KHO postilain muuttamisesta: vaikutukset tuomioistuinten toimintaedellytyksiin selvitettävä ennen lakimuutosta
Viranomaiset lähettävät osan kirjeistään edelleen postitse ainakin siihen saakka, kunnes mahdollinen sähköisen postilaatikon käyttämistä koskeva velvollisuus tulee voimaan. Kirjeet lähetettäneen jatkossakin yleispalvelukirjeinä. Korkein hallinto-oikeus huomauttaa, että hallituksen esitysluonnoksessa postilain muuttamiseksi ei ole otettu huomioon, mikä vaikutus viranomaistoimintaan on sillä, että postinkulku kestäisi lähes viikon.
Tavallista tiedoksiantoa koskevan hallintolain 59 §:n 2 momentin mukaan vastaanottajan katsotaan saaneen asiasta tiedon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Siltä osin kuin viranomaiset lähettävät kirjepostia edelleen vuoden 2017 jälkeenkin, tämän seitsemän päivän olettaman riittävyyttä on syytä harkita uudestaan ottaen huomioon muun muassa esityksestä seuraavat muutokset yleispalvelukirjeiden kulkunopeuteen.
Postilakia koskevassa esityksessä viitataan yhteiskunnan digitalisoitumiseen ja erilaisten sähköisten viestintäpalvelujen yleistymiseen. Korkein hallinto-oikeus katsoo, että jos kansalaiset velvoitetaan käyttämään sähköistä postilaatikkoa asioinnissa tuomioistuinten ja muiden viranomaisten kanssa, huomioon on otettava myös henkilöt, jotka eivät osaa tai joilla ei ole teknisiä mahdollisuuksia hoitaa asiointiaan yksinomaan sähköisten palveluiden avulla.
Sähköiseen asiointiin siirtymistä koskeva velvollisuus vaikuttaa tuomioistuinten toimintaedellytyksiin. Tuomioistuimissa käsiteltävissä asioissa asiointi ei rajoitu pelkästään asian vireille panevaan kansalaiseen tai yhteisöön, vaan tuomioistuinten on viran puolesta kuultava muitakin asianosaisia kuten vastapuolia ja muita kuultavia. Sähköiseen asiointiin siirtymisestä seuraava kysymys on esimerkiksi eri tahojen sähköisten postilaatikkojen selvittäminen. Kansalaisten velvollisuus sähköisen postilaatikon käyttöön tulee muuttamaan tuomioistuinten toimintaympäristöä, ja tässä yhteydessä on huolehdittava siitä, etteivät tuomioistuinten toimintaedellytykset vaarannu.
Liikenne- ja viestintäministeriö ei kohdistanut lausuntopyyntöään korkeimpaan hallinto-oikeuteen eikä muuhunkaan hallintotuomioistuimeen, vaikka esitysluonnoksessa on kysymys hallintotuomioistuinten toimivaltaan muutoksenhaun kautta kuuluvista asioista. Esitysluonnoksen sisältö huomioon ottaen korkein hallinto-oikeus piti lausunnon antamista asiasta tarpeellisena ilman ministeriön pyyntöä.
Yhteystiedot:
Jaana Lappalainen, viestintäpäällikkö, 050 308 7574, jaana.lappalainen(at)oikeus.fi
Julkaistu 5.12.2016