KHO:2013:131

Hämeenlinnan hallinto-oikeus 26.6.2012 nro 12/0350/2

Asian käsittely Äänekosken kaupungissa

Äänekosken kaupunginvaltuusto oli 16.12.2002 (57 §) tekemällään päätöksellä hyväksynyt vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Äänekosken kaupungin alueella. Yksi toiminta-alueista on A:n vesiosuuskunnan toiminta-alue, johon sisältyvät vesijohto ja jätevesiviemäri. Alueeseen kuuluvat 100 metrin etäisyydellä runkolinjan molemmin puolin sijaitsevat alueet.

Äänekosken kaupunginvaltuusto on 5.9.2011 (44 §) tekemällään valituksenalaisella päätöksellä saattanut ajan tasalle vesihuoltolaitosten sekä vesi- ja viemäriosuuskuntien toiminta-alueet. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Äänekosken kaupungin alueella 15 eri vesihuoltolaitoksen toiminta-aluetta, joista yksi on A:n vesihuolto-osuuskunnan toiminta-alue. Toiminta-alue on 100 metriä runkolinjasta. Osuuskunta huolehtii alueella sekä talousveden jakelusta että viemäröinnistä.

Käsittely hallinto-oikeudessa

Valitukset

SL, HK ja LK, TH, US ja ES, LV ja RO ovat valituksessaan vaatineet, että kaupunginvaltuuston päätökset on kumottava siltä osin kuin niissä on hyväksytty A:n vesihuolto-osuuskunnan toiminta-alue ja asia on palautettava tältä osin uudelleen käsiteltäväksi. Päätösten täytäntöönpano tulee kieltää, kunnes valitusasia on ratkaistu. A:n vesihuolto-osuuskunnan toiminta-alueeksi hyväksytyllä alueella tulee edelleen noudattaa haja-asutusalueiden jätevesiasetusta.

SL, HK ja LK, TH, US ja ES, LV ja RO ovat valituksessaan esittäneet vaatimustensa tueksi muun ohella seuraavaa:

Valittajien kiinteistöjen sisällyttäminen A:n vesihuolto-osuuskunnan toiminta-alueeseen on kohtuutonta, koska toiminta-alueeseen sisällyttämisestä seuraa velvollisuus liittyä osuuskunnan verkostoon osuuskunnan määrittelemällä liittymismaksulla, mikä on järjestäytymisvapauden ja Suomen perustuslain vastaista.

Valittajat ovat noudattaneet haja-asutusalueiden jätevesiasetuksessa määrättyjä pienkiinteistöjen jätevesien käsittelyohjeita.

SL:n kiinteistö on liitetty talousveden osalta B:n vesiosuuskunnan verkostoon. Vesi täyttää talousvesiasetuksen mukaiset laatuvaatimukset ja suositukset sekä terveydelliset laatuvaatimukset. Vesi on riittänyt erittäin hyvin. Kiinteistölle on betonisen saostuskaivon lisäksi rakennettu imeytyskenttä, joka on uusittu vuonna 1990.

TH:n kiinteistölle on betonisen kaksiosaisen saostuskaivon lisäksi rakennettu imeytyskenttä, joka on kunnostettu 1980-luvun lopulla. Kiinteistöllä on vuonna 1967 rakennettu talousvesikaivo. Viranomaiset ovat tutkineet veden ja todenneet sen täyttävän talousvesiasetuksen mukaiset terveydelliset laatuvaatimukset. Kaivovesi on riittänyt hyvin.

RO:n kiinteistö on liitetty talousveden osalta B:n vesiosuuskunnan verkostoon. Vesi täyttää talousvesiasetuksen mukaiset laatuvaatimukset ja suositukset sekä terveydelliset laatuvaatimukset. Vesi on riittänyt erittäin hyvin. Kiinteistöllä on käytössä saostuskaivot ja imeytyskenttä.

P:n ja K:n kiinteistöllä on kolme saostuskaivoa ja imeytyskenttä. Ympäristötarkastaja on todennut järjestelmän riittäväksi. Kiinteistö on liitetty talousveden osalta B:n vesiosuuskunnan verkostoon. Vesi täyttää talousvesiasetuksen mukaiset laatuvaatimukset ja suositukset sekä terveydelliset laatuvaatimukset. Vesi on riittänyt erittäin hyvin.

HK:n ja LK:n kiinteistöllä jätevedet johdetaan kaksiosastoisen betonista valmistetun sakokaivon kautta maaperäimeytykseen. Järjestelmä on rakennettu vuonna 1968. Kiinteistö on liitetty talousveden osalta B:n vesiosuuskunnan verkostoon. Vesi täyttää talousvesiasetuksen mukaiset laatuvaatimukset ja suositukset sekä terveydelliset laatuvaatimukset. Vesi on riittänyt erittäin hyvin.

US:n ja ES:n kiinteistön Puolukkamäki RN:o 10:107 (Vähäläntie 17) WC-vedet johdetaan tilavuudeltaan neljän kuutiometrin suuruiseen umpisäiliöön. Muut jätevedet johdetaan yksiosastoisen, betonista valmistetun, tilavuudeltaan kolmen kuutiometrin suuruisen sakokaivon kautta maaperäimeytykseen. US:n ja ES:n kiinteistöllä Kuusikko RN:o 10:153 (Vähäläntie 10) on viemäröinnin 2-putkijärjestelmä. WC-vedet johdetaan betoniseen, tilavuudeltaan kymmenen kuutiometrin suuruiseen umpisäiliöön. Muut jätevedet johdetaan maaperäimeytykseen. Molemmat kiinteistöt on liitetty talousveden osalta B:n vesiosuuskunnan verkostoon. Vesi täyttää talousvesiasetuksen mukaiset laatuvaatimukset ja suositukset sekä terveydelliset laatuvaatimukset. Vesi on riittänyt erittäin hyvin.

LV:n kiinteistö on liitetty talousveden osalta B:n vesiosuuskunnan verkostoon. Vesi täyttää talousvesiasetuksen mukaiset laatuvaatimukset ja suositukset sekä terveydelliset laatuvaatimukset. Vesi on riittänyt erittäin hyvin. Kiinteistöllä on käytössä saostuskaivot ja vuonna 1984 rakennettu imeytyskenttä.

