KHO:2018:2

Elinkeinotulon verotus – Korkomenojen vähentäminen – Korkovähennysrajoitusten soveltaminen – Tasevertailu – Tasetesti – Konsernitilinpäätös – Alakonserni – Pääomarahasto – Guernsey

Vuosikirjanumero: KHO:2018:2
Antopäivä: 10.1.2018
Taltionumero: 64
Diaarinumero: 2246/2/17

F-rahasto oli D-konsernin hallinnoima pääomarahasto. Oikeudelliselta muodoltaan F-rahasto oli Guernseyn saarelle rekisteröity limited partnership, joka vastasi yhtiömuodoltaan lähinnä suomalaista kommandiittiyhtiötä. F-rahasto ei ollut erillinen oikeushenkilö, minkä vuoksi sen edustajana toimi käytännössä vastuunalainen yhtiömies eli E GP, joka oli Guernseyn saarelle rekisteröity D-konserniin kuuluva yhtiö.

F-rahasto oli vuonna 2011 mukana ostamassa C-konsernia. F-rahasto sai tällöin noin 60 prosentin suuruisen omistusosuuden yrityskauppaa varten perustetusta B Oy:stä. B Oy omisti koko aiemmin toimimattoman valmisyhtiön A Oy:n osakekannan. A Oy puolestaan hankki koko C-konsernin emoyhtiön C Oy:n osakekannan.

F-rahasto ja muut osakkaat rahoittivat B Oy:tä sekä vieraan pääoman että oman pääoman ehtoisella rahoituksella. B Oy rahoitti A Oy:tä vastaavilla tavoilla. A Oy haki ennakkoratkaisua niin sanottua tasetestiä koskevien EVL 18 a §:n 3 momentin säännösten soveltamisesta sen verotuksessa.

Tasetestiä ei voitu tehdä vertaamalla A Oy:n pääomarakennetta alakonsernin emona toimivan B Oy:n taseeseen. Kun otettiin huomioon, että F-rahasto ei ollut Guernseyn lainsäädännön mukaan kirjanpitovelvollinen ja ettei Suomen ja Guernseyn välillä ollut solmittu EVL 18 a §:n 3 momentissa tarkoitettua verosopimusta, A Oy ei ollut esittänyt sellaista koko konsernin tasetta, johon A Oy:n pääomarakennetta olisi voitu verrata. Ennakkoratkaisu verovuodelle 2017. Äänestys 4-1.

Laki elinkeinotulon verottamisesta 18 a § 3 momentti

Päätös, josta valitetaan

Keskusverolautakunta 10.3.2017 nro 15/2017

Asian aikaisempi käsittely

A Oy on pyytänyt keskusverolautakunnalta ennakkoratkaisua seuraaviin kysymyksiin:

1. Soveltuuko elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (EVL) 18 a §:n 3 momentin tasevertailuun perustuva vapautus hakijan verotuksessa sillä perusteella, että hakijan oman pääoman suhde vahvistetun tilinpäätöksen mukaiseen taseen loppusummaan on korkeampi kuin hakijan omistajana olevan B Oy:n tasolla vahvistetun konsernitaseen vastaava suhdeluku verovuoden lopussa?

2. Mikäli B Oy:n konsernitasetta ei pidetä EVL 18 a §:n 3 momentissa tarkoitettuna konsernitaseena, minkä yhtiön tasolla kyseinen konsernitase tulisi laatia?

A Oy on esittänyt ennakkoratkaisuhakemuksen perusteista muun ohella seuraavaa:

Asiassa on kyse siitä, millä tasolla tehtyyn konsernitilinpäätökseen hakijan tulisi verrata oman tilinpäätöksensä tunnuslukuja. Erityisesti asiassa on kyse siitä, miten vertailukelpoinen konsernitilinpäätös määritellään pääomasijoitusrahastojen omistamissa konserneissa. Asia koskee sekä suomalaisia että ulkomaisia pääomasijoitusrahastoja ja niiden Suomessa omistamia konserneja. Asialla on merkitystä myös erilaisissa joint venture -rakenteissa, joissa yhteisyritys omistetaan esimerkiksi yhtä suurin osuuksin.

Tasevertailua koskeva säännös tai lain esityöt eivät määrittele yksityiskohtaisesti sitä, mitä EVL 18 a §:n 3 momentissa viitatulla konsernitaseella tarkoitetaan. Asiasta on myös erittäin niukasti julkaistua oikeuskirjallisuutta. Asiaan liittyen on julkaistu kolme ennakkoratkaisua, joista yksi on keskusverolautakunnan lainvoimaiseksi jäänyt päätös KVL 10/2004, ja kaksi muuta korkeimman hallinto-oikeuden päätöksiä, joissa korkein hallinto-oikeus on vahvistanut keskusverolautakunnan aikaisemmat ennakkoratkaisut (KHO 24.6.2015 taltionumero 1784 ja KHO 24.6.2015 taltionumero 1785). Oikeustila on näiden kolmen päätöksen jälkeen epäselvä, ja Verohallinnon ja verovelvollisten näkemykset poikkeavat toisistaan.

