KHO:2016:159

Yhtiö oli vuokrannut proomun Suomesta kuljettaakseen sillä lastin Puolasta Norjaan. Proomu oli lähtenyt Suomesta Puolaan ilman lastia ja palannut Suomeen Norjasta ilman lastia. Väylämaksu oli määrättävä lastauskapasiteetin käyttöasteen perusteella alennettuna väylämaksulain 11 §:n mukaisesti.

Äänestys 3–2.

Väylämaksulaki 11 §

Päätös, josta valitetaan

Helsingin hallinto-oikeus 7.10.2014 nro 14/1056/4

Asian aikaisempi käsittely

Yhtiö oli vuokrannut proomun kuljettaakseen sillä lastin Puolasta Norjaan. Proomu oli matkallaan Suomesta Puolaan ja paluumatkalla Suomeen ollut ilman lastia. Kun proomu oli palannut Suomeen Tulli oli 18.7.2013 kantanut aluksesta väylämaksun niin, ettei vajaalastialennusta ollut myönnetty.

Tulli on 29.7.2013 antanut päätöksen, jolla on hylätty yhtiön vaatimus väylämaksulain 11 §:n mukaisesta väylämaksun alennuksesta. Alennusta ei voida myöntää, koska alus ei kuljeta lastia.

Yhtiö on valituksessaan hallinto-oikeudelle vaatinut, että tullin päätös tulee kumota ja väylämaksun palautusta koskeva hakemus tulee hyväksyä.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hallinto-oikeus on hyväksynyt yhtiön vaatimuksen, kumonnut valituksenalaisen päätöksen ja palauttanut asian Tullille uudelleen käsiteltäväksi niin sanotun vajaalastialennuksen myöntämiseksi.

Hallinto-oikeus on selostettuaan väylämaksulain säännösten sisältöä perustellut päätöstään seuraavasti:

Valittaja on vuokrannut proomun Suomesta kuljettaakseen sillä lastin Puolasta Norjaan. Proomu on lähtenyt Suomesta Puolaan ilman lastia ja palannut Suomeen Norjasta ilman lastia. Proomun vuokranneelle laivaisännälle on määrätty väylämaksu, kun proomu on palannut Suomeen.

Alennettu väylämaksu lastauskapasiteetin käyttöasteen perusteella eli niin sanottu vajaalastialennus lasketaan väylämaksulain 11 §:n sanamuodon mukaan siten, että Suomeen tuodun ja Suomesta viedyn lastin yhteismäärää metrisinä tonneina verrataan toiseen lukuun, joka on 90 prosenttia aluksen kantavuudesta.

Koska väylämaksulain 11 §:n mukainen vajaalastialennus on tarkoitettu myönnettäväksi aluksille, joiden lastauskapasiteetista vain osa on käytössä, hallinto-oikeus katsoo, että vajaalastialennus voidaan myöntää valittajan tapauksessa, jossa alus on ollut tyhjillään Suomesta lähdettäessä ja Suomeen palattaessa. Tällöin viedyn ja tuodun lastin yhteismäärä metrisinä tonneina, tapauksessa nolla, on enintään 15 prosenttia luvusta, joka on 90 prosenttia aluksen kantavuudesta. Kun proomun osalta tulee sovellettavaksi väylämaksulain 11 §:ssä säädetty alennettu väylämaksu, hallinto-oikeus kumoaa valittajaa koskevan valituksenalaisen päätöksen ja palauttaa asian Tullille väylämaksun maksuunpanemiseksi oikean suuruisena.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Olli Kurkela, Aulikki Pitkänen ja Matti Haapaniemi. Esittelijä Elina Fasoúlas.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Tulliasiamies on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja tullin antama päätös saatetaan voimaan.

Asian tarkastelussa tulee lähtökohdaksi asettaa väylämaksulain tarkoitus maksuna, jota peritään Suomen yIläpitämien väylien käyttämisestä.

Sovellettaessa väylämaksulain 11 §:n säännöstä alennetusta väylämaksusta lastauskapasiteetin käyttöasteen perusteella tarkastelun lähtökohdaksi tulee asettaa asiaan sovellettavan väylämaksulain (1122/2005) esitöissä (HE 150/2005) nimenomaisesti lausutut ratkaisuperusteet. Sanotun lainkohdan 11 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa lausutaan, että aikaisemman väylämaksulain (708/2002) perusteella annetuille lastialusten osalasteja koskeville alennuksille on muodostunut säännönmukainen ja vakiintunut päätöskäytäntö, jonka jatkamista voidaan perustella liikennöintinäkökohdilla siten, että huomattavassa osalastissa oleva alus ei tule Suomeen, mikäli siltä kannettava väylämaksu on korkea suhteessa lastin edustamaan taloudelliseen arvoon. Kyseisen säännöksen taustalla oleva arvopäämäärä on pyrkiä kohtuullistamaan kuljetuskustannuksia tilanteissa, joissa alus käyttää Suomen ylläpitämiä väyliä kuljettaessaan lastauskapasiteettiinsa suhteutettuna vähäistä lastimäärää sekä samalla turvata Suomen tuonti- ja vientikuljetusten kannattavuutta.

Asian tarkastelussa tulee ottaa huomioon, että tyhjänäkin kulkevat lastialukset käyttävät Suomen ylläpitämiä väyliä, mutta niiden kohdalla eivät täyty edellisessä kappaleessa kuvaillut vajaalastialennuksen myöntämistä tukevat erityisperusteet.