Liittyminen vuonna 1999 perustettuun A:n vesihuolto-osuuskuntaan on valittajien osalta kohtuuton vaatimus. Osuuskunta on rakentanut putkistot B:n alueelle vuonna 2000 kuulematta Vähälän yksityistien osakkaita ja hoitokuntaa, alueen kiinteistönomistajia ja alueella jo toiminutta B:n vesiosuuskuntaa. A:n vesihuolto-osuuskunta on rakentanut nykyiset viemäriputkistonsa B:n vesiosuuskunnan talousvesiputkistojen viereen. Terveysviranomaisten valvonta ja asiaa koskevat lupapäätökset ovat kyseenalaisia. Liittymisvelvoite on kohtuuton myös siksi, että liittymishinta on kohtuuttoman kallis. Valittajat kykenevät järjestämään vaatimukset täyttävät vesihuoltojärjestelmät itse huomattavasti edullisemmin. Asiassa ei myöskään toteudu kuntalaisten yhdenvertaisen kohtelun vaatimus, sillä Äänekosken Energian liittymismaksut ovat huomattavasti edullisemmat. Asiassa on vielä otettava huomioon, että A:n vesihuolto-osuuskunta on vuonna 2010 tuottanut tappiota noin 28 000 euroa. Asukkaita ei kohdella tasapuolisesti myöskään sen vuoksi, että yksi B:n alueen kiinteistö on jäämässä vesihuolto-osuuskunnan toiminta-alueen ulkopuolelle. Tämä kiinteistö sijaitsee muita kiinteistöjä alempana, joten sille tulisi rakentaa oma pumppaamo, mikä lisäisi kustannuksia. Valittajat ovat hakeneet vapautusta A:n vesihuolto-osuuskuntaan liittymisestä, koska heillä on toimivat ja vaatimusten mukaiset järjestelmät, jotka eivät kuormita ympäristöä. Lisäksi osalla valittajista kiinteistöllä oleskeleminen on vähäistä.

Kaupunginvaltuuston päätös 16.12.2002 (57 §) on tehty kiinteistönomistajia kuulematta. Myös asiasta tiedottaminen on ollut riittämätöntä.

Kaupunginvaltuuston päätös 5.9.2011 (44 §) on ollut nähtävillä vain kolmen tunnin ajan. Päätöksentekoon on osallistunut JS, joka asuu Vähäläntiellä.

Keski-Suomen ympäristökeskuksen vuodelta 1997 oleva esitys, jonka mukaan B:n alue on pohjavesialueena luokkaa 1, on kyseenalainen, kun otetaan huomioon läheisen valtatie numero 4:n liikennemäärät ja suolauksen aiheuttamat haitat sekä määritellyn alueen pieni koko. Yleisötilaisuudessa 24.3.2011 kuultiin vesiosuuskuntien edustajien näkökohtia toiminta-alueiden rajoista sekä kaupungin ympäristötarkastajaa ja ELY-keskuksen vesihuoltoinsinööriä. A:n vesihuolto-osuuskunnan toiminta-alue-esitykseen oli sisällytetty B:n pohjavesialueella olevat kiinteistöt, mutta sitä, että Vähälässä on jo oma, toiminnassa oleva vesiosuuskunta, ei ollut otettu huomioon. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi teknisen lautakunnan puheenjohtaja OV, joka on Liimattalan vesihuolto-osuuskunnan puheenjohtajana ja saattoi siten olla jäävi päättämään asiasta.

B:n alueen liittämistä A:n vesihuolto-osuuskuntaan on käsitelty myös kokouksessa 16.8.2011, jossa kaupunginvaltuuston puheenjohtaja lupasi, että asia jätetään B:n alueen osalta pöydälle, kunnes alueen asukkaat kutsutaan keskustelutilaisuuteen ja varataan heille tilaisuus antaa vastine asiassa. Keskustelutilaisuutta ei pidetty, vaan asiasta päätettiin asukkaita kuulematta.

Lausunnot ja selitykset hallinto-oikeudessa

Äänekosken kaupunginhallitus on antanut valitusten johdosta lausunnot, joissa on vaadittu, että valitukset hylätään. Lausunnoissa on muun ohella todettu seuraavaa:

Valittajien kiinteistöt sijaitsevat asutuskeskittymässä pohjavesialueella vesistön rannassa. Alueen tontit ovat pieniä. Äänekosken kaupunki pitää alueen liittämistä A:n vesihuolto-osuuskunnan toiminta-alueeseen tärkeänä ja vesihuoltolain 7 §:n säännös huomioon ottaen keskeisenä. Alueelle on jo rakennettu osuuskunnan runkolinjat, jotka kulkevat Vähälän yksityistien alueella. Vesi- ja viemäriverkon kulkeminen rinnakkain vesihuoltolinjastossa on yleistä, eikä rinnakkaissijoittaminen ole aiheuttanut ongelmia.

A:n vesihuolto-osuuskunnan toiminta-aluekartat ovat olleet nähtävillä 10.–31.3.2011 kaupungin teknisessä toimessa ja kaupungin internet-sivuilla, ja niistä on pyydetty lausunto ELY-keskukselta. Kuulemiseen liittyvä yleisötilaisuus on järjestetty 24.3.2011. Kuuleminen on ollut lainmukaista.

Vaikka toiminta-alueeseen kuuluminen velvoittaa kiinteistöt lähtökohtaisesti liittymään osuuskunnan verkostoihin, on liittymisestä mahdollista hakea erikseen vapautusta vesihuoltolain 11 §:n perusteella.

B:n vesiosuuskunta ei ole hakenut kaupungilta toiminta-alueensa vahvistamista.

Lausunnossa on viitattu kuntalain 63 §:ään, Äänekosken kaupunginvaltuuston työjärjestyksen 33 §:ään ja kaupungin hallintosäännön 40 §:ään ja selvitetty kaupungin käytäntöä valtuuston kokouspöytäkirjojen nähtävänä pitämisessä sekä todettu, ettei valituksenalaisen päätöksen nähtävänä pitämisen osalta ole tapahtunut mitään poikkeavaa.

JS on A:n vesihuolto-osuuskunnan jäsen omistamansa kiinteistön kautta. Hän ei kuulu osuuskunnan hallitukseen tai vastaaviin toimielimiin, ja hänen omistamansa kiinteistö oli liitetty osuuskunnan verkostoon jo ennen kiinteistön siirtymistä hänen omistukseensa. JS ei ole ollut asiassa esteellinen.