Hakija kuuluu suomalaiseen C-konserniin. Vuonna 2011 C-konserni siirtyi osittain D-konsernin hallinnoiman rahaston omistukseen, kun aiempi omistaja luopui omistuksestaan. Yrityskauppaa varten perustettiin holdingyhtiö B Oy, joka puolestaan hankki koko toimimattoman valmisyhtiön A Oy:n eli hakijan osakekannan. Tämän jälkeen hakija hankki konsernin silloisen emoyhtiön C Oy:n koko osakekannan. Hakija ja B Oy ovat käytännössä yrityskaupan toteuttamista, sen rahoitusjärjestelyä ja kaupan jälkeistä kohdeyhtiön hallinnointia ja kehittämistä varten perustettuja apuyhtiöitä.

Tällä hetkellä B Oy:n omistus jakautuu siten, että D-konsernin hallinnoima F-pääomarahasto omistaa sen osakkeista 58,83 % ja vähemmistöomistajat loput 41,17 %. Konsernin omistusrakenne on tarkoitus pitää samanlaisena koko verovuoden 2017 ja myös jatkossa.

Hakija toimii konsernin pääomistajana olevan pääomasijoitusrahaston hallinnointia palvelevana holdingyhtiönä. Hakija tuottaa lisäksi konsernin johtamiseen ja taloushallintoon liittyviä palveluita muille konserniyhtiöille. Hakijan hallituksen tehtävänä on huolehtia yhtiön toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä osakeyhtiölain mukaisesti ja erityisesti valvoa sijoittajien etua johtamis- ja taloushallintopalveluiden tuottamisen kautta. Hakija järjesti osakkeiden kauppahinnan maksua varten tarvitsemansa rahoituksen lainaamalla varoja sekä konsernin ulkopuoliselta taholta (muun muassa pankkirahoitus) että etuyhteystahoilta (osakaslaina B Oy:ltä). Lisäksi hakijan kautta on kanavoitu konsernin sisäistä sekä ulkopuolista rahoitusta konsernin operatiiviseen toimintaan. Hakija hallinnoi myös konsernitiliä operatiivisen liiketoiminnan rahoitusta varten. Hakijan nettokorkomenojen määrästä johtuen osa sen maksamista etuyhteyskorkomenoista on ollut ja tulee olemaan EVL 18 a §:n pääsäännön nojalla vähennyskelvottomia.

Hakijan oman pääoman suhde vahvistetun tilinpäätöksen mukaiseen taseen loppusummaan on verovuoden 2017 päättyessä korkeampi kuin hakijan omistajana olevan B Oy:n tasolla vahvistettava konsernitaseen vastaava suhdeluku. B Oy emoyhtiönä laatii Suomen kirjanpitolain mukaisen konsernitilinpäätöksen, johon sekä hakija että muut konserniyhtiöt konsolidoidaan.

Hakijan emoyhtiön pääosakkaana oleva rahasto on rekisteröity Guernseyn saarelle, ja se on oikeudelliselta muodoltaan Guernseyn lainsäädännön mukainen limited partnership, joka vastaa yhtiömuodoltaan lähinnä suomalaista kommandiittiyhtiötä. Poiketen suomalaisesta kommandiittiyhtiöistä rahasto ei kuitenkaan ole erillinen oikeushenkilö. Rahaston tarkoituksena on tehdä sijoituksia pääasiassa pohjoismaisiin Buyout -kohteisiin, ja C-konserni on yksi rahaston sijoituskohteista.

Koska rahasto ei ole erillinen oikeushenkilö, rahastoa edustavana tahona eli käytännössä rahaston vastuunalaisena yhtiömiehenä (=general partnerina) toimii E GP. E GP on rekisteröity Guerseyn saarelle, ja se on D Oyj:n omistama yhtiö. Lisäksi rahastolla on useita äänettömiä yhtiömiehiä (=limited partnereita), jotka ovat D-konsernista täysin riippumattomia sijoittajia. Pääosa äänettömistä yhtiömiehistä on suomalaisia ja ulkomaisia institutionaalisia sijoittajia.

Rahaston toimintaa säännellään ''The Limited Partnerships (Guernsey) Law, 1995" laissa. Kyseisen lain mukaan rahasto on velvollinen säilyttämään sellaista kirjanpitomateriaalia, jonka perusteella voidaan varmistua siitä, että rahaston tuloslaskelma ja tase on laadittu asianmukaisesti. Kirjanpitomateriaalin säilyttämisvelvollisuudesta huolimatta rahasto ei ole paikallisen kirjanpitolainsäädännön tai muun lainsäädännön nojalla kirjanpitovelvollinen, eikä sillä ole velvollisuutta laatia tilinpäätöstä esimerkiksi IFRS:n tai muiden yleisesti hyväksyttyjen tilinpäätösperiaatteiden mukaisesti. Paikallinen lainsäädäntö ei myöskään edellytä rahaston tilinpäätöksen tilintarkastamista.

