 § 2 ja 3 momentti

Päätös, jota valitus koskee

Hämeenlinnan hallinto-oikeus 15.9.2015 nro 15/0346/2

Asian aikaisempi käsittely

Lahden kaupungineläinlääkäri on päätöksellään 16.2.2015 (nro 3/2015) antanut 19.1.2015 suoritetun eläinsuojelutarkastuksen perusteella eläinsuojelulain 42 §:n nojalla Päijät-Hämeen Eläinsuojeluyhdistys ry:lle muun ohella seuraavan määräyksen:

4) Kissahäkkien tulee olla korkeudeltaan vähintään 1,3 metriä ja kissan väliaikaiseen säilyttämiseen tarkoitetun yksittäishäkin koon tulee olla vähintään 0,75 neliömetriä ja yli 15 vuorokauden säilyttämiseen 1,5 neliömetriä. (Sairasosastolla oli kahden häkin koko 0,67 neliömetriä). Lisäksi myös väliaikaiseen säilyttämiseen tarkoitetuissa häkeissä on oltava sopivia rakenteita tai paikkoja kiipeilyä ja kynsimistä varten. Määräys on täytettävä 12.4.2015 mennessä.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hämeenlinnan hallinto-oikeus on päätöksellään, siltä osin kuin nyt on kysymys, Päijät-Hämeen Eläinsuojeluyhdistys ry:n valituksesta kumonnut kaupungineläinlääkärin päätöksen ja palauttanut asian kaupungineläinlääkärille uudelleen käsiteltäväksi.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Sovellettavat oikeusohjeet

Eläinsuojelulain 4 §:n 1 momentin mukaan eläimen pitopaikan on oltava riittävän tilava, suojaava, valoisa, puhdas ja turvallinen sekä muutoinkin tarkoituksenmukainen ottaen huomioon kunkin eläinlajin tarpeet. Eläimen pitäminen tarpeetonta kärsimystä tuottavalla tavalla on kielletty.

Eläinsuojelulain 15 §:n 1 momentin mukaan kunnan on huolehdittava alueellaan irrallaan tavattujen ja talteenotettujen koirien ja kissojen sekä muiden vastaavien pienikokoisten seura- ja harrastuseläinten tilapäisen hoidon järjestämisestä. Saman pykälän 2 momentin mukaan talteenotettua eläintä on säilytettävä vähintään 15 päivän ajan, minkä jälkeen kunnalla on oikeus myydä, muutoin luovuttaa tai lopettaa eläin.

Eläinsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaan aluehallintovirasto, kunnaneläinlääkäri, kunnan terveydensuojeluvalvontaa hoitava viranhaltija, tarkastuseläinlääkäri, rajaeläinlääkäri tai poliisi voi kieltää sitä, joka rikkoo tätä lakia tai sen nojalla annettua säännöstä tai määräystä taikka lopetusasetusta, jatkamasta tai toistamasta lain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten taikka lopetusasetuksen vastaista menettelyä taikka määrätä tämän asian laatuun nähden riittävässä määräajassa täyttämään velvollisuutensa.

Koirien, kissojen ja muiden pienikokoisten seura- ja harrastuseläinten suojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen kissoja koskevan 16 §:n 2 momentin mukaan muussa kuin eläinsuojeluasetuksen 22 §:ssä tarkoitetun häkin tai vastaavan tilan pinta-alan on oltava vähintään 1,5 neliömetriä ja korkeuden vähintään 1,3 metriä. Jos samassa häkissä tai muussa vastaavassa tilassa pidetään useita kissoja, tilaa on oltava kissaa kohden vähintään 0,7 neliömetriä.

Saman pykälän 3 momentin mukaan eläinsuojelulain 15 §:n 1 momentissa tarkoitetussa löytöeläinten talteenottopaikassa sekä eläinsuojelulain 24 §:ssä tarkoitetussa eläinten säilytettäväksi tai hoidettavaksi ottamisessa voidaan käyttää enintään 50 prosenttia 2 momentissa säädettyä pienempää tilaa, jos säilytettäväksi tai hoidettavaksi ottaminen on lyhytaikaista.