Vesiosuuskunnat määrittävät liittymismaksunsa itse.

Muutoksenhakijat ovat antaneet lausuntojen johdosta selitykset.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hämeenlinnan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään jättänyt tutkimatta valitukset siltä osin kuin ne koskevat Äänekosken kaupunginvaltuuston päätöstä 16.12.2002 (57 §) ja siltä osin kuin niissä on vaadittu kaupunginvaltuuston päätöstä 5.9.2011 (44 §) kumottavaksi sillä perusteella, ettei päätöstä ole pidetty nähtävillä riittävän kauan.

Muilta osin hallinto-oikeus on hylännyt valitukset.

Lausunnon antaminen täytäntöönpanokieltovaatimusten osalta on rauennut asian tultua lopullisesti ratkaistuksi.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Tutkimatta jätetyiltä osin

Äänekosken kaupunginvaltuuston päätös 16.12.2002 (57 §) koskee vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden hyväksymistä. Päätös perustuu vesihuoltolain 8 §:ään.

Vesihuoltolain 32 §:n 3 momentin mukaan kunnan viranomaisen 8 §:n nojalla antamaan päätökseen haetaan valittamalla muutosta siten kuin kuntalaissa säädetään.

Kuntalain 93 §:n mukaan kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Lain 95 §:n 2 momentin mukaan kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Kaupunginvaltuuston pöytäkirja 16.12.2002 (57 §) on ollut yleisesti nähtävänä 23.12.2002. Pöytäkirjaan on liitetty asianmukainen valitusosoitus, jonka mukaan päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella Hämeenlinnan hallinto-oikeudelta 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitukset päätöksestä on tehty valitusajan päättymisen jälkeen, joten hallinto-oikeus ei tutki niitä.

Valituksenalaisen päätöksen nähtävillä pitämistä koskevilla säännöksillä on merkitystä ainoastaan valitusajan alkamisen kannalta. Päätöstä sinänsä ei voida kumota sillä valittajan esittämällä perusteella, että päätöspöytäkirjaa ei olisi pidetty nähtävänä kuntalain säännösten mukaisesti.

Päätöksentekomenettelyä koskevat valitusperusteet

Esteellisyyttä koskevat väitteet

Sovellettavat oikeusohjeet

Kuntalain 52 §:n 1 momentin mukaan valtuutettu on valtuustossa esteellinen käsittelemään asiaa, joka koskee henkilökohtaisesti häntä taikka hänen hallintolain 28 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettua läheistään. Milloin valtuutettu ottaa osaa asian käsittelyyn muussa toimielimessä, häneen sovelletaan mitä kyseisen toimielimen jäsenen esteellisyydestä säädetään. Pykälän 2 momentin mukaan muun luottamushenkilön, tilintarkastajan sekä kunnan viranhaltijan ja työntekijän esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain 27–30 §:ssä säädetään.

Hallintolain 27 §:n mukaan virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos hän on esteellinen. Mitä virkamiehen esteellisyydestä säädetään, koskee myös muun muassa monijäsenisen toimielimen jäsentä.

Hallintolain 28 §:n 1 momentin mukaan virkamies on esteellinen:
1) jos hän tai hänen läheisensä on asianosainen;
2) jos hän tai hänen läheisensä avustaa taikka edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;
3) jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle läheiselleen;
4) jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;
5) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;
6) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä kuuluu viraston tai laitoksen johtokuntaan tai siihen rinnastettavaan toimielimeen ja kysymys on asiasta, joka liittyy tämän viraston tai laitoksen ohjaukseen tai valvontaan; tai
7) jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.

(---)

JS:n väitetty esteellisyys

Valituksenalaisen päätöksen tekemiseen kaupunginvaltuustossa on osallistunut JS, joka asuu Vähäläntiellä ja on A:n vesihuolto-osuuskunnan jäsen omistamansa kiinteistön kautta. JS ei kuulu osuuskunnan hallitukseen tai vastaaviin toimielimiin. Kun tämän lisäksi otetaan huomioon, että JS:n omistama kiinteistö oli liitetty osuuskunnan verkostoon jo ennen kiinteistön siirtymistä hänen omistukseensa, JS ei ole ollut asiassa esteellinen, eikä valituksenalainen päätös ole tältä osin syntynyt valituksissa väitetyin tavoin virheellisessä järjestyksessä.

Kiinteistöjen omistajien ja haltijoiden kuuleminen ennen päätöksentekoa

Vesihuoltolain 8 §:n 1 momentin mukaan ennen vesihuoltolaitoksen toimialueen hyväksymistä alueen kiinteistöjen omistajille ja haltijoille on varattava tilaisuus tulla kuulluiksi.

Selvitystä siitä, että kullekin kiinteistön omistajalle ja haltijalle olisi erikseen varattu tilaisuus tulla kuulluksi kyseisellä tavalla, ei ole esitetty.

A:n vesihuolto-osuuskunnan toiminta-aluekartat ovat olleet yleisesti nähtävänä 10.–31.3.2011 kaupungin teknisessä toimessa ja kaupungin internet-sivuilla. Kuulemiseen liittyvä yleisötilaisuus on järjestetty 24.3.2011.

Asiakirjoissa on Äänekosken B:n alueen kiinteistöjen omistajien ja haltijoiden 27.3.2011 allekirjoittama esitys, jossa vaaditaan B:n alueen poistamista A:n vesihuolto-osuuskunnan toiminta-alueesta.

Äänekosken kaupunki on 16.8.2011 järjestänyt tilaisuuden, jossa vesihuoltolaitosten toiminta-alueita koskevaa asiaa on käsitelty. Asiakirjoissa on tilaisuudesta laadittu muistio, jonka mukaan läsnä ovat olleet kaupungin edustajien lisäksi Ääneseudun Energian edustajat ja kaikkien vesiosuuskuntien edustajat. Tilaisuudessa on käsitelty muun muassa asian päätöksentekomenettelyä ja vesihuoltolain säännöksiä. Jatkotoimenpiteenä on todettu, että kaupunginhallitus käsittelee toiminta-alueasiaa kokouksessaan 29.8.2011. Muistiosta ei käy ilmi, että tilaisuudessa olisi valittajien väittämin tavoin luvattu lykätä asian käsittelyä B:n alueen osalta toistaiseksi. Asian lainmukainen päätöksentekomenettely huomioon ottaen tällaista sitovaa lupausta ei tilaisuudessa olisi edes voitu antaa.