Rahaston on toiminnassaan noudatettava paikallisen valvontaviranomaisen (Guernsey Financial Services Commission) asettamaa sääntelyä. Valvontaviranomainen luokittelee rahaston yhteissijoitusyritykseksi (Authorised Collective lnvestment Scheme), minkä seurauksena rahaston on noudatettava toiminnassaan paikallisen valvontaviranomaisen antamia yhteissijoitusyrityksiä koskevia sääntöjä (The Authorised Closed-Ended lnvestment Schemes Rules 2008, jäljempänä "Säännöt").

Sääntöjen mukaan rahaston on toimitettava vuosittain tilintarkastettu tilinpäätös paikalliselle valvontaviranomaiselle. Säännöt eivät kuitenkaan edellytä, että tilinpäätös olisi laadittu esimerkiksi UK GAAP:in, IFRS:n tai muiden yleisesti hyväksyttyjen tilinpäätösperiaatteiden nojalla. Tästä poiketen voidaan yleensä rahaston tarjousesitteessä tai rahastosopimuksessa määrätä, että tilinpäätöksen laatimisessa tulee noudattaa tiettyä kirjanpitonormia. Rahaston tapauksessa rahastosopimuksessa on sovittu, että EGP laatii rahaston tilinpäätöksen yleisesti käytetyn kirjanpitonormin mukaisesti ja että laadinnassa käytettävä normistosta keskustellaan E GP:n ja tilintarkastajien välillä tavoitteena antaa sijoittajille mahdollisimman tarkoituksenmukaista ja mielekästä tietoa. Rahaston tilinpäätös laaditaan soveltuvin osin Iso-Britannian (niin sanottu UK GAAP) kirjanpitolainsäädännön perusteella.

Rahaston toimintaa ohjaavassa rahastosopimuksessa sovitun valtuutuksen nojalla E GP vastaa rahaston päivittäisestä liiketoiminnasta ja hallinnosta äänettömien yhtiömiesten kanssa sovittujen ja äänettömien yhtiömiesten hyväksymien periaatteiden mukaisesti. E GP on äänettömiin yhtiömiehiin nähden palveluntarjoaja, joka tarjoaa rahastosopimuksessa sovittuja palveluja. E GP on velvollinen toimimaan rahastosopimuksen puitteissa, ja äänettömillä yhtiömiehillä on määräenemmistöpäätöksellä oikeus milloin tahansa vapauttaa E GP vastuunalaisen yhtiömiehen asemasta. Lisäksi äänettömät yhtiömiehet nimeävät henkilöt rahaston sijoitusneuvostoon, joka valvoo ja keskustelee E GP:n kanssa muun muassa sijoitustavoitteiden toteutumista, sijoitusten arvostusta sekä mahdollisia intressikonflikteja koskevissa asioissa. Viimekätistä päätäntä- ja määräysvaltaa rahastossa käyttävät äänettömät yhtiömiehet, jotka omistavat rahaston varat ja joiden intressissä rahastoa hoidetaan.

E GP konsolidoidaan D Oyj:n konsernitilinpäätökseen, mutta rahastoa ei tähän konsernitilinpäätökseen konsolidoida. IFRS 10 -standardista johtuen D Oyj on arvioinut konsernitilinpäätöksen laatimisen yhteydessä määräysvaltaansa sijoituskohteissa. D Oyj on vuosikertomuksessaan todennut, että vaikka se juridis-muodollisesti käyttää valtaa rahastoissa harjoittaen määräysvaltaa rahaston hallinnointiyhtiössä, sen tosiasiallisia toimintaedellytyksiä on hallintamandaatissa rajattu niin merkittävästi, että sen toiminta on katsottava agentiksi. Lisäksi D Oyj:n tosiasiallinen vaikutusmahdollisuus tuoton määrään ja vaihteluun on vähäistä. Näistä syistä seuraten D Oyj:n ei voida katsoa harjoittavan määräysvaltaa hallinnoimassaan rahastossa.

Nyt kyseessä olevassa tapauksessa rahasto ei ole oikeushenkilö, eikä se ole myöskään verotuksessa erillinen verosubjekti. Tästä johtuen rahastoa ei voida pitää esimerkiksi kirjanpitonormistojen näkökulmasta tai juridisesti emoyhtiönä. Rahasto ei ole myöskään Guernseyn paikallisen kirjanpitolainsäädännön tai muun lainsäädännön mukaan kirjanpitovelvollinen, eli sillä ei ole laista seuraavaa velvollisuutta laatia tasetta tai tuloslaskelmaa IFRS:n tai vastaavien tilinpäätössäännösten mukaisesti. Rahasto laatii kirjanpidon yksinomaan paikallisen valvontaviranomaisen sääntöjen velvoittamana ja rahastosopimuksen ehtojen vuoksi. Rahaston kirjanpitovelvollisuutta ei siis säännellä millään tapaa paikallisessa kirjanpitolainsäädännössä tai muussa lainsäädännössä, eikä rahaston osalta voida myöskään todeta, että paikallinen kirjanpitolainsäädäntö soveltuisi tai ottaisi kantaa siihen, voiko rahasto halutessaan laatia konsernitilinpäätöksen. Rahasto vastaa näin ollen olennaisilta osin KHO:n päätöksissä 24.6.2015 taltionumero 1785 ja 24.6.2015 taltionumero 1784 mainittuja rahastoja ja on niihin vertailukelpoinen.