Asiassa saatu selvitys ja hallinto-oikeuden johtopäätökset

Asiassa on kysymys eläinsuojelulain 15 §:n 1 momentissa tarkoitetusta löytöeläinten talteenottopaikasta. Koirien, kissojen ja muiden pienikokoisten seura- ja harrastuseläinten suojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen 16 §:n 2 momentissa on säädetty kissan häkin tai vastaavan tilan kokovaatimuksista tilan pinta-alan ja korkeuden osalta. Mainitun pykälän 3 momentissa on nimenomaisesti 2 momenttiin viitaten säädetty, että löytöeläinten talteenottopaikassa voidaan käyttää enintään 50 prosenttia mainittuja tilavaatimuksia pienempää tilaa, jos säilytettäväksi ottaminen on lyhytaikaista. Hallinto-oikeus katsoo, että pienentämisoikeuden on säännöksen sanamuodon mukaan katsottava koskevan paitsi häkin pinta-alaa myös häkin korkeutta. Näin ollen yksittäishäkin korkeuden tulee valittajan tarkoittamassa tilanteessa, kissojen lyhytaikaisessa säilytyksessä olla vähintään 0,65 cm, oikeastaan metriä, ja häkin pinta-alan vähintään 0,75 neliömetriä. Koska kaupungineläinlääkärillä on häkin korkeuden osalta ollut asiasta eri käsitys, on hänen päätöksensä tältä osin kumottava ja asia palautettava kaupungineläinlääkärille uudelleen käsiteltäväksi.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Ulla-Maarit Heljasvuo, Elina Tanskanen ja Tuula Lunden-Laakso. Esittelijä Hanna-Maria Schiestl.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Lahden kaupungineläinlääkäri on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja kaupungineläinlääkärin päätös saatetaan voimaan.

Koirien, kissojen ja muiden pienikokoisten seura- ja harrastuseläinten suojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen 16 §:n 3 momenttia on tulkittava niin, että kissan häkin tai vastaavan pinta-alaa voidaan pienentää enintään 50 prosenttia, mutta pienentämismahdollisuus ei koske häkin korkeutta. Säännöksessä mainitulla tilalla tarkoitetaan yksiselitteisesti pinta-alaa.

Sen lisäksi, että hallinto-oikeuden päätös on laintulkinnallisesti virheellinen, se ei myöskään noudata eläinsuojelullisia vaatimuksia. Hallinto-oikeuden päätöksessä mainitussa pinta-alaltaan 0,75 neliömetrin tilassa, jonka korkeus on 0,65 metriä, kissa ei voi toteuttaa lajikohtaista tarvettaan esimerkiksi kiipeilyyn, vaan tiloissa on mahdollista ainoastaan istua, seistä tai maata, mikä ei ole kissan lajityypillistä käytöstä. Tämän kokoisen häkin voidaan katsoa kooltaan vastaavan lähinnä kuljetushäkkiä, jollaista eläinsuojeluasetuksen 22 §:n mukaan ei saa käyttää kuin tilapäisesti.

Päijät-Hämeen Eläinsuojeluyhdistys ry on valituksen johdosta antamassaan selityksessä todennut, että kyseessä olevat häkit on rakennettu Eviran ja maa- ja metsätalousministeriön ohjeiden mukaan.

Lahden kaupungineläinlääkäri on antanut vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

Valitus hyväksytään. Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös kumotaan siltä osin kuin hallinto-oikeus on kumonnut Lahden kaupungineläinlääkärin päätöksen kissahäkkien korkeuden osalta ja kaupungineläinlääkärin päätös saatetaan tältä osin voimaan.

Perustelut

Sovellettavat säännökset ja niiden perusteluja

Eläinsuojelulain 4 §:n 1 momentin mukaan eläimen pitopaikan on oltava riittävän tilava, suojaava, valoisa, puhdas ja turvallinen sekä muutoinkin tarkoituksenmukainen ottaen huomioon kunkin eläinlajin tarpeet. Eläimen pitäminen tarpeetonta kärsimystä tuottavalla tavalla on kielletty.

Mainitun pykälän 2 momentin mukaan asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä eläimen pitopaikalle asetettavista vaatimuksista. Asetuksella voidaan myös säätää, että maa- ja metsätalousministeriö voi antaa niistä tarkempia määräyksiä.

Eläinsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaan muiden ohella kunnaneläinlääkäri voi kieltää sitä, joka rikkoo mainittua lakia tai sen nojalla annettua säännöstä tai määräystä taikka lopetusasetusta, jatkamasta tai toistamasta lain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten taikka lopetusasetuksen vastaista menettelyä taikka määrätä tämän asian laatuun nähden riittävässä määräajassa täyttämään velvollisuutensa.

Koirien, kissojen ja muiden pienikokoisten seura- ja harrastuseläinten suojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen 16 §:n 2 momentin mukaan muussa kuin eläinsuojeluasetuksen 22 §:ssä tarkoitetun häkin tai vastaavan tilan pinta-alan on oltava vähintään 1,5 neliömetriä ja korkeuden vähintään 1,3 metriä. Jos samassa häkissä tai muussa vastaavassa tilassa pidetään useita kissoja, tilaa on oltava kissaa kohden vähintään 0,7 neliömetriä.