Asiassa saatu selvitys huomioon ottaen kiinteistön omistajien ja haltijoiden kuuleminen ennen valituksenalaisen päätöksen tekemistä on ollut riittävää ja lainmukaista.

Pääasia

Sovellettavat oikeusohjeet ja niiden esityöt

Vesihuoltolain 1 §:n mukaan tämän lain tavoitteena on turvata sellainen vesihuolto, että kohtuullisin kustannuksin on saatavissa riittävästi terveydellisesti ja muutoinkin moitteetonta talousvettä sekä terveyden- ja ympäristönsuojelun kannalta asianmukainen viemäröinti. Lakia sovelletaan sen 2 §:n mukaan asutuksen vesihuoltoon sekä, jollei toisin säädetä, asutukseen rinnastuvan elinkeino- ja vapaa-ajantoiminnan vesihuoltoon.

Jos suurehkon asukasjoukon tarve taikka terveydelliset tai ympäristönsuojelulliset syyt sitä vaativat, kunnan tulee vesihuoltolain 6 §:n 2 momentin mukaan huolehtia siitä, että ryhdytään toimenpiteisiin tarvetta vastaavan vesihuoltolaitoksen perustamiseksi, vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen laajentamiseksi tai muun tarpeellisen vesihuollon palvelun saatavuuden turvaamiseksi.

Vesihuoltolain 7 §:n mukaan kunnan alueella vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden tulee kattaa alueet, joilla kiinteistöjen liittäminen vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai viemäriin on tarpeen asutuksen taikka vesihuollon kannalta asutukseen rinnastuvan elinkeino- ja vapaa-ajantoiminnan määrän tai laadun vuoksi.

Vesihuoltolainsäädännön uudistamista koskevassa hallituksen esityksessä HE 85/2000 on vesihuoltolain 7 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa todettu tarkoituksena olevan, että toiminta-alueisiin sisällytettäisiin kaikki sellaiset alueet, joilla vesihuolto on parhaiten järjestettävissä liittämällä kiinteistöt vesihuoltolaitoksen verkostoon. Säännös ei siten kytkeydy esimerkiksi alueen kaavoitustilanteeseen, vaan perustuu välittömästi vesihuollon tarpeisiin.

Vesihuoltolain 8 §:n 1 momentin mukaan kunta hyväksyy alueellaan toimivalle vesihuoltolaitokselle toiminta-alueen. Ennen toiminta-alueen hyväksymistä asiasta on pyydettävä lausunto valvontaviranomaiselta sekä varattava alueen kiinteistöjen omistajille ja haltijoille tilaisuus tulla kuulluiksi. Pykälän 2 momentin mukaan toiminta-alueen tulee olla sellainen, että vesihuoltolaitoksen voidaan katsoa kykenevän huolehtimaan vastuullaan olevasta vesihuollosta taloudellisesti ja asianmukaisesti. Pykälän 3 momentin mukaan hyväksyessään toiminta-alueen kunnan tulee toiminta-alueen eri osien vesihuollon tarpeet huomioon ottaen määrittää alueet, jotka on saatettava vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkoston piiriin, sekä alueet, jotka on saatettava laitoksen viemäriverkostojen piiriin. Hyväksymispäätöksen yhteydessä on myös asetettava tavoitteellinen aikataulu toiminta-alueen eri osien saattamiselle verkostojen piiriin.

Vesihuoltolain 9 §:n mukaan vesihuoltolaitos huolehtii toiminta-alueellaan vesihuollosta yhdyskuntakehityksen tarpeita vastaavasti 8 §:ssä tarkoitetun toiminta-alueen hyväksymispäätöksen mukaisesti.

Vesihuoltolain 10 §:n pääsäännön mukaan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä laitoksen vesijohtoon ja viemäriin.

Vesihuoltolain 11 §:ssä säädetään perusteista, joilla kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi vapauttaa kiinteistön liittämisvelvollisuudesta.

Hallinto-oikeuden johtopäätökset

Vesihuoltolaissa säädetään kunnan vastuusta vesihuollon järjestämisessä. Lain 7 §:n mukaan vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden on katettava kaikki sellaiset alueet, joilla asutuksen tai siihen rinnastuvan elinkeino- ja vapaa-ajantoiminnan määrän tai laadun takia kiinteistöjen liittäminen vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai viemäriin on tarpeen.

Ympäristönsuojelulain muutoksella 196/2011 lakiin on lisätty uusi 3a luku, joka koskee talousjätevesien käsittelyä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Muutos on tullut voimaan 9.3.2011. Valtioneuvosto on antanut asetuksen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011). Tämä uusi hajajätevesiasetus on tullut voimaan 15.3.2011. Mainittuihin säädöksiin nähden vesihuoltolain edellä selostetut vesihuoltolaitosten toiminta-alueita koskevat säännökset ovat ensisijaisesti noudatettavia. Jos vesihuoltolain 7 §:ssä säädetyt edellytykset täyttyvät, alue tulee sisällyttää vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeseen.

Valituksenalaisella päätöksellä on hyväksytty muun muassa A:n vesihuolto-osuuskunnan toiminta-alue. Keski-Suomen ELY-keskus ja Äänekosken ympäristölautakunta ovat antaneet lausuntonsa asiasta ennen päätöksentekoa.

ELY-keskuksen mukaan toiminta-alue-ehdotukset on tehty pääosin asiantuntevasti ja alueiden kaavoitustilanne ja pohjavesialueet huomioon ottaen. Asiakirjoissa on Keski-Suomen ELY-keskuksen hydrogeologi KI:n lokakuussa 2011 TH:lle lähettämä sähköpostiviesti, jossa KI on selvittänyt B:n alueen pohjavesiluokittelua ja todennut, että alue on vuonna 1997 tehdyssä kartoituksessa luokiteltu pohjavesialueena luokkaan 1. Luokan yleisenä kriteerinä on ollut, että alueelta saatavaa vettä otetaan vesilaitokseen, johon on liittynyt tai suunnitelmien mukaan tulee 20–30 vuoden kuluessa liittymään vähintään kymmenen asuinhuoneistoa. B:n alueen kohdalla kysymys on hyvin pohjavettä johtavasta, vedenhankintakäyttöön soveltuvasta alueesta. ELY-keskus on pitänyt hyvänä sitä, että toiminta-alueeseen on ehdotuksessa sisällytetty B:n pohjavesialueella olevat kiinteistöt. ELY-keskus on voinut ottaa pohjavesikartoituksen huomioon arvioidessaan A:n vesihuolto-osuuskunnan toiminta-alueen laajuutta, eikä nyt ratkaistavana olevassa asiassa ole kysymys pohjavesikartoituksen asianmukaisuuden arvioinnista.