B Oy on suoraan rahaston omistuksessa oleva Suomessa kirjanpitovelvollinen yhtiö, joka on Suomen kirjanpitolain nojalla velvollinen laatimaan konsernitilinpäätöksen. Tässä tapauksessa se on näin ollen ylin emoyhtiö, joka on kirjanpitovelvollinen ja joka soveltuvan kirjanpitolainsäädännön nojalla voi laatia konsernitilinpäätöksen.

Oikeuskäytännön perusteella EVL 18 a §:n 3 momentin tulkinnassa koko konsernin emoyhtiö on se kirjanpitovelvollinen yhtiö (suomalainen tai ulkomaalainen), joka konsernirakenteessa on välittömästi rahaston alapuolella edellyttäen, ettei rahasto ole oikeushenkilö eikä myöskään paikallisen kirjanpitolain perusteella kirjanpitovelvollinen. Päätöksissä ei ole esitetty, että rahastoa, joka ei ole oikeushenkilö, voitaisiin pitää konsernin emoyhtiönä, joka voisi laatia EVL 18 a §:n 3 momentissa tarkoitetun konsernitaseen. Sen sijaan päätöksien pohjalta on ilmeistä, että EVL 18 a §:n 3 momentissa tarkoitettu konsernitilinpäätös on rahaston suorassa omistuksessa olevan kirjanpitovelvollisen konserniyhtiön laatima konsernitilinpäätös.

Ratkaisussa KVL 10/2014 keskusverolautakunta on edellyttänyt, että EVL 18 a §:n 3 momentissa tarkoitetun konsernitilinpäätöksen laatii yhteisö, joka on nimenomaisesti kirjanpitolain nojalla kirjanpitovelvollinen. Tästä johtuen EVL 18 a §:n 3 momentissa tarkoitettuna konsernitilinpäätöksenä ei pidetty kaupungin kuntalain nojalla laatimaa konsernitilinpäätöstä, sillä kaupunki ei ollut suoraan kirjanpitolain nojalla kirjanpitovelvollinen. Näin ollen nyt kyseessä olevassa tapauksessa merkitystä ei voida antaa sille, että rahasto laatii tilinpäätöksen muun muassa viranomaisen säännöistä johtuen.

Keskusverolautakunnan ratkaisussa ei ole viitattu siihen, että ratkaisu perustuisi kunnan asemaan julkisoikeudellisena yhteisönä, vaan siihen tosiasiaan, ettei kaupunki ole kirjanpitolain mukaan kirjanpitovelvollinen. Koska tasevertailun soveltamisen näkökulmasta ei ole perusteltua asettaa kaupunkia ja muuta paikallisen kirjanpitolainsäännön perusteella ei-kirjanpitovelvollista yhteisöä keskenään eriarvoiseen asemaan, keskusverolautakunnan ratkaisua tulee pitää oikeusohjeena myös muissa tapauksissa, joissa suomalaisen konsernin omistaa ei-kirjanpitovelvollinen taho. Muunlainen tulkinta asettaisi julkisyhteisön omistamat konsernit perusteetta eriarvoiseen asemaan EVL 18 a §:n 3 momentin tulkinnassa. EVL 18 a §:ää koskevassa valtionvarainvaliokunnan mietinnössä on todettu, ettei kuntia tai niiden omistamia osakeyhtiöitä ole mahdollista rajata korkovähennyssääntelyn ulkopuolelle, eikä näin ollen säännöksiä voida myöskään tulkita niiden osalta muista tahoista poikkeavalla tavalla.

Keskusverolautakunnan ratkaisussa on kirjaimellisesti todettu, että koska kunta ei ole kirjanpitovelvollinen, se ei voi olla kirjanpitolaissa tarkoitettu emoyritys, jolla olisi velvollisuus laatia kirjanpitolaissa tarkoitettu konsernitilinpäätös. Tämä tulkintaohje on myös linjassa muun oikeuskäytännön kanssa. Näin ollen myöskään rahasto, joka ei ole paikallisen kirjanpitolainsäädännön tai muun kirjanpitosäännösten nojalla kirjanpitovelvollinen, ei ole kirjanpitonormistossa tarkoitettu emoyritys, jolla olisi velvollisuus tai joka voisi laatia konsernitilinpäätöksen. Siten B Oy:n laatima konsernitilinpäätös on EVL 18 a §:n 3 momentissa tarkoitettu konsernitilinpäätös.

Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen 24.6.2015 taltionumero 1785 perusteella on yksiselitteistä, ettei D Oyj:n laatimaa konsernitilinpäätöstä voida pitää EVL 18 a §:n 3 momentissa tarkoitettuna konsernitilinpäätöksenä. Päätöksen mukaan, kun D Oyj:n kanssa verrannollisessa asemassa olevalla taholla ei ole kirjanpitolaissa tai IFRS:ssä määriteltyä määräysvaltaa rahastossa, ei kyseisen tahon konsernitase voi olla EVL 18 a §:n 3 momentissa tarkoitettu konsernitilinpäätös. Koska D Oyj:llä ei ole katsottu olevan muun muassa sen tilintarkastetulla tilinpäätöksellä IFRS:n määriteltyä määräysvaltaa rahastossa, ei D Oyj:n laatimaa konsernitilinpäätöstä voida pitää kyseessä olevassa tapauksessa EVL 18 a §:n 3 momentissa tarkoitettuna konsernitilinpäätöksenä.

Hakija on sittemmin täydentänyt ennakkoratkaisuhakemustaan tiedoilla F-rahaston sijoittajista (eli äänettömistä yhtiömiehistä) per 31.12.2016:

- Rahaston koko 294,6 MEUR;

- Yhteensä 37 sijoittajaa, joiden sijoitusten koko 0,2 MEUR – 50 MEUR välillä;

- Pääasiassa institutionaalisia sijoittajia (vakuutusyhtiöitä ja eläkerahastoja);

- Suurimat sijoittajat ovat: G (50 MEUR/16,97 %), H (30 MEUR/10,18 %), I (25 MEUR/8,49 %) ja J AS (24,75MEUR/8,4 %);

- Yksikään sijoittaja ei käytä rahastossa yksin määräysvaltaa, ja sijoittajat ovat toisistaan riippumattomia. Sijoittajat käyttävät yhdessä viimekätistä päätäntä- ja määräysvaltaa rahastossa.

Lisäksi hakija on toimittanut keskusverolautakunnalle lisäselvitystä F-rahaston päätöksentekomenettelyistä. Selvityksen liitteenä on toimitettu myös F-rahaston rahastosopimus sekä selvitys rahaston sijoitusneuvoston kokoonpanosta ja tehtävistä sekä äänettömien yhtiömiesten erillistä hyväksyntää vaativista toimenpiteistä.

Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisu

1. Hakemuksessa kuvatuissa olosuhteissa B Oy:n laatimaa konsernitasetta ei pidetä A Oy:n verotuksessa elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 a §:n 3 momentissa tarkoitettuna konsernitaseena.

2. Kysymykseen 1 annettu ennakkoratkaisu huomioon ottaen hakemuksessa ei ole esitetty sellaista konsernitasetta, jota voitaisiin pitää A Oy:n verotuksessa elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (EVL) 18 a §:n 3 momentissa tarkoitettuna konsernitaseena.

Lainvoiman saanutta ennakkoratkaisua on, jos hakija niin vaatii, noudatettava verovuodelta 2017 toimitettavassa tuloverotuksessa.

Keskusverolautakunta on perustellut päätöstään seuraavasti:

EVL 18 a §:n 3 momentin mukaan pykälän 2 momentin säännöksiä korkomenojen vähennysoikeuden rajoituksesta ei sovelleta, jos verovelvollinen esittää selvityksen siitä, että verovelvollisen oman pääoman suhde vahvistetun tilinpäätöksen mukaiseen taseen loppusummaan on korkeampi tai yhtä suuri kuin vahvistetun konsernitaseen vastaava suhdeluku verovuoden lopussa. Tase on laadittava Euroopan unionin jäsenvaltiossa, Euroopan talousalueella olevassa valtiossa tai valtiossa, jonka kanssa Suomella on voimassa oleva kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskeva sopimus. Taseella tarkoitetaan kirjanpitolain 7 a luvun 1 §:ssä tarkoitettujen kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaista tasetta. Jos kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaista tasetta ei ole laadittu, käytetään tasetta, joka on Euroopan unionin jäsenvaltion tai Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion kirjanpitolainsäädännön ja näiden puuttuessa vastaavien säännösten mukainen.

Saman pykälän 5 momentin mukaan velkasuhteen osapuolet ovat etuyhteydessä toisiinsa, jos osapuolella on toisessa osapuolessa määräysvalta tai kolmannella osapuolella on yksin tai yhdessä lähipiirinsä kanssa määräysvalta velkasuhteen molemmissa osapuolissa verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 31 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. Velkasuhteen osapuolilla tarkoitetaan koron maksajaa ja korkomenoa vastaavan tulon tosiasiallista edunsaajaa.

EVL 18 a §:ää koskevassa hallituksen esityksessä 146/2012 vp todetaan pykälän 3 momentissa säädetyn tasevertailun osalta, että sääntelyn tarkoituksena on mahdollistaa korkomenojen vähentäminen verovelvollisen selvityksen perusteella silloin, jos yksittäisessä yrityksessä oman pääoman osuus taseen loppusummasta on vähintään samalla tasolla kuin koko konsernissa. Tällä pyritään muun muassa lieventämään sääntelyn vaikutuksia keskitettyyn konsernirahoitukseen.