Mainitun pykälän 3 momentin mukaan eläinsuojelulain 15 §:n 1 momentissa tarkoitetussa löytöeläinten talteenottopaikassa sekä eläinsuojelulain 24 §:ssä tarkoitetussa eläinten säilytettäväksi tai hoidettavaksi ottamisessa voidaan käyttää enintään 50 prosenttia 2 momentissa säädettyä pienempää tilaa, jos säilytettäväksi tai hoidettavaksi ottaminen on lyhytaikaista.

Mainitun asetuksen perustelumuistion 16 §:n 3 momenttia koskevien perustelujen mukaan poikkeuksena 2 momentissa säädetyistä pinta-alavaatimuksista voidaan eläinsuojelulain 15 §:n 1 momentissa tarkoitetussa löytöeläinten talteenottopaikassa sekä eläinsuojelulain 24 §:ssä tarkoitetussa eläinten säilytettäväksi tai hoidettavaksi ottamisessa käyttää pinta-alaltaan enintään 50 prosenttia pienempiä häkkejä ja vastaavia muita tiloja, jos säilytettäväksi tai hoidettavaksi ottaminen on lyhytaikaista.

Oikeudellinen arviointi ja lopputulos

Asiassa on kysymys koirien, kissojen ja muiden pienikokoisten seura- ja harrastuseläinten suojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen 16 §:n 3 momentin tulkinnasta. Korkeimman hallinto-oikeuden on kaupungineläinlääkärin valituksen johdosta ratkaistava, voidaanko löytöeläinten talteenottopaikassa tapahtuvassa lyhytaikaisessa säilytyksessä pienentää kissahäkin pohjapinta-alan lisäksi myös häkin korkeutta 50 prosentilla. Tällöin häkin tilavuus pienenisi vähimmillään neljäsosaan mainitun asetuksen 16 §:n 2 momentin vähimmäismittoihin verrattuna.

Koirien, kissojen ja muiden pienikokoisten seura- ja harrastuseläinten suojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen 16 §:n 2 momentissa säädetään kissoille tarkoitetun häkin koolle kaksi vähimmäisvaatimusta: 1,5 neliömetrin pinta-ala ja 1,3 metrin korkeus. Mainitun pykälän 3 momentin mukaan löytöeläinten talteenottopaikassa, jollaisesta nyt on kysymys, voidaan käyttää enintään 50 prosenttia 2 momentissa säädettyä pienempää tilaa, jos säilytettäväksi ottaminen on lyhytaikaista. Asetusta koskevasta perustelumuistiosta voidaan päätellä, että säännöksen tarkoituksena on ollut, että vain mainitun pykälän 2 momentin pinta-alaa koskevasta vaatimuksesta voidaan löytöeläinten talteenottopaikassa poiketa.

Korkein hallinto-oikeus toteaa, että häkkitilalle asetettavia vaatimuksia tulkittaessa on häkin vähimmäismittoja koskevien säännösten lisäksi otettava huomioon muun ohella eläinsuojelulain 4 §:n 1 momentin vaatimukset pitopaikan tarkoituksenmukaisuudesta eläinlajin tarpeet huomioon ottaen sekä edellä mainitun asetuksen 3 §:n yleiset vaatimukset pitopaikan olosuhteista. Häkin on siten oltava tarkoituksenmukainen kissan lajinomaiset tarpeet, kuten kiipeilytarve huomioon ottaen.

Kun otetaan huomioon eläinsuojelulain ja mainitun asetuksen edellä selostettujen säännösten kissan pitopaikalle asettamat vaatimukset sekä mainitun asetuksen perustelumuistion sisältö, löytöeläinten talteenottopaikassa tapahtuvassa lyhytaikaisessa säilytyksessä ei voida pohjapinta-alan 50 prosentin pienennyksen lisäksi pienentää kissahäkin 1,3 metrin vähimmäiskorkeutta.

Tämän vuoksi ja kun otetaan huomioon korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätös on kumottava siltä osin kuin hallinto-oikeus on kumonnut kaupungineläinlääkärin päätöksen ja kaupungineläinlääkärin päätös saatettava myös tältä osin voimaan.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Hannu Ranta, Tuomas Lehtonen, Mika Seppälä ja Kari Tornikoski. Asian esittelijä Joonas Ahtonen.