Äänekosken ympäristölautakunta on muun ohella todennut, että pysyvä ja tiivis asutus sekä pohjavesi- ja ranta-alueet on huomioitu toiminta-alue-ehdotuksissa hyvin ja että viemäröinti tulee ulottaa alueille, joilla se on ympäristönsuojelullisesti ja taloudellisesti perusteltua.

A:n vesihuolto-osuuskunta on muistutuksen johdosta antamassaan vastineessa todennut, että B:n alue on osuuskunnan käsityksen mukaan selvästi sen toiminta-alueella.

Äänekosken tekninen lautakunta on toiminta-alueasiaa 25.5.2011 käsitellessään todennut, että B:n alue on suhteellisen tiiviisti rakennettu pohjavesialue ja ettei alueelta ole tullut esitystä siitä, miten viemäröinti jatkossa hoidetaan. Lautakunnan mukaan esitetyt toiminta-alueet mahdollistavat toteutuessaan asukkaiden elämänlaadun ja ympäristön tilan parantumisen. Alueet on rajattu asutuksen keskittymät ja laaditut osayleiskaavat huomioon ottaen ja siten, että keskitetyn vesihuollon rakentaminen on taloudellisesti järkevää.

Ottaen huomioon edellä esitetyt ennen valituksen alaisen päätöksen tekemistä hankitut lausunnot, asianosaisten muistutukset ja niiden johdosta annetut vastineet sekä valitusten johdosta hallinto-oikeudelle esitetty selvitys, Äänekosken kaupungin on tullut vahvistaa vesihuoltolain tarkoittama toiminta-alue A:n vesihuolto-osuuskunnalle.

Vaikka toiminta-alueeseen kuuluminen lähtökohtaisesti velvoittaakin kiinteistöt liittymään osuuskunnan verkostoihin, on liittymisestä mahdollista saada vapautus vesihuoltolain 11 §:n perusteella. Valituksenalaisella päätöksellä ei ole ratkaistu valittajien kiinteistöjen osuuskuntaan liittymisvelvollisuutta koskevaa kysymystä, vaan tämä asia ratkaistaan hakemuksesta erikseen. Tässä yhteydessä tulee harkittavaksi muun ohella liittymiskustannusten vaikutus asiaan.

Sillä seikalla, miten valittajat ovat kiinteistöjensä vesihuollon järjestäneet, tai sillä, että A:n vesihuolto-osuuskunnan toiminta-alueeksi vahvistetulla alueella on mahdollista järjestää lainmukainen jätevesihuolto useilla eri tavoilla, ei ole välitöntä oikeudellista merkitystä ratkaistaessa vesihuolto-osuuskunnan toiminta-alueen laajuutta koskevaa asiaa. Myöskään sillä seikalla, että alueella mahdollisesti on jo olemassa hyvin toimiva vesihuolto, ei ole ratkaisevaa merkitystä ottaen erityisesti huomioon, ettei alueella tähän asti toiminut B:n vesiosuuskunta ole esitetyn selvityksen mukaan hakenut toiminta-alueensa vahvistamista. Kaupunginvaltuusto on vahvistaessaan A:n vesihuolto-osuuskunnan toiminta-alueen toiminut harkintavaltansa rajoissa toteuttaakseen sille vesihuoltolain 1 §:ssä asetettua tehtävää laissa tarkoitetun vesihuollon turvaamiseksi.

Kaupunginvaltuusto ei ole ylittänyt toimivaltaansa, päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä eikä päätös ole vesihuoltolain, kuntalain eikä Suomen perustuslain vastainen. Päätöstä ei ole syytä muuttaa.

Sovelletut oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut
Kuntalaki 90 §

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Ulla-Maarit Heljasvuo, Elina Tanskanen ja Tiina Hyvärinen, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

SL, HK ja LK, TH, US ja ES, LV ja RO ovat valituksiensa osin samansisältöisissä vaatimuksissaan vaatineet, että korkein hallinto-oikeus kumoaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksen. Lisäksi muutoksenhakijat ovat vaatineet Äänekosken kaupungilta oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Muutoksenhakijat ovat esittäneet vaatimustensa tueksi muun ohella seuraavaa:

Hallinto-oikeuden päätöksessä on todettu, ettei ole esitetty selvitystä siitä, että kullekin kiinteistön omistajalle olisi varattu tilaisuus tulla kuulluksi. Kiinteistön liittäminen vesihuoltolaitokseen verkostoihin tekee tyhjiksi kiinteistön omistajien omat investoinnit lainmukaisiin vesi- ja viemärijärjestelmiin ilman lunastusta tai kohtuullista kuoletusaikaa.

JS on osallistunut kaupunginvaltuustossa valituksenalaisen päätöksen tekemiseen, vaikka on A:n vesihuolto-osuuskunnan osakas. JS on jäävi, sillä päätöksestä on odotettavissa taloudellista hyötyä hänelle tai hänen läheisilleen.

Pakkoliittäminen A:n vesihuolto-osuuskuntaan tarkoittaa kiinteistöjen omistajille jopa kymmenien tuhansien eurojen liittämiskustannuksia. Jokainen vesihuolto-osuuskunta päättää itse liittämismaksuistaan, joista ei ole maksukattoa ja jotka voivat kaataa yksittäisen eläkeläisen talouden. Vesihuoltolaki suojaa erityisesti vesihuoltolaitosta. Kiinteistö velvoitetaan liittämään vesihuoltolaitokseen riippumatta siitä, onko vesihuolto-osuuskunnan palveluille tarvetta. Hämeenlinnan hallinto-oikeus ei ole ottanut kantaa A:n vesihuolto-osuuskunnan taloudelliseen tilanteeseen eikä kohtuuttomiin liittymiskustannuksiin. Valituksenalaisen päätöksen kohtuullisuutta tai päätöksen taloudellisia vaikutuksia ei ole arvioitu eikä kiinteistön omistajien kanssa ole neuvoteltu siitä, mikä olisi paras, taloudellinen tai edes kohtuullinen vaihtoehto vesihuollon järjestämiseen B:n alueella.