Lisäksi hallituksen esityksessä todetaan, että tarkasteltaessa erillisyhtiön taseen ja konsernitaseen suhdelukuja verrataan kirjanpidon oman pääoman suhdetta taseen loppusummaan siten kuin ne määritellään tilinpäätöksessä kirjanpidon säännösten mukaan. Konsernitaseella tarkoitetaan koko konsernin konsernitasetta, eikä alakonsernin tasetta, jolloin konsernitase voi olla vahvistettu myös ulkomailla. Säännöstä sovelletaan vain silloin, kun konsernitase on laadittu Euroopan unionin jäsenvaltiossa, Euroopan talousalueella olevassa valtiossa tai valtiossa, jonka kanssa Suomella on voimassa oleva kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskeva sopimus, joka vastaa laajuudeltaan OECD:n malliverosopimusta.

Hakemuksen mukaan F-rahasto on D-konsernin hallinnoima pääomarahasto, joka on vuonna 2011 hankkinut osuuden C-konsernista. Tällä hetkellä F-rahasto omistaa 58,83 prosenttia B Oy:n osakekannasta. Muun muassa avainhenkilöistä koostuvat vähemmistöomistajat omistavat yhteensä 41,17 prosenttia. B Oy puolestaan omistaa A Oy:n osakekannan, ja A Oy omistaa C-konsernin tytäryhtiöt.

A Oy ja B Oy ovat kyseisen yrityskaupan toteuttamista, sen rahoitusjärjestelyä sekä kaupan jälkeistä kohdeyhtiön hallinnointia ja kehittämistä varten perustettuja apuyhtiöitä. A Oy toimii konsernin pääomistajana olevan pääomarahaston hallinnointia palvelevana holding­yhtiönä. A Oy on saanut sekä oman että vieraan pääoman ehtoista rahoitusta B Oy:ltä. F-rahasto ja muut osakkaat ovat rahoittaneet B Oy:tä vastaavasti sekä vieraan pääoman että oman pääoman ehtoisella rahoituksella.

Hakemusasiakirjojen mukaan F-rahasto on rekisteröity Guernseyn saarelle. Oikeudelliselta muodoltaan F-rahasto on paikallisen lainsäädännön mukainen limited partnership, joka vastaa yhtiömuodoltaan lähinnä suomalaista kommandiittiyhtiötä. Guernseyläisen limited partnership –muotoisen yhteisön perustamisen yhteydessä tulee valita, onko yhteisö erillinen oikeushenkilö vai ei. F-rahasto ei ole erillinen oikeushenkilö, minkä vuoksi sen edustajana toimii käytännössä vastuunalainen yhtiömies eli E GP, joka on Guerseyn saarelle rekisteröity D Oyj:n omistama yhtiö.

F-rahaston sijoittajat, jotka koostuvat D-konserniin nähden riippumattomista tahoista, ovat liittyneet rahastoon äänettöminä yhtiömiehinä. F-rahastoa koskevassa rahastosopimuksessa on sovittu, että E GP vastaa rahaston päivittäisestä liiketoiminnasta ja hallinnosta. Viimekätistä päätäntä- ja määräysvaltaa rahastossa käyttävät kuitenkin äänettömät yhtiömiehet, jotka omistavat rahaston varat ja jotka voivat määräenemmistöpäätöksellä vapauttaa E GP:n vastuunalaisen yhtiömiehen asemasta milloin tahansa.

Hakemuksen mukaan F-rahasto ei ole Guernseyn lainsäädännön mukaan kirjanpitovelvollinen, mutta sillä on kuitenkin velvollisuus säilyttää sellaista kirjanpitomateriaalia, jonka perusteella rahaston tuloslaskelman ja taseen asianmukaisuus on mahdollista varmistaa. Lisäksi paikallisen valvontaviranomaisen (Guernsey Financial Services Commission) asettama sääntely edellyttää, että F-rahasto toimittaa tilintarkastetun tilinpäätöksen vuosittain valvontaviranomaiselle. Laki tai valvontaviranomaisen sääntely ei kuitenkaan aseta F-rahastolle velvollisuutta laatia tilinpäätöstä esimerkiksi IFRS:n tai muiden yleisesti hyväksyttyjen tilinpäätösperiaatteiden mukaisesti. F-rahastoa ei yhdistellä D-konsernin emoyhtiön D Oyj:n laatimaan konsernitilinpäätökseen, koska konsernilla ei katsota olevan määräysvaltaa rahastossa.

Keskusverolautakunta toteaa, että EVL 18 a §:n tarkoituksena on rajoittaa korkomenojen vähennysoikeutta elinkeinotoiminnan tulolähteessä. EVL 18 a §:n 3 momentissa tarkoitettua poikkeusta vapautua korkorajoitussäännöksen soveltamisesta voidaan soveltaa vain, jos verovelvollinen esittää selvityksen sellaisesta koko konsernin taseesta, johon erillisyhtiön tasetta on mahdollista verrata.