Tarkasteltaessa semanttisesti väylämaksulain keskeisiä määräämisperusteita havaitaan, että lain 5, 11 ja 12 §:ssä todetaan nimenomaisesti lastin kuljettaminen keskeisenä maksun määräämisperusteena. Lain 11 ja 12 §:ssä mainitaan vajaalastialennuksen myöntämisedellytyksenä se seikka, että alus kuljettaa lastia. Tämä ilmenee myös siitä, että väylämaksulain 11 §:ää koskevan hallituksen esityksen yksityiskohtaisten perusteluiden mukaan väylämaksu suoritettaisiin alennettuna lastialuksesta, jonka lastauskapasiteetista on käytössä vain osa.

Tulliasiamiehen esittämää tukee sekin seikka, että vajaalastialennusta laskettaessa lastiksi ei lueta tyhjiä kontteja eikä muutakaan kuljetuskalustoa, jos niiden kuljettamiseksi ei ole suoritettava rahtia.

Yhtiö on antamassaan vastineessa lausunut, että asiassa tarkoitettu alusyhdistelmä on matkansa aikana kuljettanut lastia Puolasta Norjaan, mutta siinä ei ole ollut lastia aluksen lähtiessä Suomesta tai palatessa tänne. Olisi nurinkurista, että vajaalastissa oleva alus saisi lain 11 §:n mukaisen alennuksen, mutta täysin ilman lastia kulkeva alus joutuisi maksamaan täyden väylämaksun. Hallinto-oikeus on noudattanut väylämaksun säännöksiä kirjaimellisesti.

Tulliasiamies on antanut vastaselityksen, joka on annettu yhtiölle tiedoksi.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on myöntänyt valitusluvan ja tutkinut asian. Tullin tulliasiamiehen valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Perustelut

Alennetusta väylämaksusta lastauskapasiteetin käyttöasteen perusteella säädetään väylämaksulain 11 §:ssä.

Väylämaksulain 11 §:n 1 momentin mukaan lastialuksen väylämaksu suoritetaan 75 prosentilla alennettuna, jos aluksen lastauskapasiteetin käyttöaste on enintään 15 prosenttia, ja 50 prosentilla alennettuna, jos lastauskapasiteetin käyttöaste on yli 15 prosenttia mutta enintään 30 prosenttia. Pykälän 2 momentin mukaan lastauskapasiteetin käyttöaste lasketaan vertaamalla Suomeen tuodun ja Suomesta viedyn lastin yhteenlaskettua määrää metrisinä tonneina osoittavaa lukua lukuun, joka on 90 prosenttia aluksen kantavuudesta.

Säännöksen valmisteluaineistossa (HE 150/2005 vp) on todettu, että pykälän 1 ja 2 momenteissa ehdotetaan lastialusten osalasteja koskevan nykyisen alennuskäytännön säätämistä lakitasolla. Nykyisen väylämaksulain 28 §:n perusteella annetuille lastialusten osalasteja koskeville alennuksille on muodostunut säännönmukainen ja vakiintunut päätöskäytäntö, jonka jatkamista voidaan perustella liikennöintinäkökohdilla. Huomattavassa osalastissa oleva alus ei tule Suomeen, mikäli siltä kannettava väylämaksu on korkea suhteessa lastin arvoon.

Tässä asiassa yhtiö oli vuokrannut proomun Suomesta kuljettaakseen sillä lastin Puolasta Norjaan. Proomu oli lähtenyt Suomesta Puolaan ilman lastia ja palannut Suomeen Norjasta ilman lastia. Proomun vuokranneelle laivaisännälle oli määrätty täysimääräinen väylämaksu, kun proomu oli palannut Suomeen.

Korkein hallinto-oikeus katsoo, samoin kuin hallinto-oikeus, että maksuvelvolliselle on määrättävä alennettu väylämaksu lastauskapasiteetin käyttöasteen perusteella myös siinä nyt esillä olevassa tapauksessa, jossa alus palaa Suomeen ilman lastia. Tämä tulkinta vastaa säännöksen sanamuotoa, jonka mukaan väylämaksu suoritetaan 75 prosentilla alennettuna, jos aluksen lastauskapasiteetin käyttöaste on enintään 15 prosenttia. Korkein hallinto-oikeus katsoo, ettei säännöstä ole tulkittava toisin sen perusteella, mitä säännöksen valmisteluaineistossa on lausuttu.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Ahti Vapaavuori, Leena Äärilä, Mikko Pikkujämsä, Vesa-Pekka Nuotio ja Antti Pekkala. Asian esittelijä Liisa Tähtinen.

Äänestyslausunto:

Eri mieltä olleen hallintoneuvos Antti Pekkalan äänestyslausunto, johon hallintoneuvos Leena Äärilä yhtyi:

"Myönnän asiassa valitusluvan. Hyväksyn tulliasiamiehen valituksen ja saatan voimaan Tullin 29.7.2013 tekemän päätöksen.

Perustelut:

Katson, että määrättäessä alennettua väylämaksua lastauskapasiteetin käyttöasteen perusteella väylämaksulain 11 §:n säännökseen sisältyviä 1 ja 2 momenttia on tarkasteltava yhdessä. Tästä tarkastelusta seuraa, että alennuksen myöntäminen edellyttää aluksen olevan vajaalastissa eikä alennusta voida myöntää alukselle, joka ei kuljeta lainkaan lastia."