A:n vesihuolto-osuuskunnan vastinetta ei olisi tullut käyttää hallinto-oikeuden perusteluissa. Hallinto-oikeuden päätöksessä on todettu Äänekosken teknisen lautakunnan esityksen mukaisesti, ettei B:n alueelta ole tullut esitystä vesihuollon järjestämisestä. Alueella on vesikaivo, joka on riittävä, sekä jäteveden käsittelystä huolehditaan kiinteistökohtaisesti.

Vesihuoltolaki loukkaa vapaata sopimusoikeutta ja välillisesti omistusoikeutta ja olisi tullut säätää perustuslain säätämisjärjestyksessä.

Äänekosken kaupunginhallitus on valitusten johdosta antamassaan selityksessä pyytänyt, että korkein hallinto-oikeus hylkää valitukset ja oikeudenkäyntikuluvaatimukset. Toiminta-aluekartat ovat olleet nähtävillä 10.3.–31.3.2011 kaupungin teknisessä toimessa ja kaupungin internetsivuilla. Kuulemiseen liittynyt yleisötilaisuus järjestettiin 24.3.2011. Kiinteistön omistajien ja haltijoiden kuuleminen on ollut riittävää ja lainmukaista.

JS ei ole ollut esteellinen, sillä hän ei ole kuulunut osuuskunnan hallitukseen tai toimielimiin, kiinteistö oli liitetty osuuskuntaan ennen kiinteistön siirtymistä JS:n omistukseen eikä JS:lle tai hänen läheisilleen ole koitunut erityistä taloudellista hyötyä.

Toiminta-alueeseen kuuluminen velvoittaa lähtökohtaisesti liittymään osuuskunnan verkkoihin, mutta liittymisvelvollisuudesta voi saada vapautuksen vesihuoltolain 11 §:n perusteella. Kohtuullisuus ja päätöksen taloudelliset vaikutukset arvioidaan kiinteistökohtaisen vapautushakemuksen käsittelyn yhteydessä.

Vesihuoltolain perustuslainmukaisuus on varmistettu valtion päättävissä elimissä.

SL, HK ja LK, TH, US ja ES ja RO ovat antaneet kukin samansisältöisen vastaselityksen.

LV:lle on varattu tilaisuus vastaselityksen antamiseen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. SL:n, HK:n ja LK:n, TH:n, US:n ja ES:n, LV:n sekä RO:n valitukset hyväksytään siltä osin kuin Äänekosken kaupunginvaltuusto on päättänyt, että B:n vesiosuuskunnan vesijohtoverkostoon liitetyt kiinteistöt kuuluvat A:n vesihuolto-osuuskunnan toiminta-alueen vesijohtoverkoston piiriin. Hämeenlinnan hallinto-oikeuden ja Äänekosken kaupunginvaltuuston päätökset kumotaan tältä osin ja asia palautetaan sanotulta osin kaupunginvaltuustolle uudelleen käsiteltäväksi. Muilta osin valitukset hylätään ja hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.

2. SL:n, HK:n ja LK:n, TH:n, US:n ja ES:n, LV:n sekä RO:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevat vaatimukset hylätään.

Perustelut

Sovellettavat säännökset

1. Vesihuoltolain 5 §:n 1 momentin mukaan kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti tämän lain tavoitteiden toteuttamiseksi sekä osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun.

Pykälän 2 momentin mukaan kunnan tulee yhteistyössä alueensa vesihuoltolaitosten kanssa laatia ja pitää ajan tasalla alueensa kattavat vesihuollon kehittämissuunnitelmat. Kehittämissuunnitelmia laatiessaan kunnan tulee olla riittävässä yhteistyössä muiden kuntien kanssa.

Vesihuoltolain 6 §:n 2 momentin mukaan, jos suurehkon asukasjoukon tarve taikka terveydelliset syyt sitä vaativat, kunnan tulee huolehtia siitä, että ryhdytään toimenpiteisiin tarvetta vastaavan vesihuoltolaitoksen perustamiseksi, vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen laajentamiseksi tai muun tarpeellisen vesihuollon palvelun saatavuuden turvaamiseksi.

Vesihuoltolain 7 §:n mukaan kunnan alueella vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden tulee kattaa alueet, joilla kiinteistöjen liittäminen vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai viemäriin on tarpeen asutuksen taikka vesihuollon kannalta asutukseen rinnastuvan elinkeino- ja vapaa-ajantoiminnan määrän tai laadun vuoksi.

Vesihuoltolain 8 §:n 1 momentin mukaan kunta hyväksyy alueellaan toimivalle vesihuoltolaitokselle toiminta-alueen ja tarvittaessa muuttaa hyväksyttyä toiminta-aluetta vesihuoltolaitoksen esityksestä tai, jos laitos ei tällaista esitystä ole tehnyt, laitosta kuultuaan. Ennen toiminta-alueen hyväksymistä tai muuttamista asiasta on pyydettävä lausunto valvontaviranomaiselta sekä varattava alueen kiinteistöjen omistajille ja haltijoille tilaisuus tulla kuulluiksi.

Pykälän 2 momentin mukaan toiminta-alueen tulee olla sellainen, että vesihuoltolaitoksen voidaan katsoa kykenevän huolehtimaan vastuullaan olevasta vesihuollosta taloudellisesti ja asianmukaisesti.

Pykälän 3 momentin mukaan hyväksyessään toiminta-alueen kunnan tulee toiminta-alueen eri osien vesihuollon tarpeet huomioon ottaen määrittää alueet, jotka on saatettava vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkoston piiriin, sekä alueet, jotka on saatettava laitoksen viemäriverkostojen piiriin. Hyväksymispäätöksen yhteydessä on myös asetettava tavoitteellinen aikataulu toiminta-alueen eri osien saattamiselle verkostojen piiriin.

Vesihuoltolain 32 §:n 3 momentin mukaan kunnan viranomaisen 8 §:n nojalla antamaan päätökseen haetaan valittamalla muutosta siten kuin kuntalaissa (365/1995) säädetään. Valitusoikeus on myös valvontaviranomaisella.