Kun otetaan huomioon hakemusasiakirjoissa esitetty selvitys B Oy:n asemasta kyseisessä omistusrakenteessa sekä sen omistajana toimivan F-rahaston käyttämä määräysvalta ja käytetty rahoitusrakenne, keskusverolautakunta katsoo, että B Oy:n laatimaa konsernitasetta on hakemuksessa kuvatuissa olosuhteissa pidettävä hallituksen esityksessä tarkoitettuna alakonsernin taseena, jota ei voida ottaa EVL 18 a §:n 3 momentissa tarkoitetun tasevertailun perustaksi.

F-rahasto ei Guernseyn lainsäädännön mukaan ole kirjanpitovelvollinen, eikä Suomen ja Guernseyn välillä ole solmittu EVL 18 a §:n 3 momentissa tarkoitettua verosopimusta. Ottaen huomioon nämä ja muut hakemuksessa esitetyt seikat, keskusverolautakunta katsoo, että hakemuksessa kuvatuissa olosuhteissa ei ole esitetty sellaista koko konsernin tasetta, johon A Oy:n erillistaseen oman pääoman ja taseen loppusumman perusteella laskettavaa suhdelukua voitaisiin EVL 18 a §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla verrata.

Keskusverolautakunnan soveltama oikeusohje

Laki elinkeinotulon verottamisesta 18 a §:n 3 momentti

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A Oy on valituksessaan vaatinut, että keskusverolautakunnan päätös kumotaan ja uutena ennakkoratkaisuna lausutaan, että elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 a §:n 3 momentin tasevertailuun perustuva vapautus soveltuu yhtiön verotuksessa sillä perusteella, että yhtiön oman pääoman suhde vahvistetun tilinpäätöksen mukaiseen taseen loppusummaan on korkeampi kuin yhtiön omistajana olevan B Oy:n tasolla vahvistetun konsernitaseen vastaava suhdeluku verovuoden lopussa.

Perusteluinaan yhtiö on ennakkoratkaisuhakemuksessaan esittämiensä seikkojen lisäksi lausunut seuraavaa.

Tämän asian ratkaisun kannalta olennaista on huomioida B-konsernin omistajana olevan pääomasijoitusrahaston (F-rahaston) erityispiirteet. Rahasto ei ole itsenäinen oikeushenkilö, eikä se voi omistaa sijoituskohteita. Määräysvaltaa rahastossa käyttävät sijoittajat (äänettömät yhtiömiehet). Rahasto ei ole itsenäinen verovelvollinen, vaan sen tulo verotetaan sen yhtiömiesten tulona. Rahasto ei ole paikallisen kirjanpitolainsäädännön perusteella kirjanpitovelvollinen.

Tässä tapauksessa vaihtoehdot EVL 18 a §:ssä tarkoitetulle konsernitilinpäätökselle ovat teoriassa D Oyj:n tasolla tehty konsernitilinpäätös, rahaston tasolla tehty konsernitilinpäätös tai B Oy:n tasolla tehty konsernitilinpäätös. E GP ei tule kysymykseen, koska se kuuluu D-konserniin. Lain soveltaminen ja valinta näiden vaihtoehtojen välillä on lopulta hyvin selkeä.

Oikeuskäytännön perusteella on selvää, ettei kysymykseen tule D Oyj:n tasolla tehty konsernitilinpäätös (KHO 2015 taltionumero 1784). D Oyj ei muutoinkaan käytä määräysvaltaa rahastossa. Kun rahasto ei tässä tapauksessa ole oikeushenkilö eikä verovelvollinen eikä kirjanpitovelvollinen, eikä se voi edes omistaa sijoitusomaisuuttaan, kysymykseen ei tule rahaston tasolla tehty konsernitilinpäätös. Näin ollen kysymykseen tulee B Oy:n tekemä konsernitilinpäätös. B Oy on konsernin ylin emoyhtiö, joka on kirjanpitovelvollinen ja joka voi laatia konsernitilinpäätöksen.

EVL 18 a §:ssä tarkoitettu vertailukelpoinen konsernitilinpäätös on yhtiön näkemyksen mukaan sen yhtiön tekemä konsernitilinpäätös, jonka osakkeet pääomasijoitusrahasto välittömästi omistaa. Asia on erityisen selvä silloin, kun rahasto on oikeudelliselta muodoltaan ja toiminnaltaan yllä mainitun kaltainen.

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö on vastineessaan vaatinut yhtiön valituksen hylkäämistä ja perusteluinaan lausunut, että rahasto omistaa yli puolet B Oy:n osakkeista. Muun ohessa tällä perusteella rahasto käyttää B Oy:ssä verotusmenettelystä annetun lain (VML) 31 §:n 2 momentissa tarkoitettua määräysvaltaa ja on siten EVL 18 a §:n 5 momentissa tarkoitetussa etuyhteydessä B Oy:n kanssa. Näissä oloissa B Oy:n laatimaa konsernitasetta on hakemuksessa kuvatuissa olosuhteissa pidettävä hallituksen esityksessä tarkoitettuna alakonsernin taseena, jota ei voida ottaa EVL 18 a §:n 3 momentissa tarkoitetun tasevertailun perustaksi.

