KHO palautti Soklin ympäristö- ja vesitalouslupa-asian aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi

Kor­kein hal­lin­to-oi­keus on tä­nään an­ta­mal­laan pää­tök­sel­lä pa­laut­ta­nut Soklin kai­vos­hank­keel­le myön­net­tyä ym­pä­ris­tö- ja ve­si­ta­lous­lu­paa kos­ke­van asian alue­hal­lin­to­vi­ras­tol­le ko­ko­nai­suu­des­saan uu­del­leen kä­si­tel­tä­väk­si kai­vok­sen ve­sien­hal­lin­nas­ta ja sii­hen liit­ty­vis­tä ve­sis­tö­vai­ku­tuk­sis­ta joh­tu­vil­la pe­rus­teil­la.

Savukoskelle Soklin alueelle suunniteltu kaivos on Suomen oloissa mittakaavaltaan poikkeuksellisen suuri kaivoshanke, joten myös sen toiminnassa johdettavat ja käsiteltävät vesimäärät tulisivat muodostumaan erittäin suuriksi.

Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan kaivoksen vesienhallinnan toteuttamista koskeviin suunnitelmiin oli lupamääräyksistä huolimatta jäänyt merkittäviä epävarmuustekijöitä. Huomiota kiinnitettiin siihen, että ympäristön pilaantumisriski kasvaisi erityisesti silloin, jos useampi näistä riskitekijöistä toteutuisi samanaikaisesti.

Korkein hallinto-oikeus otti arvioinnissaan erityisesti huomioon kaivoshankkeen välittömällä vaikutusalueella sijaitsevan luonnontilaisen ja muutoksille herkän Nuorttijoen, jossa esiintyy vesistön erityispiirteistä riippuvainen ja todennäköisesti geneettisesti ainutlaatuinen järvitaimenkanta.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, että kaivoksen vesienhallintaan liittyvät epävarmuustekijät olisi tullut arvioida ennakolta ennen luvan myöntämistä. Sen sijaan luvassa oli asetettu lukuisia, laajojakin tutkimuksia ja selvityksiä edellyttäviä jälkiselvitysvelvoitteita. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan kysymys oli luvan myöntämisedellytysten kannalta keskeisistä selvitysvelvoitteista. Lupamääräykset ja luvan myöntämisen jälkeen tehtävät selvitykset eivät olleet tällaisessa kokonaisuudessa ja varovaisuusperiaate huomioon ottaen riittäviä hallitsemaan toiminnan riskitekijöitä kaikissa hydrologisissa olosuhteissa. Koska hankkeesta saattoi aiheutua merkittävää pilaantumista Nuorttijoessa sekä siellä esiintyvän järvitaimenkannan elinolosuhteiden huonontumista, korkein hallinto-oikeus palautti asian aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi.

Asian uutta käsittelyä varten korkein hallinto-oikeus lausui myös muista kaivoshankkeen toteuttamisen kannalta keskeisistä valitusperusteista, kuten vesistövaikutuksista Kemijokeen, niin sanottujen Soklin ahojen merkityksestä lupaharkinnassa sekä hankkeesta poronhoidolle aiheutuvista vaikutuksista.

Korkein hallinto-oikeus järjesti katselmuksen Soklin alueella viime syksynä.

KHO:n päätös KHO 2022:38

Yhteystiedot:

Jaana Lappalainen, viestintäpäällikkö, korkein hallinto-oikeus, puh. 050 308 7574, etunimi.sukunimi@oikeus.fi

Julkaistu 24.3.2022