Kuntalain 90 §:n mukaan kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että:
1) päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä; 2) päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa; tai 3) päätös on muuten lainvastainen.

Lainvalmisteluaineisto

Vesihuoltolainsäädännön uudistamiseksi (HE 85/2000 vp) annetun hallituksen esityksen vesihuoltolain 5 §:ää koskevien yksityiskohtaisten perustelujen mukaan pykälällä asetettaisiin kunnalle yleinen velvollisuus kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti vesihuoltolain tavoitteiden toteuttamiseksi. Kehittämisellä tarkoitettaisiin tällöin vesihuollon palvelujen tarpeen ja saatavuuden seuraamista, tavoitteiden asettamista palvelujen parantamiselle sekä tarvittavien toimenpiteiden yleistä suunnittelua. Kunnan kehittämisvastuusta ei kuitenkaan aiheutuisi kunnalle velvollisuutta omin toimenpitein huolehtia käytännössä esimerkiksi vesihuoltolaitostoiminnasta, vaan ainoastaan osoittaa yleiset suuntaviivat vesihuollon järjestämiselle kunnassa. Kehittämisvastuustaan kunta huolehtisi erityisesti vesihuollon kehittämissuunnittelulla. Pykälän 2 momentin mukaan kunnan tulisi yhteistyössä alueensa vesihuoltolaitosten kanssa laatia ja pitää ajan tasalla alueensa kattavat vesihuollon kehittämissuunnitelmat. Kunta hyväksyisi suunnitelmat. Suunnitelman ajan tasalla pitämisen kautta kunnan tulisi myös seurata suunnitelman toteutumista ja tarvittaessa tarkistaa suunnitelmaa.

Samassa hallituksen esityksessä olevien 6 §:ää koskevien yksityiskohtaisten perustelujen mukaan pykälän 2 momentin säännös jättäisi kunnan omaan harkintaan, millä tavoin se huolehtii siitä, että pykälässä mainittuihin toimenpiteisiin vesihuollon järjestämiseksi ryhdytään pykälän tarkoittamassa tilanteessa. Tätä harkintamahdollisuutta kuitenkin rajoittaisi 7 §:n säännös siitä, mitkä alueet kunnan tulee sisällyttää vesihuoltolaitoksen toiminta-alueisiin. Jos kysymys ei ole tällaisesta alueesta, kunta voisi niin halutessaan vaihtoehtona vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen laajentamiselle tai vesihuoltolaitoksen perustamiselle edesauttaa sellaisiin toimenpiteisiin ryhtymistä, joiden avulla turvattaisiin muiden kiinteistökohtaisiin tai usean kiinteistön yhteisiin ratkaisuihin perustuvien vesihuollon palvelujen saatavuus.

Hallituksen esityksen 7 §:ää koskevien yksityiskohtaisten perustelujen mukaan toiminta-alueisiin tulisi sisällyttää kaikki alueet, joilla kiinteistöjen liittäminen vesihuoltolaitoksen verkostoon on tarpeen asutuksen tai vesihuollon kannalta siihen rinnastettavan elinkeino- ja vapaa-ajantoiminnan määrän tai laadun vuoksi. Toisin kuin terveydensuojelulain mukainen liittymisvelvollisuus, säännös ei siis kytkeydy alueen kaavoitustilanteeseen, vaan perustuu välittömästi vesihuollon tarpeisiin.

Hallituksen esityksen 8 §:ää koskevien yksityiskohtaisten perustelujen mukaan toiminta-alue tulisi hyväksyä kaikille lain soveltamisalan piirissä oleville laitoksille. Laitoksilla olisi kuitenkin oikeus itse tehdä esitys omaksi toiminta-alueekseen. Siinä tapauksessa, että laitos ei olisi esitystä tehnyt, kunnan tulisi ennen toiminta-alueen hyväksymistä kuulla laitosta.

Tarkoituksena on, että talousveden jakeluverkosto ja viemäriverkostot voivat olla vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella myös erilaajuisia. Tällainen tilanne voi syntyä silloin, kun vesihuollon tarpeet ovat erilaisia tarkasteltaessa asiaa yhtäältä talousveden toimittamisen ja toisaalta viemäröinnin näkökulmasta. Eri laitosten toiminta-alueet voisivat myös olla päällekkäisiä esimerkiksi silloin, kun samalla alueella toimii erikseen vedenhankinnasta huolehtiva laitos ja viemäröinnistä huolehtiva viemärilaitos.

Oikeudellinen arviointi ja lopputulos

Äänekosken kaupunki on pitänyt nähtävillä toiminta-aluekarttoja 10.3.– 31.3.2021 kaupungin teknisessä toimessa ja internet-sivuilla. Kuulemiseen liittyen on myös pidetty yleisötilaisuus 24.3.2010. Vesihuoltolain 8 §:ssä ei ole säädetty tarkemmin, miten tilaisuus tulla kuulluksi on järjestettävä. Ottaen huomioon hallintolain 31 §:n 1 momentti, on kuuleminen järjestettävä ja toteutettava siten, että kuuleminen on riittävän tehokasta ja kattavaa asian selvittämiseksi. Kunnan menettelyä on pidettävä riittävänä, eikä päätös ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä.

Saadun selvityksen mukaan A:n vesihuolto-osuuskunnan toiminta-alue on määritelty vesihuoltolain 8 §:n 1 momentin mukaan vesihuoltolaitoksen esitykseen perustuen ottaen huomioon eri viranomaisten ja vesihuoltolaitosten antamat lausunnot. Toiminta-alue on rajattu erillisellä karttaliitteellä, joka osoittaa runkolinjan sijainnin. Toiminta-alue on 100 metriä runkolinjasta. Runkolinja kulkee pääosin vesistöjen rantojen suuntaisesti noudattaen tieyhteyksiä, joiden varrella on asutusta. Alue on rajattu asutuksen keskittymät ja laaditut osayleiskaavat huomioon ottaen ja siten, että keskitetyn vesihuollon rakentaminen on tarkoituksenmukaista. A:n vesihuolto-osuuskunnan taloudesta saatu selvitys ei osoita, että sen ei voitaisi katsoa kykenevän vesihuoltolaitoksena huolehtimaan vastuullaan olevasta vesihuollosta taloudellisesti ja asianmukaisesti. Edellä todetun perusteella A:n vesihuolto-osuuskunnan toiminta-alueen määrittely on sinänsä tapahtunut vesihuoltolain 8 §:n 1 ja 2 momentin mukaisesti ottaen huomioon myös lain 7 §:n huolehtimisvelvollisuus sekä lain yleinen tavoite.

Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen hyväksyminen edellyttää, että kunta vesihuoltolain 8 §:n 3 momentin mukaisesti riittävällä tavalla selvittää toiminta-alueen vesihuollon tarpeet vesijohtoverkoston ja viemäriverkostojen kannalta. Asian selvittämisessä on otettava huomioon muun ohella annetut lausunnot sekä maanomistajien kuulemisessa esiin tuodut seikat. Selvitys vesihuollon tarpeesta ei kuitenkaan lähtökohtaisesti edellytä yksityiskohtaista kiinteistökohtaista selvitystä. Verkostojen tarve voidaan siten perustaa alueen olosuhteisiin.

Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan Äänenkosken kaupunki on laatinut 2004 vesihuollon kehittämissuunnitelman, joka on tarkoitus päivittää 2013. Vesihuoltolain 5 §:n 2 momentin mukainen kehittämissuunnitelma on tarkoitettu joustavaksi suunnitteluvälineeksi eikä sen sisältöä ole määritelty yksityiskohtaisesti laissa. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisemassa vesihuoltolakioppaassa (MMM:n julkaisuja 1/2002) on todettu, että kehittämissuunnitelmassa tulisi ilmetä, millä alueilla ja milloin kunnan vastuu vesihuollon järjestämisestä toteutuu. Lain mukaisten asutus- ja muiden vastaavien alueiden sisällyttäminen vesihuoltolaitoksen toiminta-alueisiin voidaan myös katsoa kuuluvan kunnan velvollisuuksiin. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueisiin sisällyttävät alueet tulisi siis inventoida kattavasti kehittämissuunnitelmaa laadittaessa ja tarkistettaessa. Korkein hallinto-oikeus toteaa, että vesihuollon kehittämissuunnitelmalla ei ole oikeudellista sitovaa merkitystä vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden hyväksymisessä, mutta lakisääteisenä suunnitelmana sillä ja sen sisältämällä selvityksellä voi olla tosiasiallista merkitystä arvioitaessa toiminta-alueiden hyväksyttävyyttä. Kaupunginvaltuuston valituksenalaisessa päätöksessä (5.9.2011, 44 §) ei ole asiallisesti viitattu vesihuollon kehittämissuunnitelmaan vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden määrittelyssä.

Jätevesien käsittelystä huolehditaan valittajien kiinteistöillä kiinteistökohtaisesti. Asiakirjoissa ei ole selvitystä kiinteistöjen jätevesijärjestelmistä. Valittajien kiinteistöt sijaitsevat Vähälä-nimisellä I luokan pohjavesialueella (0999211). Alueen rakennukset on rakennettu suhteellisen tiiviisti Vähäläntien varteen. Hyväksytty A:n vesihuolto-osuuskunnan toiminta-alue jatkuu alueen molemmilla puolilla yhtenäisesti runkolinjan kulkiessa alueen läpi. Ottaen huomioon alueen olosuhteista saatavat tiedot on perusteltua saattaa alue jätevesiverkoston piiriin. Sillä seikalla, että kiinteistöillä on mahdollisesti jätevesien käsittelyyn soveltuvat tarkoituksenmukaiset laitteistot, ei ole välittömästi oikeudellista merkitystä vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen määrittelyssä, eikä kunnan velvollisuutena ole selvittää yksityiskohtaisesti kiinteistökohtaisesti järjestelmiä. Järjestelmät on otettava huomioon muun ohella päätettäessä kiinteistön liittämisvelvollisuudesta vapauttamisesta vesihuoltolain 11 §:n mukaan.

Valittajien kiinteistöille toimittaa talousvettä B:n vesiosuuskunta. B:n vesiosuuskunnalle ei ole hyväksytty vesihuoltolaitoksen toiminta-aluetta eikä osuuskunnan vesijohtoverkoston piirissä olevilla kiinteistöillä siten ole vesihuoltolain 10 §:ssä säädettyä liittämisvelvollisuutta ja -oikeutta. Asiakirjoissa ei myöskään ole selvitystä siitä, voidaanko osuuskuntaa pitää lain perusteluissa mainittuun tapaan juomavesidirektiivissä (98/83/EY) tarkoitettuna laitoksena, jota pidetään lähtökohtaisesti myös vesihuoltolaitoksena. Edellä mainitusta huolimatta osuuskunnan edustaja on kutsuttu ja hän on myös osallistunut tilaisuuteen, joka on ollut tarkoitettu vesihuoltolaitosten edustajille. Osuuskuntaa on siten käytännössä pidetty toimivana vesihuoltolaitoksena.

Äänekosken kaupunki on hyväksynyt A:n vesihuolto-osuuskunnan toiminta-alueen sekä vesijohto- että viemäriverkostolle. Saadun selvityksen mukaan kaupunki ei ole päätöksessään ottanut huomioon, että B:n alueella toimii talousvettä jakava vesiosuuskunta, mikä seikka on kuitenkin ollut kaupungin tiedossa.

Alue on I luokan pohjavesialue, jonka veden laatua tai antoisuutta ei ole syytä epäillä. Asiassa ei ole esitetty alueen olosuhteisiin liittyviä tai muita A:n vesihuolto-osuuskunnan toimintaan liittyviä näkökohtia, jotka huomioon ottaen alue on ollut perusteltua määritellä vesijohtoverkoston piiriin. Tämän vuoksi kaupunginvaltuuston päätös on tältä osin riittävien selvitysten puuttumisen vuoksi kumottava ja asia tältä osin palautettava Äänekosken kaupungille uudelleen valmisteltavaksi.

Kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja siinä mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen muilta osin ei ole perusteita.

2. Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, SL:lle, HK:lle ja LK:lle, TH:lle, US:lle ja ES:lle, LV:lle sekä RO:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori sekä hallintoneuvokset Sakari Vanhala, Riitta Mutikainen, Hannu Ranta ja Mika Seppälä. Asian esittelijä Kirsi Martinkauppi.