EVL 18 a §:n 3 momentin säännöksen tarjoamaa mahdollisuutta vapautua korkorajoitussäännöksen soveltamisesta voidaan soveltaa vain, jos verovelvollinen esittää selvityksen sellaisesta koko konsernin taseesta, johon erillisyhtiön tasetta on mahdollista verrata. EVL 18 a §:n 3 momentin mukaan tase on lisäksi laadittava Euroopan unionin jäsenvaltiossa, Euroopan talousalueella olevassa valtiossa tai valtiossa, jonka kanssa Suomella on voimassa oleva kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskeva sopimus. Suomen ja Guernseyn välillä ei ole solmittu säännöksessä tarkoitettua verosopimusta.

EVL 18 a §:n 3 momentissa ei edellytetä, että vertailukelpoinen koko konsernin tase olisi olemassa. Sen sijaan säännöksessä nimenomaan todetaan, että jos kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaista tasetta ei ole laadittu, käytetään tasetta, joka on Euroopan unionin jäsenvaltion tai Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion kirjanpitolainsäädännön ja näiden puuttuessa vastaavien säännösten mukainen. Tilanteessa, jossa konsernin emoyritys on sijoittunut esimerkiksi maahan, jonka kanssa Suomella ei ole voimassa olevaa kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskevaa sopimusta, EVL 18 a §:n 3 momentissa tarkoitettua konsernitasetta ei ole mahdollista laatia.

Vallitsevissa olosuhteissa B Oy:n laatimaa konsernitasetta on pidettävä alakonsernin taseena, jota ei voida ottaa EVL 18 a §:n 3 momentissa tarkoitetun tasevertailun perustaksi. Sanottu säännös on poikkeus korkorajoitussäännöksistä, ja sitä voidaan soveltaa vain siinä tapauksessa, että yhtiö esittää sellaisen säännöksessä tarkoitetun konsernitaseen, joka on laadittu Euroopan unionin jäsenvaltiossa, Euroopan talousalueella olevassa valtiossa tai valtiossa, jonka kanssa Suomella on voimassa oleva kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskeva sopimus. Verovelvollisten yhdenvertaisuutta ei loukkaa se, että säännöstä sovelleta verovelvolliseen, joka ei esitä säännöksessä tarkoitettua konsernitasetta.

A Oy on antanut vastaselityksen, jonka jälkeen Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö on antanut lisävastineen.

A Oy on antanut myös lausuman, joka on annettu Veronsaajien oikeudenvalvontayksikölle tiedoksi.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Keskusverolautakunnan päätöstä ei muuteta.

Perustelut

Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät keskusverolautakunnan päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, keskusverolautakunnan päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Irma Telivuo, Mikko Pikkujämsä, Vesa-Pekka Nuotio, Antti Pekkala ja Leena Romppainen. Asian esittelijä Liisa Tähtinen.

Äänestyslausunto

Eri mieltä olleen oikeusneuvos Leena Romppaisen äänestyslausunto:

"Ennakkoratkaisuhakemuksessa tarkoitettu F-pääomarahasto on yhteissijoitus, jota D-konserni hoitaa rahaston hallinnointia ja päätöksentekoa varten laaditun varallisuusoikeudellisen sopimuksen, rahastosopimuksen mukaisesti. Rahastoa hoidetaan äänettömien yhtiömiesten intressissä. Äänettömät yhtiömiehet käyttävät päätäntä- ja määräysvaltaa rahastossa siten, ettei kenelläkään ole yksin määräysvaltaa. Äänettömät yhtiömiehet ovat toisistaan riippumattomia tahoja. Rahaston varat koostuvat äänettömien yhtiömiesten tekemistä sijoituksista ja varojen omistusoikeus kuuluu äänettömille yhtiömiehille.

Rahasto ei ole sijaintipaikkansa Guernseyn lainsäädännön perusteella oikeushenkilö eikä myöskään erillinen verosubjekti. Rahasto tosin laatii kirjanpidon paikallisen valvontaviranomaisen sääntöjen velvoittamana ja sijoittajien solmiman rahastosopimuksen ehtojen vuoksi, mutta se ei ole Guernseyn kirjanpitolainsäädännön perusteella kirjanpitovelvollinen.

Mikään rahaston sijoittajista tai muista toimijoista ei ole yhdistellyt rahaston omistusta konsernitilinpäätökseensä. Välittömästi rahaston omistuksessa on B Oy, joka on kirjanpitovelvollinen ja joka voi laatia konsernitilinpäätöksen.

Edellä selostetun perusteella B Oy:n laatimaa konsernitasetta ei voida pitää valituksenalaisessa keskusverolautakunnan ennakkoratkaisussa tarkoitettuna alakonsernin taseena, vaan elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 a §:n 3 momentissa tarkoitettuna tasevertailun perustana olevana taseena. Näin ollen kumoan keskusverolautakunnan ennakkoratkaisun ja lausun uutena ennakkoratkaisuna, että hakemuksessa kuvatuissa olosuhteissa tasevertailu suoritetaan B Oy:n vahvistettuun taseeseen."

 
Julkaistu 10.1.2018